Sivut

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Futisoluet: Fullersin London Pride

Tunnetun ja legendaarisenkin lontoolaisen Fuller’s panimon London Pride brändi on Valioliigaan hamuavan Brentfordin yhteistyökumppaniolut. Kyseessä brittityyppinen 4,7%:n vahvuinen ale olut.


Fullers London Pride


Olut sai tulla maistoon vasta, kun Brenfordin voittoputki katkeaa tai Leeds varmistaa Valioliigapaikkansa. Molemmista on nyt aikaa eli oluella on ollut hyvin aikaa viiletä jääkaapissa.

Lasiin kaatuu kuparinruskea hieman kultaiseen taittavat olut. Päälle nousee ohut, tasainen ja maitokahviin vivahtava vaahto. Oluen tuoksu on raikkaan maltainen ja kauraleipäisen karhea. Maltillisesti antavassa tuoksussa on pientä kotikaljamaista twistiä.

Suutuntamaltaan olut on ryhdikäs ja pirteän kupliva. Olut on täyteläinen ja täyttää suun. Brittityyppisen humaloinnin leipäisyys, kauraisuus ja hento greippisyys johdattavat makua. Kitkerä humalointi jää kitalakeen vapauttamaan makua hetkeksi aikaa. Bittermäinen tasainen kitkeryys on lopulta se tämän oluen punainen lanka.

Kyseessä on tyylikäs ja maukas brittiolut. On helppo ymmärtää, että tällä divarissa pystyy orastavaa voittoputkeakin rakentamaan, mutta championship on niikseen karu sarja, että ei välttämättä riitä sarjanousuun asti. Jäämme odottelemaan ja maistelemaan

3,6/5

Futiskuvaus: laadukasta peruspeliä ja voittavaa tekemistä


sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Matkalla: FC Haka-FC Inter

Oikealle! hihkaistaan vierestä ja pyöräytän auton pienelle soraparkkipaikalle. Autosta kömpii ulos uninen konklaavi. Tehtaan kenttä näkyy puiden välistä ja portilla se tituleerataan Suomen kauneimmaksi.

Kauneimmasta voidaan keskustella...


Meidän sisäänkulun sektori on stadionin toisella puolella, joten lähdemme kiertämään stadionia pientä puistotietä pitkin. Kesken matkan puiden raosta avautuu reitti stadionin toiseen päätyyn.

-Kokeillaanpa oikaista tuosta!

Pian meitä vastaan kiiruhtaa järjestysmies. Ollaan koko perheen voimin tallusteltu niin sanotusti pummilla sisään. Tunnustamme olevamme ulkopaikkakuntalaisia, jotka valitsivat oikoreitin hieman yltiöoptimistisesti ja potentiaaliset ongelmat kaikkoavat sillä silmänräpäyksellä.

...ja suunnilleen tästä pääsee oikaisemaan


-Onhan teillä nyt liput sentään?
-On meillä!
-Menkää tuo mäki ylös ja sitten porteista ulos, jotta voitte tulla uudelleen puolen tunnin päästä sisään.
-Näin tehdään!

Aurinko helottaa kuumasti katsomoon ja hiki lähtee virtaamaan selkää pitkin. Hakapeliitat avaavat ensin äänensä. Sitten eri puolilla stadionia kääritään auki sekä Ultraboyzien että Armadan lakanat. Kuuluttaja toivottaa Interin pelaajat kannattajineen tervetulleeksi. Tapahtuma säteilee hyvää energiaa.

Hyvää energiaa säteilee myös Inter. Hakan puolustus ei saa siivottua Kevin Kouassivi-Benissanin keskitystä väljemmille vesille ja Liliu tällää Interin johtoon, kun vain reilu minuutti on pelattu. Vierasjoukkueen näkökulmasta ilahduttavaa on se, että maalin maestroina toimivat Honka -matsin jälkeen uusina avauskokoonpanoon nousseet veijarit. Maalin aiheuttama spontaani pystyyn pomppaaminen keskellä kotijoukkueen kannattajia herättää myös pientä hilpeyttä ja perusluonteen vastaisesti toimimiseen liittyvää keskustelua vaimon suunnalta. En osaa oikein muuta kuitata kuin että tätä varten täällä käydään. Tällaisten keskuteluiden tarkemmille analyyseille lienee myös omat ja paljon suuremman yleisön tavoittavat bloginsa.

Tytär tarttuu toiselta puolelta stadionia tuleviin Inter Turku -huutohin. On meitä täälläkin katsomonosassa.

Liliu teki Interin avausmaalin


Inter on kevyellä jalalla liikkeellä. Sillä on mahdollisuus painaa ensimmäiseen varttiin pari maalia lisää. Sekä Aleksi Paananen että Anthony Annan löytävät yksinkertaisilla ja helponnäköisillä liikkeillä tilaa staattiseksi jäävän kotijoukkueen muodon keskeltä. Peli virtaa jouhevasti ja hallitusti Hakan puolustuksen selustaan. Inter on vaarallinen niin peli- kuin erikoistilanteissa. Suoraan otsaan porottavasta auringosta huolimatta vierasjoukkueen peliä on ilo katsoa. Hakan maalilla Michael Hartmann saa laittaa ottelun alussa parastaan.

Inter löysi hyvin tilaa hyökkäyksilleen


Liekkö sitten liika kepeys iskenyt vierasjoukkueeseen vai lämpenivätkö tehtaanpojat hieman viiveellä. Niin tai näin. Haka pääsee peliin paremmin mukaan, kun parisenkymmentä minuuttia on pelattu. Erityisesti oikealla laidalla Jami Kyöstilä ja Samuel Chidi ovat pelipäällä ja saavat luotua tilanteentynkää Interin maalille. Tehtaan kentän legendaarinen ja manuaalisesti ylläpidettävä tulostaulu näyttää 0-1, kun siirrytään tauolle.

Toisella puoliajalla Interin pallollinen pelaaminen jatkaa hyvillä uomillaan ja on myrkkyä Hakalle, joka ei keksi keinoja punaisen vyöryn tulppaamisen. 55 minuuttia on pelattu, kun Connor Ruane keskittää pallon takatolpalle. Kouassivi-Benissan kääntää keskityksen keskelle Paanaselle. Paananen keinuttaa Hakan puolustusta kuin venettä ja keskeltä löytyy pallon mentävä reitti. Pallo suhahtaa siitä ja ylittää myös rantaviivan. Inter johtaa 2-0.

Inter on toisen puoliajan niskan päällä ja Hartmann joutuu venyttämään raajojaan Interin kutien eteen useammankin kerran. Erityisesti Kouassivi-Benissan hakee häränsilmää, mutta ei aivan osu. Omaan silmään näyttää, että tuomaristo kääntää kaikki kolikonheitot kotijoukkueen suuntaan. Joskin siitä kai kotiedussa on kyse. Keltalappuja vilahtaa pieni pakallinen, vaikka peli on suhteellisen siisti. Rikkeet ovat taktisia ja Inter voittaa ottelun.

Pelin päätyttyä yritämme tingata vielä reittiä auki siitä, mistä stadionille aiemmin tulimmenkin. Ulkopaikkakuntalaiset on kuitenkin tällä haavaa nähty ja meidät patistetaan samoille jalansijoille, mitä muutkin poiskulkijat käyttävät. Se on erittäin OK. Heikommin meinaa käydä kotikylän kannattajalle, joka ilmeisesti lopputuloksen hapattamana, ei tahdo ottaa järkkäreiden ohjeistuksia kuuleviin korviinsa, vaan pyrkii itsepintaisesti oikoreitille ja meinaa siksi tulla hapetetuksi. Tässäkin käy kuitenkin hyvin ja aurinko lähtee laskemaan sekä hienon kotimaisen jalkapalloiltaman että tehtaanpiippujen taakse.

Pelin lopputulema Tehtaan kentän legendaariselta tulostaululta


Paluumatka vuokramökille pitää sisällään vielä kaksi missattua liittymää, mutta ulkopaikkakuntalaisiahan tässä ollaan ja seuraava matsi on onneksi kotona.

Viinikuvaus: perinteisin välinein valmistettu hieman nokinen jalkapallokaupungin keitos.






lauantai 25. heinäkuuta 2020

Futisviinit: Casillero del Diablo (Shiraz, 2018)

Concha Y Toro on chileläinen vuonna 1883 perustettu viinitila. Aatelismies Don Melchor de Concha y Toro istutti Maipon alueelle ensimmäiset Bordeauxista tuodut viiniköynnökset. Sittemmin perheyrityksestä on tullut Chilen suurin viinitalo. Casillero del Diablon viinibrändi starttasi vuonna 1966. Se on listattu myyntiin ja tunnettuuteen perustuen maailman toiseksi vahvimmaksi viinibrändiksi. Listan kärjessä on australialainen Yellow tail.

Concha y Toro on vuosikymmenten saatossa ostanut useampia pienempiä viinitiloja ja se on listautunut pörssiin sekä Chilessä että New Yorkissa. Yhteistyö Manchester Unitedin kanssa alkoi vuonna 2010.


Casillero del Diablo Shiraz 2018


Concha Y Torolta maistoon menee Casillero del Diablon vuoden 2018 Shiraz. Viiniä löytyy helpohkosti alkon perusvalikoimasta.

Lasissa syvän tumma lähes mustanpunainen viini. Tuoksultaan täyteläinen, hilloisen painava, hilloisen makea, tumman hedelmäinen ja tumman vadelmainen. Taustalta pistää kevyt paahteisuus. Tuoksu on mukavan luonteikas, vivahteikas ja ryhdikäs.

Suutuntumaltaan viini on aika kevyt. Maku kasvaa suussa vähitellen. Tasainen rypäleisyys taittuu suun kuivattavaan tanniinisuuteen ja mustapippuriin. Aromimaailmaltaan viini on tasaisen kypsän ja tumman vadelmainen. Maku on melko lyhyt ja ei ehkä lunasta aivan tuoksun lupausta

Suolaisen juuston kanssa tummat hedelmät ja marjat saavat raikkaamman käänteen. Viini pyytää kaverikseen jonkinlaista suupalaa, jotta se kasvaa täyteen mittaansa. Se on sellaisenaan helposti lähestyttävä ja juotava. Kaupallisuutta on varmasti mietitty ja ehkä se kevyen ironisella tavalla ottaa saman kaistan sponsoroimansa joukkueen kanssa.

3,4/5

Futiskuvaus: perusvarmaa menestymistä tukevien kaupallisten kivijalkojen päällä


torstai 23. heinäkuuta 2020

Matkalla: Esport Honka-FC Inter

FC Inter matkusti Esport Hongan vieraaksi jonkinkin verran menneisyyttä hohkavalle Tapiolan urheilupuiston stadionille. Minibussillinen vieraskannattajia matkasi Turusta Espooseen kannattajaryhmä Ultraboyzin mukana. Heihin liittyi paikan päällä kourallinen omin neuvoin paikalle löytäneitä.

Bussimatkalla vaihtui muutamia futisaiheisia matkatarinoita. Lisäksi useampi odotteli jo tulevaa Maarianhaminan vierasreissua. Vierasjoukkueen kannattajat otettiin Espoossa ystävällisesti ja hymyissä suin vastaan.

Vierasjoukkueen kannattajat...

...ja joukkueet valmistautumassa otteluun


Peli potkaistiin käyntiin poutaisessa, mutta jonkinkin verran viimaisessa kelissä. Sekä Inter että Honka lähtivät pelaamaan oman identiteettinsä näköistä peliä. Inter lähti hakemaan voittoa positiivisella 3-4-3 ryhmittymällä. Honka jäädytti oman pakkansa tiiviiksi linjoiksi omalle kenttäpuoliskolle ja kyttäsi sekä vastaiskuja että 1-0 voittoa.

Interin päädyssä ei paljoa tapahtumia ensimmäisellä puoliajalla ollut.  Myöskin Hongan maalilla Tim Murray sai olla melko rauhassa. Honka pystyi viemään tilan Interiltä. Interin keskuspuolustus taas luuti totutun varmasti kotijoukkueen pahimmat pyristelyt toisaalle. Kertaalleen pallo pyörii Hongan maalin edustalla Timo Furuholmin jaloissa ja Honka saa pari vaparia hyviltä tonteilta, mutta maalit jäivät ensimmäisellä puoliajalla piippuun.

Toiselle puoliajalle Honka nostaa prässiä ja on pelin alussa terävä. Palkinto tulee, kun Demba Savage syöksyy kohti Interin rankkarialuetta. Seuraavaksi Savage syöksyy Martti Haukiojan taklauksen saattelemana nurmen pintaa. Rike näyttää tapahtuvan rangaistusalueen ulkopuolella, mutta pallo viedään silti pilkulle. Jean Marie Dongou upottaa pallon täplältä kylmänviileästi maaliin.

Honka jatkaa prässiä korkealta eikä lähdee vetäytymään. Täten Inter löytää tilaa Hongan linjojen välistä. Lisäksi Connor Ruanen laidalta Inter löytyy hyvin etenemiskaistaa.

Inter löysi toisella puoliajalla paremmin tilaa Hongan pakan keskeltä

Connor Ruane oli aktiivinen laidallaan


Reilu tunnin pelin jälkeen jatkuvasti loistava Elias Mastokangas kipittää Interin vastaiskun käyntiin. Mastokangas löytää oikealta laidalta Furuholmin, jonka keskitykseen nousee kenties Veikkausliigan paras pääpelaaja Taiki Kagayama. Pallo jysähtää vastustamattomasti Hongan maaliin.

Inter nappaa momemtumin itselleen ja ilmassa on vierasvoiton auraa. Maalit on kuitenkin tältä illalta nähty ja pisteet tasataan. Sekä vieras että kotijoukkueen kannattajat voivat ainakin auttavan tyytyväisinä jatkaa Heinäkuun viettoa. 

Inter oli lopussa niskan päällä. Peli päättyi kuitenkin tasan


Viinikuvaus: tilanteeseen ja keskiviikkoon sopiva pöytäversio




sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Matkalla: Pärnu Jalgpalliklubi - Tallinna FCI Levadia U21

Pärnun Rannastaadionille kömpi satakunta katsojaa, kun Viron Esiliigassa PJK eli Pärnu Jalgpalliklubi otti mittaa Tallinnan FCI Levadian U21 joukkueesta. PJK tarvitsi pisteitä kipeästi, sillä joukkue on valahtanut Viron divarin toiseksi viimeiseksi ja täten putoaminen uhkaa.

Pärnu Jalgpalliklubi vs. Tallinna FCI Levadia U21


Aikuisten lipusta portilla sai pulittaa kolme euroa. Kotijoukkueen kannattajajoukkoa orkestroi pari kylänmiestä. Pärnu, Pärnu, Pärnu -huudot raikuivatkin enimmäkseen sinkkuna tai kylänmiesten duettona, joskin ottelun loppupuolella tunnelma tarttui väkevämmin myös muuhun yleisöön. Bongaan myös pari Levadian paitaa katsomosta.

Pärnu Rannanstaadion



Katsomoon valui porukkaa omien olutpullojen kanssa. Ottelun edetessä syykin selvisi: stadionilla ei tänään ollut tarjoilua, vaan katsomon takaosaan nostetut Sakulla ja limpparilla paistattelevat kylmäkaapit olivat ketjuin kiinni sidotut. Avainta ei tänään ollut kellään ja kotijoukkue menetti pienen kassallisen virvoitusjuomien generoimaa tulovirtaa. Ilma oli hiostava ja janoisia olisi varmasti ollut useampia.

PJK juoksutti joukkonsa kentälle 4-3-3 -ryhmityksellä. Levadia vastasi samalla pelisuunnitelmalla. PJK:lla näytti olevan vyötäröllään selkeäsi enemmän elämänkokemusta kuin nuorekkaammalla Levadian jengillä.

PJK:n nousuhaaveet ottavat jo kolmen minuutin jälkeen ilmaa alleen, kun ottelun hahmo Kein Makovei tikkaa laidaltaan läpi, ohittaa maalivahdin ja saa pienestä kulmasta käännettyä pallon maaliin. 

PJK:n Kein Makovei oli pelipäällä


Toinen kylänmiehistä saa joltain nuorelta kollilta väkevää palautetta, koska heiluttelee kotijoukkueen lippua tämän naaman edessä. Tilanne ei kuitenkaan eskaloidu sen pidemmälle ja matsi jatkuu leppoisissa merkeissä.

Shokkialun jälkeen Levadia nappaa pallonhallinan itselleen. PJK on kuitenkin joukkueista vaarallisempi ja se pystyy pelaamaan puhkovia syöttöjä Levadian puolustuksen selustaan. Huippupaikoille se ei enää pääsee ja kun Levadian pallonhallinta on jokseenkin tehotonta, niin puoliajalle mennään kotijoukkueen maalin johdossa.

Molemmat joukkueet löysivät ensimmäisellä puoliajalla hyvin tilaa pelin rakentamiseen. Tempokaan ei karkaa mitenkään käsistä. Karkeasti arvioiden ottelu vertaututuu tasoltaan kotimaisen kolmos- ja nelosdivarin välimaastoon. 

Makovein lisäksi silmiin pistää PJK:n kapteenin Jevgeni Novikovin otteet. Novikov on PJK:n keskikentän kapellimestari ja moottori. Hän liikkuu kentälle erittäin laajalla säteellä ja niin hakeutuu kuin löytääkin tyhjiä kaistaleita pelin sisältä.

Jevgeni Novikov lähettämässä kulmapotkua


Levadia tulee sisuuntuneena toiselle puoliajalle. Se pääsee heti alkuun pariinkin otteeseen vetopaikoille ja kääntämään vaarallisia keskityksiä PJK:n puolustuksen selustasta. Viimeinen silaus ja röyhkeys jää Levadian hyökkäyspelistä puuttumaan. Niinpä PJK:n maali varjeltuu.

Molemmat joukkueet pyörittävät pientä vaihtorulettia. Huomaan että kuuluttaja istuu läppäri sylissä ja mikki kourassa takanamme. PJK pääsee paremmin peliin mukaan ja erityisesti Makovei on pelipäällä.

Peli sähköistyy ja aaltoilee puolelta toiselle. Noin 85 minuuttia on pelattu, kun Makovei painii hyökkäyspään tilanteesta pallon itselleen. Tilanne haiskahtaa rikkeeltä, mutta tuomari näkee toisin. Makovei karkaa jälleen läpi ja heittää leijapallon takakulmaan. PJK ottaa tiukasti kiinni kolmesta pisteestä.

PJK oli joukkueista juonikkaampi


Viimeiseen kymmeneen minuuttiin Levadia saa koittaa pariin kertaan maalintekoa mukavalta etäisyydeltä vapareista. Toinen lähtee taivaan tuuliin ja toinen juuttuu PJK:n muuriin. PJK:lle avautuu myös kaksi tuhannen taalan paikkaa, mutta peli sinetöidään 2-0 lukemiin.



Selostajan pädillä pyörii vielä Tammeka U21:sen ja Pärnu JK Vaprusin matsi. Pärnu ottaa tuplavoiton sunnuntain Esiliiga kierroksella ja Tammeka jää PJK:sta iskuetäisyydelle.

Viinikuvaus: rantarose








lauantai 18. heinäkuuta 2020

Futisoluet: Anderson's Craft Beerin Miroslaw Gose

Pärnun kauppakeskus Kaubajamakasin Rimissä pistää silmään Miroslaw Gose. Olut on mieto 2,7%:nen Gose. Oluttyyppinä Gose on hapan suodattamaton pintahiivaolut, joka on saanut oluttyylinä alkunsa saksalaisesta Goslarin kaupungista.

Anderson's Craft Beer on virolainen kiertolaispanimo, joka parhaillaan rakentaa myös omia tuotantotilojaan. Anderson's on tehnyt eniten yhteistyöoluita Lehe's breweryn kanssa, mutta yhteistyölistalta löytyy myös Tankersia ja Genika Brewerya.

Miroslaw Gose


Lasiin kaatuu heleä viljan keltainen olut. Vaahto sulaa nopeasti muutamaksi sokerin valkoiseksi saarekeeksi oluen päälle.

Tuoksu on yllättävän makea. Siitä löytyy sitruunakakkua, aprikoosia ja ananasta. Makeudesta huolimatta tai juuri siitä johtuen tuoksu on erittäin miellyttävä.

Suutuntumaltaan olut on pirteän hapokas. Maku ei seuraa tuoksun karttamerkkejä, vaan on kevyen sitruksinen ja hapan. Hedelmäisyys on taustalla. Siitä irtoaa hedelmäsalaatin aromeja, greippistä liukua ja sitrusmehumaista fiilistä.

Oluella ei ehkä liipaista Gerd Müllerin ohi Saksan maajoukkueen kaikkien aikojen maalintekijä tilastoissa, mutta kesäiseen huippu-uran muisteluhetkeen uppoaa kuin oikein ajoitettu pusku takatolpalta

3,5/5

Futiskuvaus: 3-0 tyylittely takatolpalta


perjantai 17. heinäkuuta 2020

Tänään en käynyt matsissa

Laiva irtoaa Turun satamasta. Keli on hyvä. Kesäinen.

Buffetista ehtii matsin alkuun. Kännykän mobiilidata ja laivan wifi -verkko pistävät parastaan, kun Leeds pelaa Valioliigaan noususta. Peli on kylmäävä. Sarjajumbo Barnsley painaa päälle. Palloja viuhuu yli ja ohi Illan Meslierin vartioimasta maalista. Muutama jää hanskoihin.

Marcelo Bielsa heittää kolmannen topparin sisään. Bielsalta ei tällaista siirtoa ole aiemmin tällä kaudella nähty. Panokset ovat kovat ja Leedsin pinnat roikkuvat Barnsleyn oman maalin varassa.

Trubaduuri soittaa lähes tyhjälle pubille. Hän kertoo nyt tilaisuuden tullen kokeilevansa uusi kappaleita. Listalle nousee housea, trancea ja Backstreet boyssia akustiselle kitaralle sopivina sovituksina. Patrick Bamford hukkaa maalipaikan. Bielsa saa Pablo Hernandezin hämilleen vaihtamalla hänet sisään ja ulos saman puoliajan aikana, mutta niin kuin Elland roadin seinään on painettu: Side before self, every time. Hernandezin tilalle tullut Jamie Shackleton kalastaa hyökkäyspään vaparin. Pian sen jälkeen peli päättyy. Leeds on pinnan päässä Valioliigaan noususta. Palaan liikuttuneena perheen luo katsomaan laivan iltashow:ta.

Tänäänkin oli matsipäivä. Kausaripaikkojen liput on painettu eteenpäin. Inter pelaa HJK:ta vastaa. Josè Riveiro puhuu ennakossa identiteetin mukaisesta futiksesta. Siitä myös Leedsin kahdessa viimeisessä kaudessa on ollut kyse, vaikka Bielsa nostikin Barnsleytä vastaan puoleksi tunniksi toisen naamion Leedsin kasvoille. Usein ne seurat, jotka eivät raharovioista huolimatta menesty, kärsivät identiteetin puutteesta. Esimerkiksi tämän kauden West Ham ja Aston Villa ovat otantoja tästä. Viime kauden HJK menee samalle hyllylle.

Pukkaan Ruudun lähetyksen päälle kauppakeskuksen kauppakäytävän penkillä. Inter pelaa identiteettinsä mukaisesti ja hallitsee peliä. Lapset kiipeilevät kolikoilla käyvän auton katolla. Tilaan taksin.

Saan lähetyksen päälle taas hotellihuoneessa. HJK näyttää hallitsevan toisen puoliajan alkua. Juomatauon aikana siirrymme hotellin aulabaariin ja taas takaisin hotellihuoneeseen. 

Inter on päässyt taas pelin päälle. Liliu löytää Connor Ruanen vasemmalta laidalta. Ruanen painava laukaus suhahtaa kohti takakulmaa. Se on niin laadukas, että Antonio Reguerl ei pysty hallitsemaan sitä. Ripari pomppaa keskelle ja Timo Furuholm tökkää pallon maalin.

Identiteetin lisäksi jalkapallossa on olemassa myös kaavoja. Yksi sellainen on se, että Inter voittaa kotonaan HJK:n. Niin myös tänään.

Samaan aikaan Huddersfield kiusaa WBA:ta. Leedsin nousu on tällä hetkellä noin kahdenkymmenen minuutin päästä.

Viinikuvaus: juhlajuomaa


lauantai 11. heinäkuuta 2020

FC Inter-Ilves: comeback Kuopiosta

Jos ei jäänyt Kuopion märältä kumimatolta Interin jälkipolville mitään kerrottavaa, niin ei jäänyt myöskään sen kummempia jalkapallotraumoja. FC Inter tuli Veritakselle kevyellä jalalla ja möyhensi lopulta tupsukorvat lähes tennislukemin. 

Kuopion reissun jälkeen Turun sinimustilla oli mentaliteetti kohdillaan


Inter palasi edellisen pelin jälkeen tuttuun 3-4-3 -muodostelmaan. Avaukseen nousivat Jesper Engström ja Taiki Kagayama, jotka molemmat jättivät hyvän jäljen otteluun. Jarkko Wissiin Ilves vastasi 4-3-3 -muodostelmalla. KuPS pelin jälkeen spekuloitiin sillä, hakeeko Wiss keltamustien pelistä jotain elementtejä myös Ilveksen peliin. Näin ei näkyvästi kuitenkaan käynyt.

Peliä ei ehditä pelaamaan montaakaan minuuttia, kun hienon ottelun pelannut Rick Ketting puhkoo painavalla syötöllä Ilves puolustuksen. Selustaan kipittää Engström, joka kääntää pallon keskelle. Timo Furuholm noudattaa lätkämaailmasta tuttua sanontaa ”lapa jäähän ja nimi lehteen” ja Inter pääse heti alussa johtoon. 

Puolen tunnin kohdalla helähtää seuraavan kerran. Taiki Kagayama kurottaa päänsä Connor Ruanen keskitykseen ja liippaa pallon maalin kulmalle vapaaksi jääneelle Engströmille. Joskus on nähty, että näistä paikoista saatetaan ladata pallo täydellä voimalla stadionilta ulos, mutta Engström on eri maata: hän kuolettaa pallon rauhassa ja uittaa kalman viileästi pallon Mika Hilanderin jalkojen välistä maaliin. 

Jesper Engström oli laidallaan pitelemätön


Jo viime kaudelta tuttuja sinimustien maalinteon oppikirjaan lisättäviä maaleja kirjoitetaan vielä yksi ennen toista puoliaikaa. Ruane- Álvaro Muñiz akseli siirtelee pallon tyhjään tilaan löytäneelle Elias Mastokankaalle. Mastokangas keskittää Furuholmille, joka kääntää pallon rinnallaan taustalle nousseelle Kagayamalle, joka sijoittaa pallon alkakulmaan. Hämmentävällä tavalla peli näyttää olevan ohi jo tässä vaiheessa.

Letkeän rennoissa tunnelmissa katsomoon palaavilla sinimustien kannattajille säästyy toisella puoliajalle vielä paria kaskua kerrottavaksi. Ilven hallitsee näennäisesti puoliajan alkua, mutta seuraava merkintä tehotilastoihin tulee taas kotijoukkueen puolelta. Senttilitroissa reilu viinipullollinen ehtii kellosta kulua, kun Noah Nurmi ja Muñiz kaivavat pallon Interille. Nurmi lähettää Kagayaman ja Interin terävään vastaiskuun. Kagayama pelaa vaihdosta sisään tulleelle Liliulle, jonka tarkan takatolpalle lähettämän keskityksen Furuholm liukuu sisään. Furuholm jatkaa maalin päätteeksi jo viime kaudella alkanutta hyvähenkistä keskustelua Ilves -kannattajien kanssa. 

Futisillan värit kankailla


Ilveksen Ilari Mettälä kaunistelee lukemia ja Ilves saa vielä pienen painostusjakson aikaiseksi. Furuholm saa kuitenkin viimeisen sanan. Liliu pelaa hienosti itsensä läpi, mutta Hilander kaatuu onnistuneesti pallon eteen. Inter -ikoni Furuholm on kuitenkin ensimmäisenä haaskalla ja knallitemppu kudotaan ottelun lisäajalla valmiiksi. Ilvekselle jää paljonkin ottelusta mietittävää, kun Inter onnistuu todella kokonaisvaltaisesti pelissään. Tehotilastoihin itsensä kirjainneiden lisäksi Arttu Hoskosen jatkuva ilmantilan herruus jää mainittaviin asioihin.

Viinikuvaus: ”runsas”

toimi.huom. viinikuvaus varastettu


perjantai 10. heinäkuuta 2020

Mustan virran panimo: Kicker IPA

Mustan virran panimon aka Olaf Brewingin Kicker IPA:n luvataan potkivan kuin Pukki. Otamme siis selvää viitanneeko Savonlinnalaispanimo Teemu Pukkiin vai kenties oluen humalointiin? Oluen etiketissä on bustermaista sarjakuvakuosia eli tarinaa olisi kerrottavana.


Mustan virran panimo: Kicker IPA


Lasiin kaatuu sameahko oranssiin vivahtava olut, jonka päälle nousee kirkkaan valkoinen vaahto. Tuoksussa on troppisia hedelmiä, kinuskia, kauraleipää ja greippistä karheutta. Tuoksun painavuus asettaa hyvät odotukset oluelle. Nyt ei neppailla, vaan lähdetään voittamaan.

Suutuntumaltaan olut on kevyehkö ja hennon hapokas. Mausta nousee ensin raikas tuulahdus aprikoosia, jonka jälkeen suun valtaavat greippinen ja yrttinen humalointi. Tuoksun trooppisuus jää tuhdin humaloinnin jalkoihin. Olut jatkaa liukuaan kuivan yrttisenä. Menee enemmän keskikentän rouhijan kuin kliinisen viimeistelijän puolelle. Tätäkö Norwich olisi tarvinnut?

Pikemminkin kuin Pukki, olut potkii vinniejonesmaiseen tapaan. Humaloinnin takaa voisi toki löytyä tuhdimpaakin aromimaailmaa, mutta kenties punakortti ehti helähtää ennen ottelun päättymistä.

3,4/5

Futiskuvaus: keskikentän rouhija


sunnuntai 5. heinäkuuta 2020

Atalanta BC: mitä jalkapallolta voidaan tulevaisuudessa odottaa

Atalanta Bergamasca Calcio on tehnyt 2,83 maalia/ottelu. Se on Bayern Münchenin jälkeen Euroopan TOP 5 sarjoista (Englanti, Espanja, Italia, Saksa ja Ranska) toiseksi eniten. Bayern München kohdalla maali-ilottelun voi nähdä juontuvan omaan sarjaansa nähden erityisen vahvasta pelaajamateriaalista, josta on monipuolisesti saatu ulosmitattua hyökkäystehoja. Atalantan kohdalla kysymys on kuitenkin enemmän pelifilosofisesta ja taktisista valinnoista. Siksi Bergamon ylpeys on yksi huippufutiksen kiinnostavimpia jalkapalloilmiöitä.


Atalantan maali-ilottelua viime kierroksilta


Atalantan hyökkäyssointuisen sinfonian kapellimestari on valmentaja Gian Piero Gasperini. Gasperini on tehnyt pitkän uran Italiassa niin pelaajana kuin valmentajankin. Atalantaan Gasperini tuli kaudelle 2016-2017. Gasperini on suosinut valmentajaurallaan italialaiselle jalkapallolle epätyypillistä korkean prässin peliä. Atalantan nykyiselleen hiottu peli on kuitenkin enemmän prosessinomainen ja nykyisestä materiaalista tehot irti ottava kokonaisuus kuin että Gasperini olisi tietoisesti seurannut jotain tiettyä kiintotähteä.

Aktiivisen ja korkean miesvartiointiin perustuvaan prässäämisen lisäksi Gasperinin Atalantan peli perustuu dynaamisen pelipaikkojen vaihtumiseen pelin sisällä. Gasperini pelaa tyypillisesti 3-4-1-2 muodostelmalla. Molemmat laitatopparit tuovat aktiivisesti palloa ylöspäin ja nousevat mukaan hyökkäyksiin. Lisäksi topparit pelaavat peliä avatessaan lyhyillä syötöillä keskikentän jo paineistettuihin tiloihin, jotta aikaa ja tilaa jää enemmän omalle joukkueelle, kun peli etenee lähemmäs vastustajan maalia. Tämä on mahdollista, koska keskikentän pohjalla Atalantalla vuorottelevat taktisesti älykkäät ja taitavat Remo Freuler, Mario Pašalić ja Martin de Roon.


Atalantan keskimääräinen kokoonpano tältä kaudelta


Atalanta luo laidoille ylivoimaa nousevien topparien, laitalinkkien, keskikentän ankkuripelaajien ja laitahyökkääjien avulla. Pelin rakenteluvaiheessa laidalla saattaakin varsin pienessä tilassa olla 4-5 Atalantan pelaajaa. Samaan aikaan Atalanta saattaa jättää hyökkäyspään pelikentän keskustan tyhjäksi, mikä toisaalta avaa edelleen mahdollisuuden laidanvaihtoihin ja toisaalta pakottaa vastustajan sopeutumaan Atalantan pelityyliin.

Atalantan hyökkäys triossa on myös erityyppisiä pelaajia. Josip Iličić on hyvä 1 vs 1 tilanteissa ja ajaa aktiivisesti laidalta keskustaan. Lisäksi Iličić tuo hyvän potkutekniikan ansiosta tehoja ja uhkaa erikoistilanteisiin. Alejandro eli Papu Gómez  pelaa usein vapaassa roolissa ja tuo lisävaihtoehdon hyökkäyspelin eri vaiheisiin. Gómez on älykäs, taitava ja luova pelaaja, joka hakeutuu tyhjiin tiloihin ja luo liikkumisellaan ylivoimaa eri puolille kenttää. Duván Zapata on fyysisesti vahva target -tyyppinen hyökkääjä, joka pystyy sekä pitämään palloa ja tarjoamaan suoraviivaista etenemismahdollisuutta hyökkäyspelissä että tekemään itse maaleja erikoistilanteista ja keskityksistä.

Kaikista yltiöhyökkäävistä elementeistä huolimatta Atalantan puolustuspelaaminen on tilastojen valossa ollut hyvällä tasolla. Sitä vastaan on lauottu keskimäärin Serie A:n vähiten, joskin maaleja se on päästänyt seitsemänneksi vähiten eli laukaukset ovat tulleet keskimääräistä korkeamman maaliodottaman sektoreilta. Maaleja Atalanta on tehnyt Serie A:ssa ylivoimaisesti eniten. Atalantan peliä, kun tutkii niin tulee sellainen tunne, että pelisysteemissä on vielä selittämättömiä ja sellaisia uudenlaisia elementtejä, jotka tulevat näyttämään jalkapallolle uutta suuntaa. Vähän kuin runous osana kirjallisuutta: se menee sellaisille alueille, joilla ei vielä jalkapallossa ole käyty

Viinikuvaus: kokeellista ja tulevaisuuden rajapyykkejä asettavaa


perjantai 3. heinäkuuta 2020

FC Inter 2-TPS U23: reserviderby 2.0

Turkulaisen futiskesän humu ehti eilisestä hädin tuskin laantua, kun Kupittaa 6:lla pelattiin kolmosdivarin reserviderbyn kilpailullinen versio. Yleisöä kertyi aitauksen taakse reilusti eli ottelu on ottanut paikkansa turkulaisesta futisskenestä. Molempien joukkueiden on kerrottu haikailevan myös kakkosdivariin nousun perään, joten panokset olivat pelissä kohdillaan. Etenkin kun molemmilla joukkueilla oli tappio alla. Pelisilmää olisi pelipaikan valinnan suhteen saanut käyttää enemmänkin, sillä tapahtumasta olisi ollut otettavissa irti enemmänkin.


Reserviderby kiinnosti turkulaisia jalkapallon ystäviä


Ottelun alku oli jatkumoa alkukesän treeniversiosta. Intensiteetti oli kovaa ja sääriluut kolisivat. Erityisesti TPS:n pelisuunnitelmassa näytti olevan Interin peli-ilon vieminen pikkukoiruuksilla. TPS saa moottorinsa alussa paremmin käyntiin Interin vielä varistellessa unihiekkaa silmistään. Kasperi Nevän johtama puolustus saa kuitenkin pidettyä TPS:n pois parhailta maalipaikoilta.

Peli kääntyy hiljalleen Interin pallonhallintaan ja TPS vetäytyy tiiviisti omalle kenttäpuoliskolle. Interin hyökkäyspelistä puuttuu malttia ja rauhallisuutta. Erityisesti pystypallot meinaavat kerta toisensa jälkeen karata sivu- ja päätyrajojen ulkopuolelle. TPS imee tehokkaasti myös tilan Interin hyökkääjiltä. Maalit tuntuvat olevan kiven alla.

Sitten tapahtuu. Interin puolustuksen huolimattoman pelin lopputulemaksi tulee rangaistuspotku TPS:lle. Rankkari päätyy Onni Sillanpään syliin.


Onni Sillanpään koppaama rankkari kaltereiden takaa

Kellon jauhaessa eteenpäin löytyy lopulta edustusjoukkueessakin väläytelleelle Roope Kantolalle riittävä tila TPS muodon keskeltä. Kantola kiittää hakemalla pallon alakulmaan. Inter siirtyy 1-0 johtoon ja huhujen mukaan Kantolalle ollaankin jo varaamassa paikka Riven EM-kisakoneeseen.

Koukkaan stadionin pikapalasta puoliajan eväät ja ottelukin ehtii alkaa ennen kuin matsisafkat on kauhottu kitusiin. TPS:n nostaessa peliään Interin hyökkääjille avautuu enemmän tilaa ja se vyöryttämään hyökkäyksiä kohti omaan maaliaan juoksevaa TPS -puolustusta. Aivan viimeiset palaset eivät napsahda paikalleen, joten peli etenee kutkuttavassa Interin yhden maalin johdossa.


Matsieväät


Keltakortteja nousee sarjana TPS:lle, joka jatkaa pikkusikailujaan. Tuomaritkaan eivät pääse aivan pelin tasolle, sillä viheltämättä ja huomaamatta jää useampikin kolhaisu. Pelin tempo laskee ja pelaajien etäisyydet venyvät. Sekä TPS:n punakortti että kumman tahansa joukkueen maali roikkuvat ilmassa. TPS hätyyttelee Interin maalia muutamalla vaarallisella keskityksellä. Inter pääse kokeilemaan pariin otteeseen maalintekoa TPS:n rangaistusalueen ulkopuolelta. Maaleja ei nähdä. Eikä punakorttiakaan.

Tuomarin päättäessä pelin ottaa Turku nahkaansa sinimustaa väriä

Viinikuvaus: naapuritilojen intensiivinen sekoitelma


torstai 2. heinäkuuta 2020

FC Inter-RoPS: Veikkausliigan avaus kolmen sukupolven voimin

Helteet olivat Veritaksellakin jääneet taakse ja sadetta vihmoi stadionin katoksen alle, kun Veikkausliigakautta päästiin Turussa starttailemaan. Juhlaotteluun kausikorteilla ja euron lasten lipuilla muovipenkeille saatiin oman suvun puolesta jalkapallon ystäviä kolmesta sukupolvesta. Tapaukseen tosin liittyy suklaalla ja jäätelöllä lahjomista.


Veikkausliiga voi alkaa


Ennen ottelun starttia jäätelötuuttien huvetessa bongataan RoPS:n kannattajakatsomosta tonttulakki, mikä saa lapset riemuitsemaan ennen kuin liitytään kotijoukkueen kannattajakatsomon rytmikkääseen kannatukseen. Eilisen päivän Veikkausliigakierros oli ollut suosikkivetoinen ja myös tästä ottelusta oli lupa odottaa kotivoittoa. Voittoa odottaa myös pitkästä aikaa mukaan tullut tytär, joka automatkalla veikkaa lopputulokseksi ääretön – nolla. Tosin kertoo hän hetken päästä höpsineensä. Liehuvat liput, rumpu ja ilmaan pamautettu konfettitykitys nostavat tunnelmaa. Matsi voi alkaa.

Inter starttaa tutulla 3-4-3 -ryhmityksellä. Cupin peliin pientä rotaatiota tuo Timo Furuholmin paluu kärkeen ja Noah Nurmen nouseminen keskikentälle. Inter tuo peliä korostetusti hyvässä vireessä olevan Connor Ruanen laidalta. RoPS vastaa perinteisellä 4-4-2 miehityksellä ja varioi prässiään aina pelitilanteen mukaan. Märkä nurmi hidastaa Interin pelinrakentelua ja iltapäivä vaikuttaa sataneen vierasjoukkueen laariin.


Connor Ruane oli paljon pallossa


Inter pääsee vetopaikoille, mutta jyvä ei ole aivan kohdillaan. Niinpä maalia koitetaan toisella lähestymistavalla: hieman ennen kuin puolituntia on pelattu järjestetään RoPS:n maalille kunnon halonhakkuut. Niiden päätteeksi nuori kirvesmies Elias Mastokangas saa klapin oikeaan pinoon ja Inter siirtyy 1-0 -johtoon. Ensimmäisellä puoliajalla ei maaleja enempää tule. Puoliajalta katsomoon mukaan tarttuu nippu makkaroita.


Martti Haukioja pystyttämässä tornia


Toisella puoliajalla parin hassatun maalipaikan jälkeen Inter  vetäytyy ja RoPS hiipii peliin kuin varkain mukaan. Hetkittäin näyttää, että sinimustilla alkavat cup -rupeaman jälkeen pohkeet painamaan. RoPS pääsee toistuvasti ja helponoloisesti Interin ensimmäisen prässiaallon ohitse. Interin hyökkäystriolla peli menee perässä juoksemiseksi.

67 minuutin kohdalla sitten kotikatsomoa kylmää. Jussi Niska lähettää hyvän matalan keskityksen rangaistusalueella. Ikikiltti Alexandr Kokko saa viivata yhden kohdan korvatunturille lähettävästi toivelistalta yli: jostain Kokon ja Juuso Hämäläisen jenkkaskeleiden välistä pallo pongahtaa Interin maaliin.

Inter osoittaa kuitenkin luonnetta ja saa sähköä peliinsä. Agrekaattina toimii vaihdosta energisesti sisään tullut Liliu. Peli ottaa pelottavan monta ympyrää kantoonsa ennen kuin Aleksi Paananen on jälleen oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja upottaa pallon RoPS:n maaliin toistamiseen. Álvaro Muñiz tarjoilee vielä sykettä laskevan neronleimauksen vapauttaessaan kulman jälkitilanteesta Rick Kettingin, joka ohjaa pallon jalkapohjallaan maaliin. Suosikkivetoisesti alkanut Veikkausliiga piirtää vielä yhden odotetun viivan alkusivulleen.


Ensin juhlitaan 3-1 maalia...

...ja sitten koko ottelun voittoa


Voitonriemussa lasten reppukin jää jonnekin Veritaksen rakenteisiin, mutta menkööt löytötavarahommiksi

Viinikuvaus: alkumalja

 


keskiviikko 1. heinäkuuta 2020

Veikkausliiga: mua puri futiskärpänen

Veikkausliigan alkaminen on itselle jo vuosia ollut kevään ja orastavan kesän merkki. Joulupukin konttiin on saatettu useampi kausikortti ja odotus on voinut alkaa. Kotipelit kalenteroidaan hyvissä ajoin. Vieraspelit ovat myös löytäneet oman boksinsa keväästä syksyyn juoksevista suunnitelmista. Pelit tarjoavat onnellisia ja tunnerikkaita hetkiä väliin puuduttavan ja stressaavankin arjen pyörityksen keskellä. Työpäivän saa kätevästi poikki saapumalla stadionille. Viikonlopun kiireettömyyteen tulee oma mausteensa, kun tietää, että iltapäivällä pelataan taas. Kannattaa kokeilla!

Ne irvileuat, jotka huutelevat potkupallosta, eivät luultavasti ole ihan lähiaikoina, jos koskaan, käyneet suomifutista katsomassa. Oma kokemukseni on, että veikkausliigafutis on viihdyttävää ja taktisesti kypsää. Pelin sisällä on huomioitu pelaajien vahvuudet. Pelaajat ja valmentajat ovat täysiverisiä ammattilaisia, jotka vuodesta toiseen tekevät pioneerityötä suomalaisen jalkapallon eteen. Heillä on toki omat hyvät ja huonot hetkensä. Seuroilla, pelaajilla, valmentajilla ja taustajoukoilla on omat tarinansa kerrottavana. Ne ovat ihan yhtä innostavia ja viihteellisiä kuin missä tahansa muualla maailmassa. Paikallisuus tekee niistä lähestyttävämpiä ja tarinat ovat tarjolla niille, jotka ovat valmiita niitä kuulemaan. Ryhdy vaikka seuraamaan kotikaupunkisi tai suosikkijoukkueesi some -tilejä.

Veikkausliigassa on sellaista paikallisuutta ja autenttisuutta, mitä ei läpikotaisin kaupallisissa eurooppalaisissa futissarjoissa ole. Totta kai itsekin toivon, että Veikkausliigan yleisömäärät ja rahavirrat kasvavat, jotta suomalaiselle jalkapallolle voidaan luoda vankempaa pohjaa. Matka saattaa toki olla pitkä tai loputon, mutta aion itse nauttia siitä ottelun kerrallaan. Fiilistä metsästävän kannattaa hakeutua stadionilla oman suosikkijoukkueensa kannattajaryhmien läheisyyteen. Kenties olet seuraava, joka jouluksi katselee kausikortteja sekä itselleen että läheisilleen.

Viime kauden pelirutiinina oli pojan eväsrepun pakkaaminen ja bussimatka Veritakselle. Välivuoden jälkeen aion houkutella taas tyttärenikin mukaan stadionille (Suklaa ja jäätelö toimivat ainakin huomista matsia silmällä pitäen).  Stadionilla tapasin sekä isääni ja pikkuveljiäni että monia kasvotuttuja, joiden kanssa pelit elettiin yhdessä. Katsettaan kun katsomossa kierrätti, saattoi hämmästellä, minkälaisen kirjon ihmisiä ottelut olivat vetäneet puoleensa. Syttyä voi tunnelmasta, yhteenkuuluvuuden tunteesta, pelistä itsestään kaikkine vivahteineen tai siitä, että pelit tarjoavat paikan kokoontua lähteisten ihmisten kanssa yhteen.

Veikkausliigaan sopii hyvä liike-elämästäkin tuttu sananparsi: älä oleta, vaan ota selvää. Annetaan vaan kotimaisen futiskärpäsen purra tänäkin vuonna

Viinikuvaus: kotimainen arvoviini