Futisviinit: Casillero del Diablo (Shiraz, 2018)

Concha Y Toro on chileläinen vuonna 1883 perustettu viinitila. Aatelismies Don Melchor de Concha y Toro istutti Maipon alueelle ensimmäiset Bordeauxista tuodut viiniköynnökset. Sittemmin perheyrityksestä on tullut Chilen suurin viinitalo. Casillero del Diablon viinibrändi starttasi vuonna 1966. Se on listattu myyntiin ja tunnettuuteen perustuen maailman toiseksi vahvimmaksi viinibrändiksi. Listan kärjessä on australialainen Yellow tail.

Concha y Toro on vuosikymmenten saatossa ostanut useampia pienempiä viinitiloja ja se on listautunut pörssiin sekä Chilessä että New Yorkissa. Yhteistyö Manchester Unitedin kanssa alkoi vuonna 2010.

Casillero del Diablo Shiraz 2018

Concha Y Torolta maistoon menee Casillero del Diablon vuoden 2018 Shiraz. Viiniä löytyy helpohkosti alkon perusvalikoimasta.

Lasissa syvän tumma lähes mustanpunainen viini. Tuoksultaan täyteläinen, hilloisen painava, hilloisen makea, tumman hedelmäinen ja tumman vadelmainen. Taustalta pistää kevyt paahteisuus. Tuoksu on mukavan luonteikas, vivahteikas ja ryhdikäs.

Suutuntumaltaan viini on aika kevyt. Maku kasvaa suussa vähitellen. Tasainen rypäleisyys taittuu suun kuivattavaan tanniinisuuteen ja mustapippuriin. Aromimaailmaltaan viini on tasaisen kypsän ja tumman vadelmainen. Maku on melko lyhyt ja ei ehkä lunasta aivan tuoksun lupausta

Suolaisen juuston kanssa tummat hedelmät ja marjat saavat raikkaamman käänteen. Viini pyytää kaverikseen jonkinlaista suupalaa, jotta se kasvaa täyteen mittaansa. Se on sellaisenaan helposti lähestyttävä ja juotava. Kaupallisuutta on varmasti mietitty ja ehkä se kevyen ironisella tavalla ottaa saman kaistan sponsoroimansa joukkueen kanssa.

3,4/5

Futiskuvaus: perusvarmaa menestymistä tukevien kaupallisten kivijalkojen päällä

Jalkapalloa ja viinillä läträämistä Montenegrolaisittain

Mestareiden liigan finaali Budvan vanhan kaupungin seinältä

Mestareiden liigan finaalipäivä lähti Budvassa rauhallisesti liikkeelle. Aurinko helotti kuumasti ja turistit pötköttelivät rannalla. Tarjoilivat kiikuttivat terasseille Nikšić-olutta ja paikallisten viinitilojen Chardonneytä, Vranacia ja Krstacia. Montenegro on viinintuottajamaa, mutta myös ehdottomasti futismaa. Se kävi selväksi paikallisten kanssa keskustellessa. Matkatoimiston työntekijä Nebojsa kuvasi meneillään olevia EM-karsintoja suurten odotusten karsinnoiksi, jotka olivat kariutuneet heikkoon valmentajaan, jonka fanit olisivat jo halunneet laittaa kilometritehtaalle. Paikallisen jalkapalloliiton puheenjohtaja kuitenkin halusi pitää saman valmentajan. Kuvaus kalskahti tutulta. ”Idiootti”,  tokaisi Nebojsa fanista, joka karsinnoissa oli heittänyt Venäjän maalivahtia ilotulitteella. Montenegron ja Venäjän välinen jouduttiin keskeyttämään: Seurauksena 0-3 voitto Venäjälle, sakkoja ja seuraavan kotiottelun pelaaminen tyhjälle stadionille.

2012 EM-kisojen karsiannoissa Montenegro oli edennyt jatkokarsintoihin asti ja 2014 MM-kisojen karsinnoissa Montenegro johti lohkoaan viiden ottelun jälkeen, mutta se sai viimeisestä viidestä ottelustaan vain yhden pisteen ja jäi lohkonsa kolmanneksi. Huolimatta viimeisten karsintojen huonosta lopputaipaleesta optimismi nykyisiin karsintoihin sai kulmakivensä edellisistä karsinnoista. Montenegro oli parhaimmillaan FIFA-rankingissa jopa kuudentenatoista, mikä ei ole lainkaan huono saavutus kansalta, jonka väkiluku on noin 620 000. Optimismissa Montenegron osalta vaikuttaisi kuitenkin olevan ripaus hulluutta, sillä meneillään olevissa karsinnoissa sen kanssa samassa lohkossa ovat muun muassa Venäjä, Ruotsi ja Itävalta. Reissumme aikana Montenegro hävisi ystävyysottelun Tanskalla, mutta tätä Nebojsa tuntui pitävän lähinnä huvittavana vahinkona ja osoituksena epäpätevästä valmentajasta.

Myöhemmin illalla Budvan kadut alkoivat tihkua jalkapalloa. Lapset pistivät pienpelejä pystyyn kivisille kävelykaduille. Ravintoloissa viriteltiin televisioita. Meidän suunnitelma oli illallisen päälle pysähtyä sopivaan kuppilaan seuraamaan ottelua. Paikka löytyi lopulta helposti. Yllätykseksemme vanhan kaupungin muuriin oli ripustettu isohko screeni, jonka eteen oli kasattu arviolta noin 150-200-paikan terassi. Löysimme terassin kulmalta vapaan paikan ja seurasimme ottelua siitä. Myöhäisestä ajankohdasta huolimatta emme myöskään olleet ainoa lapsiperhe paikalla. Pullo paikallista punaviiniä Vranac Pro Cordea lämmittämään viilenevää iltaa ja ottelu sai alkaa. Koitin ottelun aikana arvailla oliko enemmistö Juventuksen vai Barcelonan puolella, mutta vaikutelma oli se, että samat kannattajat hurrasivat molempien maaleille.

Montenegrolaista jalkapallokulttuuria -pienpeli kuivuneessa joessa

Paul Pogba lähtee ottamaan keskitystä haltuun Barcelonan rankkarialueella. Hetken aikaa näyttää, että jotain aivan nerokasta on tapahtumassa. Pallo jää Pogban jalkoihinin, vaikka hän on tiukassa vartioinnissa. Dani Alves repii kaksinkamppailutilanteessa Pogban nurin. Jossain toisessa ottelussa tilanteesta olisi voitu tuomita rangaistuslaukaus. Tuomari ei kuitenkaan reagoi. Alvesin pelaaminen saattoi ratkaista mestareiden liigan voiton. Barcelona iskee 2-1 –maalin tilannetta seuranneesta vastahyökkäyksestä. Budvan vanhan kaupungin ravintolat remahtavat huutoon. Ottelun päätyttyä DJ:t alkavat pyörittämään levyjä. Barcelona voittaa mestareiden liigan ja Budva valmistautuu vastaanottamaan rantabulevardille valuvat bileitä metsästävät turistit.

Yöllä saapuessamme hotellille yövuoron virkailijalla pyörii uusinta ottelusta aulan televisiossa.

Viinikuvaukset:

Plantaze, Grnogorski Krstac 2011: terävä sitruunainen alkumaku, täyttää koko suun ja häipyy nopeasti

Plantaze, Grnogorski Vranac Pro Corde 2009: Paahteinen, kuivahko, mutta lämmittää viilenevässä illassa

Montenegrolainen jalkapallo 2015: hullua optimismia ja odotuksia, jälkimaussa ironiaa ja pettymyksiä, ja näin.

Montenegrolaiset viinit olivat hyviä eivätkä mitään makeita 'turistimehuja'