Miksi et lähtisi itse?

Maailma on muuttunut pienemmäksi. Futisfanille se tarkoittaa sitä, että oman suosikkijoukkueen ottelut saattavat olla lyhyen lentomatkan ja pienen järjestelyn päässä. Jos haluaa vain nauttia kyydistä ja jättää järjestelyt toisille, voi ottaa yhteyttä toimijaan, jonka erikoisosaamista ovat jalkapallomatkat.

Manchester Cityn fanit toiveikkaana ottelun alkuhetkillä

Omat väkevimmät futismuistot ovat juuri paikan päällä koetut ottelut. Viimeksi pääsin palkintomatkalle todistamaan, miten Chelsea kiskaisi valioliigassa ratkaisevan oloisen kaulan Manchester Cityyn Etihad -stadionilla. Tunnelma ja ottelu olivat todella ikimuistoisia. Pelipäivä Manchesterissä alkoi jo hyvissä ajoin. Yhdeksän aikaan aamulla pubit alkoivat jo täyttyä ja kaikkialla välkkyvillä ruuduilla spekuloitiin tulevan kierroksen otteluilla. Koko iltapäivän ajan oli positiivisen virittynyt ja odottava tunnelma.

Saavumme stadionille. Etihad imee magneetin lailla vaalean sinisiin paitoihin pukeutuneita Manchester Cityn kannattajia uumeniinsa. Tunnelma kävi todella taianomaiseksi siinä vaiheessa, kun astui stadionin käytävältä katsomon puolelle. Oli kuin olisi astunut kokonaan toiseen ja tiukasti jalkapalloon kääriytyneeseen maailmaan. Liput liehuivat ja kannatuslaulut raikasivat, kun 55000 katsojaa hakeutui paikoilleen nauttimaan viikon kohokohdasta. Epätoden tuntu valtasi, kun supertähdet astelivat pelaajatunnelista kentälle: Diego Costa, Sergio Agüero, Kevin de Bruyne, Eden Hazard ja kourallinen muita aikamme gladiaattoreita.

Pallo potkaistaan peliin. Costa on juuri niin härkämäinen, Hazardilla on juuri niin pehmeä kosketus ja Kante on juuri niin oikeassa paikassa kuin televisiosta olen nähnyt. Yleisö elää yhtenä nopeana organismina, joka saa sähkönsä pelitapahtumista. Antonio Conte näyttää alusta asti siltä, että haluaisi itsekin kentälle.

Puolustaja Gary Cahillin epäonninen ohjaus räjäyttää stadionin pallo painuessa vastustamattomasti vierasjoukkueen maaliin. Cityn kannattajat ovat varmoja voitostaan. Hetken aikaa heidän koko elämänsä näyttää valoisalta.

Costan tasoitus halvaannuttaa katsomon yhtä siivua lukuun ottamatta. Siivu on täynnä lontoolaisia, joille oli itsestään selvää, että tasoitus tulisi. Willianin johtomaali on lontoolaisille asioiden luontaista jatkumoa samalla kun City fanien maailma karkaa kiertoradaltaan. Tunnelmat nousevat ja laskevat kuin pianon koskettimet. 1-3 -maali iskee kiilan lontoolaisten ja manchesteriläisten väliin: todellisuus jakautuu kahtia. Ottelu päättyy rähinään. Tarinan kaari, draama ja tunteiden skaalat ovat koskettaneet syvältä. Kiitollisena ja penkkiin liimautuneena katson, kun viimeisetkin pelaajat katoavat pelaajatunneliin. Jalkapallo on parasta paikan päällä.

Miksi et lähtisi itse? Halvat lennot, netistä suosikkijoukkueesi esimerkiksi FC Barcelonan liput ja maailmalle. Eipä se usein ole sen hankalampaa.

Viinikuvaus: juonenkäänteitä ja elämyksiä paikan päällä. Tuoreena suoraan tilalta.

Antonio Conten gambiitti

Olin ehtinyt jo kirjoittaa seuraavan pätkän:

”Pohjimmiltaan me kaikki tiedämme sen. Kaikkien aikojen valioliigakausi päättyy Chelsean mestaruuteen. Antonio Conte oli lopulta se velho, joka keitti väkevimmät keitokset. Conten ajuri kompuroi kahdesti alkukaudesta: Liverpoolia ja Arsenalia vastaan. Hetken näytti, että aika ei vielä ollut kypsä italialaiselle fiilisvalmentajalle. Ei ollutkaan vielä silloin, mutta nyt kauden puolessa välissä torinolais-lontoolainen chianti on ylimmällä hyllyllä. Sen alla lojuvat keissi irstasta saksalaista Weizenbockia, hämmentynyt espanjalainen Cava -pullo ja ylikypsä ranskalainen Merlot. Todennäköisyyksiä halveksiva futisfani saattaisi vielä tarttua Douron alueen arvoviiniin, mutta rehellisyyden nimissä on todettava, että portugalilainen jäi alkukaudesta pulloon. Se kipuaa kauden päätteeksi korkeintaan toiseksi korkeimmalle paikalle.

Etihad -stadion. Joulukuu. 55 000 katsojaa. Guardiolan vaaleansinisten pelisuunnitelma toimii matemaattisella tarkkuudella. Pallo saadaan maalin kuitenkin vasta Chelsean topparin avustuksella. Toisella puoliajalla tummansinisten härkä laskee katseensa ja rynnii eteenpäin. Hän ajaa itsensä kolmen puolustajan väliin eikä lopulta pääse irti. Tovin kuluttua Diego Costa tekee saman uudestaan ilman palloa. Pää alas ja täysi vauhti päälle. Pallo tippuu hänen jalkoihinsa, pieni siirto sivuun, pakki putoaa kyydistä ja pallo maaliin: irrationaalisuuden ja itsepäisyyden voitto rationaalisuudesta.

Tarina jatkuu. Pää laskeutuu. Pakki jää jälleen selän taakse ja pallo pystyyn Willianille. 1-2. Edessämme istuva jättilaisen, moottoripyöräkerholaisen ja kykloopin risteymä laskeutuu ensimmäistä kertaa ottelussa istuimelleen ja vetää hupun päähänsä. 1-3 -maali on sekä ratkaiseva että kosmeettinen. Chelsea ottaa sellaisen niskalenkin Citystä, että vaaleansinisten happitiehyet tukkiutuvat pitkäksi aikaa.

Tottenham voittaa Chelsean. Se on kosmeettista eikä ratkaisevaa.”

Joulukuussa Valioliiga näytti vielä tältä. Chelsea juhlimassa Etihad Stadionilla

Tilanteet kuitenkin muuttuvat nopeasti. Härkä laski jälleen päänsä, mutta suuntasi nyt sarvensa omaan aitioon. Kiinalaiset hämmentävät nyt koko eurooppalaista jalkapalloa ja yksi punainen lakana laskeutui Stamford Bridgelle. Mikäli tilanne ei nopeasti muutu Chelsea tulee pudottamaan pisteitä. Conte on shakkilaudalla matissa. Haistaako joku shakin vai onnistuuko Conten gambiitti?

Viinikuvaus: päivänselvästä sattumanvaraiseen