FC RP-TuWe 2: tahroja paperilla

Perjantain pelistä ei äänestetä. Edellisen Ruskolla pelatun matsin jälkimainingit löivät blogin kaikki ennätykset uuteen asentoon, joten loppuvuosi huusi encorea, vaikkakin se ei koskaan ole sama kuin ensimmäinen kerta. Pikkaisen nuhaisetkin muksut pakataan autoon. Lähes luotisuora reitti kulkee länsi-Turusta sellaista reittiä, jossa tiet on toistaiseksi nimetty Kuninkojan- ja Vahdontieksi. Epäilisin että lähitulevaisuudessa ne nimetään uudelleen esimerkiksi Samuli Lehtisen, Roni Salmen, Otto Suikin tai Kati Eivolan teiksi. Jäämme odottamaan.

Jos Hiidenvainion koulun kupeessa leijailee hetkellisesti sinistä savua ja jos paikalla tuoksuu ruuti, niin ne ovat varmasti parin viikon peruja eli sakkoja ei ole aiheellista jakaa enää enempää. FC RP Ultrasin katsomo on koko lailla loppuunmyyty eli toiminnan laajentuessa viereen tullaan pian tarvitsemaan uusi siirtokatsomo tai pidemmällä tähtäimellä kokonainen stadion. Suuntaan lasten kanssa buffettiin kahvi- ja karkkiostoksille. Palloliittoa näpäytetään Tahroja, paperilla -säveleen sovitetulla chäntillä. Rumpu paukkuu autotallibändimeiningillä ja peli voi alkaa.

Loppuunmyyty kannattajakatsomo

Rusko ottaa pelin hallintaansa ja TuWe vetäytyy. Katsomosta löytyy myös ”Hyvä Rusko” piirrosta eli kannatuspohja on edelleenkin laajaa. TuWe saa ensimmäisiä pidempiä hallintajaksoja vartin pelin jälkeen. Ne satavat kuitenkin enemmän Ruskon laariin, sillä pallon riistojen jälkeen Rusko saa paremmin vauhtiin hyökkäyksiään ja nopeita pelaajiaan, kuten Roni Salmea ja Joona Suomista tikkaamaan vaarallisemmin kohti TuWen maalia.

Buffet -jonosta kosiskellaan Timoa kannattajakatsomoon. Tunnelma on mukaansatempaavaa ja ottelutapahtuma simuloi suurta maailmaa vai pitäisikö todeta, että suuri maailma simuloi Ruskoa, joka kuitenkin on isompi kuin maapallo?

Rumpu paukkuu ja Samu Salmi ampuu vaparin:

Kello tikkaa suunnilleen varttisatasta, kun Urho Tuomisen todellinen namupassi ja neronleimaus tavoittaa linjan takaa Roni Salmen. Salmi kiertää TuWen veskarin Lassi Hujasen ja räjäyttää kannattajakatsomon äänijänteet: 1-0

Ruskon paine jatkuu. Pallo ehtii kolahtamaan sisätolppaan ja Hujanen joutuu sen paluupalloon venyttämään ”once in a life time” -tasoisen venytyksen, ettei Rusko karkaa useamman maalin päähän. Tämä kaikki on kuitenkin turhaa sillä tilanteesta seuranneen kulmapotkun ohjaa paikallinen litti eli Samuli Lehtinen maaliin: 2-0. Lehtinen saa oman litti -chänttinsä, josta toisella puoliajalla kuullaan myös tummemman huumorin sävyttämä katolta putoamiseen viittaava versio. Blogin tutkiva journalisti täytynee lähettää Pub Centroon selvittämään, mistä siinä oli kyse vai kuuliko kirjoittaja taas omiaan.

”TuWen pojat lähtee tänään kutoseen”, ja Roni Salmi pitää siitä osaltaan huolta täräyttämällä boksin laidalta pallon riman kautta maalin sellaisella voimalla, että peli on pakko laittaa tauolle, jottei Hujasen korvat hajoa väpättämään jäänee riman ääniaalloista. Ostan tauolla toisen kupin kahvia ja makkaraa, jotta saan kevennettyä kotijoukkueen sakkopainetta. Katsomohuhuna kuultuna paine on 300€ painoinen.

Huhujen mukaan nämä viedään nykyisellään käsistä

TuWe tulee hyvin toisen puoliajan alkuun ja Teemu Mäenpää pitää hetken Ruskon pakkeja pujottelukeppeinään ennen kuin tökkää pallon Samppa Laineelle. Laineen pyyhkäisyyn ei kierry kuitenkaan tarpeeksi liike-energiaa ja Jesse Juutilainen pistää sakset kiinni. TuWen kannattajia pyydetään huutamaan Ruskon Ultrille. ”Hiljaista on” toteaa hyvin pelin pulssilla oleva TuWen pakki. Seuraavaksi huutoa pyydetään Hujaselta, mutta Hujanen ottaa tilanteen viileästi kuin jäämies eikä lähde hassutteluihin mukaan.

Kati Eivolalle rallatellaan joka kerta, kun hän kulkee kannattajakatsomon ohi. Itse pelissä on hiukan höllätty kaasulta. Tosin Roni Salmeen hattutemppu kuuluu selvästi ottelun bucketlistille. Lähellä se käy kertaalleen kun Salmi rikkoon lähtönopeudellaan äänivallin ja kirii pitkähkön takamatkan takaa itsensä TuWen puolustuslinjan ohi. Nostokin on hyvännäköinen, mutta putoaa sivuverkkoon maalitolppien väärältä puolelta.

Kaikesta hauskanpidosta ja jalkapallosta huolimatta kirjoittajallakin alkaa muu prioriteetti painamaan, koska valmiiksi flunssaiset lapset alkavat viluväreilemään siihen malliin, että on aika talsia parkkipaikalle ja jättää FC RP kannattajineen juhlimaan kauden päätöstä.

Oi meidän rakas Rupa:

Palloliitto kertoo, että maalit tuli kaikki nähtyä. TuWe 2 saattaa joko lähteä kutoseen tai jäädä vitoseen. FC RP:n valmennuksen työpöydälle nostetaan varmasti ensi kaudeksi uusi projektimappi, jonka koodinimen on oltava ”Neloseen”.

Viini: sakkoja ja hyvää sakkaa

FC Inter Turku 2 – PIF 2: jaksaa, jaksaa

Vielä on läntisen-Suomen kolmosdivaria puolisentoista viikkoa jäljellä. Viilenevät illat ja Pallo-Iirojen dominanssi sarjassa olivat sillä tavalla purreet yleisömassaan, että rauta-aidan takaa sai melko vapaasti hakea oman nojailupaikkansa. Paraisilla futiskausi on ollut kaikin puolin vaikea ja sekä Piffenin ykkös- että kakkosjoukkueet tulevat tasohyppelypelissä putoamaan yhdellä levelillä alaspäin. PIF 2:sen alkuhuuto ei vaikuta olevan luovuttaneen joukkueen alkuhuuto eli jotain viimeisistä peleistä on tarkoitus edelleen hakea.

Jaksaa, 

jaksaa.

Peli aaltoilee aivan alussa kentän molemmissa päädyissä. Inter saa porattua hyökkäyksiään paremmin syvyyteen ja aina vieraiden boksiin asti. Jo viiden minuutin pelin jälkeen Jarkko Kokkala pujottelee boksiin ja koittaa sijoittaa sisäsyrjällään palloa alakulmaan, mutta punaisten veskari Milo Kallio saa kellahdettua pallon eteen.

Inter hallitsee peliä minuutti minuutilta enemmän ja lopuksi pelin kuva vaihtuu jo kevyen dominoinnin puolelle. Piffen pääsee kyllä Interin ensimmäisen prässilinjan läpi, mutta sen jälkeen loppuvat eväät ja liike Interin puolustuslinjan murtamiseen. Pallot jäävät Interin pakkien etupuolelle, mistä Inter painii pallon hyvällä saldolla itselleen ja palauttaa pelin kohti Piffenin maalia. Piffenin Paulus Kopperoinen saa ehkä eniten haastettua Interin puolustuspelaamista, mutta peli vääntyy väkisinkin sellaiseen asentoon, jossa odotetaan Interin maalia.

Paulus Kopperoisen vapari:

Ryan Mahuta kuivaa boksin sisältä painamallaan kudilla kahdenkymmenen minuutin jälkeen vesipisarat Piffenin maalin takatolpan sisäpinnasta. Kopperoinen nokittaa lähettämällä ihan hyvännäköisen yläkulmaa hakevan vaparin, jonka Tino Kangasaho lukee erinomaisesti ja nekkaa pallon päädystä yli. Pian tämän jälkeen Interin Anton Vyyryläinen vääntää itsensä väkevästi laidalta vapaaksi. Vyyryläinen saa käännettyä pallon keskelle ja pienen pystyflipperin päätteeksi Ryan Mahuta survaisee pallon maaliin: 1-0.

Puolen tunnin pelin jälkeen Inter tarjoilee todellisen oppikirjanäytteen. Elmeri Oksanen irroittaa Jose Gilerin oikealta laidalta. Giler petaa syötön takaviistoon, jossa Kokkala päästää pallon ohitseen ja Mahuta pistää sen varmasti pesään: 2-0.

Inter hakee vimmatusti ensimmäisen puoliajan lopussa vielä kolmattakin osumaa, mutta siltä Piffen säästyy. Muistikirjan sinimustilta plus riveiltä löytyy kuitenkin Valentin Purosalon eleettömän varma pelaaminen oikeana pakkina.

Tauon jälkeen kentälle kävelevältä Piffenin Santeri Ripatilta pyydetään hattutemppua. Ihan suoriltaan Ripatti ei siihen sitoudu.  

Ilta on entistä pimeämpi ja pelin painopiste pysyy Piffenin kenttäpuoliskolla. Mahutalla ja Yeesser Barbatalla synkkaa jälleen hyvin, joten vasemman kaistan raiteet eivät missään nimessä pääse ruostumaan umpeen. Tunnin pelin jälkeen Mahuta rynnii määrätietoisesti boksiin ja saa haettua Piffenin puolustukselta sellaisen kontaktin, että erotuomari Vili Lehtovaara viittoo pallon pilkulle. Mahuta pistää pallon rankkarista hieman jorginhomaisesti maalin takarautoihin ja ottaa nimiinsä samalla puhaan hattutempun: 3-0

Ryan Mahutan Jorginhot:

Elmeri Oksanen ottaa selvästi esimerkkiä Mahutasta. Oksanen saa myös koivilleen haastaessaan Piffenin pakkeja oikealla laidalla ja pilkulle mennään. Oksanen valitsee eri kulman, mutta kolauttaa kuitenkin rankkarinsa myös takarautoihin: 4-0 ja pakko todeta, että desibelit eivät Oksasen tai Mahutan maalien jälkeen juurikaan nouse. 

Hiukan ne sentään nousevat, kun Oksanen ja Kokkala pelaavat hienon Piffenin puolustuslinjan jähmettävän seinän boksin vasemmalla laidalla. Oksanen sijoittaa kuvion jälkeen pallon varmasti takanurkkaan: 5-0 ja ilmeisesti valmennukselta oli tullut ohjeistus, että vain erityisen hienoja maaleja saa hehkuttaa. Kellossa 84'.

Elmeri Oksasen rankkari:

Kentän laidalta alkaa kuulua sellaista tajunnanvirtaa, että André Breton hengettömänäkin tuntee varmasti kateudun piston sydämessään. Samaan narratiiviin menee viereisen kentän puolelta tullut tilannetiedustelu, johon pokkana ja itsevarmasti vastataan: peli on 2-2. Piffen tasoitti just.

Ihan tasoihin asti Piffenin ei kuitenkaan pysty punnertamaan, mutta Kopperoinen iskee lisäajalla vielä väkevästi vasemmalta laidalta Interin boksiin ja kaventaa pelin 5-1:een. Niihin lukemiin peli myös päättyy.

Viini: hehkua ja puraisu aidosta absintista

FC Inter Turku-FC Haka: käymistiloja ja synttärilauluja

Keskiviikko palautti pienen tauon jälkeen Veikkausliiga -futiksen Veritakselle. FC Inter Turun venettä keinuteltiin Suomen Cup -finaalin jälkeen siihen malliin, että kauden aloittanut valmentaja Miguel Grau oli vapautettu keulamiehen hommista. Ottelu järjestettiin Lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon Sykerön kanssa yhteistyössä. Interin kautta, kun perkaa niin yhteisöllisyyden rakentaminen ja yhteiskuntavastuulliset teemat on helppo leimata nelikentän positiiviseen kulmaan. Pelillisessä puolessa on sitten ollut enemmän hajontaa.

FC Haka pakottaa pelin alussa Interin päähän. Interin pelissä näkyi jo jonkin verran tuurausvastuussa olevan Ramiro Munozin käden jälkeä. Roberto Sierra oli roolitettu putoamaan puolustusvaiheessa kahden topparin väliin ja pelin rakennusvaiheessa Sierra pelasi keskikentän ankkurina Hakan ensimmäisen prässilinjan takana. Haka saa alkuun melkoisella tahdilla kulmapotkuja, mutta ne Inter puolustaa väkevästi. Käytännössä koko sinimustien pakka on ottamassa vastaan Hakan erikoistilanteita. Piikistä Matias Tamminen käy riipaisemassa useamman erikoistilanteen väljemmille vesille.

Matias Tammisella riitti myös puolustusvelvoitteita

Puolustuspelin elementtien ollessa osimoilleen kohdillaan on Interin  hyökkäyspeli tukkoista. Peli vanhenee puolisen tuntia ennen kuin Inter saa ensimmäiset pidemmät pallonhallintajaksot uuden päätykatsomon puoleiselle nurmelle. Mitään mainittavaa ei kentällä juuri tapahdu. Kannattajakatsomossa tunnelmaa piisaa. Tauolle mennään reikäleipien kanssa.

Nelikentän positiivisessa kulmassa

Inter on toiveita herättävän sähäkkä toisen puoliajan alussa. Juho Hyvärisen keskitys tavoittaa takatolpalta Petteri Forsellin, jonka napakan kudin jälkeen näköelimet viestivät hetken aikaa kauden komeinta maalia, mutta tämä paljastuu silmänräpäyksessä optiseksi harhaksi: 0-0 edelleen

Interin aktiivisempi hyökkäyspeli avaa myös Hakalle tilaa vastahyökkäyksille. Kiltti kilttimies Lee Erwin pääsee hätyyttelemään Interin Walter Viitalaa pariinkiin kertaa. Inter nokittaa Matias Tammisen havaitessa Hakan viestikeskuksessa heikon kohdan ja iskiessä ensimmäisenä Hakan puolustuksen selustaan lentäneeseen palloon. Tammisen tökkäys ei kuitenkaan löydä Aatu Hakalan ohi.

Inter pelasi sähäkästi toisen puoliajan alussa

Ottelun maaleista ainokainen tapahtuu, kun kymppiviisari on napsahtamassa seitsemään. Erwin saa veivattua vasuriaan sen verran vapaaksi, että sillä on tilaa napakalla kudille. Interin epäonneksi, mutta jollain tavalla ottelun pysykologisia asetelmia kuvastaen, Erwinin kuti ottaa juuri sopivasti kimmoketta Ruxin blokista ja pallo putoaa maaliin: 0-1.

Haka on lopulta lähempänä toistaan kuin Inter ensimmäistä maalia, vaikka sinimustat saavatkin muutaman hyvänoloisen hässäkän valkopaitojen maalille. Haka voittaa. Nelikentän positiiviseen kulmaan nousee vielä pelin jälkeisissä tunnelmissa David Accamille kannattajakatsomosta osoitettu ”Paljon onnea vaan”. Tällä kepeydellä on hyvä katsoa koko kausi loppuun. Tuli mitä tuli.

 

Viini: synttärikuohuvaa

Huuhkajat-Romania: kerta vielä kevään päälle

Siniset valot välkkyvät, kun Pohjoiskaarre marssii kohti Olympiastadionia. Romanian oma rytmiremmii astelee Mannerheimintiellä tovia myöhemmin. Futiksen puolella ei tätä sesonkia ole varsinaisesti ajettu voitosta voittoon, mutta jalkapallon seuraaminen on paljon muutakin kuin yksittäisiä otteluita ja niiden tuloksia. Huuhkaja -boomi on yksi ilmentymä tästä.

Tunnelmia ennen ottelua I

Tunnelmia ennen ottelua II

"Riven johdolla" ottaa stadikan betoneista kimmoketta jo hyvissä ajoin ennen peliä, vaikka Hamelnin sormet eivät ole aivan täydellisesti osuneetkaan tässä sesongissa huilun koskettimille. Jukka "Jugi" Raitala saa läksiäisensä ja oman kannattajapaitansa. Interin tuleva valmentaja esiintyy kuvaputken varaan jääneille katsojille, taistelupari nukahtaa ja peli voi alkaa.

Tunnelmia ottelusta I

Tunnelmia ottelusta II

Huuhkajilla on ottelun alkuminuuteilla hyvä kontrolli ottelusta, mutta momentum särkyy muutamaan syöttöhassiin pelin avaamisvaiheessa ja niinpä peli tasoittuu. 

Molemmat joukkueet hyökkäävät pitkillä kontrolloiduilla hyökkäyksillä, jossa sopivaa hetkeä murtautumiselle haetaan kärsivällisesti ja tilanteen vaihdon jälkeen pelaajia pudotetaan reilusti ja syvälle oman boksin tuntumaan. Romania on aktiivinen erityisesti vasemmalla laidalla.

Romani oli aktiivinen vasemmalla laidalla

Pohjoiskaarteen laulut raikavat, Romanian kannattajakatsomossa poksahtaa liekkiin muutama soihtu ja kotikannattajat saavat oman riemun hetkensä, kun peli kilkattaa munuuteissa vähän yli kymppiä. Huuhkajat tuo peliä vasemmalta laidalta. Romania ei saa puolustettua palloa pois omalta pesältään, vaan se päätyy Onni Valakarille, joka siirtää sen Teemu Pukille. Pukki piiskaa pallon boksin rajan tuntumasta Romanian maalin vasempaan kulmaan: 1-0.

Peli jatkuu pitkien hallintajaksojen ja syöttöketjujen kutomana tasaisena. Glen *"sulava kuin makeinen" Kamara antaa taas pallolisena pelaajana näyttöjä tulevia Ballon d'Or valintoja varten. Ihmiset elävät pelin mukana ja stadionin valojen paiste vähät välittää Uniper -sotkuista.

Ballon d'Or hetkiä Glen Kamaralta

Puolen tunnin kohdilla Huuhkajien puolustus vaikuttaa hetken kuin kalikan kalloonsa saaneelta. Romania rummuttaa kerran tolppaa ja kerran rimaa ennen kuin Florin Tanase ohjaa pallon parista metristä maalin ohi. Parin siiveniskun aikana eskaloitunut tilanne raukeaa ja tauolle mennään Suomen 1-0 -johdossa.

Tauolla arvuutellaan sitä, että josko mystinen stadikan vessamaailma onkin siellä luolastossa, josta Freestyle Finlandin viihdyttäjät nousevat estradille tahi päätykatsomoon avautuvan lohkon takana. Joku väittää twitterissä löytäneensä sen, mutta eipä ole laittanut kuvia.

Olympiastadionin pinta viettää toisen puoliajan alussa selvästi enemmän Lukas Hradeckýn maalin suuntaan ja opperakiikareille olisi jälleen käyttöä. Transylvanian hirviöiden painostusjakso päättyy lopulta siihen, kun Tanase tökkää pallon perille asti: 1-1

"Tännepäin, tännepäin, tännepäin" -huudot kuvaavat hyvin kotiyleisön tuntoja. Rive reagoi tuplavaihdolla. Sekä Lucas Lingman että Benjamin Källman tuovat lisähöystettä Huuhkajien peliin. Taisteluparikin herää ja lähtee hetkellisesti mukaan "Suomi!" -huutoihin.

Pelin voitto on yhtä lailla sekä Huuhkajien että Draculan kynsissä viime hetkiin asti. Romanian Nicolae Stanciu heläyttää kertaalleen verkkoa, mutta hienosti pelatun kuvion päätteeksi lähtevä sisäkierteinen kuti kaartaa kuitenkin Huuhkajien maalitolpan ohi katsomon puolelta. Pian tämän jälkeen Källman rynnii ominaiseen tapaansa Lucas Lingmanin lähettämän herkkupalan perään. Källman keinuttaa vielä venettä, mutta kudin suhahtaessa takakulman ohi, saadaan myös kyydistä pudonneet noukittua takaisin lauteille.

Next Stop Montenegro

Peli päättyy tasan. Tulos ei ole kummoinenkaan kummallekaan joukkueelle ja lohkosijoitusten viimeinen kortti jää maanantaille nostettavaksi.

Viini: sulavaa kuin makeinen

*chäntti kuuluu oikeasti sulavaa, liike lanteiden

Torre Calcio-TuNL: Yläkenttä valvoo

Yläkenttä ei nuku tai pyhitä sunnuntaita lepopäiväksi. Kunnianhimoinen suunnitelma siitä, että aloittaisimme aamupäivän Yläkentällä jo rasismin vastaisesta ottelusta ja tapahtumasta valuu aikataulu -haasteiden takia käsistä, mutta elämme sen tapahtumia sitten muiden some -feedien kautta. Makkaragrilliä vielä pistetään kasaan ja DJ:n pöytä on paikalla, kun harpomme lasten kanssa Yläkenttää kohti. Torre Calcion ja TuNL:n matsia on ehtinyt kulua jo muutama minuutti, mutta rohkenen olettaa, että maaleja ei vielä ole tehty ja oletus paljastuu oikeaksi.

Länsi-Suomen kutosen A2 -lohkossa, joita useat sarjasta luopumiset sävyttävät, tilanne oli sellainen, että Torre Calcio pystyi voitolla käytännössä varmistamaan nousun vitosdivariin. Yläkentällä on ääneen kannattamista, huivinsa kanssa tasaiseen tahtiin ylös pomppaavaa ultraa ja pelin mukana elämistä. Torre Calcio on joukkueista hallitsevampi ja TuNL:n listalle jaetaan vastaiskujen kyttääminen. 

Torre Calcio mursi TuNL:n puolustuksen linja kerrallaan ja...

...TuNL pyrki nopeisiin vastaiskuihin

Tämän kauden toisen ottelun otannalla vahvistuu kutosdivarista mielleyhtymä sarjana, jossa kaksinkamppailuihin ajetaan surutta. Nilkat pyörivät, vekkejä aukeaa kalloihin ja ruhoa mätkähtää tekonurmeen. Ensimmäinen maali näkee Yläkentälle paistavan auringon valon vartin pelin jälkeen, kun TuNL:n pelin avaus sakkaa ja tiskille ehtii ensimmäisenä Juho Montola, joka pienen kuljetuksen jälkeen liu’uttaa tarjottimen oikeaan kulmapöytään: 1-0.

Kutosessa kolisee I

Kutosessa kolisee II

Torre Calcion pelissä on sekä pallollisen pelaamisen että liikkumisen osalta paljon ideaa ja onnistunutta toteutustakin. Torre Calcio sahaa syöttöpelillään peliä edistävällä tavalla TuNL:n prässilinjoja kappaleiksi ja siten se pakottaa vieraat juoksemaan pallon perässä. Torre Calciolla on pitkiä syöttöketjuja, jotka järjestäen päättyvät murtautumisyritykseen. Jotain tikitakamaista sen pelissä on.

”Arttu” ehtii saamaan suosionosoitukset siitä, että hän vaihtopenkin puolelta onnistuu estämään pallon karkaamisen aitojen yli pöpelikön puolelle ja TuNL saa parinkymmnen minuutin jälkeen hyvän hallintajakson erikoistilanteineen aikaiseksi ennen kuin Montola on jälleen maksupäätteen kanssa liikenteessä. Torre Calcio pelaa nopean hyökkäyksen, jossa palloa liikutellaan sekä keski- että oikealla kaistalla. Se on nähdäkseni Andrea Florini, joka toimittaa viimeiset tiedot laidalta keskelle, jossa Montolan lisäksi on muutama muukin Torre Calcion pelaaja. Montola painaa enteriä ja pallon maaliin: 2-0.

Ruskon Pallon vierasmatsi savuineen puhututtaa ennen kuin peli päästetään tauolle. Tunnetusti kutosessa on ne kovakuntoisimmat kaverit, joten taukokaan ei tarvitse turhaa venyttää viittä minuuttia pidemmäksi ja taas mennään.

Peli on kuulemma alkanut hieman myöhässä. TuNL:n #31, joka voisi iän tuoman karisman puolesta olla, vaikka koko Turun Nappulaliigan perustaja, kuittaakin, että liekö Torre Calcion pojat ovat tulleet baarista suoraan peliin. Kysymys käännetään takaisin kysyjän suuntaan. Vastauksia ei saada puolin tahi toisin.

Pelin kuva pysyy pitkälti samana eli Torre Calcio hallitsee ja TuNL kärkkyy vastaiskun paikkoja. TuNL:n pelitapa ei ole ollenkaan luovuttaneen joukkueen pelitapa, vaan sillä riittää hyökkääjissä nopeutta, jolla se saattaisi Torre Calcion puolustusta horjuttaa. Tästä saadaankin kiteytymä, kun Mohammad Emadi löytää kaistaa oikealta laidalta ja hän jysäyttää pallon vaikuttavalla tavalla etuyläkulmaan: 2-1 ja peli on taas maalin peli, kun pelikello tikkaa kohta seitsemääkymmentä.

TuNL saa pelin momentumin hetkeksi kavennuksen jälkeen jalkapöydälleen ja Emadi kipittää uudemman kerran maalintekoaikeissa mystiseksi jäävän pelaaja #31 syötön perään. Arttu Rantanen ehtii kuitenkin ensimmäisenä pallolle. 

Pari paitsiota puhalletaan tiukan kaavan kautta Torre Calciota vastaan, mutta  vieraat saavat ensimmäisen ystävällisen kehotuksen viimeistellä pöytänsä antimet viitisen minuuttia kavennuksen jälkeen. Oikealta tulleen hyökkäyksen päätteeksi pallo sysätään boksissa Alex Saarelle ja pelin on 3-1.

Alex Saari oli TuNL:lle vaikea pideltävä

Valomerkki tulee tasan kello neljä ja peliaikakin lähenee loppuaan, kun Alex Saaren juoksu puhkoo TuNL:n puolustuksen ja Saari tyylittelee pallon alakulmaan: 4-1 ja kapakan ovi pistetään lukkoon.

Alex Saari tyylittelee pallon maaliin:

Torre Calcio voittaa ja sen tie vie vitoseen:

Viini: espanjalaisvivahteinen tarkasti alusta loppuun rakentuva oranssi

KuPS-FC Inter Turku: europelien kangastuksia

Lauantaiaamua pätkivät lyhyeksi jääneet yöunet, eskarifutis ja pikainen heselounas ennen Cup -bussiin nousemista. Helsinkiin matkustaa satapäin turkulaisia ja uskoa voittoon riittää, vaikka Interin viimeaikainen tuloskunto ja pelin ilme eivät varsinaisesti suoraa taivaspaikkaa takaakaan. Tyypilliseen kuopiolaiseen tapaan muutamia KuPS:n kannattajia hörhöilee jälleen Olympiastadionin sisuksissa Interin kannattajien lohkossa, joka on eristetty helposti liikuteltavalla rauta-aidalla ja salareitin lohkojen välille tarjoaa useampaa katsomonosaa palveleva WC, jossa on ovet molemmissa päädyissä. Siltikään mitään varsinaista vaarantuntua ei alkuillassa ole eikä sellaista pidäkään olla.

KuPS:lle kultaa ja Interille painuneita hartioita

Tunnelmia Interin kannattajakatsomosta:

Sinimustat liput liehuvat ja KuPS:n katsomosta valutetaan merkitykseltään kryptiseksi jäävä etäisesti ristiä muistuttava tifo. Savolainen hullunkurisuus muuntautuu kenttätapahtumiksi kuitenkin siten, että KuPS hallitsee peliä ja Inter ottaa vastaan. Sinistä savua pöllähtää ilmaan, rummut paukkuvat ja yleisö elää pelin mukana. Interin maalivahti Matias Riikonen joutuu puuttumaan ottelun ensimmäisen minuuttien aikana niin Sebastian Dahlströmin, Diogo Tomasin kuin Tim Väyrysenkin toimiin.

KuPS hallitsi suurinta osaa pelistä

KuPS lähettää omat keltamustat savumerkit ilmoille. Interin Roberto Sierra vastaa tähän prässäämällä pallon KuPS:n puolustukselta ja ilmoittamalla Interin pelin mukaan. Johannes Kreidl venyttää pelin lopputulemaan merkittävällä tavalla Sierran kudin eteen. Kenties Sierran maailman asentoa ravistelevan suorituksen johdannaisena Inter saa hyvän hallintajakson, kun kellossa on varttisatanen. Petteri Forsellin taivaan tuuliin pöllähtävää vaparia ja David Accamin puskua lukuun ottamatta Inter ei pysty ottelun suositusikärajaa kuitenkaan nostamaan.

Peli menee tauolle 0-0 -lukemissa.

KuPS tulee vahvasti myös toisen puoliajan alkuun. Interin kannattajasektoreiden väliin vedetään uutta teippiä ja uudet savut pöllyävät ilmaan. Kannattajat pitävät hyvää ääntä ja pistävät kroppaa likoon, vaikka KuPS:n hallinta ei näyttäydykään enää jaksottaisena, vaan Interin hyökkäyspeli hyytyy lähes olemattomaksi. Inter puolustaa sekä pallottomana että pallollisena, mikä eskaloituu Interin välillä pitkiksi syöttöketjuiksi, jossa peli ei kuitenkaan etene ja lopulta pallo luovutetaan KuPS:lle. David Accam yrittää pariin kertaan ratkaista pelin yksikseen Interille eikä välttämättä jää metritolkulla vajaaksi aikomuksissaan, mutta KuPS:lta löytyy riittävästi jalkoja myös Accamin pitelemiseen.

Sinisiä ja...

...ja keltamustia savumerkkejä

Muutoin Interin purkupallot ja pelinavaus jäävät KuPS:n puolustuslinjan eteen, josta sen on helppo palauttaa paine takaisin Interin päätyyn. Kallaveden keittoon, kun lisätään se, että KuPS pääsee viljelemään keskityksiä ja lennättämään palloja erikoistilanteista omille Killeille ja Nalleilleen, alkaa ottelun keltamusta lopputulema vääjäämättä värittymään Olympiastadionin ilman alaan.

KuPSilla on tolppaaa ja hienoa lyhyttä vaparivariaatiota ennen kuin Henri Toivomäen keskitys löytää Interin maalille ja Gabriel Bispo ottaa ilmatilan haltuunsa: 1-0. Peliä on jäljellä vain muutamia minuutteja ja sekä kirjoittaja että koko Interin kannattajakatsomo saa muistijäljen siihen filmin kohtaan,  jossa katsotaan ratkaisuottelussa vastustajan juhlimista sellaisella hetkellä, että se on todennäköisesti ottelun kannalta perustavanlaatuista.

Interin kannattajakatsomosta nousee taivaalle symbolisesti mustaa savua. Miguel Grau tekee tuplavaihdon. Inter saa hyvän loppurynnistyksen päälle ja KuPS on ottelun viime hetket paniikkinapin päällä. Tietty kehä ottelun odotuksiin nähden sulkeutuu, kun Sierra nostaa 95:n minuutin kohdalla keskityksen maalilla. KuPS:n Daniel Carrillo ohjaa sen käsitaipeellaan Matias Ojalan nenän edestä päätyrajan yli. Joko Mohamman Al-Emaran johtama tuomaristo ei näe tilannetta oikein tai se ei uskalla ottaa siihen kantaa, mutta päivänselvä rankkari jää Interiltä saamatta ja se nousee pistona siihen samaan sarjaan, jossa Al-Emaran ratkaisevat päätöksen menevät säännönmukaisesti Interiä vastaan. Ei sillä, että Inter olisi pelistä omalla pelillään mitään tuomisia ansainnut, mutta tuo rangaistuspotku sille kuului. 

Tilanteen jälkeen keltakorttia nousee taas sinne ja tänne. Kenties niitä harkitaan myös siinä palaverissa, missä tuomarityöskentelyä pelin jälkeen analysoidaan.  

Interin loppurynnistys ei riittänyt tasoitukseen asti

Peli päättyy,  ja päätöstunnelmat ovat maisemaltaan pelkkää Samuel Beckettin absurdia ”Huomenna hän tulee" -näytelmää, jonka kuvastoksi nousevat tuomariston palkitseminen, ”Ari Lahti anna rahaa!” ja ”Espanja ulos!” -huudot, Ramiro Muñozin kannattajakatsomolle esittämä anteeksipyyntö logon suuteluineen ja katsomosta pudonnut KuPS -kannattaja, joka toivottavasti on hyvää vauhtia toipumassa loppukauden koitoksia silmällä pitäen.

Hassunhauskat, hullunkuriset ja illan pelissä ylivertaiset savolaiset jatkavat ansaitusti Cup -kannun huolenpitoa.

Viini: koko kannullinen Kallavettä

FC RP-LiePa 2: suurempi kuin maapallo

Blogiin viestimiin paukkui parin viikon ajan kehotuksia lähteä Ruskolle katsomaan sekä paikallista futisjoukkuetta että spektaakkelia, jonka kannattajat olivat luvanneet järjestää. Ruskon ja Turun rajan ylitettyä ei tarvitse enää navigaattoria, sillä taivaalle pöllähtänyt sininen pilvi toimi pohjantähtenä. Autosta noustuani jo Yläkentältä tuttu ruudin haju iski vastaan.

RuPan kannattajat valmistelemassa sekä itseään että joukkuettaan matsia varten

Ruskon Kht:llä riitti porukkaa. Ihmiset olivat astelleet juoksuradan yli kentän reunaan. Kotijoukkueen ääneen kannattajia oli siirtokatsomollinen ja kaiken kaikkiaan katsojamäärä mitattiin sadoissa. Ruskon kannattajien rumpu pärisi autotallibändi -meiningillä ja ”Oi, meidän rakas RuPa” -kajahtaa pimenevässä illassa eetteriin.

Oi meidän rakas RuPa:

Peli virtaa päästä päähän ja molemmat joukkueet pääsevät puhkomaan alusta alkaen vastustajan boksin rajaa, mikä lupailee tapahtumarikasta ottelua. Yleisön välittämä energia tarttuu selvästi pelaajiin. Heti ottelun alussa Ruskon Viljami Tamminen ja LiePan Felix Kontulainen pistävät pieneksi painiksi. Tovin kuluttua tästä tuuletellaan ensimmäistä maalia, kun Ruskon versio Jari Litmasesta eli Samuli Lehtinen pääsee koettelemaan maalintekoa irrottuaan laidasta. LiePan Eeli Kaipainen estää vielä Lehtisen maalipyrkimykset, mutta irtopallossa on ensimmäisenä Joona Suominen: 1-0 ja Ruskon kannattajat pääsevät keventämään savuarsenaaliaan.

Kannattajakatsomon yllä sammuu valo. LiePa saa niskaansa koko illan toistuvan ”p*ska, p*skempi, LiePa” -pilkkarallin. Vartin kohdalla LiePan Felix Kontulainen on jälleen vääntämässä torikokousta pystyyn ja pimeässä illassa vaikuttaa siltä, että Kontulainen on onnekas pysyessään vielä kentällä. Rusko hyödyntää Salomon tuomiona nostettujen keltaisten korttien jälkeisen hetken hyvin. Nopea vapari lentää paikallisten keskuudessa pohkeistaan ja Jack Grealishmäisistä otteistaan tunnetun Roni Salmen juoksulinjalle. Salmi  tinttaa Ruskon 2-0 johtoon.  Peliä on pelattu reilu vartti.

Seuraavan maalin tekee LiePa ja se on rankkari, jonka Juha Virtanen pussittaa sisään. Kannattajakatsomon ”Ei haittaa” huudot suitsuttavat kotijoukkuetta. LiePalla on hyvä ote maalinkin jälkeen. Erityisesti kapteeni Jesse Ynnilä tuo peliä aktiivisesti kohti Ruskon maalia, ja LiePan Lassi Jokinen lähettää yhden nätisti yläkulmaa hakevan kudin hieman kauempaa, mutta Rusko ja Jesse Juutilainen kestävät.

Juha Virtasen rankkari

LiePan hyvä ote jatkuu vielä toisen puoliajan alkuminuutit, mutta vankan kotikannatuksen tukema Rusko alkaa väistämättä vääntämään peli palikat itselleen sopivaan asentoon. Rusko saa boksin kulmalta vaparin, jonka Samu Salmi lennättää kohti takatolppaa. Ensimmäisenä paikalla on kolme Ruskon pelaajaa, joista lopulta Jonatan Javanainen kerää tehomerkinnän ja kannattajakatsomon suosionosoitukset perjantaipussiinsa.

Jonatan Javanaisen maali:

LiePan kiri hyytyy ja maaliodottamat nousevat Ruskon statseissa. Samu Salmi tarjoilee hyvän keskityksen, jonka taakse juoksee Leevi Eivola, mutta Kaipainen saa näppinsä Eivolan puolivolleyn eteen. Roni Salmi koettaa tovin päästä yllättää Kaipaista etukulmasta, mutta Kaipainen on pelipaikkansa arvoinen. Chänteistä käy ilmi, että Ruskon Pallo on isompi kuin maapallo ja se, että erotuomarin autosta on kumi puhjennut.

Rusko täydellistää vielä iltaansa yhdellä maalilla, kun Roni Salmi siirtää juoksukisan ohessa häntä puolustaneen pakin sivuun enemmänkin Benjamin Källman kuin Grealish tyyliin ja hakee pallon radalle keskeltä nousevan Otto Suikin, joka kirjoittajan tulkinnan mukaan on juuri se samainen Otto, jonka johdolla Rusko on menossa neloseen. Suikki hoitaa oman osuutensa ja sijoittaa pallon alakulmaan: 4-1.

Rusko voittaa. Junnut juoksevat kentälle hakemaan nimmareita ja vähän vanhemmat kannattajat juhlivat pelaajien kanssa kuin olisivat voittaneen Mestareiden liigan. Pub Centrossa on takuuvarmasti yhteiset ja kosteat jatkot arkiviikon päätteeksi. En tiedä, mistä tämä Ruskon oman kylän joukkueen poikkeuksellinen kannattaminen juontaa juurensa, mutta toivottavasti se vuosien saatossa sekä jatkuu että voimistuu entisestään, koska se saattaa olla suurempaa kuin maapallo.

FC RP voittaa

Viini: Centrossa tai linja-auton kyydissä suoraan tuoppiin

FC Inter Turku 2 – FC TPSu23: sinimustia leivonnaisia

Aurinko tuijotti vaativalla silmällä Turku Energia -areenalle syyskuisessa torstai-illassa. Kumirouhetta olivat tulossa pöllyttämään FC Inter Turku 2 ja FC TPSu23. Reserviderby olisi voinut sekä näkyä että kuulua enemmänkin, mutta jonkinlaista sesonkiväsymystä vaikuttaa olevan kotimaisen futiksen DNA:ssa. Rauta-aitojen taakse löytyy lopulta hyvin porukkaa. Piparia tarjotaan yli organisaatiorajojen ja yleisöstä pärskyy pientä kipinää.

Molemmat joukkueet aloittavat pelin aika varovaisesti. Palloa siirrellään rauhallisesti puolustajalta toiselle eikä raivopäinen prässi kuulu kummankaan joukkueen ensi minuuttien pelisuunnitelmaan. Vieressäni tarjoudutaan yhdelle katsojattarelle leipomaan leivonnaisia. Tarjous kuitenkin hylätään. Interin hyökkäysten syöttöketjut saavat useampia punoksia, mitä suoraviivaisemmin hyökkäävän TPS:n vastaavat. Interin hyökkäyksien lopputulemana on sarja kulmia. Peliä pelataan muutenkin enemmän TPS:n kenttäpuoliskolla, mutta sanalla sanoen, mitään erityisen vaarallisia maalipaikkoja ei kuitenkaan jää kummastakaan päästä kirjoittajan tutkaan. 

Ensimmäinen puoliaika oli tarkkaa ja melko varovaistakin peliä

Syötöt hiukan karkailevat puolin ja toisin. Niistä seuraavat nopeat tilanteen vaihdot keskialueella ovat väliin lupauksia herättäviä, mutta ensimmäisen puoliajan tarinaan ei hirveästi kohokohtia nouse. Peli on tarkkaa ja hieman hermostunutta matalan riskin peliä. Interistä silmään pistää aktiivisesti laidallaan peliä edistävä Ryan Mahuta, kun taas TPS:llä se on Onnipekka Pajula, josta välittyy nälkää kuparisen rikkomiseen. Toisen puoliajan käärmekeitoksia lähdetään hämmentämään 0-0 -tilanteesta.

Tauolla pilvistä koitetaan bongata kuningatar Elisabetistä merkkejä, mutta muodostelmat näyttävät enemmän Prinssi Charlesilta. Saattaa siellä joku nähdä jotain kaalimato -osastoltakin, mutta jätetään tarkemmat analyysit Freudin koulukunnalle.

Kenttä viettää toisella puoliajalla samaan suuntaa kuin ensimmäiselläkin, mikä tarkoittaa sitä, että TPS pääsee pelaamaan alamäkeen. Pallo rullaileekin kertaalleen Interin maaliviivalla, kopsahtaa kerran tolppaan ja putoaa kerran Erik Holopaisen toimesta rimaan, mutta perille asti se ei löydä. 

TPS:n hyvä ote pelistä lähtee lipsumaan, kun Inter saa boksin takaa lupaavan oloisesta rouhetontista paikan. Pallon taakse astelee Mahuta, jonka sijoitus leijailee muurin ohi ja pamahtaa Lauri Järvisen näppien kautta maaliin. Mahutan ja muun rytmiryhmän tuuletuksessa on sellaista kipinää, jota derbyssä kuuluukin olla.

Ryan Mahutan vapari ja tuuletukset

Maalin jälkeen ottelu taas tasaantuu. Tosin TPS on edelleen enemmän pallossa ja Inter vastaisku linjalla. Viinipullon verran on elohopeaa pudoteltu aikaa mittaavaan astiaan, kun Elmeri Oksanen haistaa hyvin TPS:n puolustuksen hassaaman avauksen. Nopean vastaiskun sijaan Oksanen lennättää pallon tyylikkäästi maalistaan reippaasti ulkona olevan Järvisen yli ja peli on 2-0.  Inter pääsee kudin etäisyydestä johtuen tuulettelemaan sellaiselle sektorille kenttää, että sinne ehtii Tino Kangasahokin mukavasti riemuitsemaan ja hänen  palatessaan tuskin tarvitsee ottaa ylimääräistä huikkaa Hart-Sportista.

Loppunahinat ja reserviderbyjen valtikka vaihtoon

Tavallaan peli vaikuttaa paketoidulta, mutta eihän se ole, sillä yksi kulma repsottaa vielä. TPS:n Zegy Abdallah saa maalinedushässäkän päätteeksi pistettyä pallon Kangasahon taakse ja jostain päin kenttää huudahdetaan, että matsia olisi viisi minuuttia jäljellä. Se ei riitä yhtä nahistelua ja niskaan räimivää syysadetta lukuun ottamatta mihinkään. Inter voittaa. Yläkentällä keväällä hukattu reserviderbyjen valtikkaa siirtyy sinimustalle kuningashuoneelle ja siellä se pysyy vähintään pitkän talven yli 

Viini: makea Portviini 

Ilves-FC Inter Turku: tyyntä ennen Cup -myrskyä?

Taistelupari hakkaa Tullintorin kauppakeskuksessa keppejä vastakkain ja huudahtaa tutun rytmin mukaan aina "Inter!". Hotellista uloskirjautumisen jälkeen ehdimme hyvin poltella aikaa Ratinan kauppakeskuksessa. Leikkipaikalla blogin vinkkiboksiin putkahtaa jälleen viesti: samaan aikaa pelataan Ilveksen lätkämatsi ja se syönee palan potentiaalisesta yleisömäärästä. Alunperin peli on pitänyt pelata jo lauantaina, mutta ilmeisesti HJK:n europelien takia koko kierros on siirretty. Sinänsä siirto käy ihan hyvin blogin pirtaan, koska nyt oli mahdollisuus napata kaksi peliä samaan viikonloppuun, mutta kotijoukkueen rahakirstun vartijat ovat luultavasti joutuneet kiristelemään hampaitaan.

Taistelupari esittelee vielä pizzeriassa tajoilijalle sinimustaksi värittämäänsä sipulia. Sen jälkeen suuntaamme Ratinan aitojen viertä kohti vieraskannattajille varattua katsomonosaa. Meidät käännytetään ystävällisesti takaisin, sillä yleisöryntäystä ei ole myöskään Turun suunnasta tulossa. Edellisenä pyhänä moni oli investoinut Ahvenanmaan reissuun ja tulevana viikonloppuna vielä useampi on matkaamassa Suomen Cupin finaaliin, joten vierasottelu Ilvestä vastaan putoaa pahasti niiden väliin. Bongaan ensin yhden vieraskannattajan nahkavanttuiden läiskeen perusteella ja hetken päästä tästä vielä kourallisen tai autollisen lisää.

FC Inter Turku ja Ilves ponnistivat tasavahvasti Ratinan sunnuntai-illassa

Peli hakee vielä kuvaansa, kun Interin hyvää tahtia timantiksi hioutuva David Accam hallitsee jälleen boksin kulmalla pelitilansa täydellisesti. Accam pyörähtelee irti Ilveksen puolustuksesta ja heittää leipäkiven keskustaan. Tommi Jyry puskee väkevästi maalille ja saa juostua pallon sisään: 0-1.

Vesihöyryt hälvenevät pelin peilin edestä. Inter rakentaa peliään lyhyillä syötöillä puolustuksen kautta. Ilves iskee suoraviivaisemmin. Se hakee pystypalloja Interin puolustuksen taakse laitoihin ja sen jälkeen juoksuttaa useampaa pelaajaa boksiin kärkkymään keskityspalloja.

Inter rakensi peliään rauhassa puolustuksen kautta

Mutteriminuutteja on pudotettu tusinan verran, kun Accam avaa Aleksi Paanaselle kaikki joulukalenterin luukut, mutta Paananen ei saa painettua palloa Eetu Huuhtasen ulottumattomiin ja peli pysyy 0-1:ssä. Heti tämän jälkeen on Ilveksen vuoro rapsuttaa arpaa. Se pääsee iskemään tilanteenvaihdosta kohti kaukaa omaa maaliaan kohti kirmaavaa Matias Riikosta. Ariel Ngueukamin roikotus ei kuitenkaan aivan löydä oikeita pituus- ja leveyssektoreita.

Ilves saa ensimmäisen puoliajan lopussa vielä hyvää henkeä päälle ja Ilves -junnujen masinoimana irtoaa hetkellistä ääneenkannattamistakin, mutta tulostaulun akku kuluu vain minuuttien ja sekuntien räpsähdyksistä. Tulos pysyy samana. Oskari Hämäläinen määrää pelin tauolle.

Ilveksellä on myös toisen puoliajan alussa hyvä vaihe, mutta ennen kuin momentum kääntyy jälleen hetkellisesti Interille, niin paria lyhyen variaation kautta pelattua kulmakuviota kummempaa se ei saa lihassyistään irti.

Tunnin pelin jälkeen auringon löytämällä Ratinalla kajahtaa ensimmäistä kertaa "Jokivarren ylpeys", johon Ilveksen junnut vastaavat omalla rallillaan. Pelin peilikuva vääntyy sillä tavalla uuteen asentoon, että Ilves pitää enemmän palloa ja Inter puolustaa kärsivällisesti sekä pallolla että ilman.

Vaaran merkkejä on Interin osalta ilmassa, koska sen molemmat topparit joutuvat ottamaan laputettuina vastaan Ilveksen painetta. Lisää painetta tulee siitä, että valmennuksen takaraivossa tykyttää varmasti se, että maitohappoja ei tulevaan finaaliin suunnitellulle kokoonpanolle tule nostaa aivan aataminomenaan asti. 

Vaihtoruletti pyörii ja sitten Inter lahjoittaa Ilvekselle tasoituksen. Noah Nurmi yllätetään pimeästä kulmasta sellaisessa nurmiruudussa, että Ilves pääsee jopa ärsyttävällä tavalla herkuttelemaan pelin tasoihin. Ngueukam ottaa viimeisen kosketuksen palloon.

Interin puolustuslinja piti ottelun viimeiselle kympille asti

Sinimustien tietoisuus siitä, että nyt pitäisi taas tehdä itse, vaikuttaa olevan vielä hetken horroksessa ja Ilves vaikuttaa vaarallisemmalta. Lopulta Interkin saa taas muutaman maalintekoon tähtäävän hyökkäyksen aikaiseksi, mutta peli pistetään poikki tasatilanteeseen. 

Lapset keräävät uudet Huggy Wuggynsä kainaloihin. Pirkanmaan minitour ottaa ottelusta vielä vähän mustanmakkaran makua matkaevääkseen.

Huggy Wuggyt reppuun ja Pirkanmaan minitour pakettiin

Viini: väliviini pienellä puolukkajekulla

Tampere United-HJS: melankoliaa ja maaleja Pyynikillä

Syksy syvenee ja kotimaiset futissarjat juoksevat kohti loppuaan. Vaimo rilluttelee Antti Tuiskun tahtiin PK-seudulla, joten koppaan muksut mukaan ja suuntaamme Tampereelle. Fenix-linnun lailla tuhkasta tai, kuten laulussa lauletaan, hiekkakentiltä ja metsistä nouseva Tampere United kombona Pyynikin urheilukentän kanssa on kirjoittajalle sellainen vähintään kerta vuoteen ajatus. Tosin hiljattain tiedoksi annettiin, että Tampere United tulee jo ensi kaudella pelaamaan suurimman osan otteluistaan Kaupissa. Siksikin nyt oli erittäin hyvä hetki tulla katsomaan sinivihreitä kotikentälleen.

HJS:stä on kirjoittajalle välittynyt myös sellainen kuva, että joukkue on kaupungilleen tärkeä ja siitä välitetään. Sitä kuvaa kaksi karpaasia, jotka vierasjoukkueen huivit kaulassa tallustelevat anniskelukatsomon puolelle Sinikaartin lauteiden eteen. Mixiin, kun lisäsi vielä ottelun kilpailulliset asetelmat, joissa HJS on vielä nousukarsintapaikalla ja Tampere United parin voiton verran niistä perässä, oli pelissä kutkuttavaa auraa.

Pyynikin turvatarkastukseen ja lipunmyyntiin kiemurtelee pitkähkö juna. Matsin lisäksi ottelutapahtumassa juhlittiin seurapäivää, mikä toi sinisiin väreihin sonnustautuneita junioreita joukkueittain paikalle. Blogin ennakkokyselyissä seurattaviksi pelaajiksi oli nostettu sekä HJS:n Eemeli Raittista ja Oiva Laaksosta että Tampere Unitedin Julius Stenroosia. Näistä Raittinen ja Laaksonen avasivat. Stenroos saatiin vaihdosta toisella puoliajalla sisään.

Päivän väri oli Pyynikillä jälleen sininen

Pyynikin katsomonlaudoissa on jotain maalaisromanttista. Sinikaarti toivottaa tuttuun tapaan mielitiettynsä tervetulleeksi otteluun ja erotuomari Osman Mohammadi puhaltaa pelin käyntiin. Pelin ensi minuutit menevät tasavedoin. Molemmat joukkueet käyvät vähän kaverin boksissa kutittelemassa, mutta paikkoja kunnon penetraatiolle ei aukea. Tila tuntuu olevan molemmilla joukkueilla kortilla ja peliväline vaihtaa melko tiheään joukkueiden välillä omistajaa.

HJS saa hiljalleen työnnettyä omaa pallollista peliä lähemmäs Tampere Unitedin maalia. Reilun kymmenen minuutin pelin jälkeen HJS:n Eetu Pellikka tarjoilee paikantynkää Gaaid Mahamedille, jonka kudin Antti Kuusinen torjuu jalallaan. Peli kulkee edellisestä muutaman minuutin, kun Eemeli Raittinen pääsee testailemaan potkutekniikkansa mukavalta sektorilta tuomitusta vaparista. Raittisen sisäkierteinen kuti näyttää jo putoavan takayläkulmaan, mutta Kuusinen loikkaa liito-oravan lailla ikimetsästä kudin eteen ja peli pysyy 0-0 tilanteessa.

Eemeli Raittinen hätyyttelee Tampere Unitedin maalia:

”Come on siniset! Siellä on ollut peli jo vartin käynnissä”, huudahdus kuvaa varmasti melko tarkasti kotiyleisön tuntemuksia, sillä HJS vaikuttaa siltä joukkueelta, joka lopulta ensin rokottaa. Sinikaartin kannatus välittyy jälleen kerran  hyvin organisoituna ja pelin eri vaiheisiin tarkasti soviteltuna, mutta samaan aikaan se on reaktiivista. Kuuluttajan kuuluttaessa EPS-Klubi 04:n tilannetta irtoaa kannattajakatsomosta HJK:n silmätikuksi ottava chäntti. Tosin sen sivulause Turusta vihankohteena saa taisteluparin silmät nauraen kysymään: vihaako ne Turkua? Sieltähän me tosiaan olemme.

Tampere United saa HJS:n myllytyksen jälkeen hieman paremman jakson aikaiseksi. Roope Kostiaisen laakaisema kuti blokataan HJS:n boksissa. Päätuomari levittää ensin kätensä, mutta linjalta tulee tipsi, minkä johdannaisena päätuomarin käsi osoittaa pilkulle. Hidastuksesta katsottuna tuomio vaikuttaa oikealta ja Roope Kostiainen pudottaa rangaistuslaukauksen oikeaan alakulmaan: 1-0

Roope Kostiainen onnistuu rankkarista:

Peli etenee tasavedoin myös ensimmäisen puoliajan loppuun asti ja pelillisestä näkökulmasta on vaikea tehdä selkeää eroa joukkueiden välille. HJS on enemmän pallossa, mutta toisaalta, sillä on vaikeuksia pitää Roope Kostiaista pihdeissään Tampere Unitedin hyökätessä eli asiat ovat niin kuin tulostaulu ne osoittaa.

Tauolla taistellaan selvästi vielä Pyynikin käsityöläispanimon olemassaolon puolesta, sillä sen verran saman valmistajan eri sävyistä tölkkiä vaihtuu elektroniseen valuuttaan. Panimon tilanteesta heijastuu etäistä symboliikkaa myös Pyynikin stadionin tilanteeseen. Bongaan viereisestä katsomosta Leedsin untuvatakin, mikä kirjoittajalle kertoo siitä, että Tampereella riittää hyvää makua myös kansainväliseen futikseen.

HJS tulee väkevästi toiselle puoliajalle ja aloituksesta lähtevä ensimmäinen hyökkäys päättyy maalin ulkoreunan sivuverkkoon pölähtävään kutiin. Kauaa ei kellot tikitä tästä, kun vieraiden Lauri Kestin tekonurmesta kimmoketta ottava sisäkierteinen kuti on liian vaikea Kuusisen vangittavaksi, joten Kuusinen työntää sitä eteenpäin. Raittinen on haaskalla, mutta Tampere Unitedin puolustus saa klaarattua tilanteen.

HJS tuli vahvasti toisen puoliajan alkuun

Kesken HJS:n hyvä pelillisen vaiheen Roope Kostiainen löytää riittävästi tonttia HJS:n puolustuksen edestä ja saa vapautettua laidalla kirmaavan Paavo Kujalan, joka pistää pallon maaliin: 2-0. Vieressämme isä ja poika ponkaisevat pystyyn ja juoksevat katsomon reunalle juhlimaan.

Näyttää jo siltä, että Tampere United saa pidettyä HJS:n pois parhailta paikoilta ja siten peli on taputtelua vaille valmis, mutta Oiva Laaksosella on asiasta muita mietteitä. Laaksonen pomputtelee  itsensä irti Tampere Unitedin puolustukselta  ja pistää pelin takaisin jännäksi: 2-1.

Sinikaarti virittelee seuran historian vaiheita sivuavan ja sekä äänenpainoilla että katsomokoreografialla leikittelevän versionsa ”Kapteeni koukusta”, joka on itsessään vaikuttava, mutta HJS:n tasoituksen roikkuessa ilmassa myös hieman surrealistinen kokemus. Tosin Sinikaarti varmasti tiesi paremmin, sillä seuraavan maalin tekee Tampere United. Eetu Räisänen pujottelee itsensä omalla kenttäpuoliskolla irti useammasta HJS:n pelaajasta ja napauttaa pallon Toni Toijalalle, joka parin veivauksen jälkeen alittaa Lauri Inkeroisen torjunnan: 3-1. Sekä juuri nähty tilanne että myöhempikin pelin kulku osoittaa sen, että siitä on lajissa hyötyä, jos on jättiläinen, jolla on hyvä pallotatsi.

HJS:n kuitti tulee kuitenkin välittömästi. Kuusinen saa minuutin sisään takaiskusta pallon Tampere Unitedin puolustuslinjan taakse ja sijoittaa sen etuyläkulmaan: 3-2 ja matsi on jälleen maalin matsi. Pian kavennuksen jälkeen tuomaritarkkailija saa niin perimanselaisella aksentilla palautteen, jossa tuomaristoa kehotetaan heräilemään, että kummelia nuorena katsoneen on vaikea lopettaa hymyilyä. Riemunaiheita saa myös kotiyleisö, kun Toijala veivaa jalkansa auki ja sen voimasta lähteneen kudin joutuu Inkeroinen torjumaan eteensä. Julius Stenroos on ensimmäisenä paikalla ja pelivaaka kellahtaa 4-2:een.

Tampere United käytti tehokkaasti tilanteensa

HJS hakee lisäosumia niin kauan kuin tuomaristo suo, mutta hiekkaa ei tiimalasissa yksinkertaisesti ole enää uusiin kääntöihin asti. Tampere United ottaa tärkeän voiton loppukautta silmällä pitäen ja kakkosen B-lohkon tilanne kiristyy.

Tampere Unitedin ja Sinikaartin voittorituaalit

Paluumatkalla nautimme sellaisesta ylellisyydestä kuin raitiovaunu. Turussa homma on edelleen piirustuspöydällä.

Viini: Singpore Slingiä ja tuhkan makua

ÅIFK - Pallo-Iirot: satamakaupunkien syysderby

Pallo-Iirot kanarialintujen peesaamana vie lopulta nimiinsä Satakunnan ”somederbyksi” äityneen matsiäänestyksen, minkä voi jo suoraan enteillä merkitsevän tasapeliputken katkeamista. Viime vuonna satamakaupungin derbyksi tituleeratun matsin ympärillä on hyvin pöhinää ja Raumalta oli tiettävästi tulossa bussilastillinen kannattajia Turkuun. Taistelupari bongaa matsiohjelmasta Interin, TPS:n ja Peimarin, ja hämmästyttää siten lajiosaamisellaan järjestyksenvalvojaa.

Asettaudumme Pallo-Iirojen kannattajien puoleiseen päätyyn. Varsinaiseen Ultra -sektoriin on uskaltautunut vain kourallinen nuorukaisia, jotka liehuttavat lippuja ja kannattavat ääneen. ”Veeti” on kuulemma jäänyt kyydistä. Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan?

Kapteenisto ja tuomaristo valmiina satamakaupunkien derbyyn

Molemmat joukkueet käyvät ottelun alussa hanakasti sekä palloon että vastustajaan kiinni. Kaksinkamppailut ja pallon liikuttelu varsin pienessä tilassa värittääkin pitkälti ottelun ensimmäisiä minuutteja. 

Peli heilahtaa ensimmäisen kerran selvästi Rauman suuntaan, kun Pallo-Iirot saa vaparin hyvältä sektorilta. Joukkueen uudehko kasvo Luis Toomey napauttaa vaparin päin kanarialintujen muuria. Erotuomari Samuli Stenman tulkitsee tilanteesta käsivirheen ja pallo viedään vielä varmemmalle kalapaikalle. ÅIFK:n valmennus saa viivytettyä laukaisun ajankohtaa parilla minuutilla protestoimalla tilannetta ja lopulta ottelun ensimmäistä keltaista lappua väläytetään kanarialintujen penkin suuntaan ennen kuin Elias Ahde pääsee pilkulle. Se ei varmaan varsinaisesti enää ketään yllätä, että Ahde pistää tarkkaa ja kovaa vasempaan alakulmaan: 0-1. Pallo-Iirot on jälleen tehnyt sitä, mitä Pallo-Iirot on koko kauden tehnyt eli hyödyntänyt muutoin melko tasaisessa matsissa oman etsikkonsa.

Ensin vapari:

ja sitten Elias Ahteen rankkari

ÅIFK:n terävä alku hieman laantuu avausmaalin jälkeen ja pelin ote siirtyy selkeämmin raumalaisille. Pallo-Iirot on lähellä toista maalia parinkymmenen minuutin pelin jälkeen, kun Otto Schultz kiirehtii Aaro Salosen lähettämän sivuvaparin alle. Schultzin pusku pomppaa kuitenkin yläriman kautta takarautoihin

”Tästä sarjasta ei löydy meille vastusta”, on ihan relevantti chäntti vieraiden kannattajakatsomosta.

ÅIFK ei chänttiä sellaisenaan niele, vaan varttisatasen kohdalla Pallo-Iirojen maalilla alkaneet halonhakkuut päättyvät kanarialintujen rankkariin. Miko Lainio aavistaa Elias Untamalan aikeet ja saa kellahdettua rankkarin eteen. Peli jatkuu vieraiden 0-1 johdossa. Kymmenisen minuuttia edellisestä Arman Palani petaa Untamalalle uutta tonttia, mutta Lainio on jälleen byrokraattina Untamalan rakennusaikeiden tiellä ja kun ripari menee naapuripihojen puolelle, pysyy Pallo-Iirot edelleen johdossa ja he pysyvät johdossa myös taukovihellykseen asti.

Miko Lainio pysäyttää Elias Untamalan rankkarin:

Tauolla tarjoillaan kahvia, pullaa ja Irinaa. ÅIFK:n kapteeni Cuong Tran käy tervehtimässä kavereitaan katsomon puolella ennen kuin kotijoukkueen taka-ajo voi taas alkaa. Tosin takaa-ajon eteen heitetään jo toisen puoliajan alkuminuuteilla piikkimattoa. Pallo-Iirojen Toomey riplaa, riplaa ja riplaa, ja riplaa niin, että pallo päätyy boksiin Ahteelle ja hyvät naiset herrat se tietää maalia. Ahteen kuti pomppaa ÅIFK:n pakista siten, että ÅIFK:n Miika Kalliomäki voi vain pakokauhua tuntien seurata, miten pallo putoaa maaliin: 0-2. Maali paljastaa suuren otannan raumalaisia futisihmisiä katsomosta

Jarkko Tallqvist pistää vaihtoruletin pyörimään ja tyypillisen tapaan Tallqvistin vaihdoilla on vaikutusta pelin kulkuun. ÅIFK pääsee puskemaan enemmän päälle. Pallo-Iirot mukautuu pelin uuteen kuvaan ja saa nyt vuorostaan iskettyä nopeilla vastaiskuilla kanarialintujen höyhenpeitteeseen. Jotain enteellistä on siinäkin, että Pallo-Iirot ottaa kenties maailman nopeimman jalkapalloilijan eli Mikko Jalkasen sisään. Kirjoittaja oppii turkulaisilta kannattajilta sen, että Jalkasella on skenessä lisänimi: Ferrari. Syystä tai toisesta Ferrarin ilmaantuminen baanalle aiheuttaa myös sen, että osa paikallisista kääntää wunderbauminsa ja siirtyy raumalaisten bandwagoniin.

Sinänsä ÅIFK:lla on edelleen omat saumansa. Reilu tunnin pelin jälkeen Untamala petaa Eero Lehtiselle pallon boksiin. Lehtinen saa pyöräytettyä itsensä irti Pallo-Iirojen puolustukselta, mutta laukaus menee ohi. Minuutti kuluu edellisestä ja Alex Ålgars pudottaa vaparin pienestä kulmasta tolpan juureen.

ÅIFK vaikuttaa ottaneen rugbysta tutun vastustaja ykköspuolustajan pehmittämisen pelikirjaansa ja Schultzia kurmootetaan muutamankin kerran ennen kuin vanha viidakon sanonta ”ihan sama, mitä muuta pelissä tapahtuu, niin Ahde tekee” käy pian taas toteen. Ferrari vinguttaa kumia vasemmalla laidalla eikä kukaan ehdi perään.  Parin välivaiheen jälkeen pallo on jälleen Ahteen lapikkaassa. Ahde pussittaa kauniisti Kalliomäen liikkeen vastaiseen kulmaan: 0-3.

Pallo-Iirot voittaa. Sen peli on toiminut kuin saksalainen autotehdas (vanhaan hyvään aikaan) yhdellä Ferrarilla höystettynä.

Pallo-Iirot voittaa

Viini: Ahteen antimia

TuKV 2 – Paattisten Pamaus: torstain tarinoiden jatko-osa

Blogin vinkkiboksiin putoilee tiedon jyväsiä. Ensin saan anonyymin ilmoituksen siitä, että äänestyksessä ollut toinen peli TuKV 2:n ja Paattisten Pamauksen välillä on siirretty alkamaan äänestyksen voittaneen matsin perään. Moni uskoo narratiiviin Pansion valoista ja niiden riittämättömyydestä turvallisen pelin pelaamiseen. Blogissa tiedetään kuitenkin paremmin, ja kun AFC Campus ja FC RP luovuttavat areenan TuKV 2:lle ja Paattisten Pamaukselle, jää kirjoittaja noin kahdeksan muun ihmisen kanssa niille sijoilleen.

Vinkkiboksiin oli tullut myös tieto, että TuKV:n taustoissa on ollut draamaa ja tulehtuneiden välien johdosta valmennukseen on tullut muutoksia. Samaan aikaan juoksevasta HJK:n ja Real Betisin ottelusta olikin bongattu foorumilta yksittäinen kommentti, jossa forumisti totesi, että seuraa mielummin Paattisten Pamausta kuin HJK:ta. Taivaan merkit ovat niin selvät, että torstain tarinat saa jatko-osan.

Myöhäisillan spesiaalina TuKV 2 - Paattisten Pamaus

Futisforumilla vahva näkemys siitä, mitä kuuluu seurata

Pelipaikkoja jaetaan Paattisten keltapaidoille lennosta. Valot himmenevät ja jostain pelaajien joukosta todetaan ”aurinkohan nousee kohta”. Tuomari on hetken aikaa häviksissä, mutta lopulta ottelun oikeudenjakajakin löytyy. Jotenkin kaikki ottelua edeltävät tapahtumat ottelun alkamisaika mukaan lukien indikoivat sitä, että nyt pelataan kutosdivaria ja tämä on jotain ihan muuta.

Peli kiskaistaan käyntiin. Kiinnitän huomiota siihen, että nyt pelataan aika kovaa ja otetaan miehestä mittaa. Painon tuomaa liike-energiaa on molemmissa joukkueissa ja sitä ei häpeillä, vaan se valjastetaan vahvuudeksi. Ei niinkään vahingoittamistarkoituksessa, mutta ehkä koordinaatioon liittyvien seikkojen johdosta, muutama aika rapsakka myöhästynyt taklaus osuu pelin ensimmäisiin minuutteihin.

Aivan alussa nähdään myös maali. Celsiukset näyttävät 12:sta ja peliä on käyty kaksi minuuttia, kun Paattisten Pamauksen Aleksi Arvonen pistää Henrik Juslinin karkumatkalla. Juslin sijoittaa pitkän juoksunsa päätteeksi pallon tyylikkäästi takakulmaan. Kisurit huutelevat useamman metrin paitsion perään. Kirjoittajalla ei ole kantaa siihen, että oliko tilanne paitsio tai ei, mutta yksi pasianssin korteista käännetään esiin: tuomarin on aika lailla mahdotonta nähdä paitsiotilanteta eikä sille oikein mitään Yläkentän hämärässä voi. Siitä tulee yksi pelin elementti, jota on mahdollista hyödyntää.

Hiukan kuin tyhjästä kisureiden Sucheep Kaeophet väläyttää saksaria, joka ei putoa paljoa maalista ohi. Hälytysajoneuvon sireenit soivat jossain lähistöllä. Celsiukset laskevat ja Kaeophet saa jalkaansaa parinkin kerran vapaaksi, mutta vielä ei osu. Sitä vastoin röyhkeämmin ja suoraviivaisemmin hyökkäävä Paattisten Pamaus rokottaa toisen kerran. Olli Westergård pistää läpipallon *Henrik Juslinille. Syntyy 1 vs. 3 tilanne, mutta niin vain Juslin löytää reittinsä maalille ja saattaa pallon alakulmaan: 0-2. Paitsion perään kysytää, mutta tietenkään sitä ei tässä hetkessä vihelletä.

Celsiukset laskevat yhteentoista. Pallo pamahtaa maalin taakse pimeään metsikköön ja kotijoukkueen vaihtokopista todetaan, että se on ainoa eli se on vaan pakko löytää. Kentältä löytyy monta otantaa jalkapallomaailman stereotypioista. On romuluista pakkia ja keskikentän kovaotteista ankkuria. On kaveria, joka ei mielellään luovu pallosta. On teknisempää kaveria hieman laajemmalla kikkavalikoimalla.

*Jesse Leiklahden kaunokainen:

Kaeophet yrittää uudemman kerran saksaria, mutta vieläkään ei osu. Joku koodi siinä särkyy, sillä Paattisten puolelta tulee kuittailua, että kolmas varmasti jo menee. Pian Pamaus saa vaparin aivan rangaistusalueen rajalta. Juslin leiskauttaa sen sisään sellaisella sisäänpäin kaartavalla kudilla, että oksat pois: 0-3.

Ensimmäistä jaksoa on vielä tovi jäljellä. Pallo pölähtää vuorostaan teatterin puoleisiin metsikköön. Sitä etsitään aika tovi. Tuomari kyllästyy ja pistää pelin tauolle. Celsiukset laskevat kymmeneen ja se on merkki kirjoittajallekin siitä, että vaikka matsi kutkuttaisi katsoa loppuun asti, niin on aika lähteä kotiutumaan. Mukaan lähtee oivallus siitä, että kun pelataan noususta kutosesta vitoseen, pelaataan oikeastaan aika monesta asiasta. Pelataan pelin alkamisajoista, tuomarien määrästä ja laadusta, ja pelataan siitä, että vieressä oleva kaveri on sellainen, joka jaksaa ottaa useammankin tilaa kentälle luovan pyrähdyksen

Vastaan kävelee vihreäpaitaisia kisureita. Pallo on löytynyt.

Peli päättyi 5-2 Paattisten Pamaukselle

Viini: mihin kulloinkin on varaa

*Korjattu maalin tekijöiden nimet nimet Paattisten Pamauksen 1-0 ja 2-0 -maaleihin.