MaPS-Salon Wilpas: kulmia ja kaltevuuskertoimia

Kasitie oli jälleen kuuma ja Taponkedolla oli vastassa asiansa tunteva kioskimyyjä, joka kertoi MaPS:n johtavan 1-0. Tiettävästi MaPS:n ja FC Inter Turun junioriorganisaation neuvottelut perjantai -aikataulutuksista ovat vaikeammat kuin meneillään olevat hallitusneuvottelut eivätkä ne etene. Siksi kirjoittaja missaa jatkossakin Taponkedon ensi minuutit. Sekä Taponkedon puukatsomossa että anniskelualueella on hyvin porukkaa, ja mikäpä siellä ollessa, sillä MaPS:n kevät on ollut melkoista lentokeliä.

Ottelua on käyty jo hyvä tovi, kun istahdan kenttää reunustavalle kivetykselle. MaPS lataa salolaisten maalille neljännen kulman. Molemmilla joukkueilla on omat hallintajaksonsa, mikä alleviivaa yhden ottelun aiemmalla katsannolla sitä, että Wilpas ei sarjassa ole mikään heittopussi, vaikka pinnat ovatkin olleet tiukassa. Wilpas ei arkaile paiskata pitkää palloa MaPS:n puolustusta kohti ja Taponkedon kova nurmi kaltevuuksineen ei ihan pro-tikitaka mallia olekaan.

MaPS ponkaisi Taponkedolla maalin verran Salon Wilpasta korkeammalle

Wilppaan Jaakko Oksanen pistää erikoisempaa äänimerkkiä Maskun ilmanalaan rikkeensä jälkeen. Aivan ensimmäisen jakson viimeisillä hetkillä on venttien vuoro astua esiin. Ensin MaPS:n Henri Hujala taittaa oikealta boksiin ja pingottaa pallon terävästi kohti Aleksi Juholan maalia. Lähestyminen jää kuitenkin hieman etutolpan ulkopuolelle. Kutakuinkin seuraavasta hyökkäyksestään Wilppaan Aki Ajalin lennättää hienon pystypallon salolaisten omalle ”blackjackille” eli Jare Roos:lle. Roosin tempaisu lennähtää niin ikään keittiön puolelle. Peli pääsee tauolle.

Yksi MaPS:n junnuista on rikkonut koodia ja antanut läpyn jollekin Wilppaan pelaajista. Tiimi toimii ja palautetta tulee. Ehdin vielä pohtia, että onko kentän laidan pelikellon kuosia uusittu ennen kuin vaihdamme sovitusti muutaman sanan MaPS:n Lasse Särsin kanssa, joka on puhaltanut MaPS:n someen reippaanlaisesti uuttaa henkeä kuluvan kevään aikana. Juttu kääntyy MaPS:n Jari ”Ilmiö” Oksasen esiintymisen ikämiesten maalissa ja tokihan MaPS:n lähivuosien folklore muistaa myös sen, miten viime vuoden Pitsiyön -spesiaalissa maalivahdiksi ajautunut Oksanen nollasi maaliahneen Elias Ahteen, joka pingottelee nykyään verkkoja kakkosessa.

Tauon pohdintoja

Toinen puoliaika alkaa. MaPS nostaa prässiään ja on hallitsevampi osapuoli. Sen ilmentymänä on iso pinkka kulmapotkuja, jotka Wilppaan puolustus saa kuitenkin painittua toisaalle. MaPS:n Niclas Forssille käy harmillinen käpy, kun hän yrittää nopeasti palauttaa maalipotkua palloa Wilppaan veskarille, jotta tämä pääsisi pistämään pallon nopeasti peliin. Forssin palautus nousee vahingossa Aleksi Juholan yli ylirimaan. Forss oikaisee nopeasti mahdollisen orastavan väärinkäsityksen ajanpeluusta erotuomari Aleksi Kerosen suuntaan.

Forss on seuraavien minuuttien aikana paljon pelinrakennushommissa. Toista puoliaikaa on pelattu kymmenisen minuuttia, kun Forss neppaa Eemeli Heimolan puolittain läpi, mutta Aleksi Juhola pitää maaliluukut kiinni ja tuloksena on jälleen yksi kulmapotku. Forss-Hujala -akseli petaa seuraavaksi paikkaa Frans-Oscar Kankkuselle, mutta vähemmän yllättäen kulmalipulle mennään.

Henri Hujalalla piisasi kuskin hommia

Wilpas selvästi kyllästyy vain puolustamaan kulmapotkuja ja niinpä se ottaa hetkellisesti jälleen otteen pelistä. Se lähtee maalimäärien lisäksi kisaamaan myös kulmapotkujen määristä. MaPS:n Ville Seppästä yritetään erikoistilanteissa korostetulla fyysisyydellä suistaa radaltaan, mutta Seppäsen nahka on kovaa tekoa. Wilppaan Ajalin hommaa takuuvarmasti itselleen tinnityksen, kun hän pahaa aavistamatta kävelee Kerosen ohi juuri, kun tämä ohjaa peliä voimakkaalla vihellyksellä. Oksanen otetaan vaihdosta sisään ja MaPS:n nuorisosasto villiintyy.

Kirjoittaja on jo pyyhkimässä muistiinpanoista tikitakan ja Taponkedon -kaltevuuseroja ruotivan muistiinpanon, kun Forss ja Waltteri Peltola pistävät keskikentällä baletiksi ja Heimola on jälleen paraatipaikalla. Kenttä vaikuttaa tekevän sittenkin tepposen ja nimenomaan Heimolalle, joka ei parillakaan yritelmällä saa lisättyä MaPS:n johtoa.

MaPS otti aikansa

MaPS pistää velikultamaisesti ajanpeluu -moodin sisään. Edessämme olevalta pallopojaltakin pallot hiukan karkailevat. Pikkukoiruuksia on havaittavissa eri puolilla kenttää. MaPS kääntää hyökkäystensä suunnan Wilppaan maalin sijaan kulmalippuja kohti. Aatu Hagelberg saa vielä yleisön hurmioon väkevällä liukutaklauksella ja sitä seuranneella kuljetuksella. Peli päättyy Wilppaan kulmalipulle ja MaPS:n 1-0 voittoon.

Viimeiset sekunnit ja peli pakettiin

Viini: humppaviiniä perjantaipullosta

TuWe-EuPa: euralainen visiitti

Raunistulan puitteissa oli mukavaa rouheutta ja elämänmakua, kun EuPa jätti hulppean Wembleynsä taakse ja saapui Turkuun TuWen vieraaksi. Parisenkymmentä katsojaa löytää istumapaikan kentän vierelle pystytetyiltä tukeilta. Huomaan myös, että tämä on kirjoittajan ensimmäinen visiitti kyseiselle kentälle. Kenties se on liian lähellä ollakseen totta. Bongaan jo Piikkiössä kaipaamani Daniel Korbelaisen TuWen kokoonpanosta, joten hyvä keitos oli kasassa.

TuWen ja EuPan ottelu oli melko tasaista vääntöä siihen asti, kunnes Antti Julin otti ohjat jalkoihinsa

Linjatuomari huomaa voimasanojen saattelemana kentällä vielä yhden poistettavan tötsän ja sitten peli voi alkaa. Peli on alkuun melko tunnustelevaa. TuWe on hienokseltaan enemmän pallossa. EuPa virittelee nopeita hyökkäyksiään painotetusti vasemmalta Aaro Nuijan kautta. Ensimmäiset laukaukset suhahtelevat EuPan Eetu Männistön vartioimaa maalia kohti, mutta hiljalleen vieraat saavat karstat varisteltua koneistostaan.

EuPan Antti-Pekka Ruohola on ensimmäisenä karkkihyllyllä, mutta Ruoholan keskeltä lähtevä sijoitus vierähtää maalin ohi. Tempo pysyy koko lailla sarjatasolle ystävällisenä. EuPan puolustuksessa Jonne Forsström palauttelee TuWen hyökkäysten jälkeen omiaan sanallisesti ruotuun. Reilu parinkymmenen minuutin kohdalla TuWen puolustus ei saa siivottua sen maalia kohti lähetettyä pitkää palloa selvemmille vesille ja vapaana lilluvaan syöttiin iskee ensimmäiseksi kiinni EuPan Samuel Nurmi. Nurmi tuuttaa itselleen tikin eteen ja sen jälkeen piiskaa matalan kudin TuWen maaliin: 0-1

EuPalla on maalin jälkeen muutamia lisämaalin paikkoja. Näyttävimmän esittelee Nurmi, joka riistää keskikentällä pallon ja ajaa hanakasti TuWen maali kohti. Nurmen pujottelu päätyy hyvälle maalisektorille asti, mutta TuWen Antton Broberg saa työnnettyä Nurmen sijoituksen maalin ohi. Pian tämän jälkeen toisessa päässä päästään keskustelemaan EuPan puolustuksen ja yleisön välillä siitä, että onko Raunistulassa VAR -tekniikka tai onko sellaista edes Eurassa? Nopeasti eskaloitunut tilanne, josta kotijoukkue kannattajineen pyytää käsivirheestä rankkaria, ei aiheuta tuomaristossa toimenpiteitä.

TuWe saan ensimmäisen puoliajan loppuun pientä paineentynkää EuPan maalille. Kaava maalille kulkee pitkälti Miska Rantamäen pystyjuoksujen kautta, mutta maaleja ei enempää ensimmäiselle jaksolle saada. 

Yleisössä ei olla aivan tyytyväisiä pelin laatuun, ja sen syövereistä lentääkin aika lennokas haaste siitä, että yksi jäsenistä pystyisi hakemaan Halisista kentällisen 15-vuotta koksua käyttäneitä ukkoja, jotka pystyisivät haastamaan kumman tahansa joukkueen. Kommentissa on eittämättä pikku -värittelyä ja liioittelua, mutta jäämme odottamaan projektia.

TuWe sai toimitettua ensimäisellä jaksolla palloa EuPan maalille, mutta EuPa puolusti sinnikkäästi

TuWe ottaa kopissa aikansa ja aika on käytetty ilmeisen hyvin, sillä se tulee erittäin hyvin toiselle puoliajalle. TuWe liikuttaa hyvin palloa keskikentän kautta ja pakottaa EuPan puolustuskannalle. Tovin kuluttua EuPa ilmoittautuu mukaan myös toiselle puoliajalle, kun Matias Vallin kääntää oikealta laidalta pallon keskelle. Viekkaat euralaiset päästävät pallon vierimään ohitseen aina Ruoholalle asti, mutta kuti suhahtaa yli.

TuWe pitää ottelun langasta kiinni, vaikka sen hallinta hieman höllääntyy. Ariani Sobjani pistää parikin nättiä pystypalloa Korbelaiselle, mutta tasoitus antaa odotuttaa itseeään siihen asti, kunnes keskelle painettu syöttö pomppaa EuPan puolustuslinjan yli. Paikalle on Rantamäki, joka lennättää pallon komeasti takayläkulmaan: 1-1

Daniel Korbelainen vs. Eetu Männistö

Maalin jälkeen energiatasot nousevat ja peli herää henkiin. Loppuun nähdään melkoinen Antti Julin -show. Julin tällää ensin voimalla Eemeli Kerolan hankkiman rankkarin sisään: 1-2. Sen jälkeen Julin väläyttää melkoista kehon ja mielenhallintaa, kun hän nappaa vasemmalta tulevan keskityksen hallintaansa, ohittaa vähin kosketuksin ja palloa ilmassa halliten Brobergin ja puttaa pallon maaliin: 1-3. Eikä siinä vielä kaikki. Aivan ottelun loppuhetkillä Julin vääntää kuin Rooman Hercules tai Turun Ilkka Nummisto konsanaan pallon TuWen kenttäpuoliskolla itselleen. Julin ravaa sen jälkeen boksiin ja jättää jälkeensä muutaman punapaidan. Lopuksi Julin antaa viimeisen silauksen voimannäytteelleen ja hattutempulleen pakottavan painavalla laukauksella: 1-4.

Antti Julinin rankkari

Kaikki mitä Julinin maalin jälkeen Raunistulassa tapahtuu onkin sitten melko vähäpätöistä. Pinnat lähtevät Euraan.

Viini: roomalaista, turkulaiasta ja euralaista voimalientä

TuRaKe-IFK Mariehamn: henkinen finaali?

Turussa oli ollut liikenne sekaisin jo monta päivää. Monet luulivat, että asian taustalla oli siltaremontti jossain päin Helsinginkatua, mutta tietäjät ja futistietäjät tiesivät paremmin: kaiken takana oli järjestelyt suureen futisspektaakkeliin, jossa vakuuttavaa Cup -taivaltaan käynyt ja jalkapallollista kotiaan nelosdivarissa pitävä TuRaKe sai vastaansa sipsisaarilta Veikkausliigan IFK Mariehamnin. Kotona iskee stressi: mitä jos koko valtakunnan median huomio ottelulle aiheuttaakin sen, että Yläkentän portit lyödään juuri kirjoittajan nenän edestä kiinni? Voiko tällaista mahdollisuutta tulla elämässä enää koskaan? Ei välttämättä, joten aikaistan lähtöäni.

Vitosella pääsee sisään ja kaupantekijäksi saa vielä karamellin. Yläkentän lehtereillä on jo hyvin porukkaa, kun sujahdan yleisön joukkoon. Tovin kuluttua pelaajat saapuvat alkuseremonioihin ja kuvattavaksi. Mieleen hiipii väkisinkin, että onko kyseessä jopa Suomen Cupin henkinen finaali? Niin tai näin. TuRaKe ottaa heti pallonhallinnan. Asiaa tietysti avittaa se, että TuRaKe on juuri se joukkue, joka sai avauspotkun antaakseen. Pitkä pallo lentää laitaa kohti. Yleisö elää hyvin pelissä mukana.

TuRaKe saa asiansa tuntevalta yleisöltä ansaitsemiaan aplodeja kaikista hyvistä suorituksistaan ja niitä piisaa ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin useampia: Aleksi Mäki purjehtii hienosti useamman IFK Mariehamnin pelaajan ohi ja vain totaalinen Murphyn lakikirja estää tilannetta eskaloitumasta maaliksi. Pian tämän jälkeen Samuel Sibakov paikantaa IFK Mariehamnin veskarin Otto Hautamon olevan etäällä maalistaan. Sibakov lähettää kudin kohti saarelaisten maalia, mutta ilmeisesti luonnonoikkuna Yläkentälle imeytynyt alipaine muuttaa pallon liikerataa siten, ettei se aivan lennä maaliin asti.

TuRaKe piti IFK Mariehamnin ahtaalla ottelun alkuminuuttien ajan

TuRaKen hurmoksellisen alun jälkeen se luovuttaa, mitä ilmeisimmin solidaarisuussyistä, pallonhallinnan IFK Mariehamnille. TuRaKe roikkuu sinnikkäästi vieraiden mukana ja sillä tuntuu ”Lucky Ballin” sijaan olevan hyökkäyksilleen suunnitelmaa. Suoraviivaisilla avauksilla tavoitellaan hyökkäyspään järkäleitä Aleksi Ojanperää ja Matias Harjuhahtoa. Joskin Harjuhahto palaa parinkymmenen minuutin pelin jälkeen takaisin kentän laidalle puheenjohtajan hommiin.

IFK Mariehamn jauhaa, jauhaa ja jauhaa. Lopulta Alan Henrique on vastustamattomasti keskityspallon alla ja Henrique pukkaa saarelaiset 0-1 johtoon. Kotiyleisön keskeltä kimahtaa hieman vahingoniloinenkin kiljahdus. Viitisen minuuttia tästä niin Daniel Enqvist tuuttaa TuRaKen boksiin pyörimään jääneen pallon maaliin: 0-2. Tällä millään ei kuitenkin ole mitään merkitystä, sillä pian nähdään Aleksi Ojanperältä keskialueella sellainen Marseillen ruletti, että sopii kysyä, mahtavatko vieraat enää kotisaarelleen palatessaan löytää Turusta oikeaa terminaalia? IFK Mariehamnin Enqvist löytää tilaa boksin vasemmalta kulmalta ja napauttaa väkevyydeltään Naga Morich -tason kudin takakulmaan: 0-3. Poltettava lieventävää maitoa pistää pöytään Pyry Tenho, joka katkaisee yhden IFK Mariehamnin tuhansista keskityksistä täydellisellä nostolla oman maalin yli. Yleisö on haltioissaan.

Katsomossa revitään ensimmäisen puoliajan viimeiset ilot IFK Mariehamnin taivaan tuuliin ja kauas Kupittaan Cittarin suuntaan lentävistä vapareista. On aika mennä tauolle. TuRaKen buffetti takoo juhlaillassa sampoa kuin Seppä Ilmarinen konsanaan ja voidaan vain arvailla, että onko tuotto viisi- vai kuusinumeroinen. Makkaran riittävyys huolettaa monia. Lisäksi ottelun hinnoittelua pidetään varsin kohtuullisena. Strategia onkin enemmän ollut Aki Riihilahden oppikoulun omille kannattajilleen arvoa tuottava kuin jääkiekkoliiton kaiken kuppaava malli.

”Ykki, kakki, kolme”, takana lasketaan kuinka paljon kentällä on pelaajia. TuRaKe ottaa toiselle puoliajalle selvästi myös hallitun vetäytymisen taktiikan. Yleisö pääsee jälleen huokailemaan, kun Aleksi Mäki pitää toisen puoliajan alussa pääsarjalaisia jälleen pujottelukeppeinään. Kaikella on kuitenkin hintansa ja taiteilijanimeä Dé kuunteleva vihreäpaita tällää pallon alakulmaan: 0-4 ja peliä on pelattu 49 minuuttia.

Aleksi Mäki väläytteli ottelussa useampaan kertaan

Takana kuvataan ”Nikkelle vireoo”. Yleisö saa aihetta aplodeihin tiheämpään tahtiin kuin snookerissa konsanaan. Tosin vaikuttaa hieman siltä, että TuRaKe pelaa sikäli pitkää peliä, ettei se lähde polttamaan kaikkea petrooliaan tähän yhteen peliin, kun läntisen-Suomen nelonenkin on vielä alkutaipaleellaan. Ojanperä astuu uudemman kerran parrasvaloihin lukuisilla pallonriistoilla, joiden kautta hän osoittaa sen, että pystyy kyllä ottamaan pallon TuRaKelle aina, kun haluaa.

Yleisömääräksi ilmoitetaan 424 ja TuRaKen puolustuksessa Erno Kankaanpää osoittaa sellaista kylmäpäisyyttä pallon kanssa, että se saa varmasti jopa Kimi Räikkösen hikoilemaan. Kaikesta huolimatta Arvid Lundberg sivaltaa maalin edestä pallon viidennen kerran melko näyttävän kuvion päätteeksi TuRaKen maalin: 0-5 ja tietysti kellossa on tasan viinipullon senttilitrojen verran. 

Yleisöstä alkaa tulla vaatimuksia kotijoukkueelle: ”Ylös, ylöspäin!”. TuRaKe toimittaa, mitä yleisö pyytää ja Mäki tikkaa jälleen tulisesti vasenta laitaa. Mäki hakee hyvällä syötöllä okealta laidalta Kuusiston, mutta Kuusisto ei aivan saa tai ei välttämättä tahdokaan pistää palloa pussiin ettei saarelaisille tulisi paha mieli.

Olihan IFK Mariehamnillakin ottelussa omat hetkensä

Dé livahtaa TuRaKen puolustuksen tiivisteiden välistä ja uittaa pallon Sauli Karjalaisen kainalon alta maaliin, kun 85 minuuttia on pelattu: 0-6. Parin minuutin kuluttua edellisestä ja Robin Sid toimittaa palloa keskeltä alakulmaan: 0-7. ”Tu-Ra-Ke! Tu-Ra-Ke!” -kuuluu katsomosta. Sen jälkeen kuuluu muutama vihellys Vili Lehtovaaran pillistä ja hieno ottelutapahtuma tulee päätökseensä. TuRaKen pelaajat poistuvat buffet- ja lipputulojen siivittämänä paikalta helikopterilla, koska seuran status muuttui ottelun myötä varmasti sellaiseksi, etteivät siihen enää suljetut Helsinginkadut saa vaikuttaa.

Kiitos TuRaKe, IFK Mariehamn ja nykymuotoinen Suomen Cup

Viini: kymmenen pulloa möttöstä 

FC RP-TuKV: panokset kovenee

Ruskon ilmanalassa oli tuulta, sadetta, surua ja dagen efteriä. Kaasugrilli vaati kesyttämistä, mutta kahvi ajoi ensimmäisen puoliajan asiaa, kun Turun Kisa-Veikot vierailivat Ruskolla. Jonkinlaista yli seurarajojen kulkevaa yhteyttä oli myös havaittavissa joukkueiden välillä, kun Ruskon organisaatiosta luvataan TuKV:n vasemmalla laidalla rouhineelle Justus Peltoluhdalle avoin kaista koko ottelun ajaksi.

Alkutunnusteluiden jälkeen TuKV ottaa pelin enemmän taskuunsa. TuKV liikuttelee fiksusti palloa keskikentällä ja saa palloja molemmille laidoille FC RP:n puolustuksen selustaan. 12 minuutin kohdalla TuKV:n Juho Tolonen astelee tuulen värisyttämää kulmalippua kohti. Yleisöstä pyydetään suoraa maalia ja Tolosen kulma kaartuukin maalia kohti. Aivan suoraan se ei katiskaan löydä, vaan vaatii maalineduspainin, jonka voittajakasi ilmoittautuu Benjamin Nygren: 0-1

TuKV hyödynsi hyvin molemmat laitakaistansa

Peli etenee TuKV:n hallinnassa FC RP:n parinkymmenen minuutin kohdille osunutta muutamia kulmia ja vapareita tuottanutta hyvää jaksoa lukuun ottamatta. TuKV:n Peltoluhta toteaa tiukan kaksinkamppailun jälkeen olevansa sähäkällä jalalla liikenteessä ja seuraavasta tilanteessa Peltoluhdan sähäkkä vasuri heilahtaa boksin rajalla ja ainoastaan Jesse Juutilaisen oikea aikainen kurotus estää palloa putoamasta etuyläkulmaan. Yleisöstä kysellään, että eikö Peltoluhdan vasuri ollut nimenomaisesti tukijalaksi tarkoitettu, johon vastaus on suunnilleen sellainen, että sillä kun huiskii, niin ikinä ei tiedä mitä tapahtuu.

Tuuli ja sade yltyvät. Jälleen TuKV vasemmalta lähtevä kulma tuuliefektillä on pudota maalin ja joidenkin mielestä se käykin sisällä, mutta ylärimaa koputellut tilanne ei päädy tulostaululle asti. Buffetin ylle roudataan katosta. Sade käy useammalle kesäfiiliksissä ja -pukeissa paikalle saapuneelle sietämättömäksi. Autoja ajetaan kentän viereen ja kirjoittajakin pakenee Hiidenvainion koulun katoksen alle värjöttelemään. Tauko voi alkaa.

Taukoa ja sadetta paossa

FC RP:n kannattajaosastosta käydään motivoimassa joukkuetta sillä, että seuraavan maalin tekijälle tuloutetaan bonuksina 12 olutta. Porkkana popsituttaa, sillä FC RP on heti toisella puoliajalle paremmin pelissä mukana. Kysehän oli panosten korotusten jälkeen enää siitä, että ”kenellä on vähiten rahaa ja eniten jano”. FC RP:n Samuli ”Litti” Lehtinen riplaa itsensä keskeltä maalipaikkaan, mutta vielä ei osu. Sateen liukastama tekonurmi kutsuu ymmärrettävästi liukutaklauksia puoleensa. Pari sellaista tömähtääkin puolin ja toisin vastustajaan eikä niinkään palloon, mutta kaikki pelaajat pysyvät kentällä.

FC RP ottaa ottelua isännöitäväkseen. Lopulta Lehtinen lataa boksin takaa erinomaista kehon hallintaa osoittaen teknisesti briljantin kudin joka ottaa juuri ennen TuKV:n maalia lisäjengaa märästä alustasta. Pallo pomppaa Antti Niemelän käsien kautta maaliin.

Bonari lunastukseen

FC RP:llä on parikin aihioita lisäosumiin. FC RP:n maantiekiitäjä Oskari Kakko karkaa oikealta laidalta, mutta takayläkulmaa kutkutteleva laukaus ei aivan osu raameihin. Lehtinen jysäyttää jälleen kauempaa, mutta rimaan kolahtaa. Sitten TuKV:n Metin-Mikko Aalto lipsahtaa kuin saippuapala FC RP:n puolustukselta. Aalto päättää oikean laidan ”Great eskapensa” takakulmaan löytävällä sijoituksella: 1-2. Tovi edellisen perään hiukan kuin tyhjästä TuKV:n Akseli Hakala puskee keskeltä komeasti 1-3 -osuman.

FC RP:llä oli omat maaliaihionsa toisella puoliajalla, mutta TuKV oli kitsas vieras pinnojen suhteen

FC RP jatkaa kisureiden jahtaamista ja TuKV varjelee johtoaan. Erityisesti TuKV:n Karim Jebar paukuttaa palloa sellaisella pieteetillä rauta-aitojen yli peltoja kohti, että kaverin täytyy selvästi tykätä hommasta. FC RP:n valistuneen nuorisjaoston jäsen tietääkin kertoa, että Jebar toteuttaa Ruskon ala-asteen 5d -luokalla lanseerattua ”Helvetti -palloa”.  TuKV:n ”skoutti” ilmoittaa vielä iskeneensä silmänsä Samuli Lehtiseen ja povailee tämän pelaavan ensi kaudella kisureissa. FC RP:n kannattajien vastaus resonoi ”ennemmin helvetti jäätyy” -tyylisen vastauksen.

Peli päättyy 1-3 ja TuKV nousee aivan lohkonsa kärjen tuntumaan. FC RP jää kaipaamaan lisäpinnoja noustakseen sarjan punaiselta sektorilta pois.

Viini: 12 lasillista sadetta pitävän katoksen suojissa nautittuna

PiPS-TuWe: Piikkiö Päivien patinaa

Futiksen lisäksi Piikkiössä juhlittiin Piikkiö Päiviä. Hiljalleen se alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että blogin ollessa paikalla, avauspotku lähtee kaupunginjohtajan lapikkaasta. POP -Areenalla sisäteräsyöttöään esitelmöi Harri virta. PiPS:n vieraaksi saapunut Turun Weikot on ollut yhtenä blogin tutkintalinjana siitä asti, kun jostain nelosen ilmiantoringistä nousi vinkki, että joukkueen piikissä viilettäisi sarjatasoon nähden poikkeuksellisen kova kärkipelaaja. Myyttiseksi jäävä Daniel Korbelainen ei kuitenkaan ole kokoonpanossa, joten asian empiirinen todentaminen lienee jonkun tulevan keikan agendalla.

Piikkiö Päivien futismatsi juhallisesti liikkeelle

PiPS vierittää avauspotkunsa ovelasti veskarilleen Linus Virkille, joka tuuttaa Pohtionvuoren korkuisen pallon TuWen kenttäpuoliskolle. TuWe nappaa pallon ja Florent Jashari peippailee pian itsensä ensimmäiseen vetopaikkaan, mutta maalihanat eivät vielä aukea.

”Kovaa siihen”, kuulu TuWen puolustuslinjasta ja liekö sitten sarjatilanteesta juontuvaa vai mistä, mutta sen Piikkiöön tuoma energia on melko pingottunutta. Jopa niinkin pingottunutta, että pienelle kostoretkelle lähteneen Joonatan Mäkilän viikate olisi jonain päivänä saattanut jo vartin pelin jälkeen johtaa pesuhuonekeikalla ja siitä aikaisille yksille Bar Suojaan. 

Vieressäni Piikkiön nuoriso-osasto simuloi Turun Weikkojen tekemän rikkeen. Kentän laidalle tuotu onnenpyörä rätisee ja ottelun hallinta siirtyy hiljalleen PiPS:lle. PiPS löytää hyviä juoksuja ja palloja TuWen puolustuksen selustaan. Oikealla laidalla Ville Stylman on aktiivinen hyökkäyssuuntaan ja keskikentällä kapteenin nauhaa hallinoiva Sebastian Vikström tekee paljon kotijoukkueen peliä edistäviä tekoja. Tulostaululle ne eivät kuitenkaan mitään generoi.

Ville Stylman piti TuWen pakiston kiireisenä

Vieressämme paikalliset muurahaiset iskevät hanakasti mokkapaloista irronneiden strösselien kimppuun. PiPS:n Rei Hoda heittää juhlapäivän kunniaksi saksarin, joka lentää kuitenkin reilusti yli TuWen maalin. Molempien joukkueiden vitsiniekat saavat jutunjuurta maltillisella tempolla lähetetyistä maalipotkuista. PiPS:n suunnaltaan kysytään, että onko tulossa aikalisä. Pian TuWen leiristä kysellään taas vuorostaan, että ottavatko he juomatauon välillä, kun pallo ei meinaa löytää peliin.

Puolen tunnin pelin jälkeen TuWen Robert Pylkkänen hakee PiPS:n boksista hienolla syötöllä vapaana olevan Sami Elonevan, jonka kudin Linus Virkki saa työnnettyä vielä muita maita kohti. Muiden maiden rajalla vartiota pitää TuWen Vilho Leino ja Leino pussittaa TuWen 0-1 -johtoon. PiPS hiukan lamaantuu TuWen maalista ja TuWe taaseen saa parempaa rakennetta maalin asti melko laimealla dieselillä liikuteltuun hyökkäyspeliinsä. Ensimmäisen jakson papattimaton viimeistä nallia koputtelee kivellä kuitenkin PiPS:n Hoda, joka saa Stylmanilta nappisyötön boksiin, mutta askelmerkit eivät oikein osu.

Tauolla pyöritellään onnenpyörää. Taistelupari ja Reissuprinsessa hakevat touhuilleen aurinkoisempaa paikkaa. Yleisöstä huikataan, että takana olevassa metsässä saattaa olla ”punkkareita”. Tällä luultavasti viitattiin enemminkin punkkeihin kuin irokeesipäisiin anarkisesti sävyttyneen Rock -musiikin tyylilajia diggaileviin heppuihin.

TuWe punomassa juonia toiselle puoliajalle

”Leuka pois rinnasta”, on kotiyleisön viimeinen ohjenuora takaisin kentälle talsivalle PiPS:lle. TuWe aloittaa toisen puoliajan napakasti. Valdrit Pllana on pian puolittain karkumatkalla. Pllana haistelee maalia suhteellisen kaukaa, mikä ei lopulta muuta pelin tilannetta. PiPS saa myös toisen puoliajan alkuun pari aihiota tasoitukseen. Hodan kärkkäri boksista vaatii Antton Brobergilta jo melko sähäkkääkin reaktiota ja sellaisen Broberg toimittaa.

TuWe saa noin tunnin pelin jälkeen pelillisesti ottelun parhaaseen uomaansa. Pistohyökkäyksien lisäksi Turun ”ei tänään niin iloiset” Weikot ottavat nimiinsä pidempiä pallonhallintajaksoja ja pitkiä hyökkäyksiä. TuWen keskikentän keskustassa futsal -piireissäkin peliä yhdessä pyörittävät Jashari ja Ariani Sopjani löytävät hyvän rytmin hyökkäysten rakentamiselle. Hiljalleen pelin hallinta napsahtaa jälleen kotijoukkueen sektorille. PiPS:n Antton Veijalainen takoo kasan rautaa keskityksillään TuWen maalille, mutta lopputuotetta niistä ei synny.

Hieman passivoituva pelin pirta kutsuu selvästi draamaa luokseen ja lopulta PiPS:n vasemmalta laidalta lähtevän kulmapotkun merimainingeissa ja ottelun käydessä jo lisäaikaa, palloa viittilöidään pilkulle. Lämmöt nousevat jälleen turbovauhtia ja Pllana hankkii itselleen tilanteesta punaisen kortin, mikä muuttaa Hodan maaliin nostaman rankkarin jäljeen pelin dynamiikka vielä merkittävästi. PiPS lähtee odotetusti kovalla vimmalla tulouttamaan ylivoimaansa, mutta minuutteja jää vain muutamalle erikoistilanteelle. Ne TuWe kestää ja pinnat tasataan. PiPS:n leiristä ilman alaan kajahtava voimasana symboloi hyvin kotinjoukkueen pelin jälkeistä tunnetilaa.

Rei Hodan rankkari

Viini: kaupunginjohtajan viinikaapissa juhlapäivää varten säilötty erityisyksilö

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

FC Inter Turku-FC Haka: kotiinpaluujuhlien kakkososa

Päättyvä arkiviikko tarkoitti pitkäksi venyvien FC Inter Turun kotiinpaluujuhlien jatkoja. Hyppäämme Veritaksen rappusille suoraan taisteluparin omista treeneistä. Tuulisesta kelistä huolimatta palautusravinteeksi valikoituu pillimehu. Sininen. Yleisöä on kertynyt jälleen paikalle kiitettävästi ja siksi hakeudumme suosiolla F-katsomoon, kun peliä on pelattu palttiarallaa vartin verran.

Inter puolusti tiiviisti Hakan rynnistykset

FC Haka vaikuttaa olevan tehtaan portin verran pelin päällä, mutta Rainerin johdolla päästään treenaamaan Darren Smithiä, kun Tommi Jyry paikantaa Smithin boksista. Smith askeltaa tyylipuhtaasti jalkansa vapaaksi ja sijoittaa pallon takakulmaan: 1-0, kellossa ventti. FC Hakan opponointi tulee sivuvaparien ja kulmapotkujen muodossa, mutta Inter puhdistaa maalinsa ilmatilaa taidolla ja hetkellisesti myös tuurilla, kun pallo putoaa Juan Lescanolle aivan avopaikkaan, mutta Lescanon pyyhkäisy pudottaa perintöastiat pöydän keittiönpuoleisen reunan yli.

Inter tuntuu saaneensa maanantaihin verrattuna paremman tuntuman kotialustaansa ja syötöt löytävät paremmin omilla. Asiaa toki edesauttaa Petter Forsellin paluu avaukseen kärjen taakse, mikä tuo sinimustien peliin jälleen Piispanmunkin verran lisää juonikkuutta. Taistelupari pyytää ”liukuria” ja kehottaa Interiä hakemaan palloa FC Hakan maalivahdin jalasta pois, koska silloin ollaan jo lähellä maalintekoa. Tauolle mennään hurmoksellisissa tunnelmissa ja Interin 1-0 -johdossa.

Tauolla tarkkuusammuntaa

Inter löytää hyvällä jalalla ja hyville juoksuradoilla jalkaansa laskevaa Smithiä FC Hakan linjan takaa toisen puoliajan alkuhetkillä toistuvasti. Ottelun lopputuleman kannalta merkitseväksi nousee Smithin rynnistys Hakan puolustuslinjan tetriksen tyhjään tilaan, josta Jyry paikantaa Smithin: 2-0 ja peliä on pelattu 53 minuuttia.

FC Inter Turku juhlimassa 2-0 maalia

”Lisää tulee! Lisää tulee! Hei! Hei! Hei!” -kuuluu Itäpäädystä ja lisää ei tietenkään tule. Paitsi tällä kertaa tulee, kun Jyry kiemurtelee oikealta laidalta päätyviivaa pitkin kohti Hakan maalia. Etukulmalla päivystää Mikael Almén, joka sementoi sisäteränsä sellaiseen asentoon, josta Jyryn lähettämä syöttö pingottuu Aatu Hakalan ulottumattomiin: 3-0 reilu tunnin pelin jälkeen.

Sinänsä Haka on ihan kelvollisesti pelissä mukana, mutta se on tehoton maalipaikoissaan, kun taas Interiä ja sen kannattajia tuntuu vaivaavan vain elämän sietämätön keveys. Kulmassa pistetään käsiä varisemaan. Jopa VIP -tiloihin on tunkua ja vieressämme järkkäri joutuu jatkuvasti hakemaan porukkaa pois ravintolan katsomosta. Katsojamääräksi kuulutetaan 4490. Smithin hattutemppu on varpaankynnen -mitan päässä ja ”Inter! Inter! Inter!” -kaikuu junnujaostola. Sinimustat voittavat pelin.

Joukkue käy kiittämässä kannattajiaan sekä länsikulmassa että Itäpäädyssä. Toukokuun viimeinen perjantai oli hyvä päivä turkulaiselle futikselle.

Kiitokset länsikulmaan:

Kiitokset Itäpäätyyn

Viini: tuulesta piittaamaton ja kepeän kesäinen juhlajuoma 

FC Inter Turku-IFK Mariehamn: kotona taas

Pitkän vieraskiertueen päätteeksi FC Inter Turun kotiavauksessa riitti pöhinää. Viimeistään siinä vaiheessa tilanne realisoitui, kun nikkailin pesueellemme viimeisiä lippuja. Tutuissa katsomonosissa näytti olevan vain hajapaikkoja jäljellä, mikä lupaili hyvää yleisömäärää. Maanantaina keli helli. Omissa prioriteeteissa ykköseksi nousi reissuprinsessan taitouintinäytös, joten pelin ensimmäiset hetket näen ruudulta. Uuteen itäpäätyyn nousee komea tifo, joka povaa uuden aikakauden tai tarkalleen ottaen tulevaisuuden alkua. Ruudun ruotsinkielinen selostaja mehustelee turkulaisten capoa ja kannattajia. Pormestari Minna Arve potkaisee hallitulla sisäterällä ottelun avauspotkun ja peli voi alkaa.

Koti- ja uusi aikakausi käyntiin

Peli aaltoilee varsin tasaisena sekä itä- että länsipäätyyn. Interillä on paremmat aihiot maalintekoon, mutta murskajaisia pelin alku ei kotijoukkueelle lupaa. Parkkeeraamme Veritas stadionin edessä olevalle hiekkakentälle ja tassuttelemme portaat ylös. Yleisö kohahtaa. Taistelupari kysyy, että tuliko maali. Veikkaan äänenpainojen pohjalta, että ei maalia, mutta kenties rankkari. Järjestyksenvalvoja vahvistaa pian asian. Elmo Henrikssonin onnistunut loikka Matias Tammisen rankkarin eteen on ensimmäinen live -hetki, joka Interin kotiotteluista tällä kaudella verkkokalvoille palaa.

Elmo Henriksson lennättää itsensä Matias Tammisen rankkarin eteen

Löydämme vapaat istuimet suunnilleen niiltä main, mihin kausikorttimme on useamman vuoden meidät osoittanut. Maailma on sikäli kuitenkin muuttunut, että eteen on roudattu vaihtokopit. Ihan putkeen asia ei ehkä ole mennyt, koska vaihtokoppien takana on reilusti ihmisiä ja varmasti osa sellaisia, jotka eivät yleensä pelejä käy seuraamassa. Onneksi vaihtokopeissa on renkaat, joten ne voisi käydä roudaamassa takaisin tyhjän Olympiakatsomon puolelle.

IFK Mariehamn on hukatun rankkarin jälkeen pykälän hallitsevampi joukkue. Vuoden vanhentunut taistelupari, jolla itselläkin on jo ensimmäisiä treenejä ja pelejä takana, ottaa aivan uudella tavalla otteluun kantaa: ”tuossa olisin vetänyt liukkarin”, ”miksi se sen pallon sinne potkaisi, kun siellä ei ollut ketään?”. Tästä on tulossa vähintäänkin katsomon puolella hyvä kausi. Peli pistetään tauolle.

Banderolli vaihtoon ja toinen jakso käyntiin

Vissyä, hodaria, pillimehua, kahvia ja pepsiä tarttuu energiavajeeseen mukaan. Toinen puoliaika käynnistyy. Merkille pistävää on, että kannustusta kuuluu nyt kahdesta tuulensuunnasta. Kenties vielä koittaa päivä, että Veritaksen keskiosastokin lähtee mylvintään mukaan. Itäpäädyn banderolli vaihtuu. IFK Mariehamnin vastaiskut vaikuttavat olevan enemmän vaaravyöhykkeellä, mitä Interin laitojen kautta juoksutetut hyökkäykset.

Petteri Forsell otetaan kehiin juuri, kun saarelaiset ovat lennättäneet Dimitri Legboa siihen malliin, että vaparin sijainti kiljuu knuckleballia. Kaikkia herkkuja ei turkulaisyleisölle listalta kuitenkaan ensimmäisessä kattauksessa tarjoilla, vaan pallo pelmahtaa muurin kautta ohi ja samalla liputellaan paitsiota. IFK Mariehamn lähentelee Eetu Huuhtasen maalia koko ajan enemmän ja enemmän. Huuhtanen joutuu lennättämään itseään toden teolla, kun ilmatilaa pelissä hallinneet sipsitehtailijat rynnivät Daniel Enqvistin keskitykseen. Tilannetta seuraa kulma, jonka Inter vielä hoitaa.

Seuraavaksi kolahtaa Interin maalin tolppa ja pian Tuco potkii pallon Huuhtasen käsistä maaliin, mutta sitä ei  hyväksytä. Lopulta kuitenkin oksa rasahtaa, kun IFK Mariehamn saa pomputeltua pallon sekä kirjoittajan että taisteluparin tulkinnan mukaan kädellä (ja koska tätä ei oikein mistään pääse jälkiviisastelemaan, niin pidettäköön asiaa faktana) keskialueelta juoksusuuntaansa. Boksissa on pikku -flipperiä käynnissä, kunnes Jamie Hopcutt sivaltaa bumerangin muotoisen kudin takakulmaan: 0-1 ja pelikellossa on pikkuisen yli viinipullon verran tavaraa.

Sähäkästi peliin sisään tullut Petteri Forsell ei taipunut saarelaistan ryöstettäväksi

Petteri Forsellin pisto itselleen tilaa raivanneelle Darren Smithille on nanometrin tarkka.  Smith tuulahtaa saarelaisten karikkojen ohi kevyesti ja sijoittaa pallon takakulmaan: 1-1. Kummallekaan joukkueelle ei iske ähky, vaan voittoa haetaan molemmista leireistä ja loppuun asti reilu nelituhatpäisen yleisön iloksi. Maalien osalta kakku on kuitenkin taputeltu ja pinnapotti tasataan.

Viini: kotiviini