Sivut

lauantai 30. toukokuuta 2015

Jalkapallo on maailman kuva

Sepp Blatter valittiin FIFAn korruptioskandaalista huolimatta viidennelle puheenjohtajakaudelle 


FIFAn puheenjohtajavaalit saivat teatterimaisia piirteitä, kun kourallinen Sepp Blatterin lähimpiä toimijoita pidätettiin FBI:n ja sveitsiläisten viranomaisten toimesta puheenjohtajavaalin alla. Taustalla kumisi Qatarin valitseminen 2022 pelattavien MM-kisojen isännäksi Yhdysvaltojen nenän edestä. Qatarilla ei ollut liiemmälti valmiina stadioneita tai muita puitteita kisojen järjestämiselle. Qatarissa on hiekkaa ja kuumat kesät. Lisäksi sillä on luonnonvaroja ja rahaa, mikä varmasti siloitti tietä valitsijoiden sydämiin. Piikkinä Yhdysvaltojen lihassa lienevät myös 2018 Venäjällä järjestettävät kisat. Jalkapallo on maailmanlaajuinen bisnes ja se on osa globaalia olemassaoloa. Sen vaikuttamismahdollisuuksista kaikki haluavat osansa.

Onko FIFA ja kansainvälinen jalkapallo sitten korruptoitunutta? On. Liittyykö jalkapalloon ihmiskauppaa, rasismia, rahanpesua ja muuta rikollista toimintaa? Kyllä. Jalkapallo heijastaa ilmiönä koko maailmaa kaikkine kulttuureineen, poliittisine asetelmineen ja kolikon kääntöpuolineen. Jalkapallo on kaikessa moninaisuudessaan maailman kuva. Jos öljymiljardööreillä ja oligarkeilla on valtaa politiikassa ja maailman taloudessa, on niillä valtaa myös jalkapallossa. Jos ihmiset joutuvat elämään köyhyydessä ja tekemään töitä epäinhimillisissä työoloissa, joutuvat he sietämään samaa jalkapallossa ja siihen kytkeytyvissä projekteissa.

Eurooppa ja Yhdysvallat liputtavat tällä hetkellä vahvasti oikeudenmukaisen ja lahjomattoman jalkapallon puolesta. Niillä on kuitenkin omat särönsä. Ilmoille on myös heitelty, että UEFA irrottautuisi FIFAsta ja boikotoisi MM-kisoja. Tämä on mahdollista. Toki aika monta neuvottelukierrosta tullaan käymään ennen kuin tilanne kärjistyisi näin pahasti. Todennäköisempää on, että Yhdysvallat saa omat kisansa lähitulevaisuudessa ja samalla nykyinen kitka hautautuu kuumaan qatarilaiseen hiekkaan. Toinen skenaario, mitä on väläytelty, on se, että mikäli nykyiset eurooppalaisen jalkapallon suurmaat UEFAn vanavedessä boikotoisivat kisoja, jättäytyisivät suuret sponsorit kisojen ulkopuolelle ja tämä vaikuttaisi suoraan myös FIFAn kassavirtaan. Ehkä näinkin. Suuryhtiöitä ei niinkään kiinnosta se, että pelaako kisoissa Saksa ja Italia, vaan se, että minkälaisen kansainvälisen näkyvyyden kisat saavat ja minkälaisille kaupallisille mahdollisuuksille se luo alustan.

Ensimmäinen mielikuva, kun jalkapallo mainitaan, on kirjoittajalla brasilialaisessa lähiössä palloa potkiva lapsi, joka haaveilee mahdollisuudesta lyödä läpi huippujalkapalloilijana. Tähän kuvaan kiteytyy paljon mahdollisuuksia, esteitä ja koko se tunnemaailman skaala, jota ihminen tuntee. Toivon että se jatkossakin säilyy tällaisena eikä vaihdu esimerkiksi ruumissäkeiksi rakenteilla olevan stadion lähellä.

Viinikuvaus: mustaa rahaa, harmaata rahaa ja rahaa.


Kuva: Ken K https://www.flickr.com/photos/kenkuchih/6975756211/

perjantai 15. toukokuuta 2015

Tyttären kanssa Veritaksella. Maissinaksuja ja afrikkalaisia rytmejä.

FC Interin Solomon Duah ja Guy Gnabouyou tuulettamassa 2-0 maalia


MTV Maxilta pyörähtää MM-kisat käyntiin. Esa Lindellin haastattelun aikana tytär keskeyttää leikkinsä ja alkaa keikistellä kuvaruudun edessä siihen malliin, että asiaan on puututtava. Nopeasti nettiin, liput FC Inter-KTP –pelistä sähköpostiin, perhe pakettiin ja kohti aurinkoista Veritas-stadionia.

FC Interin kausi on alkanut kohtalaisesti. Pirteiden SJK:ta, Ilvestä ja Ropsia vastaan pelattujen ensimmäisten pelien jälkeen seurasi nahkeat pelit FC Lahden ja HIFK:n vieraina. Lahdesta käteen jäi pisteen lisäksi tärisevän kanan ja Interin tähtihyökkääjän Vahid Hambon välinen katsomofarssi. HIFK ei sitten jättänyt Interille mitään muuta kuin lihasvammoja. Kurssi kääntyi aiemmin viikolla Jaroa vastaan pelatussa kotipelissä ja hyvä meno jatkui KTP:tä vastaan.

Guy Gnabouyou aloitti maalinteon KTP:tä vastaan jo ottelun neljännellä minuutilla. Maali syntyi hienon vaparikuvion päätteeksi, jossa palo pelattiin muurin ohi laitaan Henri Lehtoselle, joka käänsi pallon keskelle Gnabouyoulle. Gnabouyou kiitti ja survaisi pallon maaliin. Maalin päälle nähtiin iloinen maalitanssi Gnabouyoun, Philip Njokun ja Solomon Duahin esittämänä.”Meillä on merirosvoja, h*oria ja toriparkki” kaikui kotkalaisfanijoukosta ensin. Sitten myös ensimmäisen puoliajan pirteästi elämöinyt tyttäremme huuteli kentän suuntaan kovaan ääneen viiden minuutin ajan keräten huomiota ja faneja ainakin kahdesta katsomonosasta. Seuraavaksi karkasi Philip Njoku Gnabouyoun syötöstä ja tyylitteli Interin 2-0 johtoon, kun 16-minuuttia oli pelattu. Samoilla rytmeillä Duah pussitti pallon viiden minuutin päästä ja Inter karkasi ratkaisevan oloiseen kolmen maalin johtoon. Kotkalaiset saivat ottelun elämänlangasta vielä Juuso Salosen kavennettua pelin 3-1:teen kulmapotkusta. Sama kaveri kuitenkin myös katkaisi langan jäädessään boksissa karkaamassa olleen Duahin jälkeen ja kaatamalla tämän. Punainen kortti. Pallo pilkulle. Pallo maalin Joni Ahon toimessa ja kakku oli tapulteltu. 4-1 42-minuutin jälkeen.

Loppupelin kohokohta oli oikeastaan tyttären vaivihkaa kahvikuppiini dippaama maissinaksu. Takana katsomossamme arvuuteltiin myös tulisiko tyttären ensimmäinen sana olemaan ’FC inter’ äidin tai isin sijaan. Inter vaihtoi pian toisella puoliajalla sekä Gnabouyoun että Henri Lehtosen pois kentältä. Sapluuna oli selvä: peli pelattu ja nyt säästellään avainpelaajia. Toinen puoliaika pelailtiin pois. Interillä oli yksi erittäin hyvä maalipaikka ja KTP:llä pari puolittaista.

Puoliajalla tarjolla maissikahvia



Kokonaisuutena Inter pelasi kypsän pelin. KTP:n puolustuspeli ei ensimmäisellä puoliajalla lähtenyt ollenkaan toimimaan. Inter sai pelattua palloja KTP:n puolustuslinjan taakse pystyyn nopeille laitureille ja hyökkääjilleen. Pystypallojen kanssa kotkalaiset olivat pulassa. Interin syötöt löysivät hyvin omat pelaajat ja hyökkäyspelissä oli hyvää ideaa. Kotkalaisten parhaaksi anniksi tässä ottelussa jäivät fanikatsomon kannustuslaulut.

Ottelurytmi veikkausliigassa vaatii tällä hetkellä veronsa. Tilanteessa kovia olivat kokeneet Njoku ja Gnabouyou.

Viinikuvaus: Nopea ja terävä ensimaku. Maissia ja kahvia. Loppua kohden ei yllätyksiä

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Puhutko jalkapalloa: se saattaa pelastaa henkesi

Jalkapalloa puhutaan kaikkialla maailmassa

Olin taannoin viettämässä suhteellisen kosteaa iltaa ystävieni kanssa. Lähdin baarista mielestäni riittävän aikaisin, jotta välttäisin pahimman taksiruuhkan. Taksitolpalla kasvoille iski kylmä todellisuus. Jonossa tönötti monta kymmentä ihmistä eli taksista olisi turha haaveilla ainakaan tuntiin. Käytännössä minulla oli kaksi vaihtoehtoa: joko kävelisin kotiin tai koittaisin vekslata itselleni pimeän taksin. Päädyin aika nopeasti jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kauaa ei tarvinnut tälläkään kertaa etsiä ja pian hyppäsin tutulla paikalla odottaneen auton kyytiin. Auton takapenkiltä huomasin, että etupenkillä olikin kaksi ihmistä ja pimeällä kyydillä liikkumisen ensimmäisiä ohjenuoria on, että älä koskaan mene autoon, jossa on enemmän kuin yksi ihminen. Hinnasta oli jo sovittu, joten päätin antaa mennä vaan ja ohjeistin, mihin mentäisiin.

Automatka saattaisi joka tapauksessa olla aivan turvallinenkin, mutta halusin päästä hieman enemmän kyyditsijöiden iholle. Saatoin jollain tavalla päätellä, mistä päin maailmaa kuskit olivat, joten oli helppoa avata keskustelu.

-Katsoitteko muuten Albanian ja Serbian välistä ottelua? Sitä joka jouduttiin keskeyttämään?

Hiljaisuus autossa päättyi ja kuski (toinen kaveruksista ei puhunut Suomea ollenkaan) kertoi katsoneensa. Ihmetteli hiukan, että mistä olin pelistä kuullut. Toki, koska jalkapallon puhuminen voi myös viedä henkesi, en ihan heti ottanut kantaa kumman joukkueen puolelle olisi ollut. Lopulta myötäilin kuskia siinä, että vierasjoukkueen tulisi nyt saada pisteet, koska kotijoukkueen järjestelyt olivat pettäneet. Lisäksi käytiin läpi Suomen maajoukkueen tilannetta ja sitä, että Suomi ei taaskaan ole menossa kisoihin. Jalkapallon kautta löysimme muutamia yhteisiä tuttuja, joiden kanssa olin junnuvuosina pelannut ja taksimatkan jännityselementit olivat aika pian tipotiessään. Ennen kotikatua sain kuitenkin vielä tiukan kysymyksen vastattavakseni:

-Olitko oikeasti Albanian puolella siinä pelissä?

Hetken mietittyäni sanoin, että en ollut kummankaan puolella, vaan kannatan Suomea. Kuski nauroi, otti tarjoamani rahat ja toivotteli vielä hyvät illanjatkot.

Yksi syy, miksi jalkapallon on maailman kuningaslaji, on se, että olitpa melkein missä päin tahansa maailmaa jalkapallo on hyvä tapa avata keskustelua ja tutustua ihmisiin. Jalkapallo luo yhteisöllisyyttä ihmisten välille. Sen avulla voi vähentää jännitteitä epämukavissa tilanteissa ja sen verukkeella voi aina pysähtyä katukuppilaan oluelle. Jalkapallomaailmassa on aina jotain meneillään. Vähintäänkin joku tiukka matsi tulossa tai Cristiano Ronaldo on ampunut viisi maalia, jonkun heikomman La Liga-joukkueen verkkoon. Jutun juurta riittää.

Hiljattain eräässä Viasatin myyntitapahtumassa esitin ulkomaalaistaustaiselle miehelle kysymyksen, että seurataanko teidän perheessä jalkapalloa. Mies katsoi minua nauravin silmin, koska ei ymmärtänyt sanaakaan, mutta juuri kun oli myynnin suhteen luovuttamassa, kuuluikin miehen takaa rattaita työntävän naisen ääni: kyllä, meillä seurataan La Ligaa ja Serie A:ta. Mitä teillä olisi tarjota? Olin jälleen tehnyt futiksesta sellaisia olettamuksia, mihin tämä hieno laji ei taivu.


Viinikuvaus: sopii kaikkeen ja kaikkialla, mutta yllättää silti toistuvasti, sekoitus ihmisyyttä ja maailman kulttuureja

Kuva: Willi Heidelbach https://www.flickr.com/photos/wilhei/2038320401/

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Valioliiga: miksi se ei kiinnosta ketään?

Jose Mourinhon Chelsea dominoi valioliigaa tällä kaudella
Arsenal-Chelsea pelaavat 0-0. Chelsean pelaajat tuulettavat. Se on ennen muuta suurta performanssia ja portugalilaista ironiaa. Arsenal ei voita Chelsea vieläkään. Chelsea voittaa kaksi seuraavaa peliään Kiinan ja Turkin kiertueelta palanneen Didier Drogban rouhiessa kärjessä. Ilmiö on huvittava, mutta Chelsealla on tähän varaa. Mestaruus on ollut selvä jo monta viikkoa huolimatta Louis Van Gaalin ’mathematically still possible’-kommenteista. Jose Mourinho on luonut uskomattoman kovan tuloksenteko-koneen, jota murrosvaiheessa ja laskusuhdanteessa olevat muut suurseurat eivät pysty missään vaiheessa haastamaan. Arsene Wenger yrittää päästä muutaman kerran Mourinhon ihon alle, mutta oman pelin takellellessa ’master of failure’ katoaa varjoihin: jää hiukan sellainen maku, että Mourinhon ja Chelsean ei oikeastaan tarvitse edes näyttää parastaan. Se on sääli, kun muistelee Mourinhon La Liga -vuosia.

Kausi on mennyt Manchester Cityn sulamista ja Newcastlen mahalaskua lukuun ottamatta aika lailla odotusten mukaisesti. Mestareiden liigan paikat menevät Manchester Unitedille, Manchester Citylle ja Arsenalille. Southamptonin ylävire ei riittänyt sensaatioon. West Hamin, jonka pelitapaa Mourinho kuvasi 1800-luvun jalkapalloksi, kausi kääntyy myös laskusuuntaan. Liverpool oli totutun ailahteleva ja se hävisi ratkaisupelinsä Arsenalille ja Manchester Unitedille. Loppukausi läpsytellään siitä ketkä pelaavat Eurooppa Liigassa ja kuka on kolmas putoaja. Kiinnostavina ehkä olisi, jos putoaja lopulta ratkaistaisiin Newcastlen ja Sunderlandin välillä. Siinä olisi vielä sopivaa draaman kaarta. Pahoin kuitenkin pelkään, että Leicesterin loppukauden kiri ei kuitenkaan tule riittämään ja yksi sankaritarina lisää jää tällä kaudella kertomatta.

Tottenhamin ja Manchester Cityn peli pauhatessa taustalla tulee mietittyä, että mitkä olivat ne tämän kauden tarinat valioliigassa, jotka jäävät elämään. Portugalilaista dominanssia, tyhjästä noussut Harry Kane, jonka maalit eivät kuitenkaan vieneet Tottenhamia oikein minnekään. Alan Pardew:n siirtyminen Newcastlesta Crystal Palaceen, mistä alkoi Newcastlen valuminen kohti putoamiskurimusta ja mistä alkoi putoamisuhan alla olevan Crystal Palacen nousu hyvään keskikastiin. City voittaa Spursin 0-1 vieraissa, mikä vahvistaa valioliigan nykyisiä asetelmia. Onneksi on vielä La Ligaa ja Chämppäriä jäljellä. Veikkausliigan ruohokin lähtee tästä vielä vihertämään.

Ensi kaudelle toiveissa:

*Jürgen Klopp valioliigaan
*Manchesterin kulutusjuhlat, joissa sekä U että C ostavat onnistuneesti laatupelaajia
*Arsenal ostaa huippukärjen
*Jose Mourinho ottaa selkeäksi ykköstavoitteeksi mestareiden liigan voiton

Viinikuvaus: Täyteläistä portugalilaista dominanssia

Kuva: https://www.flickr.com/photos/dorothy201305/8946068299/

perjantai 1. toukokuuta 2015

Mikä h*#vetin Bournemouth

AFC Bournemouth on vastoin odotuksia nousemassa valioliigaan

Maanantaina lyötiin käytännössä lukkoon toinen valioliigaan nouseva joukkue. Ellei viimeisellä kierroksella nakutella mestaruussarjassa yli kymmenen maalin voittoja niin A.F.C Bournemouth nousee ensimmäistä kertaa historiassaan valioliigaan. Bournemouth ei ollut sarjan suurimpia nousijasuosikkeja, vaan se lähti kauteen haastajan asemasta. Bournemouth edusti rajallisten resurssien ja jalkapallon voimaa suurempia seuroja vastaan. Bournemouthin nähtiin edustavan aitoa brittiläistä vastavoimaa globaalille markkinatalousjalkapallolle. Joukkue keräsi kauden loppukahinoissa paljon sympatiaa myös oman kannattajajoukkonsa ulkopuolelta. 

Bournemouthin juuret kaivautuvat vuoden 1899 multaan. Se tunnettiin alun perin Boscombe F.C:nä. Joukkueen lempinimi ’Cherries’ (kirsikat) juontaa myös 1900-luvun alkupuolelta. Lempinimen on sanottu kumpuavan joukkueen punaisista pelipaidoista ja kirsikkapuiden keskelle rakennetusta kotistadionista Dean Courtista. Bournemouthin tie on vuosikymmenten saatossa kulkenut alueellisista sarjoista ammattilaissarjoihin. Kiinnittääkseen seuran tiukemmin maantieteelliseen alueeseen sen nimi vaihdettiin vuonna 1923 Bournemouth and Boscombe Athletic Football Clubiksi. Lopulta vuonna 1972 nimi suoraviivaistettiin ja brändättiin A.F.C Bournemouthiksi, vaikkakin se on edelleen rekisteröity aiemmalla pidemmällä nimellään.

Bournemouthin kaupunki on kehittynyt muutaman kalastajan ja salakuljettajan kaupungista 180 000 asukkaan metropoliksi. Aiemmin ikävystyttävän luonteen ja vanhan väestön leimaama ’jumalten odotushuone’ on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana eloisaksi ja virkeäksi ’Englannin rivieraksi’. Pitkän rannan ja vilkkaan yöelämän lisäksi kaupunki on nyt myös saamassa valioliigaseuran. Huonomminkin voisi mennä.

Bournemouth 'Englannin Riviera'

Bournemouthin tämän kauden pelaajalistassa on vain pari tuttua nimeä: Ian Harte ja Kenwyne Jones. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan ole ollut tällä kaudella joukkueen runkopelaajia. Joukkueen paras maalintekijä Callum Wilson on siirtynyt Bournemouthiin Coventrystä. Hän on tehnyt nyt yhden kauden aikana melkein yhtä paljon maaleja, mitä viitenä vuotena Coventryssä yhteensä. Toiseksi paras maalintekijä Yann Kermogrant on tullut Bournemouthiin Charltonista. Sama tarina jatkuu kun käy läpi joukkueen runkopelaajia: Bournemouth vilisee divarijyriä. Bournemouth on kuitenkin tehnyt eniten maaleja koko mestaruussarjassa ja sen pelaajistosta on kauden aikana ulosmitattu erittäin kova tulos. Katseet kääntyy väkisinkin päävalmentajaan Eddie Hoween.

Eddie Howea pidetään yhtenä suosituimmista valmentajista Englannissa. Hänen oma jalkapallouransa katkesi pitkäaikaiseen polvivammaan. Eddie Howe siirtyi vuonna 2008 Bournemouthin pelaajavalmentajaksi. Hän sai kuitenkin kenkää tehtävästään syksyllä 2008, kun joukkueen päävalmentaja Kevin Bond erotettiin. Parin kuukauden jälkeen Howe palasi Bournemouthiin ja tammikuussa 2009 hänestä tuli joukkueen päävalmentaja. Bournemouth pelasi tällöin Englannin kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla. Kausi 2008-2009 oli joukkueelle erityisen vaikea ja koko seuran tulevaisuus oli vaakalaudalla. Sillä oli ongelmia talouden kanssa ja se joutui liigan kurinpitotoimien kohteeksi. Bournemouthilta vähennettiin 17 pistettä, mikä teki sarjassa säilymisestä erityisen haastavaa. Howen johdolla Bournemouth nousi kuitenkin 9 pistettä putoamisviivan yläpuolelle. Seuraavalla kaudella 2009-2010 Bournemouth tuli sarjassa toiseksi ja nousi League Oneen. Kaudella 2011-2012 Howe teki syrjähypyn Burnleyyn. Burnley ei kuitenkaan lähtenyt toivottuun lentoon ja lisäksi siviilimaailman ongelmat kuormittivat Howea. Hän halusi palata takaisin Bournemouthiin.

Kaudella 2012-2013 Howe palasi Bournemouthiin. Ennen Howen paluuta joukkue oli voittanut vain kaksi ottelua ensimmäisestä yhdestätoista ottelusta ja se näytti potentiaaliselta putoajalta. Howe sai jälleen Bournemouthin lentoon. Se sijoittui kauden päätteeksi sarjan toiseksi ja nousi toista kertaa historiassaan mestaruussarjaan. Ensimmäisellä mestaruussarjakaudellaan Bournemouth oli kymmenes.

Eddie Howe on yksi suosituimmista päävalmentajista Englannissa

Tällä kaudella Bournemouth voitti mestaruussarjassa kaksi ensimmäistä peliään, mutta ajautui sitten kuuden pelin voitottomaan putkeen. Heikoimmillaan Bournemouth oli sarjan viidestoista. Huonon putken jälkeen Howe toteutti jälleen pienen ihmeen: 4.10 alkaen Bournemouth pelasi 14:sta tappiotonta ottelua, joista se voitti yksitoista. Matkaan mahtui muun muassa 8-0 voitto Birminghamista. Pisterikkaan putken myötä Bournemouth nousi sarjan kärkikahinoihin. Tammi-helmikuussa joukkue pelasi hieman epätasaisemmin ja se tippui hetkellisesti aivan terävimmästä kärjestä. Helmikuun viimeisestä ottelusta mestaruussarjassa alkoi jälleen tappioton putki, joka on nyt venähtänyt kahdentoista ottelun mittaiseksi. Se on siivittänyt joukkueen sarjan toiseksi ja tukevasti suoran nousijan paikalle. Tällä kaudella Bournemouth on myös tiputtanut valioliigaseura West Bromwichin liiga cupista.

Bournemouthin peli on perustunut pallonhallintaan ja aktiiviseen laitapeliin. Bournemouth pyrkii saamaan useita pelaajia pallon lähelle, jolloin se voi liikuttaa palloa lyhyillä syötöillä ja pallonmenetyksen jälkeen voittaa pallon nopeasti takaisin. Bournemouth rakentaa alueellista ylivoimaa nousevien laitapakkien ja keskikentälle pudottavan toisen hyökkääjän avulla. Taktiikan riskinä on se, että vastustaja pystyy pallon voitettuaan nopeasti purkamaan Bournemouthin prässin ja kääntämään Bournemouthin prässin taakse. Seurauksena on nopeita hyökkäyksiä suoraan Bournemouthin puolustuslinjaa kohti. Bournemouth on kuitenkin päästänyt sarjan toiseksi vähiten maaleja, joten prässi on yleensä purrut. Mielenkiintoista onkin nähdä, minkälaisia taktisia kompromisseja Eddie Howe ja Bournemouth joutuvat valioliigassa ensi kaudella tekemään.

Kauden alussa Bournemouthista ei uskottu olevan nousijajoukkueeksi. Optimistisimmat ulkopuoliset arviot nostivat joukkueen mukaan kilpailemaan Play Off-paikoista. Eddie Howen valmennustaidot ja venäläisen liikemiehen Maxim Deminin rahat jauhoivat joukkueesta valioliigadebytantin. Osa kannattajista pelkää vauhtisokeutta ja niin sanottua Leedsin kohtaloa. Ensimmäinen kausi valioliigassa tulee varmasti olemaan haastava. Tulevien hankintojen on tuotava riittävää terää joukkueeseen, jotta se voi rakentua pysyväksi liigaseuraksi. Rajallisista resursseista huolimatta seuralla on yksi etu puolellaan: se on jo nyt, eikä vähiten valmentajansa ansiosta, pidetty seura yli normaalien kannattajarajojen. Tälle kannattajapohjalle on mahdollista rakentaa menestyksekästä jalkapalloseuraa ja liiketoimintaa.

Viinikuvaus: Kirsikkainen, kevyt, vauhdikas ja moneen makuun


Kuvat:

1. https://www.flickr.com/photos/stubramley/203812419/ / Stuart Bramley
2. https://www.flickr.com/photos/50144889@N08/14124706676/ / Robert Pittmann
3. https://www.flickr.com/photos/stubramley/4797037201/ /Stuart Bramley

Lisää luettavaa:

http://www.fourfourtwo.com/features/how-eddie-howe-became-most-popular-manager-english-football
http://www.afcb.co.uk/club/club-history/
http://outsideoftheboot.com/2015/01/14/bournemouth-tactical-analysis-of-the-cherries/