Se tapahtuu taas. Katalonian sinipunaiset näyttävät unohtavan
puolustuspelaamiseen perusperiaatteet. Keskikenttä on moottoritie.
Puolustuslinjan ja keskikentän väliin jää Po -joen levyinen väylä. Sinne
kaikessa hiljaisuudessa meloo Palermon rannoille rantautunut ja sittemmin
pohjoiseen purjehtinut Paulo Dybala. Hänellä on pitkän argentiinalaisitalialaisen
illallisen verran aikaa. Dybala leikkaa palan härän pihvistä, nuuhkaisee juuri
laskettua talon marjaisaa punaviiniä, palauttaa sen, pyytää tilalle argentiinalaista
malbecia ja laskee sitä kielelleen. Sen jälkeen hän ottaa vastaan Juan
Cuadradon syötön, pyyhkäisee suupieliään, kääntyy ja laukoo pallon takakulmaan.
Hetkeä myöhemmin Dybala asettelee haarukan ja veitsen kello viiteen, pyytää tarjoilijalta
jälkiruokalistan ja kääntää Mario Mandžukićilta saamansa syötön etukulmaan:
2-0.
Barcelonalle on käynyt karulla tavalla ilmi, että nyt ei pelata sunnuntai -iltapäivähöntsää
Leganesia vastaan. Juventus stadionin kotijoukkueen tukijoukot toteavat, että
ottelu ei liiemmälti poikkea alkuillan kepeistä ja voitokkaista otteluista
Serie A:ssa.
Katalonian kukkopojat ovat eksyneet vanhan rouvan helmoihin.
Massimiliano Allegri toimii kapellimestarina samalla, kun Luis Enrique katkoo
viulun kauloja. Puoliaika puhalletaan valmiiksi. Näytönsäästäjä napsahtaa jonnen luona pois päältä. Vartissa ehtii
ottamaan matsin Counter Strikea. Jonne on varma, että Lionel Messi tekee
toisella puoliajalla hattutempun. Hänellä on myös kaikki syy uskoa siihen,
sillä hän on hiljattain saanut kokea, miten Barcelona toimittaa historiallisen
nousun pariisilaisia vastaan koko globaalin jalkapallokansan lähettimiin.
Messi ei tee hattutemppua. Torinossa ilta ja peli jäähtyvät.
Giorgio Chiellini voittaa karhunpainissa Javier Mascheranon ja kolistelee
pallon tolpan sisäreunan kautta maaliin. Vanha rouva siirtyy kolmen maalin
johtoon. Ottelu on ratkennut, mutta kukaan ei uskalla sanoa samaa
otteluparista. Jotenkin tarinan kaareen sopii se, ettei Barcelona saa
vierasmaalia. Kataloniassa huudetaan nyt ihmettä ihmeen perään.
Näytön
sinertävä valo nousee taas seinille. Jonnella on taktiikka tulevaan peliin
valmiina eikä siihen tarvita Neymaria: Messi tekee hattutempun ja Luis Suárez
pari. Jonne saattaa olla oikeassa, kunhan koodinpätkään kirjataan aikainen
maali, kourallinen onnea ja edes pieni murtuma maailman parhaan puolustuksen
tukirangassa. Lisäksi Juventuksen argentiinalaisparin Paolo Dybalan ja Gonzalo
Higuaínin tango tulee ohjata muualle kuin Barcelonan boksiin. Tehtävälista
lienee kuitenkin liian pitkä ja koukeroinen yhteen futismatsiin muistettavaksi.
Ottelu, joka piti ja
sitten ei olisi pitänyt pelata
Saksassa kertaalleen peruttu peli pelataan päivä pommi
-iskusta teemalla. Psykologisesti peli on mahdoton. Pelaajat liikkuvat
vaistojen ja tuhansien toistojen muodostamien hermoketjujen varassa.
Hetkellisesti ketjut katkeavat ja maailmaa aukeaa paljon jalkapalloa suurempana
kokonaisuutena. Silloin Monaco iskee. Ruhtinaskunnan ratsue pelaa koko pelin
alamäkeen ja myötätuuleen. Signal Iduna Park tarjoaa pitkän katsauksen siitä,
mikä jalkapallossa ja maailmassa on hyvää, ja mikä kylmäveristen ihmisten ja
bisneksen armoilla. Borussia Dortmund selviää toisestakin iskusta pelkillä
pintahaavoilla ja kipsatulla kädellä. Teknisesti tulos on vaikea, mutta
kontekstissaan poikkeuksellinen. Ottelu tasapainoilee solidaarisuuden ja
voitontavoittelun keinulaudalla.
Tänään pelataan viikko pommi -iskusta teemalla. Neutraalisti
ottelua seuraavana sitä asettuu helposti aina pienemmän tai enemmän haavoitetun
puolelle. Tulee mietittyä, että miten tämä ottelupari olisi parasta ollut ratkaista?
Pelaamalla tietysti, mutta milloin ja miten?
Viinikuvaus: vahvat argentiinalaissävyt, etiketissä ihme ja
lasissa halkeamia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti