JyTy-FC Eurajoki: Pansion sävyjä

Koppaan kotoa pari omaa muksua ja pihalta vielä yhden lainakappaleen mukaan. Pansion Kisapuisto on mukavan eloisa. Kentän laidalla on tutunoloista kotijoukkuetta uskollisesti seuraavaa porukkaa ja nesteytystä varten nurtsiin on painettu oranssia tölkkiä. Läntisen-Suomen A -lohkossa kärkikahinoista on muodostumassa melko kiharaiset, sillä kolmosen parrasvaloihin on tyrkyllä useampaakin vävyehdokasta. Ennen illan matsia JyTy piti tasapisteissä kärkipaikkaa yhdessä Salon Wilppaan ja ÅCF:n kanssa. Heti tappituntumalla on EuPa ja illan vierasjoukkuekin FC Eurajoki pystyisi yhdellä voitolla tunkemaan ykkösriviin.

JyTy aloittaa ottelun ryminällä ja Joel Nuora tasapainoillee itsensä Eurajoen vaijereiden välistä heti ensi minuuteilla, mutta Yönsinisten veskari Tommi Mieskoski päättää shown. JyTy saa Mieskosken maalille muutenkin hässäkkää aikaiseksi ottelun alkupuolella. Vieraat selviävät pinkkien paineistuksesta ja Eurajoki pääsee hiljalleen rakentamaan kontrolloidummin myös omia hyökkäyksiään.

Tommi Mieskosken maalilla riitti alussa trafiikkia

Yksi omista matsikavereista kokeilee ilmeisesti liukutaklausta Pansion hiekalla ja mukaan otetulle juomavedelle löytyy polvea desinfioiva funktio. Takana opastetaan toista nuoretarta siitä, mihin suuntaan kumpikin joukkue hyökkää ja mitä pelin osalta kannattaisi seurata.

-Mä seuraan vaan koko ajan palloa, on hyvä klousaus asialle.

JyTystä molemmat Lehtoset eli Pedro ja Henri koettelevat Mieskoskea. Pedro kiitää Henriltä lähtevään ristipalloon, mutta Mieskoski peittää väylän. Henri taasen pääsee puolittain läpi vasemmalta laidalta, mutta suht kunnianhimoinen chippaus -yritys jää Mieskosken käpäliin. Puolen tunnin pelin jälkeen pinkkien Jere Salmelle aukeaa tuhannen markan paikka Eurajoen maalin edestä, mutta ohi menee vielä. Viisi minuuttia tästä ja kuparinen lopulta särkyy. JyTyn Hannu Kuusisto painii itsensä vasemmalta laidalta irti ja uittaa palloa sivurajaa pitkin eteenpäin. Kuusisto heittää vieheen maalille ja ilmeisesti se on joku Yönsinisten omasta puolustuslinjasta, joka tökkää pallon maalin: 1-0. Mieskoskella ymmärrettävästi leikkaa hieman levy kiinni, koska puolustukselta ei meinaa riittäviä apuja tulla.

Hannu Kuusisto jigittelee ennen 1-0 maalia

Puoliajalla haemme Pansion kebab – pizzeriasta jäätelöt ja parkkeeraamme leirin asiaan kuuluvasti katukoriskentän kupeeseen. Laskeskelen ottelua varten paikalle saapuneen yleisömäärän palttiarallaa kolmeenkymppiin ja fiksuimmat ovat ottaneet myös retkituolia mukaansa.

Välilämmöt Pansion kaksoistornien alla

Eurajoki käy hätyyttelemässä toisen puoliajan alkaessa JyTyn boksissa, mutta kotijoukkue pistää sen jälkeen homman uomilleen. Kuusisto käy tuuppaamassa pallon suunnilleen samoilta sijoilta toistamiseen maaliin, jonne hän ensimmäisellä puoliajalla heitti lättynsä. Sen jälkeen Kuusisto tarjoaa nostalgiapätkää: hän pääse keskeltä läpi ja nostaa pallon Karel Poborskymaisella chipillä Mieskosken yli: 3-0 ja kellossa on 64 minuuttia.

Eurajoki heräilee kaamoksestaan, mutta JyTy puolustaa boksinsa siihen malliin hyvin ettei Yönsinisille oikein kunnon tähystyspaikkaa löydy. Eurajoki höllää ehkä hieman myös kaasuaan ja JyTy pääsee aika vapaasti seilaamaan sen keskikentän yli ja haastamaan hyvässä vauhdissa Eurajoen pakkeja. JyTyn Aapo Paavilainen käy jo lähellä, kun hän yhden nopean hyökkäyksen jälkeen leikkaa keskelle ja veivaa oikean jalkansa vapaaksi. Kuti painaa rystysensä tolpan poskeen noin kaksikymmentä senttiä ristikon alapuolelle.

Sadatteleva Paavilainen saa hieman lempeää eukalyptusta löylyveteensä ennen ottelun loppua. Paavilainen pistää pujotellen ja pitkään. Viimeisen kepin ohitettuaan hän ruokkii Joona Soinia, jolla on helpohko homma siirtää JyTy jo 4-0 johtoon.

Vieraatkin saavat lopulta jotain Salosen bussiin mukaan, kun JyTyn boksin kulmalla käydään todellinen tahtojen taistelu. Vähintään puolentusinaa eri näköistä ja eri asennoista lähtevää taklausta edeltää sitä, että Jorma Kangas saa taittaa jalkapöytäänsä pallon alle. Kankaan keskitys putoaa takatolpalle, josta Jukka Raivio pistää pelemäisen alaspäin suuntautuvan puskun Jasper Soinin maalin sivuverkkoon: 4-1. Pelissä ei sen kummempia ehdi enää tapahtua vaan se paketoidaan pinkkiin. Voiton siivittämänä JyTy nousee toistaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi lohkonsa kärkeen

Tahtojen taistoa ennen kuin Jorma Kangas saa kinttunsa pallon alle

Viini: nurmeen upotettava hintatietoinen 

JyTy- FC HotLips: nelkku auki

Vetäisin lenkkituularin niskaan ja kerron lähteväni matsiin. Saan kuitenkin palautteen, että minulla olisi siistimpiäkin takkeja naftaliinissa. Samalla, kun vaihda takin päivitetympään versioon huikkaan, että kyseessä on JyTyn kotimatsi eli jos tässä aletaan jotain smokkeja sovittelemaan, niin käkeenhän sitä tulee.

Kupittaa on edelleen tuulinen vaikkakin mukavan lämmin. Siirtokatsomoihin kerääntyy parisenkymmentä katsojaa. Pian pelin alettua katsomoihin raahustaa muutama hieman tummempaan hevipaitaan pukeutunutta ja hieman roikkuvampaa farkkumallia käyttävää kannattajaa. Läpinäkyvästä muovipussista paistaa läpi myös konseptiin kuuluvat virvokkeet. Tiesin olleeni pukeutumisessa pelin hermolla ja samaan aikaan mietin, että pelaisipa JyTy oikeasti kotipelinsä Jyrkkälässä.

FC HotLips Turku on itselle uusi tuttavuus sikäli, että joukkueen pelejä en aiemmin muista nähneeni. JyTy ”Turun piirin omituisimpana mutta parhaana joukkueena” onkin tutumpi case. Sekä JyTystä että HotLipsistä huokuu se, että joukkueilla on omanlaisensa ja persoonallinen lähestymistapa futikseen. Se on ihan riittävä syy tulla paistattelemaan päivää kentän reunalle. Samalla tulee omalta osalta avattua läntisen Suomen nelosdivari tälle kaudelle.

FC HotLipsin maalilla riitti ottelussa säpinää

JyTy pelaajat tuulettelevat kapteeninsa Pedro Lehtosen johdolla sitä, että saavat teikkauksessa aloituksen, vaikkakin se tarkoittaa samalla vastatuulta. JyTy vaikuttaa olevan pelissä hieman niskan päällä, mutta syöttöketjut napsahtelevat poikki pykälää liian nopeasti, jotta se saisi pelin totaalidominointiinsa. 

Parinkymmenen minuutin pelin jälkeen peli ottaakin vielä ekstrakieppiä HotLipsin oikealta lähtevästä keskityksestä, joka näyttää kimpoavan JyTyn puolustajan käteen. Erotuomari Tomi Heikkilä ei lähde suotta palloa viemään pilkulle, vaan HotLipsin kärjessä koko matsin vaarallisenoloisesti viilettänyt Teemu Enqvist on ensimmäisenä pallolla ja tinttaa sen samalla vuoronumerolla maaliin: 0-1

HotLipsin Martti Vanhatalo oli yksi ottelun hahmoista

Puolisentuntia se ottaa, että JyTy alkaa saamaan pidempiä hallintajaksoja lähempänä vieraiden maalia. JyTyn Risto Monnonen ehtii kokeilla pystyputken pitävyyttä kertaalleen ennen kuin pussittaa hienosti rangaistusalueen ulkopuolelta.  JyTyn paine jatkuu ja Henri Lehtonen tarkistaa yläriman sointia ennen kuin Tuure Oldendorff testaa varmuudeksi yhdellä kudilla molemmat tolpat. HotLips pääsee vielä säikähdyksellä ja pääsee vielä ennen puoliaikaa itsekin säikäyttämään, kun sekä Jussi Penttiselle että Antoine Gorskille siunaantuu paikat aivan ottelun loppupuolella, mutta peliväline ei perille asti toimitu.

Näin keväisin puhutaan paljon siitä, että joukkueen pudotessa sarjaporrasta alemmas, osuu se seuran koko henkilökuntaan. Myöskään JyTy ei ole ollut asialle immuuni, sillä kahvit ja vissyt täytyy hakea Stadionin Einespalalta asti, mutta mikäs siinä, kun kahvitkin keitetään tuoreeltaan.

Oma aavistukseni oli, että JyTy ottaa suotuisamman tuulen johdosta pelin heti toisen puoliajan alusta näppeihinsä. Olen täysin väärässä, sillä HotLipsin parakissa on keitelty erilaisempaa lientä ensimmäisen puoliajan alkuun. HotLips kontrolloi rauhassa palloa ja pitää sitä kiireettä sen pitämisen ilosta. Täten  se pakottaa Jytyn kuoreensa, sillä ketäpä nyt pallottomana pallon perässä jaksaisi koko aikaa ravata, mutta palloliiton tulossivuille asti eivät HotLipsin juonen perhosvaikutukset yllä. 

Katsomosta horjahdellaan hieman sivuaskeleita ottaen sätkälle. Tämä on ilmeisesti merkki siitä, että kohta alkaa kotijoukkueen toimesta tapahtua. JyTy alkaa saamaan tilanteita sarjana. HotLipsin veskari Martti Vanhatalo ottaa useammankin tärkeän kopin, mutta lopulta Tuure Oldendorff tökkää maalinedushässäkästä JyTyn johtoon: 2-1

Minuutit alkavat pelaajilla enemmän tai vähemmän painamaan. JyTyn valmennuksesta vaaditaan lisää ääntä kentälle ja sitä Pedro Lehtonen myös lupaa toimittaa. HotLips pitää puolustuslinjaansa korkealla, jotta se saa uitettua JyTyn yritelmät paitsioon. JyTy hakeekin paljon palloja juuri selustaan ja silloin, kun lippu ei nouse, niin maaliodottamat nousevat. Klassisen hieman yli läikkyvän viinipullon verran on kellossa, kun Jere Salmi saa kalasteltua rankkarin ja hän itse myös hoitaa savukalat tiskille asti väkevällä kudilla: 3-1

Jere Salmen rankkari:

Peli ei siitä paljoa vanhene, kun Henri Lehtonen intoutuu tekemään taustajuoksun HotLipsin vajalukuista puolustuslinjaa vastaan. Lehtonen sujauttaa hänelle tarjotun pallon etukulmaan: 4-1.

Henri Lehtosella etukulma jyvällä

Oldendorff pääsee vielä toistamiseen tuulettelemaan maalia, kun vaihdosta sisään tullut Pasi Salmi ottaa raivoisan pystyjuoksun päätteeksi Oldendorffiin tutkalle ja Vanhatalo jätetään mahdottoman tehtävän eteen: 5-1 ja näihin lukemiin peli paketoidaan. Useampi ottaa pitkän ulospuhalluksen helpotuksesta, kun Heikkilä vapauttaa pelaajat muihin iltarientoihin

Viini: ei kait Jyrkkälässä sellaisella snobailla

JyTy-MaPS: vatsan verran parempi

Torstai-ilta puski sadetta reilunlaisesti, mutta onneksi oli hyvin tiedossa, että Yläkentän katos kestää. Tunnelmaa nostatettiin rock -sävyisesti ja JyTy näytti ottavan erityisen skarpisti lämmöt ennen ottelua. Yltäkylläisestä varallisuudestaan tunnettu JyTy piti avoimien ovien päivää tai sitten kirjoittaja jäi taas matsilipun verran velkaa. Oman henkeni puolesta toivon ensimmäistä vaihtoehtoa, sillä reitti katsomoon oli lippukojuton. Kahvia sai, mikä lämmitti mieltä ja sisuksia kosteassa alkusyksyn illassa.

Petri Lehtosen määräämien viimeisten nivuspyöräytysten jälkeen pallo tuutattiin peliin. JyTy aloitti taas skarpisti ja sai vyörytettyä pelin MaPS:n päätyyn. MaPS:n linjan takaa löytyi tilaa ja omia pelaajia, mutta aivan alussa pallo hiukan vielä boksissa poltteli. JyTy löysi hyvin tilaa ympäri kenttää ja hyökkäykseen vaikutti nyt riittävän myös hyvin jalkoja, mikä povasi kotijoukkueelle hyvää iltaa. MaPS:n traktorinrenkaissa taisi olla jäämiä edellisen tappion mullasta, sillä se ei vaikuttanut olevan aivan skarpeimmillaan ja etenkin ottelun alussa siltä tuntui puuttuvan raitapaidoille ylimääräinen ekstrakieppi ja kiukku.

JyTyn pallollinen peli oli hyvin kuosissa

MaPS:lla enemmän hakemista

MaPS säikäyttää kuitenkin ensimmäisenä, kun vajaa vartin pelin jälkeen Otto Silvennoisen kaukaa kiitoradalle lähtenyt eurogoals -kuti kopsahtaa tolppaan. JyTy nokittaa pian. Aika lailla koko ottelun liekeissä ollut Henri Lehtonen irtoaa laidalta ja petaa avopaikan Fadi Behannalle. Jonkinlainen tappioputken ja maalittomien matsien yhdistelmä kiipeää kuitenkin Behannan niskaan ja sijoituksen taakse ei tule tarpeeksi liike-energiaa, ja MaPS säästyy vielä takaiskulta.

JyTy jatkaa hyvää otettaan. Tonteilla käy sekä Lehtonen että kulmasta Niko Nauholz, mutta kello ei kilahda ennen kuin 25:n minuutin jälkeen, jolloin muutaman terävän syötön jälkeen Jesse Kurokallio pääsee virittelemään rangaistusalueen rajalta siihen malliin, että palloa kerätään maalin sivuverkoista. JyTy siirtyy ansaitusti johtoon.

MaPS heräilee hiukan ja kierroksetkin nousevat. JyTy saa kuitenkin hyydytettyä MaPS:n hetkellisen momentumin ja peli palaa jälleen alkuperäisille uomilleen. Niillä se jatkaa myös toisen puoliajan alun, vaikka useampi odotti MaPS:lta väkevää rynnistystä. Lehtosista Henrillä jalka liikkuu toisellakin puoliajalla siihen malliin ja peliä eteenpäin vievät syötöt napsuvat kliinisesti sen verran kohdilleen, että ”Pänä” joutuu varmasti loppuviikon pysyttelemään piilossa sen varalta, että José Riveiron metsästysseura hakee lisäremmiä Ilves -jahtiin.

Tunnin pelin jälkeen JyTy alkaa saamaan ottelupalloja. Peetu Savolainen vapauttaa Oskari Lehtisen laidalta, mutta vielä ei osu. Lisäksi JyTy pääsee useamman kerran katkomaan MaPS:n pelinrakentelun heti alkuunsa ja kääntämään katkoista vastaiskuja, joissa on maalinaihioita yhdelle puoliajalle kerrakseen. Lopulta MaPS:n puolustukselle tulee painajaismainen syöttöhassi, jonka Behanna haistaa ja ikään kuin sivelläkseen suolaa haavoihin ottaa aikansa ennen kuin nostaa toisen pölkyn pinoon. No näitä sattuu ja haavoittunut punnerretaan takaisin peliin kapteeni Jari (ei missään nimessä Kari) Oksasen johdolla.

Fadi Behanna ottelupallolla

MaPS heittää taas Hagelbergin Aatun toppariosastolta piikkiin, mutta JyTy on vainunnut selvästi avausvoiton eikä päästää maskulaisia sillasta. Pientä kyläkokousta saadaan aikaiseksi ja korttia viuhuu puolin ja toisin. Jouluinenkin versio nousee lopulta Salim Gouchamille, mutta siinä vaiheessa peli on jo lisäajalla ja JyTyn kauden avausvoitto vatsan mitalla maaliviivan yli.

Yläkentän kyläkokous

Viini: santsikierros samaan kuppiin

ÅIFK-JyTy: tiputanssi

Yläkentällä päätettiin arkiviikkoa ÅIFK:n ja JyTyn -matsilla. Urheilupuistoon tikatessa loppuva kesä sai symbolinsa läskipyörää alaspäin taluttavasti hahmosta, joka pysähtyi aurinkolasiensa takaa tuijottamaan jokaista ohikulkijaa. Olisiko Turunkin markkinoille saapunut joku erikoisempi höpöhöpö -erä, kun vastaavaan spekulaatioon törmäsin aiemmin viikolla PK -seudun osalta?

Yläkentän ämyreistä tunnelmoidaan huuhkajia. Pari kotijoukkueen naisten edustusjoukkueen pelaajaa puhuu itsensä ilmaiseksi sisään ennen minua. Yritän liirata peesissä kertomalla, että olen samasta joukkueesta, mutta maailma ei ole vielä sille valmis, että keski-ikäinen, keskiluokkainen ja kevyesti keskivartalolihava miesoletettu sopisi kyseiseen muottiin. Maksan lippuni niin kuin olin alun perinkin suunnitellut.

ÅIFK vetää alkulämmöt terävästi, kun taas JyTy ottaa rennommin ja luottaa selvästi aiemmilta vuosilta hankittuun lihasmuistiin. Kello nytkähtää hiukan jälkijunassa käyntiin ja siten herättää myöhemmin hämmennystä, koska näyttäisi, että tuomari päättää pelin 44:n minuutin kohdalla.

Hengennostatus + tarvittavat kuvat = Ready to rock

JyTy tulee ensimmäisiin tilanteisiin hyvällä jalalla ja luo pientä painetta kanarialintujen maalille. Kotijoukkueen maalin ja rauta-aidan taakse kerääntyy tiivis, mutta kovaääninen pala Jyrkkälän sielua, joka on tullut nauttimaan perjantaista ja awaydaysta Yläkentälle. Siinä on jopa pientä chäntin aihioita, kun remmin "capo" kertoo jollekin uteliaalle, että ”ei me mistään v*tusta tulla, vaan Jyrkkälästä”.

JyTy sai viimeisille metreille tukea aidan takaa

Kaikesta vierasjoukkueen tuesta huolimatta ja kivuliaan varhaisessa vaiheessa eli muutaman minuutin pelin jälkeen Elias Untamala tunkeutuu pinkkipaitojen boksiin ja pudottaa myyrän takakulmaan. Jyrkkälän ultrat eivät tästä toki lannistu, vaan asiaankuuluvien syvien ja tervaisten yskähdysten rytmittämänä jatkavat vierasjoukkueen suitsemista.

Räplään kännykkää, kun ÅIFK tekee toisen maalin. Katsomon yläpuolelta ehdin kuulemaan, että ”onpa hyvä pallo” ja sen jälkeen Severi Lehtiselle merkataan pystyviiva. Kanarialinnut ovat yllättävän hermostuneita siihen nähden, että ainakin tuloksellisesti heillä ei ottelussa ole hädänpäivää ja intuitiivisesti sanoisin, että ÅIFK ei pelaa perjantai-illassa kauden parasta peliään. Åbolta silmiin pistään Jeremias Kaari, jonka nopeuteen Tykeillä ei oikein löydy oikeanlaista pyydystä.

Pelin alkuvaiheessa alkaneet kopautukset ja tilien tasaamiset niiden osalta ottavat pelin edetessä enemmän jengaa. Lopulta tuomari joutuu ottamaan hymyissä suin toisiaan rappaavia ja anteeksipyytäviä pelaajia tiukempaan nuhteeseen. Peli rauhoittuu rikkeiden osalta hetkeksi, kunnes ne taas alkavat ja mustelmia vaihdetaan oikeastaan pelin loppuhetkiin saakka. Taukotilanne on 2-0 ÅIFK:lle

Peliä värittivät lukuisat kaksinkamppailut

Toinen puoliaika etenee pelin tempon puolesta aika maltillisena, mikä osaltaan jättää JyTy:lle vielä käännön paikan. Tykit saavat toisen puoliajan ensimmäiseen kahteenkymmeneen minuuttiin oman momentuminsa. Kanarialintujen veskari Saku Suominen joutuu ensin paikkaamaan omaa virhettään venyttämällä kätensä takakulmaan tarkoitettuun nostoon.  Anniskelukatsomo herää ja heitä palkitaan hetken päästä, kun vaihdosta peliin otettu Bao Van Truong kipittää ensitöikseen Åbon boksiin ja hänet pyyhkäistään nurin. Henri Lehtonen lataa ensimmäisen pilkun voimalla alakulmaan, mutta tuomari määrää uusinnan. Lehtonen toistaa suoritteen samanmoisena, mutta koittaa päättää sen banenkaan ja tämän Suominen poimii.

Lehtosen rankkarien molemmat versiot

JyTyn osalta bändikamoja aletaan pakkaamaan, kun Tuure Oldendorff nappaa korttikarusellissa toisen keltaisen ja JyTy jää vajaalle. Vahtimestari saapuu treenikämpälle, kun Kaari irtoaa laidaltaan ja laittaa painavan pallon JyTyn veskarin Jesse Peltosen alta Alex Ålgarsille, joka puttaa tyhjiin. Häädöstä huolehtii myös Ålgars, joka ovelalla juoksulla puhkoo JyTyn paitsioansan ja chippaa poborskimaisesti pallon neljännen kerran Tykkien maaliin. Peli päättyy ja viranomaiset tyhjentävät tilan.

Viini: linnunsiipien lepatusta etiketissä

TPK-JyTy: dinosauruksia

Pietarin Krestovsky -areenalla. Täh. Tämä on yläkenttä ja vastakkain ovat futisfoorumilegendana jo ennen kautta sarjanousunsa varmistanut TPK ja täksi kauden läntiseen kolmosdivariin noussut niin ikään legendaarinen JyTy. Parkkipaikat ovat tiukassa, koska futiksen lisäksi terassit imevät porukkaa. Niinpä myöhästymme ottelun alusta pykälän, mutta valotaulu kertoo siitä, että maalit ovat myös antaneet odottaa itseään.

Taistelupari kaivaa mukavassa kesäsäässä nautitun omenaviinerin päälle dinosaurukset repustaan. Dinosauruksia on myös kentällä. Tunnistettavimpina JyTy:n Lehtosen veljekset Pedro ja Henri, heitä käskyttävä Lemmy ja TPK:n maalilta peliä ohjaava Veli-Heikki Maunila.

Koronan perustasolle siirtyneestä Turusta paikan päälle rohkeni muutamakymmen turkulaisista. Pelin ilme on aika lailla selvä. Hyvin organisoitu ja pykälää kevyemmällä jalalla liikkuva TPK hallitsee palloa. JyTy ottaa Pedro Lehtosen johtamalla puolustuksella vastaan. JyTy saa pidettyä TPK:n pitkään pois hyviltä maalipaikoilta, mutta sitten se tapahtu. Peli vanhenee hiukan yli puolen tunnin, kun TPK saa hallinalleen vastinetta. Jyri Sundin lähettää laadukkaan kudin noin 27:stä metristä kohti oikeaa ylästä ja siihen ei JyTyn Jorge Camposin eli Lauri Raitalan loikka aivan riitä. TPK sinetöi 1-0 johtolukemat, jotka ovat samat, millä harmillisesti Tanska vie oman eränsä.

TPK rymistelemässä JyTyn maalilla

Pallopojat käyvät puoliajalla tiukan neuvottelun ylijäävistä viinereistä. Ne luvataan heille pelin päätyttyä nopeat syövät hitaat -mentaliteetilla ja niinpä toinen puoliaika voidaan aloittaa toiveikkaissa merkeissä.

JyTy tuntuu lyöneen kopissa pökköä pesään, sillä se tulee toiselle puoliajalle hyvällä energialla. TPK läikyttää kuitenkin vettä puille pienin höyryämisen jälkeen. Samuel Sibakovin vapari ottaa sopivaa jengaa hänet ja JyTyn maalin erottavasta ihmismassasta. Pallo putoaa maaliin. Samoihin aikoihin jostain katsomon yläorsilta hihkaistaan, että Belgialla on appin mukaan huikea maalipaikka ja sehän tarkoittaa tasoitusta. Peli ja maailma palaavat alkuperäisille raiteilleen.

JyTy laittaa vaihtoruletin päälle. Kuuluttaja huutelee valotaulun perään, mutta penkiltä vastataan, että tuplavaihtoon ei jaksaisi valotauluja kaivaa. Hetken arvuutellaan sisään ja ulos tulevia pelaajia, kunnes kuuluttaja jatkaa Lemmyn taivuttelua. Pienen sanailun päätteeksi valotaulut saadaan myös näkyviin ja täten kuuluttajan mukaan tietoa myös niille, jotka matsia internetistä seuraavat. Ison maailman meininkiä.

Välillä kolisi

JyTy saa ensimmäisen kunnon maalipaikkansa, kun 67 minuuttia on pelattu, mutta Sina Mostafazadehin askelmerkit eivät kunnolla osu. Peli etenee sellaisella divarikolistelumeiningillä, jossa nilkkojen ja säärisuojien kimmoisuutta testaillaan sopivissa määrin. TPK pysyy enemmän pallossa. JyTy löytää lopussa vihdoin hallintajakson itselleen, mutta TPK:n puolustus pitää pintansa. Koska näkyvissä ei ole samanlaista käännettä kuin toisen legendaarisen pinkin eli Martin Palermon edellisen illan ottelussa (HT 3-0, FT 3-3), lähdemme taisteluparin kanssa hieman ennen ottelun päättymistä varmistamaan sujuvan kotiinpaluun. Paavo Nurmen eläväisestä puistosta jää pari keppiä taisteluparin asevarastoon vietäväksi. TPK:lle jää näköisensä voitto. Myös Belgia hoitaa siivunsa futisillasta.

JyTy sai lopussa hyvän hallintajakson, mutta maaliin asti betsit eivät kantaneet

Viini: pahvimukista viinerin kylkeen

Kalinaa alasarjoista: JyTy-TuWe

Kyselen kotona, että onko yläkentälle matsiin lähtijöitä. Poika pomppaa pystyyn ja sanoo tulevansa. Hän kysyy ketkä pelaa ja kerron, että Jyrkkälän Tykit ja Turun Weikot. Poika kysyy, että kuka se toinen on. Vastailen että nuo ne ovat. Mutta pelaako Inter? Sanon että ei ja itku siitä sitten raskaan päiväkotipäivän päätteeksi tulee. Selitän että Inter pelaa lauantaina ja JyTy:ssä pelaa pari vanhaa Interiläistä. Tämä ei kuitenkaan auta ja yläkentän sijaan hän päättää mieluummin mennä pihalle potkimaan. Pakkaan jo kamojani, kun tytär pomppaa ruokapöydästä pystyyn. Hän tulee.

Parkkeeraan auton ja huikkaan tyttärelle, että toivottavasti ei tule sakkoja. Hetken päästä hän kysyy, että onko minulla paljon rahaa mukana. Kerron, että sopivasti, mutta miksi pitäisi olla paljon? Hän sanoo, että siksi, jos tarvitsee maksaa ne sakot. Totean, että maksetaan sitten laskulla, jos niikseen tulee.

Pelaajat marssivat jo kenttää kohti, kun saavumme paikalle. Haemme kahvit, pillimehut, vissyt ja pullat ennen kuin asetumme katsomoon. Parikymmentä vuotta sitten, kun itse potkin palloa divarissa, Jyrkkälän Tykit olivat se kokeneita kettuja täynnä oleva joukkue, joka tuli palttiarallaa suoraan talvitauolta peleihin. Ei pelannut erityisen hyvin, mutta oli todella vaikea vastus ja pataanhan sitä yleensä tuli. Sarjatasosta ja ikäluokasta riippumatta TuWesta on paremmat muistot.

Idyllisellä yläkentällä on arviolta 40-50 katsojaa. Ottelu alkaa molemmin puolin aika tunnustellen. Hiljalleen JyTy ottaa pallonhallinnan itselleen. Erityisesti keskikentällä pallo liikkuu mallikkaasti pelaajalta toisella. Petri Lehtonen isännöi peliä keskikentän ankkurina. TuWe saa kuitenkin pidettyä JyTy:n hyökkääjät pihdeissään ja TuWelta nähdään muutama mallikas paitsioansakin. Katsomosta hihkaistaan, että kyllähän tällainen El Clasico pitää tulla katsomaan.

Ensimmäisen puoliajan alussa JyTy oli niskan päällä

Ensimmäisen puoliajan loppupuolella TuWe saa painostusjaksonsa päätteeksi kolautettua pallon melkein neljästäkymmenestä metristä lähtevästä vaparista rimaan. Käytännössä seuraavasta hyökkäyksestä JyTy saa tilanteen poikaista aikaiseksi. Pallo jää pyörimään Rangaistusalueen rajalle ja Kalle Karhunen tällää sen alakulmaan. JyTy siirtyy kuin varkain kesken TuWe:n momentumin johtoon. Tämä on se JyTy, jonka itsekin tiedän. Ennen kuin peli vihelletään puoliajalle TuWen Robert Pylkkänen käyttää vielä palloa kertaalleen JyTy:n maalin ristikossa.

Kalle Karhunen tuulettelemassa 1-0 -maalia

Yleisö ottaa toisella puoliajalla lisää kieppejä ja eläytyy väkevämmin mukaan pelin imuun. TuWe ottaa pelin haltuunsa. JyTy ottaa pitkälti vastaan ja kärkkyy vastaiskuja. JyTyn puolustuksen onnistuu klaarata Weikkojen pyristelyt kerta toisensa jälkeen. Weikot ovat vaarallisia erikoistilanteista, mutta sopivaa väylää maalille ei löydy. Samaan aikaan JyTy vastaiskut vaikuttavat koko ajan vaarallisimmilta. Lehtosista Henri vapauttaa kertaalleen Palmroosin Petterin, mutta TuWen veskari Otto Hyssälä peittää kudin.

Toisella puoliajalla TuWe hallitsi peliä...

ja rymisteli vaarallisesti erikoistilaiteista, mutta luu jäi lopulta käteen

Loppua kohden JyTy hakee itselleen vielä kokemuksellaan kaikki mahdolliset huilitauot. Joudumme hilppasemaan hieman ennen ottelun loppua muihin rientoihin. Pelin ylle jää vielä jonkinlaisen loppuhuipentuman makua, mutta illalla, kun pääsen taas koneen ääreen sanoma on selvä: JyTy vie matsin 1-0 ja kiristää länsi-Suomen nelosen nousukamppailua.

Viinikuvaus: aikaa kestävää Jyrkkälästä

Tyttären kanssa Veritaksella: vieraita stadista

Juhannuksen jälkeinen kesälomilta. Vanhanaikaisesti tekstitv päälle ja kuinka ollakaan ruudulle pamahti ”veikkausliigassa täysi kierros”. Nopean tarkistus: kyllä Turussa pelataan. Vielä nopeampi neuvottelu: illalla olisi matsi lähdetäänkö katsomaan? Perhe taas pakettiin ja kohti Veritas-stadionia.

FC Interin vieraaksi saapui HIFK, joka on tuonut kannattajakulttuurinsa ja särmikkään markkinointinsa mukana hyvää väriä veikkausliigaan. FC Inter pelasi pirteän alkukauden, mutta ajautui loukkaantumissuman myötä heikompaan kierteeseen. Voitto KTP:sta herätti toiveita kurssin kääntymisestä ja HIFK:ta vastaa voittoisa tahti jatkui. 

Ottelun ensimmäiset minuutit olivat varovaista pelaamista. Kannattajajoukot pitivät hyvää tunnelmaa kuitenkin yllä. Kymmenen minuutin jälkeen Inter alkoi saada hyökkäyssuunnan peliään jälleen tuttuun kuosiin: nopeat ja suoraviivaiset hyökkäykset vyöryivät kohti HIFK:n päätyä. 18. minuutilla Mika Ojala karkasi hienosti HIFK:n puolustukselta ja pelasi Guy Gnabouyoun puolittain läpi laidalta. Carljohan Eriksson kuitenkin torjui Gnabouyoun laukauksen. Irtopallo pomppasi keskelle leikanneelle Henri Lehtosella, joka sai rauhassa sijoittaa pallon maalin. Inter jatkoi maalin jälkeen näyttävää peliään. Palkinto napsahti Solomon Duahin jalasta 33. minuutilla. Duah irtosi Ojalan syötöstä ja chippasi pallon kansainväliseen tyyliin vastaan rynnänneen Erikssonin ohi.

HIFK:n fanit pitivät hyvää tunnelmaa yllä ottelussa

2-0 tilanteessa peli tuntui hieman taputellulta, mutta Interin pelin hyytyi. Interin onneksi HIFK:n peli ei oikein ensimmäisellä puoliajalla lähtenyt ollenkaan rullaamaan. HIFK:n yksi harvoista kontrolloiduista hyökkäyksistä päättyi ensimmäiselle puoliajalla Fredrik Lassaksenin jalasta varoituksenomaisesti vielä tolppaan. Muutoin HIFK:lla oli hyvät hetket ensimmäisellä puoliajalla harvassa.

Peli heräsi henkiin heti toisen puoliajan alussa, kun kuin tyhjästä Otto-Pekka Jurvaisen keskitys löysi maalin edestä Younessa Rahimin, joka tyylitteli pallon ohi Magnus Bahnen. Toinen puoliaika oli muutoin ensimmäistä melko lailla heikompaa jalkapalloa. Inter keskittyi puolustamaan ja räiskimään ’toivotaan toivotaan’- palloja nopeille hyökkäyspään pelaajilleen. HIFK puski tehottomasti Interin puolustusmuuriin. Viimeottelusta tyttäremme oli oppinut taputtamaan ja hän koittikin tsempata sekä kanssakatsojia että pelaajia parempiin suorituksiin. Puoliajalla tuli myös mietittyä lasten leikkipaikalla, että tuleekohan jossain vaiheessa vastaan tilanne, että leikkipaikalle halutaan myös kesken pelinkin. Aika näyttää.

Mika Ojala lähettää pallon muurin yli kohti HIFK:n maalia

Sekä HIFK:lla että Interillä oli pari puolittaista paikkaa toisen puoliajan edetessä, mutta peli laitettiin pakettiin vasta kun 90+5 minuutti oli pelattu. Inter sai lopulta päätettyä yhden ylivoimahyökkäyksistään. Solomon Duah karkasi jälleen oikealta laidalta ja siirsi pallon keskelle nousseelle Philip Njokulle, joka pisti huonostakin peliasennosta pallon pussiin. 3-1 Interille.

Viinikuvaus: heräteostos, kiehtova alkumaku, jälkimaku hiukan puuduttava