AS Roma-SS Lazio: ikonin paikasta, kylmäverisesti

SS Lazion fanaattisimmat kannattajat miehittävät Stadio Olimpicon pohjoispäädyn (Curva nord) ja AS Roman kannattaja asettuvat eteläpäätyyn (Curva sud). Muutamaa epäonnistunutta kokeilua lukuun ottamatta näin on ollut aina. AS Roma perustettiin vuonna 1927 Italo Foschin, joka oli Italian fasistisen puolueen Rooman edustaja, projektina. Tarkoitus oli perustaa ja fuusioida Roomaan yksi suurseura, joka kykenisi kilpailemaan pohjois-Italian joukkueita (Juventus, FC Inter Milano, AC Milan) vastaan. Ainoa joukkue, joka vastusti projektia, oli vuonna 1900 perustettu SS Lazio, jonka kannattajana oli myös muuan Benito Mussolini. Lazio oli jo tuolloin merkittävä yhteiskunnallinen ja urheilullinen toimija, ja siksi sillä oli riittävästi muskeleita vastustaa fuusiota. Kilpailuasetelma oli valmis. 

Rooman derby on yksi maailman kuumimmista

Pohjois-Italian seurat jatkoivat dominointia Serie A:ssa ja siksi roomalaisille derbystä tuli koko ajan merkittävämpi ottelu. Scudetton voittaminen oli lähes mahdotonta, mutta oman kaupungin herruuden voittaminen oli käsien ulottuvilla lähes joka kausi. AS Roman kannattajat identifioivat itsensä oikeiksi roomalaisiksi. Heidän silmissään Lazion kannattajat tulevat kaupungin laidoilta ja maaseuduilta Rooman laitakaupungeista. Täten he eivät ole edes oikeita roomalaisia. Lazion kannattajat pitävät kiinni siitä, että heidän seuransa oli olemassa jo ennen AS Romaa ja siksi he ovat oikeita roomalaisia.

Rooman derbyt ovat historian olleet väkivallan sävyttämiä sekä stadionin sisällä että muutoinkin kaupungissa. Vuonna 1979 Lazion kannattajaa Vincenzo Paparelli sai silmäänsä Roman kannattajakatsomosta ammutun raketin. Paparelli menehtyi vammoihinsa ja hänestä tuli tiettävästi ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kannattaja, joka oli Italiassa kuollut stadionin sisällä tapahtuvien levottomuuksien takia. Puukotukset ja vastustajien kannattajien väijytykset eivät ole tavattomia tänäkään päivänä. Kylmäävällä tavalla jalkapallokannattajat puhuvat Roomasta lisänimellä ”Stab city” ja alaraajoihin  (erityisesti pakaroihin)tähdätyistä puukotuksista käytetään hellittelynimeä puncicate. Ei ehkä ole erityisen yllättävää, että italialaiset katsomot täyttyvät pitkälti 20-40 -vuotiailla miehillä. Toisin kuin esimerkiksi Englannissa perheet ovat löytäneet paikkansa jalkapallo-otteluiden katsomoista.

Rooman derby mallia 1970-1971

Derbyjen levottomuuksiin liittyy kolmantena osapuolena tyypillisesti poliisi. Lazion kannattaja Gabriele Sandri kuoli poliisin luoteihin vuonna 2007 ja se yhdisti hetkeksi Roman ja Lazion kannattajat vastustamaan poliisia. Vuonna 2004 Roman ja Lazion derby keskeytettiin, koska stadionilla liikkui huhu, jonka mukaan stadion ulkopuolella olisi kuollut lapsi poliisiauton yliajamana. Kesken ottelun kolme AS Roman kannattajaa tunkeutui kentälle. He marssivat kapteeninsa Francesco Totti luo vaativat ottelun keskeyttämistä. Tuomareiden ja joukkueiden lyhyen neuvonpidon jälkeen todettiin, että ottelua ei olisi turvallista jatkaa. Stadionin ulkopuolella molempien joukkueiden kannattajat hyökkäsivät poliisien kimppuun. Huhu todettiin sittemmin vääräksi.

Väliin vihanpitokin on hetkellisesti unohdettu. AS Roma ja SS Lazio osoittamassa solidaarisuutta L'Aquilan maanjäristyksen uhreille 2009

Huolimatta siitä, että AS Roma sai alkunsa fasistisen puolueen projektina, identifioitui se työväen seuraksi 1970-luvulla. Lazio oli edelleen poliittisella kartalla oikealla, minkä johdosta vastakkainasettelu syveni entisestään. AS Roman kannattajat ovat vuosien saatossa muutenkin olleet Rooman poliittisen ilmapiirin heijastumia. Lazion kannattajat ovat enemmän pysyneet alkuperäisillä jalan sijoillaan, vaikkakin molempien seurojen kannattajien poliittinen kartta on nykyään varsin pirstoutunut.  

Roomalla on kolme ja Laziolla kaksi scudettoa eli menestys on säännönmukaisesti kiertänyt molemmat Rooman suurseurat. Se on yksi syistä sille, että joukkueiden pirrassa muut kuin urheilulliset seikat ovat korostuneet. Rooman derbyssä on kyse siitä, mikä seura saa toimia pääkaupungin silmäteränä ja puolustaa Roomaa muita Italian kaupunkeja vastaan. Roomaan liittyy suurten valtakuntien sotaisaakin kuvastoa, mikä tähän päivään tuotuna lienee selittävä tekijä myös sille, miksi Rooman derbyt ovat osaltaan niin intensiivisiä. 

Jalkapalloon limittyvä radikaali liikehdintä on Roomassakin laimenemaan päin, mutta tämä on osin ajanut äärikannattajista koostuvat ryhmät väkevämpiin tekoihin, jotta he saavat haluamaansa huomiota. Yhtenä esimerkkinä tästä on, kun vuonna 2017 Lazion fanit ohjattiin kurinpidollisista syistä pohjoispäädyn sijaan stadionin eteläpäätyyn ottelussa Cagliaria vastaan. Lazion kannattajat täyttivät Stadio Olimpicon eteläpäädyn yhden holokaustin tunnetuimman uhrin Anne Fankin kuvilla. Kuvissa Anne Frankilla oli AS Roman paita päällä. Ele tulkittiin aivan aiheesta antisemitistiseksi ja Laziolle ropisi sakkoja tapauksen päätteeksi. 

Viime vuosina on edelleen läikkynyt Roomassa yli

Illan ottelu toisintaa sinänsä tuttua roomalaista tarinaa, että mestaruus on jo jaettu pohjois-Italiaan FC Inter Milanolle. Laziolla on pieni sauma päästä Mestareiden liigaan, mutta todennäköisesti se jää sieniliigasta rannalle ja Eurooppa -liiga kutsuu. AS Romalla menee vielä huonommin ja se saattaa pullahtaa kokonaan ulos europelipaikoilta. Sen loppukauden tärkein tavoite on varmasti illan matsin eli SS Lazion voittaminen. Se on varmaa, että Roomassa on aamusta lähtien eletty jonkinlaisessa poikkeustilassa.

Viini: historiaa ja veitsenterällä hämmennettyä

FC Internazionale Milano-Juventus FC: Derby d'Italia - kenen Italia?

Juventus FC:n ja F.C.Internazionale Milanon välinen Derby D’Italia on kahden Italian menestyneimmän seuran köydenveto. Derby on leimattu myös Italian kiihkeimmäksi sellaiseksi otteluksi, jossa joukkueet tulevat eri kaupungeista. Joukkueet voittivat Italian mestaruuksia suhteellisen tasaiseen tahtiin 1970 -luvulle asti, jolloin Juventus tikkasi karkumatkalle mestaruuksien osalta.

Juventuksen ja Interin Italia

Vuosikymmenten aikana derby on ottanut ekstrakieppiä useammasta erikoisemmasta tapahtumasarjasta. 1960-1961 -kaudella mestaruuskamppailun loppusuoralla Juventuksen ja Interin -ottelu jouduttiin keskeyttämään katsojien rynnättyä kentälle. Ottelu tuomittiin Interin voitoksi, mutta päätös pyörrettiin myöhemmin ja ottelu määrättiin pelattavaksi uudelleen. Sinimustien leirissä nähtiin, että Umberto Agnellin kaksoisrooli Juventuksen hallituksessa ja Italian jalkapalloliiton presidenttinä oli päätöksen pyörtämisen näkökulmasta ratkaiseva tekijä. Protestiksi Inter juoksutti uusintaotteluun juniorijoukkueensa ja peli päättyi 9-1 Juventukselle. Juventus toki oli tässä vaiheessa jo varmistanut sarjavoiton.

Angelo Morattin ja Umberto Agnellin Italia

Kaudella 1998-1999 Inter oli Juventusta mestaruustaistelussa yhden pisteen perässä, kun joukkueet kohtasivat. Parin minuutin sisällä Juventuksen Mark Iuliano lanasi Ronaldon nurin rangaistusalueella. Taklauksesta ei tullut rangaistuspotkua. Tilannetta seuranneessa hyökkäyksessä Taribo West kaatoi Juventuksen Alessandro Del Pieron ja pallo vietiin pilkulle. Juventus otti 1-0 johdon Del Pieron lakaistessa ampumansa rangaistuspotkun riparin sisään. Inter teki myöhemmin tasoitusmaalin, mutta sekin hylättiin. Tapahtumat vahvistivat sitä Italiassa voimissaan olevaa narratiivia, jonka mukaan sekä Italian jalkapalloliitto että erotuomarit suosivat aina Juventusta. Juventus voitti kyseisen ottelun ja lopulta myös scudetton. Interistit kutsuvat kyseistä ottelupäivää Suuren varkauden -päiväksi. Kiista ottelusta vietiin Italian parlamentin kyselytunnille asti, josta kehkeytyi myös farssimainen näytelmä. 

Juventus menetti vuoden 2004-2005 scudetton, koska heidän todettiin syyllistyneen ottelumanipulaation. Lisärangaistuksen Juventus pudotettiin 2005-2006 -kaudella sarjan viimeiseksi. Inter vei scudetton, jolloin interistit pääsivät näpäyttämään juvelaisia siitä, että he olivat olleet syytöstensä kanssa koko ajan oikeassa. Ruori pyörähti kuitenkin vielä kertaalleen ja myös Interin epäiltiin syyllistyneen ottelumanipulaatioon. Vanha Rouva pääsi näpäyttämään takaisin. Juventus pudotettiin Serie B:hen ja Inter sai skandaalissa lopulta ylemmän käden, koska se nappasi Juventuksesta sekä Zlatan Ibrahimovićin että Patrick Vieiran riveihinsä eikä siltä ole valituksista huolimatta viety scudettoa.

Juventuksen palatessa Serie A:han ottivat Giorgio Chiellini ja Ibrahimović väkevästi yhteen, mikä on myös noussut yhdeksi Italian derbyn symboliksi. Paolo Monteron Luigi Di Biagioon kohdistama nyrkkikolhaisu oli jo aiemmin noussut mukaan kuvastoon.

José Mourinhon ja Claudio Ranierin Italia

Derby saavutti polttopisteensä José Mourinhon käydessä Inter -aikakautenaan mediapeliään Juventuksen Claudio Ranieria vastaan. Samaisena aikakautena Juventuksen kannattajat ottivat kotiottelussaan sellaisella vimmalla Interin Mario Balotellin vastaan, että he joutuivat pelaamaan seuraavan ottelunsa tyhjille katsomoille. Balotelli vastasi kyseiseen huomionosoitukseen filmaamalla Felipe Melon ulos kentältä. Tapahtumien seurauksen jopa Gianluigi Buffonin vati kaatui ja tämä kävi Thiago Mottan raiveleihin kiinni. Mourinho oli itse lentänyt jo tässä vaiheessa katsomon puolelle.

Illan ottelu on sikäli erityinen, että Juventuksen scudettoputki saattaa tällä kaudella olla katkolla. Vanha rouva on tällä hetkellä sarjassa viidentenä. Tosin sitä ei millään matematiikalla voi laske vielä mestaruuskamppailusta ulos, koska kärkisijat ovat iskuetäisyydellä. Milanon molemmat raitapaidat ovat Juventuksen edellä ja haistavat varmasti tulevan kauden scudetton. Illan ottelu väräyttääkin Serie A:n vaakaa väkevästi joko Novarasta itään tai länteen.

Antonio Conten vai Andrea Pirlon Italia?

Viinikuvaus: Fiateja, muotia ja kädestä käteen pöytien alla kulkevia pulloja

Tauolla osa C

Veikkaus nostaa vakioon Valko-Venäjän ja Nicaraguan liigaa. Puiston takana olevalle hiekkakentälle eksyy yhä harvempi pallonpotkija. Yön aikana etupihalla sulaa lumiukko, jonka kaulaan vaimo ja lapset ovat nostaneet Leedsin huivin. Pojalle tilattu pelipaita ei sittenkään ehdi synttäreiksi, mutta odottelu ei tässä hetkessä mullista meistä kenenkään maailmaa.

Nahistuneena mutta hengissä

Illalla FC Inter ja KTP -ottavat skabaa neljän suorassa. Sinimustat kaatoivat viimeksi samaisessa kisassa KuPS:n. Siitä tuli hetkeksi hyvää revanssimieltä. Jalkapallo lokeroituu niin kuin maailma lokeroituu. Toiset vaikenevat, monet jakavat omastaan ja osa taistelee olemassaolostaan.

Maksukanavat asettelevat tarjolle klassikkomatseja. Kokoonpanojen lueskelu herättää nostalgisia ja rauhoittavia tunteita, vaikka matsit jäävät järjestäen katsomatta. Venyi poikkeustila sitten kesään tai syksyyn asti, maailma ja jalkapallomaailmat ovat pötkötelleet täällä paljon pidempään. Perspektiiviä on helppo venytellä, vaikka seuraussuhteiden lankakerä on vielä silmänkantamattomista kerittävänä.

Whatsapp ryhmiin paukkuu kuvia viime kevään futisreissusta. Puhutaan pääsiäisen vuosipäivästä ja varovasti haikaillaan seuraavan reissun perään. Futismanageri -peli on pelattu loppuun siinä vaiheessa, kun sinimusta Veikkausliiga -seura nostelee Mestareiden liigan pyttyä.

Hukun hetkeksi viime kauden futisvalokuvien joukkoon. Niitä on tuhansia.

Futismuistoja

Aikaansa voi käyttää moneen.

Viinikuvaus: kypsytellessä

PS: alla vielä linkkejä kuvien tarinoihin:


Leeds United-Wigan athletic: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/kapsaisiinia-elland-roadilla.html

Manchester City-Tottenham: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/sahkoa-etihadilla.html

Malaga CF-RSC Mallorca: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/malaga-cf-rdm-mallorca-aurinkorantojen.html

Suomi-Bosnia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/06/suomi-bosnia-riven-taikahattu.html

Malmö FF- Örebro SK: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/malmo-ff-orebro-sk-perhekatsomoja-ja.html

Bröndby IF-FC Inter:

https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/brondby-if-fc-inter-turku-niin-kuin.html?m=1 

FC Inter-Bröndby IF: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/07/fc-inter-brondby-if-lahella.html

AIK-Djurgården: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/09/aik-djurgarden-savua-ja-sirkushuveja.html

Suomi-Armenia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/suomi-armenia-riven-johdolla-me-mennaan.html

FC Inter-KuPS: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/fc-inter-kups-alpha-ja-omega.html

Suomi-Liechenstein: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/11/riven-johdolla-me-mentiin-kisoihin.html

Juventus-AC Milan: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/loppuun-asti.html

FC Inter Milano- Atalanta: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/04/san-siron-uneksintaa.html

Juventus FC-AC Milan: loppuun asti

Juna pyyhälsi vajaassa tunnissa Milanosta Torinoon. Junassa ei vielä näkynyt merkkejä illan futiskoitoksesta, jossa Serie A:ta viime vuodet suvereenisti hallinnut Juventus kohtaisi uutta nousua tekevän A.C Milanin. Teoriassa Juventus oli voiton päässä mestaruudesta, mikäli Napoli häviäisi seuraavana päivänä Genoalle ja A.C Milan kaipasi kipeästi lisäpisteitä sekä kamppailussa Mestareiden liiga -paikasta että pysyäkseen paikallisvihollisensa Inter Milanon kannoilla.

Matka Milanosta Torinoon taittui melko haipakkaa

Vanha rouva varmasti oli vilkuillut jo Mestareiden liigan suuntaan ja esimerkiksi Cristiano Ronaldoa ei kolhujen takia kokoonpanossa nähty. Yhden kauden kontekstissa motivaatioetu oli rossonerillä, mutta seuraperinteiden ja italialaisen jalkapallohistorian punnukset painoivat varmasti enemmän. Tänään pelattaisiin loppuun asti.

Alppien reunustaman Juventus tai Allianz -stadionin ympäristössä kaikki vaikutti olevan kohdillaan. Mustavalkoinen sydän, jonka päälle iso osa Torinosta on rakennettu, sykki pizza-, olut- ja paitakojujen rytmissä. Jalkapallon näkökulmasta Torinossa asiat olivat hyvin. Sen verran iloa ja menestystä oli vanhan rouvan voitonmaljoista läikkynyt kaupungin kaduille. Tapahtuma oli seesteisesti paikoillaan ja ihmiset valuivat kohti turvatarkastuksia.

Juventuksen ja A.C Milanin otteluun sai lippuja vielä peliviikolla virallisen ticketone.it:n kautta. Lippujen hinnat huitelivat 160-250 euron välillä. Sikäli ymmärtää että futismatsit ovat karkaamassa niiden ihmisten saavuttamattomiin, joiden kautta futiskulttuuri hengittää. Se tasapainoilee rahavirtojen optimoinnin ja kannattajakulttuurin välissä. Osin lippujen korkeiden hintojen, mutta myös Ronaldon puuttumisen takia peliin oli vielä futisturistina mahdollista päästä virallisia reittejä pitkin ja sopuhintaan, vaikka matkatoimistot kiljuivat Sold Outtia ja trokareiden sivuilla lipuista pyydettiin mieliluvituksellisia hintoja.

Mellakkapoliisit kerääntyvät kadunpätkän molemmille puolille ja siniset valot vilkkuivat, kun vierasjoukkueen faneja tuotiin sinivalkoisilla paikallisbusseilla matsiin. Kädet, huudot ja kansainvälisesti tunnetut käsimerkit kaivautuvat ulos bussin ikkunoista. Hetken kestänyt näytös palautti muistijälkiä siitä, että seurojen välinen vihanpito juoksi syvällä geeneissä ja historian saatossa seurauskollisuudesta on saattanut joutua maksamaan hengellään.

Poliisi turvaamassa vierasjoukkueen kannattajien saapumista

Italiaan pääsi helpommin kuin Allianz -stadionille. Turvatarkastuksia oli muutamia ja lippujen lisäksi syynättiin henkilöllisyystodistus. Omat paikat oli helppo löytää ja pian kuuluikin korvia vihlova vihellys, kun punamustat saapuivat stadionille lämmittelemään.

Milanin kannattajille oli varattu oma kakkupalan muotoinen karsina yhdestä stadionin kulmasta. Pirskeet olivat siellä jo pystyssä, kun stadionin muut sektorit täyttyivät kotijoukkueen kannattajista. Tunnelma kohosi kohti Alppien korkeuksia, kun kuuluttaja ja yleisö juhlivat Juventuksen kokoonpanoa perinteisellä etunimi (kuuluttaja) - sukunimi (yleisö) -mallilla. Juhlat saivat alkaa ja Storia Di Un Grande Amore liimasi kiinni mustavalkoisen jalkapalloidentiteetin. Kuuluttaja latelee vielä korostetun monotonisella ja pitkästyneellä äänellä vierasjoukkueen kokoonpanon.

Milan vie peliä ja Juventus vaikuttaa hieman uneliaalta. Se ei pääse oikein rakentamaan hyviä hyökkäyksiä ja maalintekopaikkoja. Ymmärrän että osaltani läksyt ovat tekemättä, koska iso osa stadionilla pauhaavista lauluista jää aukeamatta. Punamustien suunnatessa laulunsa oman joukkueensa sijasta Juventukseen reagoi muu stadioni voimakkaasti viheltäen. Tunnelma on hurmoksellinen.

Fino Alla Fine

Kryszof Piatek karkaa Tiemoue Bakayokon syötöstä ja sijoittaa pallon ohi vastaanryntäävän Wojciech Szczęsnyn. Milan siirtyy ansaittuun johtoon ja pirskeet alkavat vierasjoukkueen fanikatsomossa. Johto on täysin ansaittu ja hetkeä aiemmim Milanilta on evätty rangaistuspotku VAR:n perusteella. Milan on horjuttamassa tämänhetkistä italilaisen jalkapallon suurinta. Puoliaika pelastaa Juventuksen. Onko se kuitenkin jonkinlaisessa virransäästötilassa?

Stadionilla on helppo ymmärtää, miten rakkaus jalkapalloon siirtyy sukupolvelta toiselle. Vieresämme isä ja poika nousevat toisella puoliajalla pomppimaan Juventuksen kannattajalaulun tahtiin. Se on täysin luonnollista ja teeskentelemätöntä. Tapahtuman tunnelman imu on myös jotain sellaista, mitä jokaisen suomalaisen futisjunnun tulisi ainakin kerran kokea. Sen jättämä tunnejälki saattaisi varmasti läpi jäisten hiekkakenttien, puuduttavien harjoitusjaksojen ja niiden tunnekuohojen, joiden keskellä nuoret asettelevat elämänsä perustuksia varovasti paikoilleen.

Juventus ottaa pelin haltuunsa. Nuori poika vieressämme nauraa, kun jostain kaatui olut, jonka edessä oleva mies onnekaasti väistää. Hän ei edes huomaa pieniä farkuille leviäviä roiskeita, vaan tapittaa intensiivisesti kentälle.

Mateo Musacchio kaataa Paolo Dybalan. Michael Fabbri osoittaa määrätietoisesti rangaistuspilkkua ja väläyttää keltaista korttia. Dybala painaa pallon pilkulta maaliin ja ottelu on tasan.

Virransäästötilasta ei ole tietoakaan ja Juventus vyöryy Milanin maalille kerta toisensa jälkeen. Se on tarttunut momentumiinsa mestarin lailla ja vaikka minuutit napsahtelevat valotaululla eteenpäin ja Milan saa viriteltyä jotain hyökkäysten tapaista, niin lopulta se oli vain ajan kysymys: vaihdosta tullut Miralem Pjanic katkaisee Milanin puolustukselta lähtevän heikon syötön ja vapauttaa Juventuksen superlupauksen Moise Keanen, joka upottaa pallon takakulmaan. Fino alla Fine: Juventus voittaa.

Voiton raukaisemat kotijoukkueen kannattajat valuvat stadionilta kioskeille, autoihinsa ja täyteen ahdettuihin busseihin, joita tönöttää rivissä teiden varsilla. Ilta hämärtyy hiljalleen ja kävelemme Torinon holvimaisia katuja pitkin kohti rautatieasemaa. Junaan noustessa poliisit saartavat yhden henkilön: hän on nousemassa Milanoon vievään yöjunaan Juventuksen huivi kaulassa. Sitä ei turvallisuussyistä sallita, vaan huivi on piilotettava. Juna nytkähtää liikkelle jättäen taakseen poikkeuksellisesta futisdynastiasta nauttivan Torinon.

Viinikuvaus: futishurmosta vanhan rouvan tarjoilemana

Sydäntensärkijä: Juventus-Atlético Madrid

Juventuksen ja Atlético Madridin kohtaamisissa on sitä jotain. Torinon mustavalkoinen mammutti koittaa murtaa Madridin punavalkoisen jättiläiskilpparin läpipääsemättömän kilven. Punavalkoisen kuoren alta pistää esiin itsevarman ja kiukkuisen kalkkarokäärmeen pää. Itseään isompien kaatamisen kulttuuri virtaa sen haarniskoiduissa suonissa. Juventus tarvitsee sankaritarinan mennäkseen tänään jatkoon.

100 miljoonan portugalilaisprinssi tulee sankaritarinoiden mailta. Sieltä missä Mestareiden liigan finaaleita on voitettu hymy huulilla ja kaatuneita laivueita on kellautettu pystyyn tuosta noin vaan. Cristiano Ronaldolle on paikka lauteilta varattu: Diego Godinin ja Jose Gimenezin välistä. He ovat vuosien saatossa tiputelleet sankareiden kyyneleitä aamukahvinsa joukkoon. Laidoilta ei pääse sen paremmin löylyttelemään, koska Atlético Madridille minkä tahansa hyökkäyksen nappaaminen hikiseen kainaloon on mallia kaurapuuro. Siitä ja voittamisesta rakentuu heidän käyrän identiteettinsä ydinluu.

Diego Simeone lennättää petolintunsa Torinoon lihanpaloja hampaissaan, suupielet pyyhkimättä ja kuivunutta verta kauluksellaan. Juventus ei vapise sillä sen rankana on keskuspuolustus, joka ei tarvitse jalkoja taklatakseen, päätä puskeakseen tai käsiä repiäkseen raajat irti maantiekiitäjiltä: Giorgio Chiellini ja Leonardo Bonucci pysäyttävät yli pyrkivän biisonilauman pelkällä sydämellään. Sikäli molempien joukkueiden laskimot aukeavat samaan suuntaan.

Juventus joutuu ulvomaan kohti täysikuuta ja toivomaan magiaa iltaansa.  Atlético Madridin täytyy jaksaa raivota systemaattisesti koko olemassaolollaan ja muistaa, että intohimossa saa käydä rajalla, mutta yli meneminen saattaa päättää tarun. Atléticolla on yksi vapaudu vankilasta -kortti: maali ja missä tahansa vaiheessa, jos Juventuksen puolustuksessa heilahtaa kuinka pieni kiven- tai hiekanmurunen tahansa. 

Massimiliano Allegrinkaan povitaskut eivät ole tyhjät. Se mikää näyttää siintävän valtamerten takana saattaakin olla lätäkön mitan tai pistoolin tussahduksen päässä. Kuivuneen veren lisäksi ilmassa on ruudin tuoksua. Peti on pedattu ruusun terälehdillä. Illan päätteeksi sille lasketaan särkynyt luodin puhkoma sydän: musta- tai punavalkoinen

Viinikuvaus: verta, ruutia ja kuumaa tunnetta taikalapiolla kaivetussa hiekkakuopassa

Parempaa kuin shampanja

Mestareiden liigan neljännesvälierien ensimmäinen näytös päättyy ja yleisö haukkoo happea. Jo nyt futiksromantikkojen silmät ovat kostuneet. Miten jalkapallo voikin olla näin liikuttavaa?

Sinisellä ja punaisella kasvomaalilla peitellyn ranskalaisen klovnin käsissä sätkii hämmentyneenä norjalainen jalolohi. Thomas Tuchelin vieheen perässä siimoja kiristelee Manchesterin punaiselta puolelta napattu saalis, joka on väsytetty, mutta ei vielä luovuttanut. 

Valkoinen baletti näytti nuorelle ja vikkeläkinttuiselle hollantilaishaastajalle, että perinteet ja voittamisen kulttuuri sutivat joskus pelilliset naarmut piiloon. Pirteä Ajax viiletteli umpikujaan, josta on enää vaikea ehtiä ajoissa puolivälieriin vievän tilausbussin kyytiin.

Rooma saattaa kaatua yhdessä Portugalin myöhäisillassa. Totin ja Mourinhon haamut irvistelivät jo Stadio Olimpicolla. Toinen pääsee vielä väläyttämään futishistorian tummentamia hampaitaan: ainakin ja luultavasti kertaalleen vielä.

Pohjois-Lontoossa päästiin painavasti pelin päälle. Dortmund oli Tottenhamille sopivan keltainen vastustaja. Stadionin rakenteet paukkuvat vielä Dortmundissa, vaikka sellaista yleisöä ei taida enää olla olemassakaan, jonka herättämä hurmos ja henki saattaisivat vielä saksalaiset jatkopaikkaan kiinni. Sen verran monista liemistä argentiinalainen poppamies-Pochettino on keittonsa keittänyt.

Sopuisten ja ratkaisun suosiolla seuraaviin koitoksiin siirtäneiden Liverpoolin, Bayern Munchenin, Lyonin ja Barcelonan opponenttiksi nousi munakas Diego Simeone Atletico Madridista. Vanhan rouvan hameen helmoissa pöllysi, kun Simeone niittasi jalkapallokuvastoon häikäilemätöntä cojones -symboliikkaa. Rollella ja kumppaneilla on painajaisia pois pyyhittävänä ennen seuraavaa spektaakkelia, jossa on tarunnhohdetta ja jossa vääräleuat saattavat joutua puremaan poskiinsa sen suhteen, että Gianluigi Buffon saattaakin olla oikean jahdin kyydissä, kun hän epätoivoisesti kauhoo kohti ainoaa puuttuvaa pystiään.

Manchester City on edelleen terapian tai ayahuascan tarpeessa. Sen verran tärinää Mestareiden liiga aiheuttaa. Vastustajat eivät tästä enää helpotu, mutta kysymyksiä herättää onko nurmelle varissut vaaleansininen hilse kuivunutta pintamaalia vai tuleeko se syvemmältä rakenteista.

Viinikuvaus: Kypsyy. Ja jo nyt parempaa kuin shampanja.

Taikaa Manchesterissä

Manchesterissä pysähdytään isän- ja sinkkupäivän kunniaksi huippufutiksen äärelle. Josep Guardiolan City on kahden kauden aikana kirinyt selvästi kaupungin kärkipaikalle, kun José Mourinholla on ollut vaikeampaa. Erikoismies on alkukaudesta joutunut käyttämään erikoisliikkeittä, jotta ei ole jäänyt viikatteen alle. Punaisten alus vaikuttaa hitaasti kääntyvän, mutta sumusaarilta Portugaliin vellovalla Atlantin valtamerellä merivirrat ovat sen verran arvaamattomia ettei ManU:sta oikein osaa sanoa.

Mourinho lähti Torinosta virne naamallaan ja kiitellen paikallista poliisia hyvistä järjestelyistä. Myöhemmin oli pahoittelujen aika ja niissäkin oli hento hyppysellinen ironiaa. Mourinhon pää on pinnalla, vaikka joukkueen pelilliset esitykset eivät ole olleet henkeäsalpaavia. Pisteet ja pystit ratkaisevat. Se on painettuna portugalilaisen DNA:han. Cityä vastaan United lähtee selkeänä altavastaajana ja sehän joukkueelle sopii.

Guardiolan vaaleansiniset ovat futismanifestillaan tehneet selväsi sen, että kärkivaunujen ja muun valioliigajunan etäisyydet ovat kasvaneet. Lätkäjonnet saattavat olla ihmeissään Cityn pöllyttäessä harva se viikko vastustajan verkkoa 5-6 -kertaa. Cityn virheettömän tehokas hyökkäyspeli on jotain, josta jalkapallohistorioitsijat tulevat vielä vetämään analyysejä. 2010-luvun jälkimodernissa jalkapallossa on Pep-pallon leimaa. Toki muutakin, mutta Pep -palloa runsaalti.

Guardiola ja Mourinho ovat olleet fanien ja median rakastama taistelupari koko vuosikymmenen ajan. Filosofinen Guardiola valitsee yleensä hiljaisuuden, kun taas Mourinho hyökkää, jos saa edes etäisen vainun maalitaulusta tai jos ei saa, hän luo sen itse. Riitaan ei välttämättä tarvitakaan kahta. Pelkkä José ja alati maailmassa muuttuvat diskurssit ja merkitykset riittävät. Niiden imulle ei yksikään jalkapallovalmentaja ole immuuni.

Pallon pyörähtäessä Etihad stadionin nurmelle vaaleansiniset lähtevät raakaa matemaattisuutta, huippuunsa viritettyä yksilötaitoa ja sellaista systematiikkaa ilmentävää peli-ilmettä huokuen, että robotiikkaan uskovat insinöörimaailman maradonat ovat ihmeissään. Punaiset iskevät psykologisella kulmalla, joka rosoisuudessaan porautuu jalkapallomaailman ja vastustajan ohimoihin. Lipsahduksia voi freudilaisittain sattua ja kaikki ei välttämättä tule olemaan sitä, miltä tilastot näyttävät.

Spektaakkeli on valmis. Voittakoon se joka voittaa.

Viinikuvaus: sateisen Manchesterin harmaissa pisaroissa tanssivaa taikuutta  

Vanha Rouva vs. Valkoinen Baletti

Vanhan Rouvan ja Valkoisen Baletin kohtaamisessa on kaksi polttopistettä:

1. Herrasmiesvaras Gianluigi Buffon ei ole koskaan voittanut mestareiden liigaa

2. Mikään joukkue ei ole koskaan voittanut mestareiden liigaa kahta kertaa peräkkäin

Mikäli jalkapallo rakentuisi kohtuullisuuden ja sankaritarinoiden epiikalla Buffon nostelisi tänään pokaalia ja vetäisi viimeisen rastin palkintokuponkiinsa. Buffonilla saattaa olla viimeinen mahdollisuus kohdassa yksi, kun Real Madrid tai joku muu jalkapallogalaksi tulee vetämään vielä viivan kohdan kaksi yli. Jalkapallojumalat eivät kuitenkaan tunne hyväveli -järjestelmään. Jokainen voitto on ansaittava viekkaudella, vääryydellä, taidolla tai onnella. Yksittäisessä ottelussa yksittäisen tapahtuman ja onnen rooli saattaa korostua, vaikka kentällä ovat maailman parhaat joukkueet parhaimmilleen viritettynä.

Zinedine Zidane lyö kaudesta vähintään PAR -tuloksen. Semiookoon. Tähtäimessä on kuitenkin birdie. Madridin maanisella jalkapalloviheriöllä se lienee paras mahdollinen tulos. Voittamisen aura kulkee Zidanen mukana, mutta tänään illalla hän kohtaa puolustuksen, jollaista ei ole kellään muulla.

Myöskään Massimiliano Allegri ei ole ”new kid on the block”. Kaksi vuotta sitten Juventus kävi ottelemassa parhaistaparhain -ottelussa Berliinissä. Kaikkien aikojen Barcelona oli tuolloin kuitenkin liikaa ja mestarivarkaat joutuivat palaamaan hiljaisina ja hävinneinä öljylamppujen valaisemiin pirtteihinsä. Tämän illan Juventus voittaisi kuitenkin Serie A:n kahden vuoden takaisen Juventuksen nenän edestä. Tämän illan Real ei välttämättä ole parempi, mitä kahden vuoden takainen Barcelona eli torinolaiset lähtevät illan kisaan paremmilta askelmerkeiltä, mitä kaksi vuotta sitten.

Ottelun ratkaisu saattaa löytyä pihan varjoisemmalta puolelta. Gonzalo Higuaínille ja Sami Khediralle ei ollut tilaa Madridissa, mutta Torinossa he ovat avainpelaajia. Álvaro Morata olisi kyllä kelvannut Torinoon, mutta istuu tänään kuninkaallisten penkillä. Illan pelikarttaan mahtuu ironinen pääseura-satelliittiseura -asetelma. Tarinan kaareen sopisi, että seurojen leikkauspisteissä kelluvat pelaajat olisivat osa ottelun ratkaisun ydintä. Tai sitten Juventus puolustaa itselleen voiton tai sitten Ronaldo – Ramos -akseli kääntää pelin kuninkaallisille.

Viinikuvaus: 2017 sadon parhaista paras

Torinolainen pöydän putsaus

Vanhan rouvan ryöstöretki Monacon ruhtinaskuntaan meni viime viikolla askeleelleen merkille. Kortit iskeytyivät pöytään matemaattisen tarkasti. Punaisten valtit juuttuivat käteen ja katosivat merkityksettömään pinoon. Monaco on ahdistettu pöydän ahtaaseen nurkkaan ja kotiyleisö on vaeltanut tiluksilleen.

Tänään Juventus putsaa pöydän. Voitto olisi dominointia, mutta 0-0 koko skenen täydellistä hallintaa. Ruhtinaskunnan seurue saapuu Torinoon pelokkaana ja yrittää säilyttää nahkansa. Mustavalkoisten raitapaitojen mestarivarkaat hiiviskelevät varjoissa ja putsaavat lopulta pöydän. Vieraiden seurue joutuu palaamaan kotiinsa vähin äänin, rahoin ja vaattein.

Vanhan rouva menee jatkoon kiikkutuolissa torkkuen. Se osoitti, että jalkapallojumalten suotuisat tuulet pysähtyvät sen puolustusmuuriin kuin mikä tahansa kevätpuuska. Myötäinen tuuli kaikuu nyt Torinon luolissa. Siellä minne monta aarretta on kätketty.

Viinkuvaus: mestarivarkaan ja vanhan rouvan eliittiviiniä

Vanhan Rouvan Bridge

Hulppeat jahdit lilluvat Stade Louise II:sen liepeillä. Ruhtinaat odottavat vieraita kruunut ohimoillaan. Pelipöytä on kultaa. Se peilaa kortit isäntien nähtäviksi. Oveen koputetaan. Vieraat saapuvat sänkisinä mustissa tyylikäissä puvuissaan. He ovat olleet näiden pöytien ääressä jo pitkään ja ensi töikseen kultaiselle pöydälle rullataan musta liina. Tänään kukaan ei näe toisten kortteja.

Mestarivarkaat vievät tämän erän. Jalkapalloevoluutio on hionut raitapaitojen pelitavan vuosien saatossa eleettömän virheettömäksi. Sen puolustus näkee jokaisen merkatun kortin ja paljastaa bluffit kyynisellä tarkkuudella. Se osaa myös häikäilemättömän kivuliaasti astua tekopakkaa sekoittavan käden päälle. Vanha rouva luo pelipöydälle asetelmia, joihin kristallivalojen häikäisemät ruhtinaskunnan lipevät eksyvä kuin labyrinttiin.

Ruhtinaskunnan nuoret leijonat ovat jo kääntäneet korttinsa ja käyttäneet onnensa loppuun. Ne saattavat marssia hännät ojossa saleihin, mutta kun vanha rouva kääntyy, ne muuttuvat aroiksi leijonan pennuiksi. Taso huippujalkapallon ja todellisen huippujalkapallon välillä tulee lopulta ammottamaan valtavana kraaterina. Monacon mahdollisuus siinä, että sen hyökkäyspeli on maailman parasta ja vanha rouva unohtuu muistoihinsa kiikkumaan eikä huomaa lattialle karanneita leijonanpentuja.

Viinikuvaus: viinievoluution aallon harjalla helmeilevää torinolaista taidetta

Jonne vanhan rouvan helmoissa

Se tapahtuu taas. Katalonian sinipunaiset näyttävät unohtavan puolustuspelaamiseen perusperiaatteet. Keskikenttä on moottoritie. Puolustuslinjan ja keskikentän väliin jää Po -joen levyinen väylä. Sinne kaikessa hiljaisuudessa meloo Palermon rannoille rantautunut ja sittemmin pohjoiseen purjehtinut Paulo Dybala. Hänellä on pitkän argentiinalaisitalialaisen illallisen verran aikaa. Dybala leikkaa palan härän pihvistä, nuuhkaisee juuri laskettua talon marjaisaa punaviiniä, palauttaa sen, pyytää tilalle argentiinalaista malbecia ja laskee sitä kielelleen. Sen jälkeen hän ottaa vastaan Juan Cuadradon syötön, pyyhkäisee suupieliään, kääntyy ja laukoo pallon takakulmaan. Hetkeä myöhemmin Dybala asettelee haarukan ja veitsen kello viiteen, pyytää tarjoilijalta jälkiruokalistan ja kääntää Mario Mandžukićilta saamansa syötön etukulmaan: 2-0.

Barcelonalle on käynyt karulla tavalla ilmi, että nyt ei pelata sunnuntai -iltapäivähöntsää Leganesia vastaan. Juventus stadionin kotijoukkueen tukijoukot toteavat, että ottelu ei liiemmälti poikkea alkuillan kepeistä ja voitokkaista otteluista Serie A:ssa.

Katalonian kukkopojat ovat eksyneet vanhan rouvan helmoihin. Massimiliano Allegri toimii kapellimestarina samalla, kun Luis Enrique katkoo viulun kauloja. Puoliaika puhalletaan valmiiksi. Näytönsäästäjä napsahtaa jonnen luona pois päältä. Vartissa ehtii ottamaan matsin Counter Strikea. Jonne on varma, että Lionel Messi tekee toisella puoliajalla hattutempun. Hänellä on myös kaikki syy uskoa siihen, sillä hän on hiljattain saanut kokea, miten Barcelona toimittaa historiallisen nousun pariisilaisia vastaan koko globaalin jalkapallokansan lähettimiin.

Messi ei tee hattutemppua. Torinossa ilta ja peli jäähtyvät. Giorgio Chiellini voittaa karhunpainissa Javier Mascheranon ja kolistelee pallon tolpan sisäreunan kautta maaliin. Vanha rouva siirtyy kolmen maalin johtoon. Ottelu on ratkennut, mutta kukaan ei uskalla sanoa samaa otteluparista. Jotenkin tarinan kaareen sopii se, ettei Barcelona saa vierasmaalia. Kataloniassa huudetaan nyt ihmettä ihmeen perään.

Näytön sinertävä valo nousee taas seinille. Jonnella on taktiikka tulevaan peliin valmiina eikä siihen tarvita Neymaria: Messi tekee hattutempun ja Luis Suárez pari. Jonne saattaa olla oikeassa, kunhan koodinpätkään kirjataan aikainen maali, kourallinen onnea ja edes pieni murtuma maailman parhaan puolustuksen tukirangassa. Lisäksi Juventuksen argentiinalaisparin Paolo Dybalan ja Gonzalo Higuaínin tango tulee ohjata muualle kuin Barcelonan boksiin. Tehtävälista lienee kuitenkin liian pitkä ja koukeroinen yhteen futismatsiin muistettavaksi.

Ottelu, joka piti ja sitten ei olisi pitänyt pelata

Saksassa kertaalleen peruttu peli pelataan päivä pommi -iskusta teemalla. Psykologisesti peli on mahdoton. Pelaajat liikkuvat vaistojen ja tuhansien toistojen muodostamien hermoketjujen varassa. Hetkellisesti ketjut katkeavat ja maailmaa aukeaa paljon jalkapalloa suurempana kokonaisuutena. Silloin Monaco iskee. Ruhtinaskunnan ratsue pelaa koko pelin alamäkeen ja myötätuuleen. Signal Iduna Park tarjoaa pitkän katsauksen siitä, mikä jalkapallossa ja maailmassa on hyvää, ja mikä kylmäveristen ihmisten ja bisneksen armoilla. Borussia Dortmund selviää toisestakin iskusta pelkillä pintahaavoilla ja kipsatulla kädellä. Teknisesti tulos on vaikea, mutta kontekstissaan poikkeuksellinen. Ottelu tasapainoilee solidaarisuuden ja voitontavoittelun keinulaudalla.

Tänään pelataan viikko pommi -iskusta teemalla. Neutraalisti ottelua seuraavana sitä asettuu helposti aina pienemmän tai enemmän haavoitetun puolelle. Tulee mietittyä, että miten tämä ottelupari olisi parasta ollut ratkaista? Pelaamalla tietysti, mutta milloin ja miten?

Viinikuvaus: vahvat argentiinalaissävyt, etiketissä ihme ja lasissa halkeamia