El Clásico –miksi se on tänään erityinen

Cristiano Ronaldon vire on kysymysmerkki illan ottelussa

Tänään illalla potkaistaan käyntiin syksyn seuratuin urheiluspektaakkeli El Clásico. Kahden espanjalaisen suurseuran Real Madridin ja Barcelonan kohtaaminen ei varmasti jätä tälläkään kertaa ketään futisfania kylmäksi. El Clásicoa seuraa arviolta 600 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaan.

Real Madridin ja Barcelonan kohtaamisissa on aina kyse enemmän kuin jalkapallosta. Poliittinen vivahde on erittäin voimakkaasti läsnä tämän päivän ottelussa. Syyskuun alussa Katalonian parlamentti hyväksyi julistuksen, jonka sisältönä oli se, että Katalonia aloittaisi toimet irrottautuakseen Espanjasta. Pian tämän jälkeen Espanjan liigan johto ilmoitti, että jos Katalonia itsenäistyy tullaan sieltä tulevat seurat sulkemaan pois espanjalaisista urheilusarjoista: tämä koskisi myös Barcelonaa. Soppa sakeni vielä kahdella elementillä. Ranskan pääministeri Manuel Valls ilmoitti, että puoltaisi Barcelonan osallistumista Ranskan pääsarjaan, jos seura potkittaisiin pois La Ligasta. Pian lehdistössä kirjoitettiin myös siitä, että tuomareita oli painostettu suosimaan Real Madridia tulevassa ottelussa. Jokaista tuomarin ratkaisua tullaan nyt varmasti seuraamaan suurennuslasilla.

Real Madridin ykköstähti Cristiano Ronaldo on vaellellut varjojen mailla. Hänellä on ollut vaikeuksia löytää virettään Rafael Benitezin pelisuunnitelmassa. Ronaldon kasvoilta on paistanut turhautuneisuus ja onkin spekuloitu, että kuluva kausi olisi Ronaldon viimeinen Madridissa. Ironisella tavalla hänen uudeksi osoitteekseen on povattu Pariisia ja PSG:tä. Periaatteessa olisi siis mahdollista, että hän pelaisi lähitulevaisuudessa jälleen Barcelonaa vastaan Ranskan pääsarjassa. Kritiikki Ronaldoa kohtaan lisääntyy varmasti, mikäli hän ei onnistu El Clásicossa.

Barcelonan ykköstähti Lionel Messi on ollut loukkaantuneen syyskuun 26 päivästä alkaen. Hänen pelaamisensa ja pelikuntonsa on täysin arvoitus. Ottelun sankarit tulevatkin nousemaan Ronaldon ja Messin tukijoukoista. Real Madridin pelaajista katse kohdistuu erityisesti James Rodrigueziin, Keylor Navasiin ja Sergio Ramosiin. Rodriguez on kunnossa olleessaan ollut joukkueensa parhaimmistoa. Kolumbialaisella on onnistuessaan mahdollisuus saada syvä polttomerkki Real Madridin kannattajien sydämiin. Keylor Navas on ollut maalillaan aivan ilmiömäinen. Hän on jo nyt pelastanut Madridille lukuisia pisteitä kauden aikana. Sergio Ramos on tietyllä tavalla tikittävä pommi tällä hetkellä. Ramos teki komean maaliin Sevillaa vastaan ennen maajoukkuetaukoa. Samalla hän loukkasi olkapäänsä ja hänet vaihdettiin pian kentältä. Real Madridin peli hyytyi ja joukkue hävisi ottelun. Ramos tulee pelaamaan kortisonin voimalla. Tämä tiedetään myös Barcelonan leirissä ja tähän ramosin olkaapäähän tullaan varmasti tavalla tai toisella iskemään. Oman mausteensa otteluun tuo myös kiristysskandaalin keskellä rypevä Karim Benzema. Kestääkö ranskalaishyökkääjän pää nykyisessä tilanteessa El Clásicon paineet?

Barcelonan riveistä katse kohdistuu Neymariin ja Luis Suareziin. Kaksikko on vienyt tuloksekkaasti Barcelonaa eteenpäin Messin ollessa poissa. Eritoten Neymarista on noussut johtava pelaajaa Barcelonalle. Hänen johtajuuttaan Barcelona tulee tarvitsemaan myös Real Madridia vastaan. Luis Suarez pystyy tekemään spektaakkelimaisia maaleja kuin tyhjästä. Hän kykenee ratkaisemaan ottelun myös tänään, mikäli saa yhtään ylimääräistä tilaa kentällä. Sekä Suarez että Neymar tunnetaan kuumaverisinä pelaajina ja heitä vastaan heitetään vähintäänkin yhtä kuuma Ramos. Punainen kortti saattaa tänään viuhua Santiago Bernabeulla.

Kuumaverinen Neymar tulee olemaan ottelun tapahtumien keskiössä

Taistelupareiksi muodostuvat alavireiset Ronaldo vs Messi, joukkueitaan kantavat Rodriguez, Ramos ja Navas vs Suarez ja Neymar. Sivujuonteille on El Clásicossa myös omat uransa. Mahdollisia käänteitä on paljon. Taktiset ratkaisut henkilöityvät Rafael Beniteziin ja Luis Enriqueen.  Benitezin vahvuudet on puolustuspelaamisen organisointi. Tätä vahvuutta ei välttämättä viihdyttävyyden nimeen vannova madridilaisyleisö tule arvostamaan. Anteeksi hän kuitenkin tämän kerran saa, mikäli Barcelona kaatuu. Luis Enrique on tehnyt Barcelonasta suoraviivaisemmin pelaavan joukkueen kuin Pep Guardiola. Barcelona ei enää pidä palloa vain pallon pitämisen takia. Benitezin taktiikkana tulee todennäköisesti olemaan Barcelonan pelin hidastaminen, kun taas Enrique toivoo saavansa muutamia nopeita pelin kääntöjä ja nopeita vastahyökkäyksiä Real Madridin menettäessä hyökkäysalueella pallon.

El Clásicoa seuraavat sadat miljoonat ihmiset tulevat pitämään huolen siitä, että keskustelu ottelun ympärillä tulee vellomaan kiihkeänä.

Viinikuvaus: Puhdas klassikko

Kuvat:

1. https://www.flickr.com/photos/39844802@N08/13872188295/

2. https://www.flickr.com/photos/39844802@N08/13883924516/

Cristiano Ronaldo ja Pariisin temppu

Cristiano Ronaldo saattaa pelata viimeistä kauttaan Real Madridissa

Real Madrid-PSG puhalletaan päättyneeksi. Real Madrid voittaa onnekkaasti 1-0. Pelaajat lampsivat hiljalleen pois kentältä. Cristiano Ronaldo kävelee PSG:n valmentajan Laurent Blancin luo ja kuiskaa jotain hänen korvaansa. Jos on lukenut Zlatan Ibrahimovicin elämänkerran, ja erityisesti osion ennen hänen siirtymistään Barcelonasta AC Milaniin, voi olettaa, että kyseessä on harkittu ele. Kuliseissa kuhisee. Ronaldo pelaa todennäköisesti viimeistä kauttaan Real Madridissa.

Jalkapallofaneja kutkuttaisi varmasti nähdä Ibrahimovic, Angel di Maria, Edison Cavani ja Ronaldo pyörittämässä PSG:n hyökkäystä. Lisäksi Ronaldon lähteminen Real Madridista ei lopulta olisi suuri tragedia. Olkoonkin että Ronaldo on tällä hetkellä joko maailman paras tai toiseksi paras pelaaja. Hänen panoksensa ei joukkueelle ole enää sitä samaa priimaa, mitä se joskus oli. Pelin kehittyessä huippujoukkueet ovat oppineet ottamaan Ronaldolta vauhdin pois. Tasapaino siinä pelaako Real Madrid Ronaldolle vai Ronaldo Real Madridille on herkässä tilassa. Maailman paras jalkapallojoukkue ei voi pelata maailman parhaalle pelaajalle. Maailman paras pelaaja kykenee ratkaisemaan otteluita maailman parhaalle joukkueelle. Real Madrid on voittanut Espanjan mestaruuden viimeksi kaudella 2011-2012. Kolme kuivaa kautta ovat Madridissa ikuisuus.

Realin leivissä Madridissa on voittamisen lisäksi vaadittu aina viihdyttävää futista. Ronaldo on sopinut erinomaisesti viihdyttävän futiksen muottiin. Rafael Benitezin palkkaaminen antoi kuitenkin signaalin siitä, että osa viihdyttävyydestä ollaan nyt valmiita uhraamaan menestyksen eteen. Ronaldon rooli joukkueessa on uudelleen punnittavana. Benitez on siirtänyt Ronaldon puhtaaksi hyökkääjäksi. Käytännössä se tarkoittaa, että Ronaldon puolustusvelvollisuudet ovat minimoitu. Se on myös diplomaattinen tapa pelata siten, että muun joukkueen pelitapa ei puolustussuuntaan kärsi Ronaldon peluuttamisesta. Ronaldo on kuitenkin Ronaldo: liian hyvä ja vaarallinen penkitettäväksi.

Muutama päivä Real Madrid-PSG pelin jälkeen pelaajat palaavat pukukoppiin ensimmäisen puoliajan jälkeen Estadio Ramón Sánchez Pizjuánilla. Sevilla-Real Madrid on tilanteessa 1-1. Kamera löytää Ronaldon. Hän näyttää ruskettuneelta, pettyneeltä ja onnettomalta. Sevilla on toistaiseksi onnistunut viemään Ronaldolta tilan ja vauhdin pois. Huilu soi Seinen suunnalta.

Viinikuvaus: tasapainoilua, alakuloa ja kuhinaa pinnan alla

Kuva Jan SOLO: https://www.flickr.com/photos/jansolo09/4532500493/

Martin Ødegaard –voiko maailman paras pelaaja olla norjalainen?

Martin Ødegaardilla on poikkeuksellinen taito hallita peliä ahtaassa tilassa

Alkuvuodesta 2015 jalkapallomaailma kohahti. Real Madrid oli ostanut 16-vuotiaan Martin Ødegaardin noin neljällä miljoonalla eurolla norjalaisesta Strømsgodsetista. Jalkapalloilevalle maailmalle suhteellisen tuntematon lahjakas nuorukainen nousi otsikoihin ryminällä. Poikkeuksellisen pelisilmän ja taidon lisäksi huomio kiinnittyi Ødegaardin palkkaan. Oliko 80 000 punnan viikkopalkka kohtuullinen norjalaiselle raakileelle? Siirto Real Madridiin nähtiin myös jonkinmoisena ammatillisena riskinä. Kahmaisiko jalkapallon jättiläinen, joka ei varsinaisesti ole tunnettu kasvatustyöstään, liian aikaisessa vaiheessa yhden ikäluokkansa lahjakkaimmista jalkapalloilijoista riveihinsä? Kaiken epäolennaisuuden keskellä on hyvä kuitenkin ymmärtää, että Ødegaardin tulevaisuus on nyt viikko viikolta taloudellisesti paremmin turvattu ja lisäksi hän saa harjoittaa ammattiaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa parhaiden mahdollisten ammattilaisten ympäröimänä. Mielestäni ainoa oikea kysymys on: voiko Martin Ødegaardista tulla maailman paras jalkapalloilija?

Ødegaard aloitti jalkapalloilijan uransa synnyinkaupunkinsa omassa seurassa Drammen Strongissa. Martinin isä Hans Erik Ødegaard on entinen jalkapalloilija. Martin syntyy jalkapalloperheeseen. Ødegaardin vanhemmat rahoittivat Drammen Strongin harjoistuskentän uudistamisen tekonurmeksi. Sen jälkeen seuraakin se melko tavallinen tarina. Ødegaard viettää kentällä tuhansia tunteja aikaa, pelaa jalkapalloa aina kun on mahdollista ja käytännössä nukkuu pallon kanssa. Hän siirtyy 2009 11-vuotiaana Strømsgodsetin nuorisojoukkueeseen. Pelaa ja harjoittelee itseään 2-4 -vuotta vanhempien junioreiden kanssa. Häntä peluutetaan vasempana pakkina, jotta hän saisi mahdollisimman paljon kosketuksia palloon ja kohtaisi samalla itseään fyysisesti vahvempia vastustajia.

Ødegaard debytoi Strømsgodsetin edustusjoukkueessa 13-vuotiaana. Käy säännöllisesti Eurooppalaisten suurseurojen harjoitusleireillä. 15-vuotiaana hän murtautuu Strømsgodsetin pelaavaan kokoonpanoon. Ødegaardista tulee nuorin Norjan pääsarjassa pelannut jalkapalloilija ja myös nuorin Norjan pääsarjassa maalin tehnyt pelaaja. Ensimmäisellä kaudellaan Norja Tippeliigassa Odegaard tekee 5 maalia ja antaa 5 maaliin johtanutta syöttöä 23:ssa ottelussa. Samana vuonna 15-kesäisenä hän myös debytoi Norjan maajoukkueessa.

Tässä kohtaa tarina saa monitahoisemman twistin. Barcelonan Lionel Messiä ihannoiva nuorukainen saa unelmasiirron Real Madridiin. Siirto ei varmasti ole kaikkien mieleen. Huhutaan että Ødegaard poistaa sosiaalisesta mediasta kaikki Messiä ylistäneet lausumansa. Julkisuuteen valuvat myös tiedot Ødegaardin palkasta. Pojan klopista tulisi muutamassa kuukaudessa miljonääri, vaikka todelliset näytöt jalkapalloilijana ovat vielä antamatta. Lisäksi Ødegaardin sopimukseen on vaadittu pykälä, jossa määritellään se, että Ødegaard harjoittelee Real Madridin ykkösjoukkueen mukana. Hän pelaa kuitenkin Real Madridin kakkosjoukkuessa Castillassa. Ødegaardin saapuessa Castillaan joukkue on tukevasti Espanjan kolmanneksi korkeimman sarjatason nousukamppailussa. Castilla häviää neljä peliä putkeen Ødegaardin debyytin jälkeen. Voittaa jälleen Ødegaardin ollessa maajoukkueen mukana. Zinedine Zidane jättää Ødegaardin seuraavassakin ottelussa kokoonpanon ulkopuolelle ja Castilla voittaa.

Castillan ja Ødegaardin teiden risteytymässä törmäävät superlahjakkaan nuoren kehitysprojekti ja alasarjoissa tahkovan reservijoukkueen tavoitteet. Ødegaard on myös jatkuvasti ollut nuorin ”sitä ja tätä” tehnyt pelaaja. Carlos Ancelotti lyö pisteen tälle kululle. Hän ei ota Ødegaardia kokoonpanoon 10.3.2015 Schalkea vastaan pelatussa mestareiden liigan jatko-otteluissa, mikä merkitsee, että hänestä ei tule nuorinta mestareiden liigassa koskaan pelannutta pelaajaa. Ancelotti kertoo syyn: Ødegaard ei ole vielä valmis eli hän ei ole vielä tarpeeksi hyvä. Ele on eräänlainen paluu todellisuuteen. Ei ehkä niinkään Ødegaardille vaan koko jalkapalloilevalle maailmalle. Parhaat pelaa. Jos Ødegaard olisi jo tarpeeksi hyvä, hän pelaisi säännöllisesti jo Real Madridin edustusjoukkueessa. Näin ei kuitenkaan ole ja siinä ei ole mitään ihmeellistä. Ødegaardille on suunniteltu oma kehitysohjelma, jota hän toteuttaa askel askeleelta. 

Ødegaard on ensimmäistä kertaa Real Madridin La Liga-ottelun kokoonpanossa huhtikuun lopussa 2015, kun Gareth Bale, Karim Benzema ja Luka Modric ovat loukkaantuneina. Peliaikaa ei kuitenkaan tule. Hän saa debyyttinsä myöhemmin 7-3 –voitossa Getafea vastaan. Symbolisesti hänen vaihdetaan hattutempun tehneen Cristiano Ronaldon tilalle. Lisää La Liga otteluita ei kuitenkaan tule. Paikka yhdessä maailman parhaan sarjojen parhaista joukkueista ansaitaan kovalla työllä. Vielä ei ole Ødegaardin aika.

Ødegaardin pelaamista, kun katsoo, niin huomio kiinnittyy siihen, miten hän pystyy palloa vastaanottaessa hallitsemaan tilaa kevyellä ensimmäisellä ja toisella kosketuksella. Ødegaard rytmittää peliä paineen alla siten, etteivät fyysisesti vahvemmat pelaajat pääse kunnolla iholle. Lisäksi hän reagoi pallollisena nopeasti muuttuvaan pelitilanteeseen ja varioi peliään haastamisen ja vapauttavien syöttöjen välillä. Ødegaardilla on taito luoda tilaa ja viedä hyökkäyksiä ahtaassakin tilassa eteenpäin. Siinä missä Cristiano Ronaldon tavaramerkki on räjähtävä nopeus ja Lionel Messillä alati vaaralliset kuljetukset, joiden kautta hän liimaa vastustajat itseensä, Ødegaardin tavaramerkiksi voisi muodostua pelin vieminen ahtaasta tilasta ylivoimahyökkäyksiin muutamalla kevyellä kosketuksella. Ainakin siinä pelin osa-alueessa hänestä voi tulla maailman paras. Muilta osin aika tulee näyttämään tuleeko seuraava Diego Maradona Norjasta.

Viinikuvaus: taianomaista hehkua, liitoa ja maan kamaraa 

Veikkausliiga 2015 - suomalaisen jalkapallon vai HJK:n tragedia?

Veikkausliigan viimeinen kierros lähti mestaruustaistelun osalta käyntiin mielenkiintoisesta tilanteesta. Niin SJK:lla, RoPsilla kuin HJK:llakin oli mahdollisuus mestaruuteen. SJK:lle riittäisi mestaruuteen voitto, RoPSille riittäisi mestaruuteen voitto, jos SJK ei voittaisi, HJK tarvitsisi voiton ja konttaamista sekä SJK:lta että RoPSilta. SJK siirtyy ottelussaan johtoon. RoPS naputtelee 2-0 johdon tauluun hyvissä ajoin ensimmäisellä puoliajalla. Se on vahva viesti siitä, että HJK:n kuuden kauden mittainen mestaruusputki olisi tulossa päätökseen. HJK missaa rankkarin.

Ilmat ovat kylmenneet sen jälkeen, kun Astana areenalla iskettiin hyinen jääpiikki HJK:n ja suomalaisen jalkapallon nahkaan. Sen jälkeen itänaapurista tuli HJK:lle vastaan liikaa rahaa, resursseja ja materiaalia.  Katse kääntyi Euroopasta kotimaahan. Syttyisikö HJK pettymysten jälkeen vielä dominoimaan veikkausliigaa? Ei syttynyt. Siinä hetkessä, kun Euroopan ovet HJK:lta sulkeutuivat, haistoivat kilpakumppanit pohjanmaalta ja pohjoisesta veren. Täsmähankinnat saattavat tuoda hetkellistä nostetta, mutta pitkäjänteinen menestys vaatii pitkäjänteistä työtä ja kehittymistä. Mestaruuksia ei voiteta, jos motivaatiossa annettaan tasoitusta: HJK:lle tarjotaan nyt oppia traagisella tavalla.

Itse toivoin HJK:n kampeavan vielä loppukauden aikana mestaruuteen, koska pyöritteli sitä miten päin tahansa, SJK:ta tai RoPSia on vaikea vielä nähdä suomalaisen jalkapallon tulenkantajina Euroopassa ja mestareiden liigassa. Lähdetään vaikka alkuun siitä, että kummallakaan joukkueella ei taida olla mahdollisuutta pelata euro-otteluidensa kotiotteluita varsinaisella kotistadionillaan. Hienoja otteluita ja elämyksiä on tietysti tarjolla SJK:n ja RoPSin faneille. Tuhkimotarinoille on aina omat sivunsa, mutta mikä mahtaa olla niiden hinta suomalaiselle jalkapallolle tällä kaudella. Se jää nähtäväksi.

Toiset puoliajat pyörähtävät käyntiin. Kello käy SJK:lle, sitten RoPSille ja vasta sitten HJK:lle.

Viinikuvaus: tuhkimotarinoita, ailahtelevaa motivaatiota, huolta ja järkkyviä valta-asemia

EM-karsinnat: toivoa tulevaan

Pohjois-Irlanti -ottelu päättää Suomen kahdet arvokisakarsinnat kestäneen tarinan kaaren. Pallo karkasi jalasta jo hyvissä ajoin. Tulos on pettymys. Tulos on tyypillinen. Viimeisistä karsinnoista on mahdollista ottaa paljon oppia. Sikäli kun jatkossa aidosti tahdotaan kisoihin, tulee väärään suuntaan lähtevään kurssiin reagoida nopeasti ja voimalla. Suomen ei tarvitse pelata näyttävää jalkapalloa edes Färsaaria vastaan. Suomi voi pelata karseaa ja negatiivista futista. Se tuo pisteitä. Se voi vielä tuoda riittävästi pisteitä. Se antaa tuomarille Suomen johtaessa vaikeassa vierasottelussa  0-1 mahdollisuuden puhaltaa rankkarin, joka sinetöisi yllätysvoiton.

Väliaikainen koutsi toi heti kahdessa pelissä enemmän pinnoja, mitä kansainvälisellä kokemuksella kuorrutettu projektivalmentaja kuudessa ottelussa. On jollain tavalla jopa helpottavaa ettei viimeiseen otteluun jäänyt Färsaarten varaan laskettua oljenkortta. Nyt pöytä on puhdas ja katse edessäpäin. Nykyisenkaltaista lohkoa ei välttämättä saada enää vuosikymmeniin. Asioiden sattumanvaraisesta kulusta voidaan spekuloida sen verran, että kaikkien aikojen karsintalohko osui ironisesti Suomalaisen maajoukkuejalkapallon mahalaskuun: toisenlainen leikkaus olisi tarjonnut Suomella EM-kisapaikan hopeavadilla. Ei Jari Litmasta, ei Sami Hyypiää eikä jalkapallouransa maalirikasta juhlavuotta viettävää Mikael Forssellia. Ei Joonas Kolkkaa kipittämässä laidalla tai Shefki Kuqia rymistelemässä vastustajan maalia kohti. Tämä joukkue on parhaimmallaan seuraavissa ja sitä seuraavissa karsinnoissa.

Craig Cathgart juoksee keskityksen maaliin olympiastadionilla. Kamera suuntaa juhlivaan vihreäpaitaiseen faniryhmään. Jalkapallokevät kukkii vitoskorista EM-kisoihin rynnineelle Pohjois-Irlannille: momentum, riittävä tahto ja taito. Tärkein niistä on tahto. Suomi saa puolittaisia paikkoja. Ei osu ja uppoa. Tärkein niistä on tahto. Ville Jalasto niputtaa miehekkäästi Pohjois-Irlannin laitapakin. Vapari. Seuraavasta tilanteesta Paulus Arajuuri junttaa pallon häkkiin. Nyt oli muutamaan minuuttiin riittävästi tahtoa. Markku Kanerva ei häviä näissä karsinoissa kenellekään.

Gijonin ihme hautautuu hiljalleen futissyksyn viimaan ja kylmään tihkuun. Fanit puhaltelevat käsiinsä. Katsomo tyhjenee. Viimeiset huudahdukset kiipeävät vielä stadionin reunojen ylitse ja vaimenevat pakkasta vartovassa yössä. 

Viinikuvaus: syyssadetta ja toivoa

Pala Kaakkois-Aasiaa Turussa

Syyskuun 26:s päivä pelattiin Turussa Kaakkois-Aasialaisille suunnattu jalkapalloturnaus Asian Football Friendly Cup Finland. Itse olin paikalla hyvän ystäväni kutsumana. Turnaus järjestettiin Turussa ensimmäistä kertaa. Aiemmin turnaus on pelattu joitain kertoja Helsingissä. Kuntoilun ja hauskanpidon lisäksi turnauksen tavoite on luoda yhteisöllisyyttä Suomen aasialaisyhteisöjen välille.

Tänä vuonna turnaukseen osallistui kuusi joukkuetta:

Vinateam (Porvoo)(Vietnam)
TiTa Turku (Turku)(Vietnam)
FC Singha (Vantaa)(Thaimaa)
ViSu (Helsinki)(Vietnam)
FC Tiger (Kokkola/Rovaniemi)(Myanmar)
Old Vinateam (Porvoo U40)(Vietnam)

Joukkueet jaettiin kolmen joukkueen lohkoihin ja lohkojen kaksi parasta pääsi välieriin. Välierien voittajat pelasivat illalla vielä finaalin. Pelaajille osallistumisen ehtona oli, että piti olla juuriltaan vähintään puoliksi Kaakkois-Aasialainen. Joukkueet olivat nimellisesti rakennettu tietyn maalaisista pelaajista, mutta käytännössä joukkueissa oli pelaajia ympäri Kaakkois-Aasiaa.

Aamun pelit pelattiin Kupittaan hiekkatekonurmilla. Kuvassa ViSun pelaajat suuntaamssa Old Vinateamia vastaan tehdyn maalin jälkeen keskiympyrää kohden

Kupittaan hiekkatekonurmilla puhallettiin matsit alkamaan yhdeksältä aamulla. Osalla oli aika lailla unihiekkaa vielä silmissä, sillä Helsingistä oli paikan päälle lähdetty aamu viiden tuimaan. Pelit olivat hyvähenkisiä tapahtumia. Edellisellä kerralla tunteet olivat lopulta käyneet niin kuumina, että kahinoitakin oli syntynyt. Nyt matseista ja pelaajista pystyi aistimaan, että turnaus halutiin viedä kunnialla loppuun. Turnauksen taso oli suunnilleen kotimaisen 3-4-divarin tasoa. Joukkueiden välille erot syntyivät suurelta osin fyysisen kunnon ja yhdessä treenaamiseen käytetyn ajan pohjalta. Alkulohkoista lauluun lähtivät thamaalaistaustainen FC Singha, jolla oli ollut vaikeuksia löytää yhteistä treeniaikaa ja hieman vanhempaa ikäluokkaa edustava Old Vinateam.

Välierät pelattiin Impivaaran jalkapallohallissa. Kentän pienen koon vuoksi peli oli välierässä nopeampitempoisempaa, mitä alkulohkoissa. Välierissä jatkosta tippuivat pääosin myanmarilaisista koottu FC Tiger ja vietnamilaistaustainen ViSu. FC Tiger pelasi teknistä ja väliin näyttävää, mutta hieman tehotonta lyhytsyöttöpeliä. FC Tigerilla oli välillä haasteita myös vastata vastustajien fyysiseen peliin. ViSu tippui tiukan väännön jälkeen rankkareilla Vinateamille.

Toinen finalisti ratkaistiin rankkareilla Visun ja Vineateamin välillä

Turnauksen ja pienen rahapalkinnon vei lopulta nimiinsä kotikaupungin oma seura TiTa Turusta. Joukkue pelasi suoraviivaista ja nopeaa futista. TiTa pelasi hyvin yhteen ja joukkueen keskinäinen kommunikointi vaikutti olevan erittäin hyvää. Joukkueella oli myös pari selvää pelillistä johtajaa, jotka suitsivat joukkuetta eteenpäin. Siitä ei varmasti myöskään ollut haittaa, että aamun herätys ei ihan niin raskaasti iskenyt oman kylän poikiin: TiTa voitti turnauksen ansaitusti.

Turnauksen voittanut TiTa (valkoisissa) kulmaväännössä Myanmar-taustaisen FC Tigerin kanssa

Jalkapallo tuo ihmisiä yhteen. Asian Football Friendly Cup Finland-turnaus jatkobileineen on hyvä esimerkki siitä. Jalkapallo on aina jalkapalloa. Tällä kertaa turnauskahvilassa vain myytiin jääkahvia, riisiä, paistettua lihaa ja vietnamilaista lihapatonkia.

Viinikuvaus: yhteisöllisyyttä, makeaa chiliä ja soijaa

Islanti-Kazakstan: riittävä tulos

Islannin shokkivoitto Hollannista avasi Islannille ensimmäisen turnauspallon EM-kisoihin. Ensimmäinen turnauspallo olisi kotiottelu ennalta heikompaa Kazakstania vastaan. Ottelun psykologinen puoli saattoi olla haastavampi, mitä Hollantia vastaan. Aiemmin altavastaajan viitan alla sotakirveitään menestyksekkäästi kalistellut Islanti oli selkeä suosikki: kaikki odottivat Islannin voittavan. Samalla kuitenkin yksi piste riittäisi varmistamaan lopputurnauspaikan.

Islanti lähtee hyvin samanlaisella peli-ilmeellä Kazakstania vastaan kuin muutamaa päivää aiemmin Hollanti-ottelussa. Se vaihtelee prässiään pelin mukaan. Välillä  Islanti häiritsee Kazakstanin avauspeliä ylhäältä asti aktiivisella kolmella kärkiprässääjällä ja välillä se vetää pakkansa tiiviiksi omalle kenttäpuoliskolle kahden kärkiprässääjän passiivisesti ohjatessa Kazakstanin avauspeliä. Hyökätessään Islanti paineistaa Kazakstanin puolustusta pitkillä avauksilla. Paineistuksesta seuraa erikoistilanteita. Etenkin pitkiä rajaheittoja Islanti on selvästi harjoitellut ja niihin Islanti panostaa. Lisäksi pitkillä avauksilla se pääsee suoraan ohittamaan vastustajan keskikentän ja sen omat keskikenttä miehet nousevat aktiivisesti tukemaan hyökkäyksiä vastustajan keskikentän ja puolustuksen väliin. Perusryhmityksenä Islannilla on 4-4-2.

Varoituksenomaisesti ensimmäinen maalipaikka tulee noin vartin kohdalla Kazakstanille. Kazakstanin vastahyökkäykset lähtevät toistuvasti nopeasti ja suoraviivaisesti Islannin puolustusta kohti. Jo ottelun alkuvaiheessa käy selväksi, että Islanti saisi tehdä täyden päivätyön, mikäli mielisi pistää EM-karsinnat pakettiin Kazakstania vastaan. Hieman tahmean alun jälkeen Islanti alkaa saamaan parempaa otetta ottelusta ja pystyy luomaan pari puolittaista maalipaikkaa. Islannin rynniessä ensimmäisen puoliajan loppu pelataan käytännössä yhtä maalia. Puoliajalle lähdettiin kuitenkin maalittomassa tasatilanteessa.

Heti toisen puoliajan alussa Islannin Kolbeinn Sigthorsson prässää aggressiivisesti ja ottaa kovan avauksen kroppaansa: jälleen yksi islantilaisen taistelutahdon kuva. Kazakstan on kuitenkin hyvin mukana toisen puoliajan alussa ja sen nopeat hyökkäykset luovat uhkaa Islannille. Lisäksi Kazakstan pystyy vastaamaan hyvin islantilaisten fyysisyyteen. Kazakstan puolustaa syvältä omalta kenttäpuoliskoltaan. Vaikka Islanti näennäisesti hallitseekin peliä, se ei meinaa päästä kunnon maalintekopaikoille. Kazakstan puolustaa tehokkaasti myös Islannin lukuisat erikoistilanteet. Ottelun loppua kohden mentäessä Kazakstan pysyy edelleen hyvin pelissä mukana. Kazakstan saa jopa pientä yliotetta Islannista. Jalkapallo on tulosurheilua ja islantilaisten takakaraivoissa varmasti kolistelee se, että tasapeli riittää tästä ottelusta.

Loppua kohden ottelu meinaa mennä pallotteluksi, mutta se saa vielä yhden twistin. Islannin kapteeni Aron Gunnarson ajetaan ulos toisella keltaisella pari minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä. Kazakstan ei kuitenkaan lähde lyömään lisävaihdetta sisään vaan pitää loppuajan palloa. Laugardalsvollurin stadion räjähtää. Islanti EM-kisoihin.

Viinikuvaus: riittävä viimeistely hienolle pohjatyölle

Islanti rutiinivoittoon Hollannista

Hollannin ja Islannin EM-karsintojen toisessa kohtaamisessa tarinan raamit olivat selvät. Hollannin olisi haettava voittoa riskilläkin. Islanti olisi tyytyväinen pisteeseenkin. Lisämausteensa otteluun toi se, että Danny Blind valmentaisi ensimmäistä kertaa Hollantia. Islannin pelisuunnitelmana oli pallonhallinnan luovuttaminen Hollannille ja se pyrki vastaiskuissaan pelaamaan pitkillä palloilla Hollannin puolustuslinjan taakse. Kello kävi Islannille ja se lähti välillä korostetun hitaasti omiin hyökkäyksiinsä.

Hollannin puskiessa Islannin puolustusmuuriin ensimmäisen puoliajan paras maalipaikka tulee Islannille. Pallo keskitetään vasemmalta laidalta takatolpalle, josta Johann Gudmundsson jatkaa pallon suoraan ilmasta maalin eteen. Jon Dadi Bodvarssonilla on vapaa tontti pistää pallo pussiin, mutta hän ei osu palloon ja pelin ensimmäinen maali jää tekemättä. Hollannilla on pari puolittaista paikkaa, mutta Islanti vaikuttaa kontrolloivan kokonaiskuvaa. Islanti löytää tilaa pitkillä palloilla myös Hollannin puolustuslinjan edestä. Ensimmäisen puoliajan haukkakohta tulee, kun Kolbeinn Sightorsson ajaa voimalla kaksinkamppailuun Bruno Martins Indin kanssa. Martins Indi provosoituu ja kolhaisee Sightorssonia kyynärpäällä: Punainen kortti ja Hollanti alivoimalle. Islanti nostaa heti punaisen kortin jälkeen prässiään ja Hollannilla on vaikeuksia avata peliään.

Toisen puoliajan alussa Gregory Van der Wiel taklaa riskillä rangaistusalueella Islannin Birgir Bjarnasonia. Pallo pilkulle. Rangaistuslaukauksen painaa sisään Gylfi Sigurdsson. Laukaus ei ole teknisesti parhaimmasta päästä, mutta kuten koko Islannin EM-projektissa, siinä on tarpeeksi voimaa ja tahtoa takana. Pallo painuu vastustamattomasti Jasper Cillessenin käsien kautta maaliin. Islanti ottaa lopullisen tuntuisen niskalenkin Hollannista. Ei voi kuin hämmästellä, miten tämä jalkapallon kääpiö dominoi vieraskentällä yhtä Euroopan suurmaata vastaan. Hollanti alkaa lannistumaan eikä se lähde tappiotilanteessa enää edes kovin aktiivisesti prässäämään, kun Islanti pyörittää palloa puolustuksessaan. Islanti selvästi nauttii tilanteesta.

Hollanti saa vielä lopussa hyvän kirivaihteen päälle ja se pääsee väliin helponnäköisesti laukaisupaikkoihin, mutta viimeinen terävyys maalintekopaikoissa uupuu. Islanti vie pisteet miehekkäällä esityksellä. Islannin pelikirjasta löytyivät kaikki voittamisen elementit. Ottelu horjuttaa rajusti perinteisiä Euroopan jalkapallon voimasuhteita. Wesley Sneijder ei meinaa sulattaa tappiota, vaan jää mussuttamaan tuomareille pelin jälkeen. Islanti on kypsyttänyt Hollannin taktisesti puhtaalla pelillä, hyvällä fyysisellä preesensillä ja taistelutahdolla. Sen historiallinen arvokisapaikka on enää yhden pisteen päässä.

Viinikuvaus: kaikki voittamisen elementit ja pohjoista tuulta

Islannin jalkapallotauti

19.11.2013 Kroatia-Islanti toinen play off-ottelu (ensimmäinen ottelu päättyi Reykjavikissa 0-0)

26 minuutin kohdalla Ivan Rakitic keskittää matalan pallon vasemmalta laidalta. Ivan Perisic sutii pallosta ohi ja pallo ohjautuu hieman onnekkaasti Mario Mandzukicille, joka ohjaa vastustamattomasti pallon maaliin. Islanti on edelleen yhden maalin päässä MM-paikasta

38 minuutilla Mandzukiz ottaa pallon haltuunsa. Harmittomassa tilanteessa hän suojaa palloa taklaamalla jalkapohja edellä Johan Gudmundssonia. Mandzukiz lentää suoralla punaisella kortilla ulos.

46 minuuttia pelattu. Darijo Srna saa pallon rangaistusalueen kulmaan. Hän laukoo suoraan pomppivan kudin, joka uppoaa hieman helposti Hannes Halldorssonin ohi. Kroatia karkaa tavoittamattomaan 2-0 johtoon ja Islannin aivan poikkeuksellinen MM-kisakampanja ei yllä aivan maaliin asti.

Islanti on noussut jalkapallossa aivan Pohjoismaiden kärkitasolle

Sanotaan että nykyään Islannista on helppo löytää henkilö, joka tuntee jalkapallon läpikotaisin. Maassa on eniten UEFA:n A ja B-valmentajalisenssin omaavia valmentajia pelaajaa kohden. Islannin jalkapallon evoluutio on ollut räjähdysmäisen nopeaa. Sen alkusysäys oli kun 17-vuotias Eiður Guðjohnsen vaihdettiin isänsä Arnór Guðjohnsenin tilalle ystävyysottelussa Viroa vastaan. Eiður Guðjohnsenista kasvoi islantilaisen urheilun legenda ja roolimalli, jonka jalanjäljissä tuhannet lapset ja nuoret opettelevat askelharhautuksia, sisäteräsyöttöjä ja oikeanlaista sijoittumista pelikentällä. Islannissa on tyypillistä aloittaa jalkapallo 2,5-3-vuotiaana.

Toinen alkusysäys oli Islannin talouskriisi. Talouskriisin aikana valmentajakursseille hakeutuvien määrä moninkertaistui. Ilmiö on varmasti monisyinen, mutta tavallaan siinä luotiin pohjaa uudelle vientituotteelle: islantilaiselle jalkapallolle. Suomalaisesta perspektiivistä katsottuna saman vivahteinen projekti saattaisi olla toisinnettavissa. Toki se vaatisi voimakasta konventionaalista tahtotilaa ja vanhojen rakenteiden ravistelemista.

Islantilainen jalkapallokulttuuri on aivan poikkeuksellista. Vajaa 320 000:nen asukkaan maassa melkein jokaisesta kylästä löytyy ammattivalmentaja. Valmentajat ovat kylien ja kaupunkien ylpeyden aiheita. Lisäksi melkein jokaisella seuralla on tekonurmi, jossa lupaavia nuoria jalkapalloilijoita voi harjoituttaa vuoden ympäri. Valtio on rahoittaa aktiivisesti kenttien ja muiden harjoitusolosuhteiden rakentamista. Pohjoisilla leveysasteilla tämä on valmennuksen ohella yksi keskeisiä elementtejä sille, että nuoret islantilaiset futaajat ovat viime vuosian vallanneet Euroopan eri kolkkia. Islantilaisia pelaa ammattilaisena ulkomaisissa sarjoissa noin 70. Se on suunnilleen saman verran, mitä suomalaisia.

Islannin oma pääsarja on puoliammattilaissarja. Sikäli kun nuoret haluavat menestyä jalkapallossa heidän lähdettävä nuorena maailmalle. Islantilaista kansallista identiteettiä leimaavat karuissa oloissa selviäminen ja sen heijastumana taistelutahto. Islantilainen taistelutahto käsitteenä ei sinänsä poikkea hirveästi suomalaisesta sisun-käsitteestä. Islantilaiset pelaajat ovat saaneet ulkomaisilta valmentajilta kiitosta mentaalisesta vahvuudestaan. Islantilaisia pelaajia on kiitetty korkeasta työmoraalista ja periksi antamattomuudestaan. Tulosten perusteella mentaalinen vahvuus on tarttunut poikkeuksellisen tiukasti Islannin tämänhetkiseen maajoukkueeseen. Samalla suomalaisesta ’läpi harmaan kiven'- mentaliteetista ei viime vuosina maajoukkueen osalta ole päästy nauttimaan.

Taistelutahto on islantilaisen jalkapalloilijan ominaispiirre

Islanti on tällä hetkellä EM-karsintojen A-lohkon kärjessä 15 pisteellä. Sillä on kahden pisteen kaula Tšekkiin ja viiden pisteen kaula Hollantiin. Huolimatta kovasta tuloskunnosta ja hyvästä hypestä se ei missään nimessä vielä ole varma jatkoon menijä. Islanti pelaa huomenna vaikean vieras pelin Hollantia vastaan. Sen jälkeen Islanti pelaa kotonaan Kazakstania ja Latviaa vastaan. Karsintojen viimeisellä kierroksella lokakuussa vastassa on vieraskentällä Turkki. Voi olla että henkisen kantin todellinen kestävyys punnitaan tuolloin Istanbulissa. Jo nykyiselläänkin Islannin menestys herättää toivoa ja levottomuutta muissa pienissä jalkapallomaissa. Jos Islannissa, niin miksi ei meilläkin...

Viinikuvaus: oikeita ratkaisuja, kuumia lähteitä, tekonurmia ja voimakasta tahtotilaa

Kuvat

1. Helgi Haldorsson https://www.flickr.com/photos/8058853@N06/5800536928/
2. David Lee https://www.flickr.com/photos/davidjlee/20600549812/

Lisää luettavaa:

https://sports.vice.com/en_us/article/life-as-struggle-how-iceland-became-the-worlds-best-pound-for-pound-soccer-team

http://www.skylinesoccer.org/why-i-am-a-fan-of-icelandic-soccer/

http://www.sportbloggid.net/blog/2015/1/23/how-come-iceland-are-so-good-all-of-a-sudden

Crystal Palace ja Alan Pardew -miksi ne ovat niin hyviä?

Alan Pardew:n ansiosta sekä Newcastle että Crystal Palacen säilyivät valioliigassa

Alan Pardewin astuttua viime kaudella Crystal Palacen peräsimeen joukkue oli tukevasti putoajan paikalla. Pardew sai välittömästi Crystal Palacen lentoon ja lopulta joukkue sijoittui kymmenenneksi. Pardew oli tiettävästi valioliigahistorian ensimmäinen valmentaja, joka kesken kauden joukkueeseen tullessa onnistui nostamaan putoamiskurimuksessa olleen joukkueen sarjataulukon puolen välin paremmalle puolelle. Newcastle United säilyi samana kautena valioliigassa pitkälti Pardewin kanssa alkukaudesta kokoon kursittujen pisteiden avulla.

Pardewin saapuminen Lontooseen Crystal Palace valmentajaksi oli eräänlainen kotiinpaluu. Pardew pelasi aikoinaan 168 ottelua Crystal Palacen riveissä. Lähtösysäyksen Newcastlesta antoi varmasti kypsyminen harakoiden bisnesvetoiseen seurapolitiikkaan. Newcastlen tavaramerkkinä on vuosikausien ajan ollut uusien pelaajien tuominen seuraan, heidän kehittäminen ja myynti hyvällä voitolla. Rahavirrat menevät Newcastlessa kylmästi urheilullisten tavoitteiden edelle.

Pardew hioi Crystal Palacen taktiikkaa hyökkäävämpään suuntaan. Pardew:n alaisuudessa Crystal Palace pitää enemmän palloa eikä hyökkää aivan niin suoraviivaisesti, mitä Neil Warnockin aikaan. Peliä ja palloa kontrolloivampi taktiikka vahvistaa hyökkäävien ja luovien keskikenttäpelaajien, kuten Jason Puncheonin ja viimeisimmän hankinnan Yohan Cabayen roolia otteluissa. Pardew laittoi myös kuntoon joukkueen erikoistilannepuolustamisen. Oikeansuuntaisten pienten muutosten kertautuessa tulokset voivat parantua dramaattisesti. Tästä Crystal Palacen ja tietyssä määrin myös Newcastlen viime kaudessa oli kyse. Pardew onnistui pienellä muutoksilla saamaan pelaajista irti enemmän. Hänellä vaikuttaa olevan poikkeuksellista silmää pienille pelinsisäisille yksityiskohdille, joiden kautta hän hallitsee kokonaisuutta.

Crystal Palacen erikoistilannepelaaminen on parantunut huomattavasti Alan Pardewin alaisuudessa

Kolmannella kierroksella Crystal Palace isännöi Aston Villaa vastaa. Ensimmäinen puoliaika on hyvin uninen. Vaikuttaisi että maaliton tasapeli kelpaisi molemmille. Pardew tekee kuitenkin hiukan yllättäen kaksi vaihtoa puoliajalla. Dwight Gayle ja Jordon Mutch vaihdetaan sisään tuomaan lisää energiaa ja vaihtoehtoa Crystal Palacen takeltelevaan hyökkäyspeliin. Crystal Palace ja Pardew pelaa sittenkin voitosta. Crystal Palace saa otteen ottelusta. Pallo pelataan jo Aston Villan maalin, mutta neuvonpidon jälkeen maali hylätään. 70 minuutilla toppari Scott Dann nousee röyhkeästi kulmassa korkeimmalle pitäen samalla Aston Villa pakin kaulusta kourassaan ja puskee vastustamattomasti Crystal Palacen 1-0 johtoon. Aston Villalla ja Tim Sherwoodilla on kuitenkin vielä yksi jokeri: Adama Traore kipittelee kentälle, karkaa laidalta ja tasoittaa hieman onnekkaasti ottelun. Väkisinkin tulee mieleen, että mikäli Crystal Palace meinaa jatkaa viimekauden tuloskuntoaan, tällainen ottelu olisi voitettava. Muutoin turvallinen, tylsä ja unohtuva alempi keskikasti kutsuu.

Mietin jo tämän kirjoituksen otsikon muokkaamista ’ovatko ne niin hyviä?’-muotoon, kun Crystal Palace pääsee kääntämään peliä Aston Villan huonon avaussyötön jälkeen. Pallo pelataan boksin kulmaan Bakary Sakolle, joka laukoo tarkasti pallon maalin takakulmaan. Crystal Palace pelaa ottelun lopun järkevästi ja voittaa. Ottelussa kiteytyy Pardewin onnistunut pelisuunnitelma vaihtoineen, Crystal Palacen hyvä henkinen kantti ja taistelutahto. Tällä reseptillä Crystal Palace voi saavuttaa vielä paljon.

Viinkuvaus: paidan kaulusta, kotiinpaluuta ja taitavaa suunnittelua

Kuvat:

1. Ben Terrett, www.flickr.com/photos/benterrett/17868670678/in/photolist-ribKDy-7PkvYg-tdZBfW

2. Jon Candy, https://www.flickr.com/photos/joncandy/8311646358/

Lisää luettavaa:

http://www.standard.co.uk/sport/football/crystal-palaces-alan-pardew-putting-leadership-qualities-to-good-use-as-he-targets-higher-finish-a2323761.html

http://www.premierleague.com/en-gb/news/news/2014-15/mar/120315-talking-tactics-alan-pardew-giving-crystal-palace-greater-control.html

FC Krasnodar -ruplia ja juurettomuutta

Krasnodar on hyvin kehittynyt taloudellinen alue Kaukasiassa

Astanaa vastaan suomalaiseen futishistoriaan viilletyt haavat ovat hiljalleen poltettu kiinni. Pelit jatkuvat. HJK:lle arvottiin vastaan venäläinen FC Krasnodar. Joukkueen lempinimi on härät (Byki, The Bulls). Krasnodar on noin 750 000 asukkaan kaupunki Venäjän Kaukasian pohjoisosassa. Krasnodar on suuri kehittyvä kaupallinen keskus, joka on kestänyt hyvin muuta Venäjää runnelleet talouskriisit. Krasnodar on koti kahdelle venäläiselle pääsarjassa pelaavalle jalkapalloseuralle eli 2008 perustetulle FC Krasnodarille ja perinteisemmälle Kuban Krasnodarille, joka on perustettu jo 1928.

FC Krasnodarin nopea nousu keskeiseksi venäläiseksi jalkapalloseuraksi pohjaa bisnessmogulin ja miljardöörin Sergey Galitsikyn varallisuudelle.  Galitsky omistaa seuran lisäksi muun muassa Venäjän suurimman vähittäiskauppaketjun Magnitin. Galitskin ruplat ovat kahteen otteeseen auttaneet Krasnodaria nousemaan sarjaporrasta ylemmän, siitä huolimatta, että joukkueen sijoitukset eivät olisi nousuun oikeuttaneet. Kaudella 2008-2009 SKA Rostov-on-don ja Sportakademklub Moskow kieltäytyivät sarjapaikaistaan Venäjän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja tällöin FC Krasnodar nousi kakkosdivisioonan kolmannelta sijalta, joka ei normaalisti oikeuttaisi nousuun. Kaudella 2010-2011 FC Krasnodar ponkaisi ykkösdivisioonan viidenneltä sijalta pääsarjaan, koska FC Saturn ja FC Moskova luopuivat sarjapaikoistaan taloudellisten ongelmien johdosta.

Ensimmäiset kaudet Venäjän pääsarjassa FC Krasnodar polki keskikastissa. 2013-2014 joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi ja pääsi täten karsimaan Eurooppa-liigaan. Eurooppa-liigassa tie vei aina lohkovaiheeseen asti, mutta paukut suhteellisen kovassa lohkossa Evertonin, Wolfsburgin ja Lillen seurana riitti vain kolmanteen sijaan. Samalla kaudella se haki parhaan sijoituksensa myös Venäjän pääsarjassa päätyen kolmanneksi: FC Krasnodar jäi voitettujen otteluiden määrän erottamana TsSKA Moskovan taakse ja näin ollen ei päässyt mukaan mestareiden liigan karsintaan. Joukkueet päätyivät samaan pistemäärään. Eroa sarjan voittaneeseen Pietarin Zenittiin oli lopulta seitsemän pistettä.

FC Krasnodaria valmentaa Oleg Kononov. Kononov on kerryttänyt kokemusta valmennustehtävistä Moldovassa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Kuluva kausi on Kononoville kolmas Krasnodarin vastuuvalmentajana. FC Krasnodar on Kononovin alaisuudessa päässyt hyvään nousevaan trendiin. Viiden pelatun kierroksen jälkeen FC Krasnodar on sarjassaan kuudentena. HJK:n kannalta hälyttävänä signaalina voidaan pitää sitä, että viimeisessä ottelussaan FC Krasnodar kepitti Venäjän hallitsevan mestarin Zenitin 0-2 vieraissa. Transfermarkt-sivusto arvioi FC Krasnodarin noin kymmenen kertaa arvokkaammaksi joukkueeksi, mitä HJK:n. Kononov on kommentoinut, ettei FC Krasnodar olisi ennakkosuosikki ottelussa HJK:ta vastaan. Tätä hän perusteli HJK:n kokemuksella eurooppalaisista cup kilpailuista. Tämä on tietysti vain sanahelinää. FC Krasnodarin tippuminen HJK:lle olisi todellinen shokkiyllätys.

Kononov tulee todennäköisesti juoksuttamaan joukkueen HJK:ta vastaan hyökkäävällä 4-3-3 muodostelmalla. Hyökkäyspäässä FC Krasnodarilla on erilaisia kolmen pelaajan kombinaatioita, joilla se voi lähteä pelaamaan. Piikissä aloittanee brasilialainen Ari. Laitahyökkääjiksi on useampia vaihtoehtoja. Siinä missä FC Krasnodarin keskikenttäkin on jonkin verran kauden elänyt, niin keskuspuolustuksessa luotetaan pohjoismaiseen voimaan. Toppareina kaikki tämän kauden ottelut ovat avanneet ruotsalainen Andreas Granqvist ja islantilainen Ragnar Sigurdsson.  

Joukkueen omistaja Galitsky vaatii pisteiden lisäksi joukkueeltaan viihdyttävää jalkapalloa. Tässä lienee HJK:n iskun paikka. Omassa puolustuspelissä HJK:n on pelattava kauden parasta peliään tai muuten kyyti voi olla erittäin kylmää. Tässä onnistuessaan tilaa kontrolloiduille ja tyhjiä tiloja keskikentällä hyödyntäville vastahyökkäyksille varmasti löytyy. Tilaisuuden tullessa HJK:n täytyy pystyä kääntämään peliä nopeasti Krasnodarin keskikentän ohi ja pyrkiä saamaan suoraviivaisia hyökkäyksiä kohti Krasnodarin puolustuslinjaa. 0-0 tilanteessa kello käy HJK:lle. Tämä on varmasti joukkueen sisällä sisäistetty ja tasatilanteessa kiirettä ei ole. Samaten muutama kovempi taklaus tai korostetun fyysisesti pelattu kaksinkamppailu toivottaisi FC Krasnodarin pelaajat Zenit voiton hurmoksesta takaisin nurmen pinnalle. Sikäli kun HJK selviää ensimmäisestä osaottelusta kuivin jaloin paineet Krasnodarissa kasvavat. Sikäli kun.

Viinikuvaus: häivähdys mustaa merta, vodkaa, kapitalismia ja sinivalkoista toivoa

Jose Mourinho: mediapelin mestari

Jose Mourinhon mediapelillä on yksi päämäärää: voittaa lisää pokaaleja

Hallitsevan mestarin Chelsean alkukauden yskähdellessä on parrasvaloihin astunut jälleen tuttu hahmo: Jose Mourinho. Kahden ottelun jälkeen on ehditty hyllyttää lääkintähenkilökuntaa ja Machester City-ottelun 0-3 tulos oli feikki. Chelsean vaikeudet tekevä valioliigalle hyvää, koska Jose Mourinho on jälleen tilanteessa, jossa kaikki kortit on käännettävä. Mediassa käytävässä psykologisessa pelissä haetaan nyt asetelmia uudestaan. Manuel Pellegrini iski ennen Chelsea- ottelua Chelsean pelitapaan. Pellegrini vihjasi, että Chelsean puolustava pelisuunnitelma ei palvele valioliigan faneja. Lausunto sinänsä on sisällöltään yhtä hatara kuin mikä tahansa ajojahti, feikkitulos tai Unicefin vaikutus tuomareihin, mutta Pellegrinillä vaikuttaa oleva lievä yliote Mourinhoon tällä hetkellä niin kentällä kuin mediassakin. Sunnuntain 3-0 kotivoitto leimasi tätä.

Mourinhon mediapelin yksi perusstrategioita on me vastaan muut-asetelman ruokkiminen. Mourinho viittaa retoriikassaan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, miten asioiden tulisi oikeudenmukaisesti olla. Me vastaan muut-asetelman lisäksi kysymys on myös hyvän ja pahan tasapainosta. Luonnollisesti Mourinhon oma joukkue edustaa aina hyvää ja kärsii epäoikeudenmukaisuutta suurempien toimijoiden masinoimana.Tästä strategiasta oli viitteitä jo hänen Porton ajoiltaan (kannattaa laittaa englanninkielinen tekstitys päälle). Videoissa lisäksi kaksi esimerkkiä yllä mainitusta strategiasta. Ensimmäisessä videossa Real Madridia valmentava Mourinho ihmettelee, miksi UEFA näyttäisi suosivan Barcelonaa eli sorsivan Real Madridia ja muita joukkuetta. Toisessa videossa Chelsean peräsimessä oleva Mourinho kertoo siitä, miten muilla valioliigajoukkueilla ja tuomareilla on kampanja Chelsea vastaan. Kyseisellä mediastrategialla on mahdollista saavuttaa ainakin kolmenlaista etua:

1. Motivoida omaa joukkuetta yhtenäisestä taistelemaan epäoikeudenmukaisuutta vastaan

2. Kerätä omalle joukkueelle sympatiaa ja kannattajakuntaa

3. Häiritä vastustajien psykologista tasapainoa

Toinen strategia astuu kuvioihin, kun Mourinhon joukkueen tulokset eivät vastaa odotuksia. Pelin takkuillessa Mourinho kääntää aktiivisesti huomiota pois pelillisistä seikoista. Syyt Mourinhon joukkueiden huonoihin tuloksiin löytyvät tuomareista, pallopojista  tai viimeisimpänä omasta lääkintähenkilökunnasta. Samalla Mourinho yleensä korostaa oman joukkueen hyviä jaksoja: esimerkiksi tiettyä vaihetta tai puoliaikaa ottelusta. Syyt joihin hän viittaa tuloksellisesti huonosti menneiden ottelujen jälkeen ovat usein varsin triviaaleja otteluihin kuuluvia tapahtumia. Kuitenkin Mourinholla on selkeä strategia, miten hän reagoi mediassa huonoihin tuloksiin ja silloin on helppo tarttua johonkin yksityiskohtaan ja nostaa sitä ottelun tapahtumien kulusta riippumatta huomion keskiöön. Tällä strategialla Mourinho saa siirrettyä kritiikin kärkeä pelillisistä seikoista ja pelaajista toisaalle. Media myös ruokkii tätä strategiaa, koska Mourinhon pressitilaisuudet ovat viihdyttäviä ja ne keräävät katsojia. Pressitilaisuudessa itse pelin sijaan keskiössä on Jose Mourinho.

Jose Mourinholla on kyky kiinnittää median huomio itseensä

Kolmas selkeä mediastrategia Mourinholla on horjuttaa päävastustajiensa tasapainoa. Mourinho kohdistaa kritiikkiään päävastustajiensa valmentajiin ja heidän tuloksiinsa. Frank Rijkaard sai Barcelonassa piikin valmennustaidoistaan, Arsene Wenger on vuosien saatossa saanut useampia huomautuksia pokaalittomista kausistaan ja Mourinhon nykyinen arkkivihollinen Manuel Pellegrini on saanut kuulla Manchester Cityn resurssien ylivoimaisuudesta ja holtittomasta rahan käytöstä. Samaan aikaan hän saattaa korostaa lämpimiä välejään vastustajien pelaajien kanssa eli hän asettuu vastustajan valmentajan ja tämän tähtipelaajien väliin. Kilpailun ollessa kovaa ja erojen marginaalisia lähes kaikki keinot ovat käytössä. Pitkässä juoksussa pienet erot tekevät ratkaisevat mestaruuksia. Mourinho selvästi uskoo, että hän pystyy media kautta vaikuttamaan vastustajiensa pelaajiin ja valmentajiin. Tätä kautta pieni häiriö valmentajan ajattelussa tai pelaajan kentällä tekemässä ratkaisussa saattaa kääntää voimasuhteita. Paras tapa median kautta suunnatulta paineistukselta suojautumiseen olisi mediapimento, mutta ymmärrettävästi pelaajat ja valmentajat ovat päivä päivältä enemmän tekemisissä somen ja eri medioiden kanssa. Siksi mediaan syötetyt tarinat löytävät varmasti kohteensa. Eri asia sitten on, miten ne keneenkin vaikuttavat.

Mourinho on poikkeuksellinen mediapersoona. Päämäärä on selkeä: voittaa lisää mestaruuksia. Tämän päämäärän eteen hän on valmis menemään mediaesiintymisisään pidemmälle, mitä muut. Kommenteissaan Mourinho liikkuu pelottoman ja hullunrohkean rajamaastossa. Hän sanoo asioita, joita muut eivät uskalla eivätkä oikein voikaan sanoa. Sovinnaisuuden rajat ovat hänelle hyvin veteen piirrettyjä tai niitä ei ole jalkapallon sisällä ollenkaan. Strategia toimii niin kauan kuin tulosta tulee. Nerosta tulisi hullu, jos esimerkiksi Chelsea tippuisi tällä kaudella valioliigan kärkinelikön ulkopuolelle. Tähän ei taida uskoa kukaan.

Viinikuvaus: portugalilaista ironiaa, voitonmakua, ruutia, ruoskaa ja teräviä tikareita

Kuvat:

1. https://www.flickr.com/photos/dorothy201305/8946062653/

2. https://www.flickr.com/photos/dorothy201305/8933689748/

Watford FC. Se toinen nousija

Watfordin lempinimi The Hornets viittaa joukkueen keltamustaan peliasuun.

Bournemouthin nouseminen valioliigaan herätti enimmäkseen positiivista hehkua. Bournemouth on noussut kuilun partaalta tasaisesti kehittyväksi ja yleisöystävällistä futista pelaavaksi joukkueeksi. Sen manageri Eddie Howe on yksi Englannin pidetyimmistä valmentajista. Watfordin tarina on rosoisempi. Sen kuvaa värittävät julkisuuden henkilöt, italialaisperheen omistus ja ympäri maailmaa erilaisilla sopimuksilla hankitut pelaajat. Oman lisänsä konserttiin tuo ykkösfanin ja seuran entisen puheenjohtajan Elton Johnin oodit.

Toisin kuin Bournemouthilla Watfordin pelaajalista vilisee ulkomaalaisia pelaajia. Varsinaisista runkopelaajista vain kapteeni Troy Deeney on englantilainen. Joukkueessa pelaa yli 20 ulkomaalaista pelaajaa. Seuran omistaja on italialainen Gino Pozzo, joka osti seuran yhdessä isänsä Giampaolo Pozzon kanssa. Giampaolo Pozzo omistaa italialaisen Udinese Calcion ja espanjalaisen Granada FC:n. Vuosien saatossa pelaajia on liikkunut seurojen välillä tiheästi muun muassa lainasopimuksilla. Joukkueet ovat hyötyneet myös yhteisestä skouttausverkostosta. Jalkapalloimperiumin taustalla on kylmää bisnesajattelua, jonka yksi elementti on lahjakkaiden pelaajien ja skouttaaminen, kehittäminen ja myynti hyvällä voitolla. Samaan aikaa Pozzon seurat ovat menestyneet kohtalaisen hyvin. 1980-luvun loppupuolella Giampaolo Pozzoa syytettiin otteluiden tulosten järjestelemisestä. Seurauksena oli pistemenetyksiä, sarjasta pudottamisia ja toimintakieltoja. Watfordin pelejä tullaan tulevalla kaudella varmaan myös seuraaman ’sillä silmällä’ mahdollisten erikoisten sattumuksen vuoksi.

Watford oli varmistanut nousunsa valioliigaan jo ennen Bournemouthia. Viimeisessä ottelussaan Watford oli oman ottelunsa lisäajalle kiinni sarjan mestaruudessa, mutta Sheffield W:n tehdessä tasoitusmaalin ja Bournemouthin voittaessa omana ottelunsa tippui se sarjan toiseksi. Sattumaako? Todennäköisesti.

Valioliigaan nousun jälkeen Watfordissa on käynyt kuhina. Valmentaja Slavisa Jokanovic sai lähteä. Tilalle palkattiin espanjalainen Quique Flores. Pozzon jalkapalloimperiumin pohjoiskulmaan on tullut lisäksi kymmenen uutta pelaajaa. Periaatteessa Watfordin materiaalilla olisi mahdollista säilyä, mutta se vaatisi eri osasten poikkeuksellisen nopeaa hitsautumista yhteen. Avausottelussa Evertonia vastaan Watford vaikutti pelillisesti yllättävänkin kypsältä kokonaisuudelta, mutta se ei kuitenkaan pystynyt voittamaan puoliunessa pelannutta Evertonia. Se jokin puuttui ja se jokin tuskin löytyy ennen kauden loppua. Watford tuo hyvää säpinää ja väriä valioliigaan, mutta todennäköisesti vain yhdeksi kaudeksi. Valioliigan televisioinneissa liikkuu isot rahat. Pelko niiden menettämisestä saattaa puhaltaa kylmästi Watfordin valmentajan tontille. Etenkin kun pisteiden  lisäksi seurajohto vaatii joukkueelta viihdyttävää jalkapalloa.

Viinikuvaus: liiroja, euroja, puntia ja hunajaa 

Lisää luettavaa:

http://www.urheilulehti.fi/jalkapallo/uuden-valioliiga-kasvon-vastenmielinen-puoli-tekee-todella-ristiriitaiseksi

http://www.nytimes.com/2013/02/21/sports/soccer/21iht-soccer21.html?_r=0

http://www.sport.co.uk/football/why-what-the-pozzo-family-is-doing-at-watford-udinese-gran/3815717/#wltfhJ7O5VxXPMU2.97

Kuva: Matt Brown https://www.flickr.com/photos/londonmatt/20181743038

Futis- ja viinisyksyä kohti

Valioliiga kauden käyntiin pyörähtäminen on merkki loppukesän alkamisesta. Kausiennakkoja ei tarttunut tällä kertaa luettavaksi, joten kausi alkaa hieman puskista. Pirteästi pelannut Tottenham häviää 0-1 Manchester Unitedille. Tulos antaa pelin ilmeestä huolimatta vahvan signaalin siitä, että vanhat voimasuhteet pysynevät voimissaan. Yksittäisessä ottelussa voi tapahtua paljonkin, mutta nyt sahataan vuosikymmeniä pitkää maratonia.

Viideltä pallo potkaistaan peliin useammalla stadionilla. Itsellä on vakiolappu normaaliin tapaan vetämässä. Leicester näyttää puhkovan riviin ensimmäisen hudin. Olisiko niin, että Leicesterin loppukauden vire kestääkin pidempään, mitä olin ajatellut. Everton on edelleen jotenkin huteran oloinen. Watford  on yllättävänkin valmis ja hyvin organisoitu. Peli ei sinänsä tarjoa ensimmäisen puoliajan osalta paljoakaan. Mietityttää miksi kello viiden televisioinniksi on valittu Everton-Watford Bournemouth-Aston Villa -matsin sijaan. Bournemouthista olisi tarinaa iskettäväksi enemmän kuin viime kauden alisuorittajasta Evertonista. Watford erikoisine omistussuhteineen ja ristiriitoineen on kiinnostava lisä valioliigaan.

Sunderlandin kavennus antaa kevyen toivon pilkahduksen vakioriville. Kuvayhteydet katkeavat Englantiin. Leicesterin 4-1 maali ja kuvan siirtyminen Bournemouthista takaisin Goodison Parkille pistelevät hetken aikaa. Bournemouth konttaa. Watford ei ole tarpeeksi hyvä voittamaan Evertonia. Se minkä Manchester Unitedin ja Tottenhamin matsi aloitti saa jatkoa: ei uutta taivaan alla. Bournemouth ja Watford voidaan leimata putoamiskamppailuun. Bournemouthissa ei taso riitä. Watford on liian nopeasti kursittu kasaan, jotta se pystyisi ihmetekoihin.  Crystal Palace saattaa olla tämän kauden Southampton ja yllättää. Alan Pardewin ja Palacen kohdalle kannattaa laittaa korvamerkintä. Loppukierroksen tihrustan nousisiko championshipissä Blackburn tasoihin tai Derby voittoon. No go. Sikäli kun Chelsea voittaa vakiostakin napsahtaa perinteinen 9 oikein rivi.

Tytär peitellään nukkumaan viimeisen pelin aikana. Illaksi on varattu jaettavaksi vielä pullo hyvää chileläistä carmenerea. Huono futis ja huono viini menevät molemmat helposti ihon alle. Tänään kumpikaan ei petä. Tästä on hyvä jatkaa futis- ja viinisyksyyn.

Viinikuvaus: ehkä yllätyksetön, mutta taattua laatua.

Kuka kontrolloi aikaa: tyhjiä palloja, rikkinäisiä lamppuja ja laservaloja Kazakstanissa

HJK:n mestareiden liigan ottelu osuu työiltaan. Kollega hihkaisee, että se on 0-1 klubille ja tuulettaa puristamalla käden nyrkkiin. Nyt ollaan Raisiossa. Futisihmisiä on töissä useampia. Vanhanaikaisesti kaivan puhelimestani TekstiTv-sovelluksen ja päivittelen sitä muutaman minuutin välein. Itse nappaan seuraavan maalin ja käyn huikkaamassa, että se olisi 0-2 jo. Hyvältä näyttää. Seuraava vilkaisu ja puhelimen näytölle napsahtaa 1-2. Maalin ajankohta pistelee. Miksi juuri ennen puoliaikaa? Kaukana Kazakstanissa puhalletaan toinen puoliaika käyntiin. 2-2-rankkarista. Kuvittelen heppoisasti puhalletun rankkarin ja kotiyleisön, joka on päässyt tuomarin ihon alle. Kohtaan kollegan vielä pihalla, kun hän on lähdössä kotiin. Kumpikaan ei ole tarkistanut tilannetta hetkeen. 3-2. Mitä helvettiä? No on tässä vielä aikaa...

Loppu matsista on hieman hatarampi kuva. 3-3 tilanteen päivittyminen taisi mennä ohitse, mutta 4-3 tilanne jäi muistiin. Ruudulta irvisti 90+3 minuuttia. Peli ei ollut vielä päättynyt. Bongaan vielä listasta Astanan punaisen kortin. Seuraavan päivityksen jälkeen peli on ohi. Astana jatkoon yhteismaalin 4-3. Totuus oli kuitenkin tarua ihmeellisempää.

Varsinainen pahoinvointi alkaa kun kaivan internetistä maalikoosteen esiin: toinen toisiaan kummallisempia osumia. Maalivahti kauhoo helpon näköisen pallon maaliin. Jalkapalloon on viimeaikoina ammuttu sarjatulena sopupelien ja korruption luoteja. Pelejä tulee katsottua nykyään vähän enemmän sillä silmällä. Tässä maalissa se iskee silmää ja levittää kätensä. Tosin kun ihmiset pelaavat virheitä tulee. Kenties Örlund yrittääkin pelata varman päälle ja napauttaa pallon yläriman yli. Epäonnistuu. Tilannetta kun katsoo useamman kerran, niin tämä vaihtoehto kirkastuu todennäköisemmäksi. Seuraavaksi pallo pamahtaa veskarin alta maaliin. Rankkarit ovat tietysti rankkareita. Tämän kertainen ei ollut häävi, mutta riittävä. Käsittämätön kukkupallo sivurajalta, joka putoaa tolpan kautta maalin takakulmaan. Voittomaali on paitsio. Jostain syystä kukaan ei edes protestoi. Jalkapallo-ottelun draaman kaari on poikkeuksellinen. Ilta on suomalaiselle jalkapallolle painajaismainen.

Voittoon hinnalla millä hyvänsä

Suomalaisen urheilua määrittää paljolti reiluus, nöyryys ja kova työnteko. Nämä ovat kaikki hienoja ominaisuuksia, mutta lajista riippumatta Suomen edesottamuksista jää usein sellainen olo, että ei saada aivan sitä, mitä olisi ansaittu. Menestyvillä palloilumailla on tiukassa paikassa aina kaikki keinot käytössä. Tarkoitus eli voittaminen pyhittää keinot. Jalkapallon saralta viimeisimpänä voidaan peilata Chilen Copa American voittoon. Skandaalinkäryinen joukkue lunasti keinoja kaihtamatta mestaruuden kotiyleisön edessä. FC Astanan osalta ottelun voittaminen alkoi harjoituskentänvalaistuksen ja tyhjien pallojen muodossa jo ennen varsinaista ottelua.

Alla statistiikkaa siitä, miten Astana-HJK-ottelussa peli rytmittyy edun vaihtuessa kotijoukkueen ja vierasjoukkueen välillä. HJK:n 0-2 johtotilanne antoi selkeä edun jatkopaikkaa ajatellen. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että peliä ei saatu poikki kertaakaan ennen 1-2 kavennusmaalia siten, että HJK olisi päässyt rytmittämään peliä. Astana sai tuona aikana yhden maalipotkun, mistä pallo saatiin muutamassa sekunnissa takaisin peliin.

40.52 HJK:n maali 0-2 maali. Pallo pois pelistä 52s.
43.23 Astana 1-2 maali. Tämän ja edellisen maalin välillä peli ei ole poikki kertaakaan. Pallo pois pelistä 32s.
44.44 HJK:n vapari. Pallo pois pelistä 55s.
45.25. Astanan rankkari ja maali pallo pois pelistä 1min 25s
47.12 HJK:n sivurajaheitto. Pallo pois pelistä 13s
48.33 HJK:n maalipotku. Pallo pois pelistä 33s
51.11 HJK:n vapari. Pallo pois pelistä 7s.
52.04 HJK:n rajaheitto. Pallo pois pelistä 20s.
52.33 HJK:n kulmapotku. Pallo pois pelistä 40s
55.34 Astanan johtomaali. Pallo pois pelistä minuutin ja 5s.
57.12 Astanan rajaheitto. Pallo pois pelistä 13s.
57.46 Astanan rajaheitto. Pallo pois pelistä 17s
58.53 Astana vaihtaa. Pallo pois pelistä minuutin.
61.51 Astana saa kulmapotkun ja peli on poikki 30s
64.00 Astanan maalipotku pallo pois pelistä 25s
64.40 Astanan pelaaja törmää HJK:n pelaajaan ja jää makaamaan kentälle. Tuomari puhaltaa pelin poikki kesken HJK:n hyökkäyksen. Pallo pois pelistä minuutin
67.26 Astanan pelaaja rikkoo HJK:n pelaajaa HJK:n kulmalipun lähellä. Astana saa tästä etua, koska HJK joutuu avaamaan peliä vaikeasta paikasta. Pallo pois pelistä 20s
68.30 Astanan kulma. Ei kiirettä. Pallo pois pelistä 35s.
69.35 Punainen kortti. Ei kiirettä. Pallo pois pelistä noin 1min 40s
71.50 Astanan vapari. Ei kiirettä. Pallo pois pelistä 45s
73.43 Astanan vapari. Ei kiirettä. Pallo pois pelistä noin 1min 30s
76.15 HJK:n kulma. Maalin edessä ylimääräistä kahinaa. Tuomari joutuu puuttumaan tilanteeseen. Pallo pois pelistä 45s
82.51 Peli puhalletaan poikki HJK:n sivurajaheittotilanteessa. Yksi Astanan pelaaja pötköttelee HJK:n kenttä puoliskolla. Pallo pois pelistä minuutin
84 HJK:n rankkari. Ajanpeluu ei tässä enää auta. Astanan pelaaja käy kuitenkin häärämässä pallon ja tuomarin luona. Yrittää vaikuttaa tulevaan rangaistuslaukaukseen.
85.05 Pallo maaliin. HJK saa edun. Pallo pois pelistä 40s
86.55 HJK:n heitto. Pallo pois pelistä 15s
87.37 HJK:n vapari ja Astana vaihtaa. Pallo pois pelistä 23s
89.10 HJK:n maalipotku ja vaihto. Pallo pois pelistä 55s
92 Astanan maali. Pallo pois pelistä 1min 20s
93.30 Astanan vapari pallo pois pelistä 35s
94.15 Astanan rajaheitto pallo pois pelistä 25s

Huomioitavaa vielä on, että pelin ollessa 3-3 Astanan pelaajat käyvät todella kuumina. He jäävät rähisemään HJK:n pelaajille useamman taklauksen jälkeen. Tässä olisi varmasti ollut mahdollisuus saada torikokousta aikaiseksi ilman sen suurempaa vahinkoa (esimerkiksi punaista korttia) ja saada pelin rytmiä rikottua. Edun ollessa Astanan puolella pallo on keskimäärin enemmän pois pelistä kuin silloin, kun etu on HJK:n puolella. HJK:n tasoittaessa pelin 3-3:een pallo on pois pelistä vain 40s. Edun siirtyessä maaleissa Astanalle pallo on pois pelistä aina yli minuutin. Väkisinkin tulee mieleen, että pitäisikö suomalaisessa jalkapallokulttuurissa opetella enemmän voittamista?

Viinikuvaus: sekasortoinen, epätodellinen ja häivähdys laseria

Tyttären kanssa Veritaksella. Shakkia ja sadetta

Lähtö otteluun tulee yllättäen. Olemme viettämässä vapaapäivää kaupungilla. Thai-lounaan jälkeen vähän viiniä vaakahuoneella, nopea vilkaisu tekstitv:lle ja oivallus siitä, että loppupäivä joko kyhjötetään kotona tai sitten mukavasti alkanutta päivää pidennetään vielä yhden futismatsin verran.

Alkuun pitkältä tuntunut odotusaika rientääkin nopeasti. Lippuja lippukioskilla odotellessa oivallan, että alusta tullaan myöhästymään. Pyydän kahta paikkaa stadionin sisällä olevien rappusten luota, koska tytär on mukana ja penkkirivien päästä vaimon on helppo lähteä imettämään, vaihtamaan vaippaa tai muuten ruokkimaan tytärtä. Lipun myyjä ei aivan käsitä toivetta ja sanoo, että hänellä on e-katsomossa paikkoja ja että ne ovat hänen mielestä rappusten lähellä. Saamme kaksi hajapaikkaa kyseisestä katsomossa. Jatkossakin reunapaikat kannattaa järkätä netin kautta. Nopea keskustelu johtaa siihen, että mennään katsomossa vain alariveille, koska siellä on ollut yleensä tyhjää. Niin kuin nytkin tulee olemaan. Rattaat saa jätettyä turvatarkastukseen, mikä on erityisen kätevää.

Yleisö remahtaa huutoon. Olemme vielä stadionin ulkopuolella. Oletan nopeasti, että joku Interin nopeista kärjistä on karannut ja pistänyt pallon pussiin. Sama oletus säilyi kotiin asti, missä lopulta näin Juuso Hämäläisen maalin. FC Inter näyttää hieman muuttaneen HJK-matsista pelisuunnitelmaa. Se vetää koko pakkansa omalle kenttäpuoliskolle. Serge N’Gal yksinäisenä piikkinä kevyesti ohjaa vastustajan avausyötön suuntaa, mutta ei aktiivisesti hae pallon riistoa. Tarkoitus on iskeä jälleen nopeasti vastaan, mutta prässi aloitetaan tässä matsissa vasta omalla kenttäpuoliskolla.

Interin nopeat hyökkäykset eivät kuitenkaan lähde aivan samalla tavalla, mitä parissa aiemmassa kotimatsissa. Inter ei pääse kunnolla MIFK:n selustaan ja pystysyötöt karkaavat Interin hyökkäykseltä. MIFK:ssa on varmastikin tehty kotiläksyt ja puolustuslinja pelannee hieman alempana, mitä yleensä. Tila pitäisi nyt hakea puolustuksen ja keskikentän välistä. Tähän tilaan päästessä Inter sortuu liian pitkiin kuljetuksiin ja ajautuu liian pieniin tiloihin. Todelliset maalipaikat ovat ensimmäisellä puoliajalla vähissä. Peli on melko tasainen.

Puoliajalla pyörähdämme taas leikkipaikalla. Siellä väritellään mehukatti-kissoja. Muutama pehmeä pallo pyörii leikkipaikan tekonurmella, mutta ne eivät tänään kiinnosta lapsia. Tyttäremme painelee toistuvasti ulos leikkipaikalta, yrittää maistaa kanssaleikkijän kenkiä ja painella ulos tilan päädystä aukeavasta ovesta. Sama uteliaisuus ja touhukkuus värittävät kotielämäämmekin. Kaikki muu paitsi omat lelut kiinnostavat. Nämä hetket ovat väliin hauskoja ja väliin ne aiheuttavat ylimääräisiä sydämentykytyksiä.

Toinen puoliaika käynnistyy. Peli säilyy suht tasaisena. Olemme nyt sillä puolella, mihin MIFK hyökkää. Paikoiltamme pääsee hyvin seuraamaan Petteri Forsellin peliä. Kyllähän kaverin ulkoisessa olemuksessa on jotain Gheorge Hagimaista tämän viimeisiltä huippuvuosiltaan, vaparit eivät tässä matsissa onnistu, mutta hän rytmittää hienosti MIFK:n hyökkäyspeliä hakeutumalla Interin puolustuslinjan eteen ja pudottelemalla palloja vähillä kosketuksilla laitoihin ja keskikentälle. MIFK hakee muutenkin muutamat puolittaiset maalitekopaikat Interin puolustuslinjan edestä: pallo jalkaan, kääntyminen ja kuti. Egzon Belica ja Hämäläinen pelaavat muuten miehekkään ottelun Interin puolustuksessa, mutta se miksi selkäpäin maalia oleva pelaaja päästetään muutamaan otteeseen suht helposti kääntymään ja laukomaan jää mietityttämään. Toinen negatiivinen signaali on, että paineen alla jokkuehenki tuntuu hieman rakoilevan ja palautetta annetaan välillä reilusti.

Toisella puoliajalla tulee muutama haukkakohta. Belica tulee rankkarialueella jälleen kovaa palloon ja purkaa tilanteen. Jälkitilanteessa MIFK:n pelaaja selvästi polkaisee häntä napeilla. Tilanne jää tuomarilta ja ilmeisesti suurimmalta osalta kannattajistakin näkemättä. Haiskahti ulosajolta. MIFK:n pakit hölmöilevät kaksi kertaa Interin hyökkäyksen läpiajoon, mutta tässä pelissä ei osu. Loppumatsiin iskee vielä vesikuuro. Pallon pomput ovat nyt arvaamattomampia ja kenttä raskaampi. Se ei estä Josef Ibrahimia pamauttamasta palloa vaparin jälkitilanteesta komeasti alakulmaan. Inter saa vielä lopussa lyötyä painetta MIFK:n päätyyn, mutta maalintekoyritykset jäävät puolittaisiksi. 

Hakiessamme rattaita turvatarkastuksesta saimme kuulla, että joku oli yrittänyt ostaa ne. Noustessamme bussiin maahanmuuttajataustainen kuski toruu nuoria poikia siitä, että olivat kiroilleet ennen bussiin tuloa. 1-1 tulos miellyttää selvästi enemmän MIFK:n kuin Interin faneja

Viinikuvaus: tasainen vääntö, shakkia, vähän keskeneräinen ja ajatusta kaipaava.

Jalkapalloa ja viinillä läträämistä Montenegrolaisittain

Mestareiden liigan finaali Budvan vanhan kaupungin seinältä

Mestareiden liigan finaalipäivä lähti Budvassa rauhallisesti liikkeelle. Aurinko helotti kuumasti ja turistit pötköttelivät rannalla. Tarjoilivat kiikuttivat terasseille Nikšić-olutta ja paikallisten viinitilojen Chardonneytä, Vranacia ja Krstacia. Montenegro on viinintuottajamaa, mutta myös ehdottomasti futismaa. Se kävi selväksi paikallisten kanssa keskustellessa. Matkatoimiston työntekijä Nebojsa kuvasi meneillään olevia EM-karsintoja suurten odotusten karsinnoiksi, jotka olivat kariutuneet heikkoon valmentajaan, jonka fanit olisivat jo halunneet laittaa kilometritehtaalle. Paikallisen jalkapalloliiton puheenjohtaja kuitenkin halusi pitää saman valmentajan. Kuvaus kalskahti tutulta. ”Idiootti”,  tokaisi Nebojsa fanista, joka karsinnoissa oli heittänyt Venäjän maalivahtia ilotulitteella. Montenegron ja Venäjän välinen jouduttiin keskeyttämään: Seurauksena 0-3 voitto Venäjälle, sakkoja ja seuraavan kotiottelun pelaaminen tyhjälle stadionille.

2012 EM-kisojen karsiannoissa Montenegro oli edennyt jatkokarsintoihin asti ja 2014 MM-kisojen karsinnoissa Montenegro johti lohkoaan viiden ottelun jälkeen, mutta se sai viimeisestä viidestä ottelustaan vain yhden pisteen ja jäi lohkonsa kolmanneksi. Huolimatta viimeisten karsintojen huonosta lopputaipaleesta optimismi nykyisiin karsintoihin sai kulmakivensä edellisistä karsinnoista. Montenegro oli parhaimmillaan FIFA-rankingissa jopa kuudentenatoista, mikä ei ole lainkaan huono saavutus kansalta, jonka väkiluku on noin 620 000. Optimismissa Montenegron osalta vaikuttaisi kuitenkin olevan ripaus hulluutta, sillä meneillään olevissa karsinnoissa sen kanssa samassa lohkossa ovat muun muassa Venäjä, Ruotsi ja Itävalta. Reissumme aikana Montenegro hävisi ystävyysottelun Tanskalla, mutta tätä Nebojsa tuntui pitävän lähinnä huvittavana vahinkona ja osoituksena epäpätevästä valmentajasta.

Myöhemmin illalla Budvan kadut alkoivat tihkua jalkapalloa. Lapset pistivät pienpelejä pystyyn kivisille kävelykaduille. Ravintoloissa viriteltiin televisioita. Meidän suunnitelma oli illallisen päälle pysähtyä sopivaan kuppilaan seuraamaan ottelua. Paikka löytyi lopulta helposti. Yllätykseksemme vanhan kaupungin muuriin oli ripustettu isohko screeni, jonka eteen oli kasattu arviolta noin 150-200-paikan terassi. Löysimme terassin kulmalta vapaan paikan ja seurasimme ottelua siitä. Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta emme myöskään olleet ainoa lapsiperhe paikalla. Pullo paikallista punaviiniä Vranac Pro Cordea lämmittämään viilenevää iltaa ja ottelu sai alkaa. Koitin ottelun aikana arvailla oliko enemmistö Juventuksen vai Barcelonan puolella, mutta vaikutelma oli se, että samat kannattajat hurrasivat molempien maaleille.

Montenegrolaista jalkapallokulttuuria -pienpeli kuivuneessa joessa

Paul Pogba lähtee ottamaan keskitystä haltuun Barcelonan rankkarialueella. Hetken aikaa näyttää, että jotain aivan nerokasta on tapahtumassa. Pallo jää Pogban jalkoihinin, vaikka hän on tiukassa vartioinnissa. Dani Alves repii kaksinkamppailutilanteessa Pogban nurin. Jossain toisessa ottelussa tilanteesta olisi voitu tuomita rangaistuslaukaus. Tuomari ei kuitenkaan reagoi. Alvesin pelaaminen saattoi ratkaista mestareiden liigan voiton. Barcelona iskee 2-1 –maalin tilannetta seuranneesta vastahyökkäyksestä. Budvan vanhan kaupungin ravintolat remahtavat huutoon. Ottelun päätyttyä DJ:t alkavat pyörittämään levyjä. Barcelona voittaa mestareiden liigan ja Budva valmistautuu vastaanottamaan rantabulevardille valuvat bileitä metsästävät turistit.

Yöllä saapuessamme hotellille yövuoron virkailijalla pyörii uusinta ottelusta aulan televisiossa.

Viinikuvaukset:

Plantaze, Grnogorski Krstac 2011: terävä sitruunainen alkumaku, täyttää koko suun ja häipyy nopeasti

Plantaze, Grnogorski Vranac Pro Corde 2009: Paahteinen, kuivahko, mutta lämmittää viilenevässä illassa

Montenegrolainen jalkapallo 2015: hullua optimismia ja odotuksia, jälkimaussa ironiaa ja pettymyksiä, ja näin.

Montenegrolaiset viinit olivat hyviä eivätkä mitään makeita 'turistimehuja'

Tyttären kanssa Veritaksella: vieraita stadista

Juhannuksen jälkeinen kesälomilta. Vanhanaikaisesti tekstitv päälle ja kuinka ollakaan ruudulle pamahti ”veikkausliigassa täysi kierros”. Nopean tarkistus: kyllä Turussa pelataan. Vielä nopeampi neuvottelu: illalla olisi matsi lähdetäänkö katsomaan? Perhe taas pakettiin ja kohti Veritas-stadionia.

FC Interin vieraaksi saapui HIFK, joka on tuonut kannattajakulttuurinsa ja särmikkään markkinointinsa mukana hyvää väriä veikkausliigaan. FC Inter pelasi pirteän alkukauden, mutta ajautui loukkaantumissuman myötä heikompaan kierteeseen. Voitto KTP:sta herätti toiveita kurssin kääntymisestä ja HIFK:ta vastaa voittoisa tahti jatkui. 

Ottelun ensimmäiset minuutit olivat varovaista pelaamista. Kannattajajoukot pitivät hyvää tunnelmaa kuitenkin yllä. Kymmenen minuutin jälkeen Inter alkoi saada hyökkäyssuunnan peliään jälleen tuttuun kuosiin: nopeat ja suoraviivaiset hyökkäykset vyöryivät kohti HIFK:n päätyä. 18. minuutilla Mika Ojala karkasi hienosti HIFK:n puolustukselta ja pelasi Guy Gnabouyoun puolittain läpi laidalta. Carljohan Eriksson kuitenkin torjui Gnabouyoun laukauksen. Irtopallo pomppasi keskelle leikanneelle Henri Lehtosella, joka sai rauhassa sijoittaa pallon maalin. Inter jatkoi maalin jälkeen näyttävää peliään. Palkinto napsahti Solomon Duahin jalasta 33. minuutilla. Duah irtosi Ojalan syötöstä ja chippasi pallon kansainväliseen tyyliin vastaan rynnänneen Erikssonin ohi.

HIFK:n fanit pitivät hyvää tunnelmaa yllä ottelussa

2-0 tilanteessa peli tuntui hieman taputellulta, mutta Interin pelin hyytyi. Interin onneksi HIFK:n peli ei oikein ensimmäisellä puoliajalla lähtenyt ollenkaan rullaamaan. HIFK:n yksi harvoista kontrolloiduista hyökkäyksistä päättyi ensimmäiselle puoliajalla Fredrik Lassaksenin jalasta varoituksenomaisesti vielä tolppaan. Muutoin HIFK:lla oli hyvät hetket ensimmäisellä puoliajalla harvassa.

Peli heräsi henkiin heti toisen puoliajan alussa, kun kuin tyhjästä Otto-Pekka Jurvaisen keskitys löysi maalin edestä Younessa Rahimin, joka tyylitteli pallon ohi Magnus Bahnen. Toinen puoliaika oli muutoin ensimmäistä melko lailla heikompaa jalkapalloa. Inter keskittyi puolustamaan ja räiskimään ’toivotaan toivotaan’- palloja nopeille hyökkäyspään pelaajilleen. HIFK puski tehottomasti Interin puolustusmuuriin. Viimeottelusta tyttäremme oli oppinut taputtamaan ja hän koittikin tsempata sekä kanssakatsojia että pelaajia parempiin suorituksiin. Puoliajalla tuli myös mietittyä lasten leikkipaikalla, että tuleekohan jossain vaiheessa vastaan tilanne, että leikkipaikalle halutaan myös kesken pelinkin. Aika näyttää.

Mika Ojala lähettää pallon muurin yli kohti HIFK:n maalia

Sekä HIFK:lla että Interillä oli pari puolittaista paikkaa toisen puoliajan edetessä, mutta peli laitettiin pakettiin vasta kun 90+5 minuutti oli pelattu. Inter sai lopulta päätettyä yhden ylivoimahyökkäyksistään. Solomon Duah karkasi jälleen oikealta laidalta ja siirsi pallon keskelle nousseelle Philip Njokulle, joka pisti huonostakin peliasennosta pallon pussiin. 3-1 Interille.

Viinikuvaus: heräteostos, kiehtova alkumaku, jälkimaku hiukan puuduttava