TPK-FC Kiisto: onnennumeroita ja onnistumisia

Blogilla on väliä, sillä viikon aikana sain kyselyä, että ketkä kaikki siellä Samppalinnassa futsalia pelaa ja milloin. Tänään pelasivat TPK Turusta ja FC Kiisto Vaasasta. Odottelemme taisteluparin kanssa kioskin edessä ”kanslistia”, että saamme matsieväät maksettua. Samppalinnan orsilla on vielä hyvin tilaa ja Samuli Putron ”Milloin jätkät tulee” sopii hyvin hetken pirtaan. Taisteluparin, joka on hetki sitten saanut valita itselleen elämänsä ensimmäisen pelinumeron, kanssa tsekkaamme, että löytyykö kokoonpanoista numero 17. Löytyyhän se.

Sunnuntai -iltapäivä Samppalinnassa näytti ja tuntui kotiyleisölle tältä

Kyllähän niitä jätkiä palloiluhallin ovista hiljalleen paikalle putoilee ja peli voi alkaa. Asiaankuuluvasti bongaamme TPK:n pelaajista ensimmäisenä pelinumeronsa takia Atte Ekholmin, joka käy nappaamassa Kiiston hyökkääjän liukumalla kiinni. Toteamme yksissä tuumin, että hienosti puolustettu. Sarjajumboksi melko laihalla pistesaalilla jäänyt FC Kiisto pitää pelin alussa enemmän palloa. TPK puolustaa tarkasti. Pelin alku on melko tasainen ja sen alussa on hiukan vaikeaa hahmottaa, mikä Kiistoa hiertää. 

Peliä on käyty nelisen minuuttia, kun TPK:n Joona Forsström lähettää väkevän pyörähdyksensä päätteeksi ensimmäisen varoituslaukauksen vieraiden suuntaan. Laukaus osuu sisätolppaan. Peli ei siitä kauaa vanhene, kun Petri Jouppi pelaa rajapotkun Samuel Sibakoville. Sibakov tällää suoraan syötöstä matalan kudin. Jukka Pylväisen maalilla on sen verran trafiikkia, että Sibakovin kudin päätepysäkiksi asettuu vasen alakulma: 1-0 ja kellossa 4:53

Kiisto on maalin jälkeen edelleen enemmän pallossa ja se pääsee myös hyville laukaisupaikoille. Vaasalaisten harmaaksi kiveksi muodostuu Peetu Savikko, jonka akrobaattisten torjuntojen ohi keltapaidat eivät löydä reittiään. Kenties taisteluparin viihdykkeeksi otetusta Harry Potter -kirjasta on löytynyt sopiva loitsu myös kotijoukkueen maalin varjelemiseen.

TPK:lla on paremmin latu auki maaliin asti. Kiiston puolustuksen taskussa painiva Forsström on jatkuvasti vaarallinen. TPK:lla on myös hyviä yritelmiä erikoistilanteista ennen kuin valotaululla oleva punainen laitetaan uuteen piirrelmään. Pallo pelataan syvyyteen Forsströmille, joka pudottaa sen Sibakoville. Sibakovin kuti blokataan, mutta se kimpoaa Ekholmille. Ekholm laittaa polvea pallon päälle ja pallo pyörii kuin telineestään karannut sirkkelin terä Pylväisen alta maaliin: 2-0. Peliä on pelattu inan vajaa vartti ja päivän narratiiviin sopii hyvin, että numerolle 17 merkataan maali.

Joona Forsström oli alati FC Kiiston kiusana

TPK saa hengen päälle ja Kiiston puolustus ei löydä oikein oikeita askelmerkkejä. Peetu Savikko heittää määrämittaisen Eemeli Jäspin juoksulinjalle ja Jäspi antaa yhden pompun verran mietintäaikaa vaasalaisille ennen kuin napauttaa pallon kolmannen kerran vieraiden maaliin: 3-0. Aika on 16.16

Kiisto ottaa aikalisän, mutta se ei auta. Sibakovin laukauksessa on jotain Joonas Meuramaista, kun se Forsströmin keskustapainista hänen hollille putoaa. Takatolppa tärisee ja tällaiselle kudille on myös englanninkielinen käännös olemassa: thunderbolt. Sähköä ja pauketta on myös Savikon loikassa, jolla  hän pari minuuttia TPK:n neljännen maalin jälkeen löytää tiensä Ossi Kivipuron kudin eteen. Kiiston kavennusmaali näytti vääjäämättömältä parin sekunnin ajan, mutta TPK pitää todennäköisyyksiä halveksien maalinsa puhtaana. Tauko alkaa 4-0 -lukemissa.

Peetu Savikko konsultoi, miten helppoa ja kivaa futsalissa on pitää nollapeli

Tauon aikana teen kardinaalimunauksen, kun sekoitan ”tiedätte kai kenet” professori Kalkarokseen. Sibakovilta pyydetään katsomosta vielä kolmatta maalia ja myös Kiiston Juho Mäkiniemelle löytyy Samppalinnan puupenkeiltä tuttuja. Mäkiniemen huomiota ohjataan letkeästi valotaulun suuntaan.

Toinen puoliaika aaltoilee tasaisissa merkeissä. Seinät ja pressut ropisevat molemmissa päissä. Kiiston tuskaa lisää Leo Autere. Autere on ensimmäisenä pallossa, kun Ville Rannikon rajapotku irtoaa Kiiston puolustuksesta: 5-0. Aika näyttää 22:21. Auterelle maali on mallia ensimmäinen liigassa.

Kiiston rehellisyyden nimissä myös hieman epäonninen Turun retki ehtii jatkua yhden tolpan ja Savikon muutaman paraatipelastuksen verran ennen kuin TPK:n Valtteri Kaarna maalaa pelin lopulliset lukemat Samppalinnan seinälle. Maalaustelineen valmistelee Iiro Fager, joka vääntää ensin pallon itselleen ja sitten itsensä kalapaikalle. Pylvänäinen torjuu Fagerin käännön, mutta Kaarna purjehtii ensimmäisenä paikalle: 6-0

Peli pelataan vähintäänkin kohtalaisella sykkeellä loppuun asti. TPK pankittaa peliaikaa rosteristaan useammalle ja sitten peli päättyy. Huolimatta melko selkeästä lopputulemasta on käsille jäänyt viihdyttävä matsi akrobaattisine torjuntoineen, hienoine maaleineen ja suurine persoonineen. Suosittelen muitakin kokeilemaan vielä tälle kaudelle, miten futsal -viihde Samppalinnassa omassa kaikukopassa resonoi.

Viimeiset pokkaukset tälle viikolle

TPK purjehtii playoffs -paikkojen ja putoamiskarsintojen välimaastossa. FC Kiistolla on ankkuri edelleen pohjassa.

Viini: Tylypahkasta taikaviini, kehräävä

KF Kosova-Tervarit: veto, veto ja veto

Samppalinnan palloiluhallissa saatiin todistaa hengästyttävää futsalmatsia, kun Oulun Tervarit pudotteli länsirannikkoa Turkuun asti KF Kosovan vieraaksi. Katsomossa ei ole vielä hirveästi tunkua, kun sovimme lipunmaksumenetelmästä pienen pöydän äärellä. Keikka Samppalinnaan on blogille laatuaan toinen (ei se toinen, joka on aiemmin luvattu) ja asettaudumme koko perheen voimin pitkän sivun penkeille. Musiikissa on jotain lomafibamaista ja taisteluparikin pistää hetkeksi tanssien. Samaan hengenvetoon tutkimme, mistä futsal on itseasiassa lähtöisin. Oma arvaukseni Brasiliasta ei ole mahdottoman kaukana, mutta nopea googlaus tarjoaa oikeaksi vastaukseksi naapurivaltiota Uruguayta. Siitä voidaan ripustaa yksi sulka jälleen taivaansinisen palloilukansan sotapäähineeseen.

KF Kosova ja Oulun Tervarit tarjosivat hengästyttävän pelin

KF Kosovan nimilistalla on useampiakin tuttavuuksia läntisen-Suomen futiksen alasarjoista. Tervareiden kokoonpano ei niinkään tässä kohtaa soita kelloja, mutta taistelupari esittää sinänsä ihan relevantin kysymyksen:

-Tykkääköhän Oulun numero 24 joulusta?

Niinpä. KF Kosova ottaa pallollisen pelin hallintaansa ja Tervareille jää enemmän vastaiskujen kyttäämisen rooli. KF Kosova rytmittää peliään pidempien hallintajaksojen ja suoraviivaisemman selustaan suoraan juoksuihin puhkovien syöttöjen välillä. Lisäksi KF Kosova laukoo hanakasti ympäri kenttää, mutta ottelun alussa pallot paukkuvat säähavaintopalloiksi. Tervarit saa vietyä omia vastaiskujaan myös syvyyteen ja peli etenee kokonaisuudessaan melko tasaisissa merkeissä. Reilun seitsemän minuutin pelin jälkeen Tervarit saa tyynnytettyä kotijoukkueen enimmän myrksyn ja kirjaa samalla myös pidempiä pallonhallintajaksoja nimiinsä.

Vajaa tusinan verran on rusinoita pullassa, kun KF Kosova liikuttelee palloa nopeasti hyökkäysalueellaan. Karusellissa on sen verran kierroksia, että omalla seurattavien shortilistilläkin olleella Alban Feratilla jää riittävästi tilaa Tervareiden muodon keskelle ja kun Flamur Ibrahimi pallon Feratille tarjoilee, niin kopsahtaa se seuraavaksi tolpan kautta alakulmaan: 1-0.

KF Kosova juhli ensimmäisenä

KF Kosova saa sähköä maalistaan, mutta Tervarit ei putoa kyydistä, vaan sinnittelee tiukasti mukana. KF Kosovan Florent Jasharilla vaikuttaa olevan pelin taitopuoli verissään ja Asdren Mustafalta nähdään useampi tyylikäs suorite. Tervareilta silmään pistää kovilla kierroksilla pelaava Jyri Vääräniemi, joka lopulta ottaa peliin reilummin kantaa, kun kellossa 18:15. Vääräniemi löytää pallollisena keskeltä auki olevan kanavan ja sinne hän myös syöksyy. Seuraavaksi syöksyy pallo vastustamattomasti alakulmaan: 1-1 ja tuuletuksessa on pientä Diego Simeone -vivahdetta.

Kotiyleisö asettuu äänekkäästi suojattiensa puolelle tasoitusmaalin jälkeen. Tilanteita rakentuu vielä molempiin päihin, mutta maaliverkoissa asti ei pöllyä, kuten tauolla tupakkapaikalla.

Metkut mielessä kohti toista puoliaikaa

Toisella puoliajalla peli lähtee heti alusta aaltoilemaan molempiin päihin. Molemmilla veskareilla riittää hommia ja omaan silmään näyttää siltä, että Tervarit kasvattaa suhteessa enemmän xG:tä. Ketsuppipullo aukeaa muutaman minuutin kuluttua toisen jakson alusta. Ensin Vääräniemi hätyyttelee hänelle chipatusta kulmapotkusta  Valon Gerxhalijaa volleyllä. Gerxhalija saa venytettyä vielä jalkansa laukauksen eteen, mutta sitä seuranneesta erikoistilanteista pallo saadaan maalin eteen pakittaneelle Aapo Kuivilalle, joka ohjaa sen maaliin: 1-2

Edellisestä maalista ei kulu kuin tovi, kun Sami Huhtiniemi syöksähtää keskelle oman riparinsa perään. Sen hän tinttaa melkoisen lennon ja tahdonosoituksen jälkeen maaliin: 1-3. Jonkinlaista haukkakohtaa maali on otteluun piirtävinään, mutta KF Kosova vastaa väkevästi ja ottelun Gung Ho -moodi napsautetaan päälle.

Pleksit paukkuvat ja Tervareiden hyvänoloinen ote jatkuu, mutta se on kotijoukkue, joka pistää seuraavan maalirallin pystyyn. Pelikello pysähtyy 26.52 kohtaan, kun KF Kosovan Behar Cimili veivaa oikeassa laidassa jalkansa väksin auki ja tinttaa pallon voimalla maalin kattoon: 2-3. Pelin sähkö voimistuu entisestään ja pientä chäntin tynkääkin kaikuu Samppalinnan seinillä. Jashari ehtii kertaalleen venyttää pallon eteen siten, että se kopsahtaa Veikka Pekkalan maalin sisätolppaan ennen kuin homma punnerretaan rangaistuspotkusta tasoihin. Rankkaria varten maaliin otettu Eetu Järvitalo saa kinttunsa Alban Feratin kudin eteen, mutta Ferati on vuorostaan ensimmäisenä paluupallossa ja peli on taas tasan.

Alban Ferati tinttaa rankkarinsa riparin sisään:

Peli lämpenee lähelle kiehumispistettä ja tuomaristokin saa hikoilla pelipalkkioidensa eteen. KF Kosova rakentaa hyvin momentumiaan ja Tervereiden virhekiintiön lasi saavuttaa hiljalleen piripinnan. KF Kosova pelaa vaparikuvion, jonka maalitauluna on Jon Terrnava. Terrnava ohjaa kovaa keskellä painetun pallon maaliin: 4-3 ja kellossa on 33:43 eli ei vielä paljon mitään.

Tervarit ei kauaa tulessa makaa, vaan Vääräniemi painii pian pelin vapariväännön jälkeen maalin edustalta tasoihin: 4-4. Käänteitä tulee ottelussa niin kovaan tahtiin, että kirjoittajankaan jonglöörin taidot eivät meinaa riittää kaikkien pallojen ilmassa pitämiseen. Ajassa 16:29 vene keikahtaa jälleen toripoliisin suuntaan, kun Antti Uusitalo liukuu takatolpalta Iiro Vandellin upean syötön sisään: 4-5

Tervarit jälleen toripoliisin paikalla

KF Kosova ottaa heti lentävän veskarin sisään ja noin puolen minuutin sisään Tervareiden johtomaalista Tervareiden riketili napsahtaa kuuteen. Alban Ferati pääsee koittamaan maalintekoa aivan Tervareiden veskarin varpailta. Alas ja etukulmaan lukittuu oma katse. Sinne myös Ferati osoittimensa siirtää, mutta pallo kimpoaa tolpasta takaisin pelikentälle. Tuomaristo huomauttaa pian sen jälkeen, että KF Kosova ei voi käyttää lentävää maalivahtia, jos pelipaidassa ei ole pelinumeroa. Homma hoituu punaisella teipillä ja jännitys tiivistyy materiaksi.

Loppuhuipennus on hieman MM-finaalin tyylinen. Tervareiden pelatessa kärsivällisesti aikaa KF Kosovan kulmauksessa avautuu lopulta paikka avoimeen peliin vielä kertaalleen. Näkemykseni mukaan se on Jashari, joka saa potkittua kulmasta pallon itselleen ja seuraavaksi hän pistää poikkikentän kulkevan syötön Feratille. Ferati tikkaa väkevästi kohti maalia ja laukoo voimalla matalan kudin, jonka jouluaaton mies eli Veikka Pekkala jalallaan torjuu kuin Emiliano Martinez konsanaan. Peliä oli alle kymmenen sekuntia jäljellä. Katsomosta kuuluu parkaisua ja takit kahisevat päälle. Tervarit voittaa mielipuolisen ottelun. Kierrokset eivät ihan heti laannu ja Ferati paloitellee joukkueen parhaan pelaajan palkinnoksi saamansa suklaan vielä parketin kautta valmiiksi nautittavaan muotoon.

Tunneskaalan jännityskiintiö paukkui itselläkin huolestuttavalla tavalla jo alkuillasta yli, vaikka seuraavaksi sykkeen tuli kestää Leedsin peli.

Viini: tervattua Sefaa 

RaiFu-HIFK FS: täydellä kympillä käänteitä

Raision urheiluhallipyhätössä Kerttulassa oli parkkipaikoilla käyttöastetta. Suuntasimme jo hieman perinteiseen malliin suoraan taisteluparin treeneistä livefutsalin pariin. Edellisen viikon PiPS-MadMax ottelun tiimoilta havahduin siihen, että naapurikylässä, jossa olen eniten omiakin nappiksia ja sisäpelitossuja kuluttanut pelataan naisten futsalia korkeimmalla mahdollisella kansallisella tasolla. Aikataulut osuivat myös sikseen kivasti, että olimme Kerttulan liikuntahallilla hyvissä ajoin ja pääsimme nauttimaan kotijoukkueen värimaailmaan sopivasta vihertävästä ja sinertävästä valoshowsta.

Joukkueet valmiina jännitysnäytelmään

Kuuluttaja rummuttaa kotiyleisön kannustuksen perään. ”Sehän meni heti yli” huikkaa taistelupari pian ottelun alussa. Näinhän se menikin, mutta koko ottelu ei kuitenkaan piirtynyt ensimmäisen sivalluksen mukaan, vaan kaikkinensa käsiin jäi hyvin tapahtumarikas ja vauhdikas matsi.

HIFK saa ottelun pallollisesta laidasta alussa paremman otteen. RaiFulla ei kuitenkaan mene sormi suuhun, sillä se pystyy pallonriistojen jälkeen viemään peliä nopeasti HIFK:n päätyyn. Kuteja paukkuu tasaiseen tahtiin molempiin päihin ja peli virtaa vauhdikkaasti molempien joukkueiden ajaessa varsin suoraviivaisesti vastustajan maalia kohti. HIFK:n puhurin yltymisestä huolimatta se on RaiFu, joka määrittää ensimmäisenä tuulen suuntaa. RaiFu pääsee HIFK:n kulmapotkusta iskemään rivakasti vastaan. Ella Mäki ja Jenna Osa juoksuttavat palloa Kerttulan parketilla siihen malliin terävästi, että lopulta Tiiu Lehtonen pääsee Osan nappipassista pamauttamaan pallon maalin kattoon: 1-0.

Tiiu Lehtosen maali

Maalin jälkeen peli hetkeksi tasaantuu. Ottelun kuuluttajalta tulee myös osuvia ja vain sopivissa määrin kotijoukkueen suuntaan vetäviä kommentteja ottelun kulusta. HIFK ottaa hiljalleen taas otteen ja pallo pyörii välillä hyvin lähellä maaliviivaakin ennen kuin hieman pidemmän hallintajakson jälkeen Iina Ahola on ensimmäisenä kiinni RaiFun puolustuksesta kimmonneessa pallossa. Ahola painaa sen vähin kosketuksin takaisin maalia kohti ja RaiFun pelaajasta pienen pompun ottava kuti on pysäyttämätön paikka Eveliina Koskelalle: 1-1

Ottelutapahtuman ensimmäinen puoliaika ehtii tarjota kaikkea musiikkimaailman happyteknosta Abbaan ja "melekeen" tilanteina sekä HIFK:n Hanna Halosen RaiFun maalin ristikon merkkaavaan kudin että Jenni Huttusen laukauksen, jonka matka käy Koskelan torjunnan kautta tolppaan ennen kuin tulostauluille (sekä vanhalle perinteiselle että uudelle modernimmalle) saadaan lisää pykäliä. Tiiu Lehtonen hiipii jälleen viekkaasti takatolpalle, jonne pallo myös RaiFun hienon rajapotkukuvion päätteeksi päätyy: 2-1. HIFK rokottaa pelin melko nopeasti tasoihin. Tähtirinnat siirtelevät palloa mallikkaasti RaiFun kenttäpuoliskolla ja pallo pelataan muodon sisälle Hanna Putaalalle, joka pudottaa sen oikealta nousevalle Jenni Huttuselle, jonka kuti ohittaa Koskelan: 2-2

RaiFu juhlii

HIFK FS juhlii

Molempiin päihin ajetaan vielä yksittäisiä maalipaikkoja ja sitten yleisö pääsee nauttimaan ottelutapahtuman maskottina ja tukijana olleen Weenix -linnun tanssiesityksestä.

Tauko-ohjelmaa

Kuuluttaja pumppaa kotiyleisöön lisää ökymööliä ja RaiFu aloittaa toisen puoliajan napakasti. Stella Enwena entisöi kilpasisko Hanna Halosen aiemmin jättämän jäljen tennishallin puoleisen maalin ristikosta. Paradoksaalisesti se on jälleen vastaanottava joukkue, joka tamppaa maaliverkkoja. Pelikelloon on ehtinyt 22:25, kun Tuula Siren nappaa syötin keskialueelta ja tikkaa itsensä keskelle. Sirenin kuti kohoaa yläkulmaan: 2-3

HIFK saa maalista energiaa ja pääsee vahvasti pelin päälle. Pelin juonen mukaisesti se tarkoittaa tietysti sitä, että RaiFu tekee seuraavan maalin. Osa katkaisee HIFK:n pitkän avauksen ja kytkee turbon päälle. Pysäytysvarjon lauetessa Osa löytää maalilta Enwenan, jonka ensimmäisen ja toisen yrityksen Tytti-Maria Mikkola vielä tulppaa, mutta kolmas poksauttaa koko altaan ja Enwenan todellinen tahtomaali tasoittaa pelin. 

RaiFun seuraava on sitten tahtomaali potenssiin kaksi. Halkoja hakataan kulmapotkun avaaman painostusjakson päätteeksi HIFK:n maalilla pidempikin pätkä ennen kuin Osa survoo sen väkisin maalin. Tuomareiden pienen tuumaustauon jälkeenkin maali pitää ja RaiFu ottaa 4-3 -johdon. 

Se on jälleen Osa, joka on paikallaan, kun peliä viritellään 5-3 tilanteeseen. Osa lukee professorin tarkkuudella Mikkolalta karkaavan syötön ja sen jälkeen turbo kytkeytyy jälleen päälle. Mikkola saa kätensä vielä Osan ensimmäisen yrityksen eteen, mutta RaiFun pelikirjaan on ilmeisen isolla fontilla painettu, että riparit pistetään sisään ja niin pistetään nytkin: 5-3 ja pelikellossa 29:40

Kirjoittaja ja kenties joku muukin saattoi harhautua tuumimaan, että olikohan tämä nyt tässä. Ei. Ei se ollut. HIFK ottaa lentävän maalivahdin sisään ja pistää vimmatun painostuksen silmään. Yksi ottelun hahmoista Dali Meller pistää palloruletin päälle kovan ja matalan kudin maalia kohti. Koskela ei saa vaikeaa palloa kontrolliinsa ja Karoliina Kröger on haaskalla: 5-4

HIFK jatkaa lentävällä veskarilla ja kun RaiFulta ei löydy käärmekeittoa tätä pelisuunnitelmaa neutralisoimaan, niin kaivetaan palloa kohta jälleen kotijoukkueen pyydyksestä. Selma Rantala saa keskeltä Jenni Huttusen tutkalleen ja Huttusen matala kuti tuon trilleriin kymmenennen käänteen: 5-5 ja valotaululla 36:22. Koko otteluun peilaten voidaan sanoa, että HIFK on tasoituksensa ansainnut.

Vielä mennään

HIFK himmaa riskitasoja, vaikka jälkikäteen voidaankin hassutella ajatuksella, että olisiko HIFK:n kannattanut edelleen painaa lentävällä veskalla. RaiFu pääsee jälleen veneen kyytiin, mutta se on HIFK, jolla on pari läheltä piti tilannetta ennen kuin peli pääsee jatkoajalle. Kuuluttaja fiilistelee RaiFun näkökulmasta historiallista onnistumista HIFK:ta vastaan. Jatkoaika ei tuo lisämaaleja, joten peli viedään pitkän kaavan eli voittomaaliskaban kautta päätökseensä. Rankkareiden kanssa mennään tasavedoin viimeiseen laukaisupariin saakka. RaiFun Sanja Ketola pudottaa pallon vasempaan alakulmaan ja pakkorakoon jääneen HIFK:n Dali Mellerin kuti ryömii maalin ohi, joten RaiFu ottaa voiton ottelussa, jonka draaman kaarta ei välttämättä tällä kaudella enää niin vain pystytä uusintamaan.

Raisiolaisittain railakkaat lopputunnelmat

Viini: jokaisella ruokalajilla omansa

PiPS-Mad Max: valkeaa koskella ja vuorella

Heitämme taisteluparin treenikassin olalle ja jatkamme kevätkauden avanneista treeneistä suoraan Valkeavuoren liikuntahallille. Käsillä on naisten futsalin ykkösdivarin Piikkiön Palloseuran ja Valkeakoskella majaa pitävän Mad Maxin välinen matsi. Taisteluparillakin on ilmeisesti ollut jo hiukan ikävä matsitapahtumiin, sillä hän ilmoittautui suoriltaan vapaaehtoiseksi mukaan peliin, kun päivän käänteitä aamulla puitiin. Jono kahvilaan on saavuttanut saturaatiopisteensä, kun pyrähdämme pakkasesta liikuntahalliin. Peli on tauolla ja paikalle on löytänyt kauden ennätysyleisö, joten kahvi on hiukan kortilla. Me jatkamme päivää suklaan, pillimehun ja vissyn voimin.

PiPS sai luotua useita hyviä tilanteita, mutta ne palkitsivat vain yhden maalin verran

Tulostaulu kertoo, että vieraat ovat karanneet ensimmäisellä jaksolla maalin johtoon. Toisen kaksikymppisen alku paljastaa aika hyvin koko ottelun askelmerkit. PiPS pitää enemmän palloa. Mad Max vetäytyy varjelemaan omaan maaliaan ja hakee palloja syvyyteen kärkihyökkääjänsä suojaukseen, joka sitten joko hakee omaa ratkaisuaan tai odottaa taustajuoksuja. Erityisesti Mad Maxin Elina Pirttioja viettää suhteellisen paljon aikaa pallon kanssa selkäpäin PiPS:n maaliin.

PiPS:n peli virtaa sulavasti. Laukauksia satelee enenevissä määrin Mad Maxin Heini Lehtipuun katokselle, mutta ne ropisevat järjestäen joko maalin ohi tai yli. Paine kuitenkin koko ajan kasvaa ja lopulta Milla Saviluoto uittaa Iines Fagerin peliin pistämän kulmapotkun Lehtipuun jaloista maaliin: 1-1.

Tasoitusmaalin jälkeen peli hetkeksi tasaantuu ja Mad Max pääse koputtelemaan Helinä Kuisman maalia. Hiljalleen PiPS pääsee jälleen pelin päälle ja omaan harjaantumattomaan futsal -silmään näyttää siltä, että kotijoukkue on todennäköisempi täyden pistepotin viejä. PiPS viimeistelystä puuttuu lopulta aivan viimeinen silaus, sillä se ei saa tuloutettua avoimen pelin kautta luomiaan tilanteita eikä lukuisia hyviltä paikoilta saatuja kulma- ja sivurajapotkuja. Erikoistilanteita kasaantuu pakkaan niikseen paljon, että Mad Maxin valmennukseltakin tulee kommenttia siitä, miten sen pitäisi olla varsin selvää, että niistä rakennetaan vetopaikkojan keskeltä tehtävän blokin kautta. Lisäksi Lehtipuun osalta joulu on myös päätetty Loppiaiseen, sillä lahjoja ei kotijoukkueelle tipu.

Lopulta se on sitten Mad Max, joka puraisee. Puoli tuntia on kellotettu tehokasta peliaikaa, kun Kiia Immonen löytää oikealta laidalta erikoistilanteesta Sanna-Kaisa Rouskun vapaana heiluvan jalan ja pallo jysähtää voimalla PiPS:n maalin kattoon: Mad Max siirtyy hiukan kuin omppuvarkain 1-2 -johtoon. 

PiPS ei maalista hätkähdä, vaan tavassa jolla on se saa vietyä hyökkäyksiään eteenpäin ja päätettyä niitä laukauksiin on jotain germaanisen konemaista. Yleisö elää PiPS:n mukana ja pientä provoa lentää myös Mad Maxin pelaajille, mutta mikään maailman voima ei pysty PiPSiä tasoihin punnertamaan, kun Mad Maxin riketilikin asettuu sopivasti neljään. Kertaalleen Terhi Ristolainen ja Amalia Aarnio sahaavat näytöstyylin kantapäästä alkaen futsaltossun kaikkia osia käyttäen Mad Maxin muodon sisään, mutta Lehtipuu pursottaa kermavaahtoa sekä kotijoukkueen että kotiyleisön päälle oikea-aikaisella vastaantulolla. Mad Max saa muutoin blokattua aivan parhailta sektoreilta lähtevät kudit.

Mad Max käytti omat tilanteensa tehokkaasti

Pelin loppuun sovitellaan vielä pari melko rapsakoilla desibeleillä päättyvää aikalisää, taisteluparin löytämää komiikkaa juoksevan peliajan kellotuksista ja yksi maali. Jäljellä oleva peliaika mitataan sekunneissa, kun Mad Maxin Milla Vuori vääntää itsensä vasemmalta laidalta vapaaksi ja läpiajoon. Helinä Kuisma torjuu Vuoren ensimmäisen yritelmän, mutta Vuori pääsee tökkäämään aiheuttamansa irtopallon sisään: 1-3 ja peli vaikuttaa taputellulta. 

PiPS saa vielä pelin kuvaa alleviivaavasti muutaman kudin viimeisillekin sekunneille, mutta ylärimaa lähemmäs ei omenat vieläkään putoa. Mad Max voittaa kärkikamppailun ja yhden pelin otannalla sen viisasten kivi oli selkeä pelisuunnitelma, jota se ansiokkaasti omien vahvuuksiensa kautta Kaarinassa toteutti. Pelin jälkimainingeissa yhden pelaajan katsomoon huikkaama hymyissä suin ja muutamalla voimasanalla loppuun saatettu ”Maaleja tartteis tehdä”-toteamus tiivistää varsin hyvin kotijoukkueen lauantai-iltaisen Via Dolorosan metatason.

Pinnat ja terveiset Valkeakoskelle

Molemmat joukkueet jatkavat lauantai-iltapäivästä kohti jatkosarjapaikkoja ja liigakilvoittelua, vaikka Mad Max punnersikin nyt pientä kaulaa kanssasisariinsa.

Viini: vähän kortilla