Matkalla (osa III): Leeds United-Arsenal

Pelilista saa surutta punakynää. Omicron jyllää ja tartuntoja ilmenee Valioliiga -joukkueissa pelit peruvina ryppäinä. Lopulta listalle jää enää yksi peli: Leeds-Arsenal. Se on meidän peli ja kokoa reissua heitelleet sattumukset pelaavat meidän pihalle. Toki punakynää vedetään siihen tahtiin myös Leedsin pelaajalistaan, että vaatii melkoista ponnistelua uskoa edes jonkinlaiseen tulokseen, mutta jalkapallo on siitä hieno peli, että tämäkin peli alkaa 0-0:sta.

Leedsin peleihin lippujen saaminen on oma Odysseiansa, sillä kysyntä läikkyy reilusti tarjonnan yli. Omalla kohdalla useammalla laitteella jäsenille suunnatusta lipunmyynnistä tikettien kärkkyminen heti h-hetkellä toi bingon. Liput eivät ehtineet Suomeen ennen kuin lentokoneemme irtosi kiitoradalta, joten lipunmyynti järkkäsi meille duplikaatit pelipäiväksi lipputoimistoon. 

Olemme Elland Roadin kupeessa jo kolmea tuntia ennen peliä. Lippujen hakemisen lisäksi ohjelmassa on Leedsin kaupassa vierailu, ”rokoterannekkeen” hommaaminen ja matsiruoka Elland Roadin vieressä olevassa The Old Peacock pubissa. Stadionin lähistön värimaailma on korostuneen sinistä, keltaista ja valkoista, ja vaikka käsillä on hieman koleampi päivä niin tunnelma stadionin ympäristössä on raukeaa ja onnellisen yhteisöllistä.

Perinteitä ja uutta aikaa Elland Roadilla

Lapioituamme hampparit ja curryranskalaiset kitusiimme käppäilemme stadionin itäpuolelle ja kilautamme liput vuorollamme lipunlukijaan. Koronarannekkeita ei ainakaan kovin tarkasti portilla tarkisteta niin kuin ehkä saattoi lopulta odottaakin, vaikka moni todistukseton olikin vapauttanut lippunsa myyntiin peliä edeltävinä päivinä. 

Vahva sumu verhoaa savumaisena pilvenä kenttää, kun pelaaja lämmittelevät. Katsomonosat täyttyvät hiljalleen ja ensimmäisiä chänttejä viritellään.  Lopulta kotiyleisö tarttuu euforisesti pelin alkua enteilevän ”Marching on together” -kappaleen sävelmiin ja Elland Road konsertoi pieteetillä sitä, mistä Leeds Unitedissa on kaupungilleen kyse.

The Old Peacock pubin kautta Elland Roadille

Videolla Marching on Together:

Peli poljetaan käyntiin ja selväksi käy, että tänään ei muovi-istuimille tule olemaan paljoakaan käyttöä, mikäli meinaa kentälle nähdä. Nostan taisteluparin myös penkillensä seisomaan, jotta pelitapahtumista jää visuaalisiakin muistoja. Leeds aloittaa toiveita herättävän terävästi ja saa aivan ottelun alussa painettua pelin Arsenalin päätyyn. Taika kuitenkin raukeaa melko pian, kun Arsenal saa viriteltyä ensimmäiset hyökkäyksensä ja Leedsin puolustus on auttamattoman helisemässä. Arsenalilla on paikat tehdä ensimmäiseen vitoseen kaksi maalia. Sen jälkeen loukkaantumisten tainnuttaman Leedsin peli ei lähde rullaamaan, vaikka yleisö koettaa sitä lennättää. Oikeiden jalansijojen löytyminen puolustuspelissä ja lukuisat harhasyötöt värittävät Leedsin peliä. Arsenal kasvaa koko ajan ja Garbriel Martinelli on lopulta se kaveri, jonka sisäterä leijuttaa pallon ensimmäistä kertaa Leedsin maaliin.

Leeds vastaa ”Champion of Europe” -chäntillä ja taisteluparikin intoutuu heiluttamaan pokemon -teemaista Leedsin huiviaan, vaikka edellisen matsin peruilta olikin enemmän Manchesterin taivaansinisten miehiä. Raphinha loihtii kuin tyhjästä tasoituspaikan itselleen, mutta alakulma ei ole riittävän jyvällä ja kuti valuu ohi:

-Tehtiinkö me maali?, taistelupari kysäisee

Muutaman rytmikkään "Marcelo Bielsa" -säkeen jälkeen Martinelli on irti ja nostaa pallon toistamiseen Leedsin maaliin. Leedsin puolustuspelaaminen yskähtelee vielä ensimmäisellä puoliajalla kertaalleen Arsenalin siirrellessä palloa Leedsin boksissa. Kinttuja ei vain löydy oikeisiin väyliin ja niinpä ”Let your country down” -chänttinsä saanut Bukayo Saka flipperöi pallon jo kolmannen kerran Leedsin maaliin ja se kylvetys, joka neljä yötä ja neljäkymmentäviisi mailia M62:sta lounaaseen sijaitsevasta alkupisteestä sai alkunsa, jatkuu.

Puoliajalla brittipiirakat ja olut tekevät kauppansa. Ehdimme jälleen hyvin toisen puoliajan alkuun takaisin. Katsomon sisääntuloaukolle kiivennyt herrasmies antaa kipakkaa palautetta kentän suuntaan. Järkkäri käy rauhoitelemassa miestä, joka puolustelee käyttäytymistään selkeäsanaisella

-But they are shit! Look at them!

Kyllähän sitä aina toivoo, että 0-3 saattaisi kääntyä vielä joksikin muuksi, mutta pelinilme ei sellaiseksi lähde vääntymään, vaikka Arsenal nostaa hieman kengurunnahka tossuaan kaasulta. Ohi kulkevat ihmiset antavat ymmärtäviä katseita toisilleen. Ilo on revittävä tänäänkin jostain muusta kuin varsinaisesta peliesityksestä. Poikansa kanssa matsia katsomaan tullut brittjätkä laulaa nurmella pötköttelevälle Martin Ødegaardille ”You are just soft southern bastard” ja astelee murheellisen näköisenä takaisin omalle istumapaikalleen.

Tunnelma stadionilla valotaulun lukemista huolimatta on upea ja se kumpuaa jostain äärimmilleen kaupallisesti viritettyä brittifutiksen pirtaa syvemmistä sfääreistä. Leedsin näennäinen hallinta on lohduttavaa. Kenties Arsenalin Ben Whitekin haluaa antaa jotain Leedsille takaisin, kun hän lanaa holtittomasti Joe Gelhardtin boksissa nurin ja Leeds saa rankkarin. Raphinha jättää suorituksessaan samba-askeleet tällä kertaa hieman vähemmälle ja täräyttää pallon surutta oikeaan yläkulmaan. Reissun yhdestoista maali tulee lopulta oikeiden maalipuiden väliin ja siitä otetaan ilo irti. Länsi-Yorkshiren majakkaan syttyy hetkellisesti valo, jonka Emile Smith Rowe hyvin ajoitetulla juoksulla ja riittävän painavalla viimeistelyllä sammuttaa: 1-4.

Yksi maali oikeidenkin maalipuiden välliin

Loppukymppi, peliajan päättymisen jälkeinen kymppi ja matka stadionin aitojen läpi kohti seuraavia etappeja on väkevän ”We all love Leeds” -chäntin säestämää. Pelireissun tulokset ovat olleet karmeita, mutta se ei tässä hetkessä tunnu lainkaan niin pahalta kuin kotimaisessa irkkubaarissa karkeasti viikko sitten Rüdigerin kalasteleman lisäajan pilkun jälkeen. Oikeastaan tulokset eivät tunnu ollenkaan pahalta siihen onnentunteeseen peilaten, että näimme Leedsin paikanpäällä ja vieläpä Valioliigassa kaikkein niiden sattumusten ja suursäätilojen vaihteluiden jälkeen, jotka reissuamme kelluttivat.

Videolla: We all love Leeds

Taistelupari avaa kotiinpaluupäivän, joka lopulta piti sisällään yhden peruuntuneen junvavuoron, yhden peruuntuneen ja yhden myöhästyneen lennon, silmät säihkyen ja nauraen:

-Ne hävisi, vaikka niillä oli niin hyvä kannatus!

Mitäpä siihen lisäämään.

Viini: paikallisten riemusta ja kyyneleistä perinnereseptillä

Erling Braut Håland - WTF

Erling Braut Håland on tulikuuma piste eurooppalaisella futiskartalla. Red Bull Salzburgissa koko syksyn ja alkutalven maaleja latoneen norjalaisihmeen öljylautta pumppaa kultaa kiihtyvällä tahdilla. Håland siirtyi Salzburgista Borussia Dortmundin riveihin maltilliselta vaikuttavalta 20m€ summalla. Debyytissään norjalaisnuorukainen pääsi kentälle Dortmundin ollessa 3-1 tappiolla Augsburgille. Håland kiitti luottamuksesta ja pisti pinoon hattutempun verran maaleja. Dortmund tai pitäisikö todeta, että Håland, käänsi ottelun 3-5 -tulokseen. ”The manchild” jatkoi armotonta menoaan FC Kölniä vastaan: vaihdosta mukaan 65 minuutin kohdalla peliin mukaan tullut Håland ampui kaksi maalia ja Dortmund voitti lopulta 5-1.

Erling Braut Håland on yksi kuumimpia tulevaisuuden hyökkääjänimiä

Erlin Braut Håland on syntynyt Leedsissä. Hänen isänsä Alf-Inge Håland teki pitkän uran brittikentillä 1990-luvulla ja 2000 -luvun alussa. Isä Hålandin ura käytännössä päättyi Roy Keanin härskiin taklaukseen, joka oli kosto kaksikon aiemmasta vihanpidosta. Pojasta polvi paranee ja poika-Håland on ilmoittanut haluavansa voittaa Valioliigan Leedsin -väreissä.

Syntymäpaikastaan huolimatta Erlin Braut Håland vietti suurimman osan lapsuudestaan Brynessä Norjassa. Kotiseuduillaan hän pelasi ensimmäiset jalkapallovuotensa Bryne FK:n joukkueessa. Kova työ ja intohimoinen suhtautuminen jalkapalloon siivitti hänet debytoimaan Bryne FK:n edustusjoukkueessa jo 15 -vuotiaana. Brynestä Håland napattiin norjalaiseen pääsarjaseuraan Moldeen, jossa hän pääsi treenaamaan ja pelaamaan edustusjoukkueen kanssa.

Hålandia kosiskeltiin jo Moldesta Euroopan suurseuroihin, mutta hänen uraansa on rakennettu enemmän kehittymisen kuin rahan ehdoilla. Niinpä Molden jälkeen seuraksi valikoitui itävaltalainen FC Red Bull Salzburg. Salzburgissa Håland sai reilusti peliaikaa ja vastuuta. Lisäksi hän pääsi esittelemään taitojaan Mestareiden liigan ja Eurooppa liigan näyteikkunoissa. Salzburgissa Håland oli pitelemätön. Hän teki 27:ssa ottelussa 29 maalia ja maaleista kahdeksan hän teki Mestareiden liigassa.

Salzburgista Håland siirtyi hiljattain Dortmundiin. Hän oli tiettävästi ainakin Manchester Unitedin kiikarissa, mutta jälleen Håland teki ratkaisun omaa kehittymistään silmällä pitäen. Sekä Salzburg että Dortmund ovat perinteisesti olleet ponnahdusalustoja pelaajille. Hålandin pelaajaura ei ole samanlaista ilotulittelua, mitä hänen maalimääränsä. Hän vaikuttaa tekevän tarkkaan harkittuja siirtoja ja toteuttavan systemaattisesti hänen uralleen piirrettyä suurempaa suunnitelmaa. Erlingin isä toimii taustalla varmasti kullanarvoisena konsulttina.

Peliälykäs maalintekokone

Håland ei ole yhden tempun ihme, vaan hän pystyy tekemään maaleja niin molemmilla jaloillaan kuin päällään. Fyysisyytensä ansiosta Håland on vaarallinen niin nopeasti virtaavassa pelissä kuin staattisemmassa hyökkäystilanteessa. Håland on 194cm pitkä, mutta pituudestaan huolimatta, hän ei ole varsinainen target-pelaaja, vaan hän omimmillaan saadessaan pallon puolustuksen selustaan.

Håland laukoo suurimmaksi osaksi rangaistusalueen sisältä eli korkean maaliodottaman paikoista. Samaan aikaan hänellä ei ole erityisen paljoa kosketuksia rangaistusalueen sisällä eli Håland on vastustajan boksissa poikkeuksellisen tehokas.

Jos katsoo Hålandin maalit kuluvalta kaudelta, niin on helppo huomata, ettei niissä ole kovin selkeää kaavaa. Silmiin pistää kuitenkin se, miten painava vasemman jalan kuti hänellä on, ja se, miten Hålandilla on kyky löytää boksista riittävät sentit, jotta hän saa maalintekoyrityksensä läpi. Hänellä on selkeä käsitys siitä, missä maali ja maalivahti kulloinkin ovat, ja siksi maalinteko näyttää olevan hänelle helppoa. Rautalankaversiona: Hålandilla on poikkeuksellinen kyky lukea peliä ja hakeutua oikeaan paikkaan. Håland on nopea ja hänen maalitekopakista löytyy monipuolinen kokoelma jokaiseen tilanteeseen sopivia ratkaisuja.

Norjan maajoukkueelle on helppo povata kissanpäiviä

Norjan maajoukkueelle on helppo povata hyviä aikoja, sillä maalintekokoneen lisäksi turskamaanviheriöiltä, on myös kasvamassa toinen poikkeusyksilö, Martin Ødegaard, joka tulee huolehtimaan, että tarjoilu Hålandille pelaa.  

Viinikuvaus: huolellisesti kypsyvää tulevaisuuden norski -samppanjaa.

Martin Ødegaard –voiko maailman paras pelaaja olla norjalainen?

Martin Ødegaardilla on poikkeuksellinen taito hallita peliä ahtaassa tilassa

Alkuvuodesta 2015 jalkapallomaailma kohahti. Real Madrid oli ostanut 16-vuotiaan Martin Ødegaardin noin neljällä miljoonalla eurolla norjalaisesta Strømsgodsetista. Jalkapalloilevalle maailmalle suhteellisen tuntematon lahjakas nuorukainen nousi otsikoihin ryminällä. Poikkeuksellisen pelisilmän ja taidon lisäksi huomio kiinnittyi Ødegaardin palkkaan. Oliko 80 000 punnan viikkopalkka kohtuullinen norjalaiselle raakileelle? Siirto Real Madridiin nähtiin myös jonkinmoisena ammatillisena riskinä. Kahmaisiko jalkapallon jättiläinen, joka ei varsinaisesti ole tunnettu kasvatustyöstään, liian aikaisessa vaiheessa yhden ikäluokkansa lahjakkaimmista jalkapalloilijoista riveihinsä? Kaiken epäolennaisuuden keskellä on hyvä kuitenkin ymmärtää, että Ødegaardin tulevaisuus on nyt viikko viikolta taloudellisesti paremmin turvattu ja lisäksi hän saa harjoittaa ammattiaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa parhaiden mahdollisten ammattilaisten ympäröimänä. Mielestäni ainoa oikea kysymys on: voiko Martin Ødegaardista tulla maailman paras jalkapalloilija?

Ødegaard aloitti jalkapalloilijan uransa synnyinkaupunkinsa omassa seurassa Drammen Strongissa. Martinin isä Hans Erik Ødegaard on entinen jalkapalloilija. Martin syntyy jalkapalloperheeseen. Ødegaardin vanhemmat rahoittivat Drammen Strongin harjoistuskentän uudistamisen tekonurmeksi. Sen jälkeen seuraakin se melko tavallinen tarina. Ødegaard viettää kentällä tuhansia tunteja aikaa, pelaa jalkapalloa aina kun on mahdollista ja käytännössä nukkuu pallon kanssa. Hän siirtyy 2009 11-vuotiaana Strømsgodsetin nuorisojoukkueeseen. Pelaa ja harjoittelee itseään 2-4 -vuotta vanhempien junioreiden kanssa. Häntä peluutetaan vasempana pakkina, jotta hän saisi mahdollisimman paljon kosketuksia palloon ja kohtaisi samalla itseään fyysisesti vahvempia vastustajia.

Ødegaard debytoi Strømsgodsetin edustusjoukkueessa 13-vuotiaana. Käy säännöllisesti Eurooppalaisten suurseurojen harjoitusleireillä. 15-vuotiaana hän murtautuu Strømsgodsetin pelaavaan kokoonpanoon. Ødegaardista tulee nuorin Norjan pääsarjassa pelannut jalkapalloilija ja myös nuorin Norjan pääsarjassa maalin tehnyt pelaaja. Ensimmäisellä kaudellaan Norja Tippeliigassa Odegaard tekee 5 maalia ja antaa 5 maaliin johtanutta syöttöä 23:ssa ottelussa. Samana vuonna 15-kesäisenä hän myös debytoi Norjan maajoukkueessa.

Tässä kohtaa tarina saa monitahoisemman twistin. Barcelonan Lionel Messiä ihannoiva nuorukainen saa unelmasiirron Real Madridiin. Siirto ei varmasti ole kaikkien mieleen. Huhutaan että Ødegaard poistaa sosiaalisesta mediasta kaikki Messiä ylistäneet lausumansa. Julkisuuteen valuvat myös tiedot Ødegaardin palkasta. Pojan klopista tulisi muutamassa kuukaudessa miljonääri, vaikka todelliset näytöt jalkapalloilijana ovat vielä antamatta. Lisäksi Ødegaardin sopimukseen on vaadittu pykälä, jossa määritellään se, että Ødegaard harjoittelee Real Madridin ykkösjoukkueen mukana. Hän pelaa kuitenkin Real Madridin kakkosjoukkuessa Castillassa. Ødegaardin saapuessa Castillaan joukkue on tukevasti Espanjan kolmanneksi korkeimman sarjatason nousukamppailussa. Castilla häviää neljä peliä putkeen Ødegaardin debyytin jälkeen. Voittaa jälleen Ødegaardin ollessa maajoukkueen mukana. Zinedine Zidane jättää Ødegaardin seuraavassakin ottelussa kokoonpanon ulkopuolelle ja Castilla voittaa.

Castillan ja Ødegaardin teiden risteytymässä törmäävät superlahjakkaan nuoren kehitysprojekti ja alasarjoissa tahkovan reservijoukkueen tavoitteet. Ødegaard on myös jatkuvasti ollut nuorin ”sitä ja tätä” tehnyt pelaaja. Carlos Ancelotti lyö pisteen tälle kululle. Hän ei ota Ødegaardia kokoonpanoon 10.3.2015 Schalkea vastaan pelatussa mestareiden liigan jatko-otteluissa, mikä merkitsee, että hänestä ei tule nuorinta mestareiden liigassa koskaan pelannutta pelaajaa. Ancelotti kertoo syyn: Ødegaard ei ole vielä valmis eli hän ei ole vielä tarpeeksi hyvä. Ele on eräänlainen paluu todellisuuteen. Ei ehkä niinkään Ødegaardille vaan koko jalkapalloilevalle maailmalle. Parhaat pelaa. Jos Ødegaard olisi jo tarpeeksi hyvä, hän pelaisi säännöllisesti jo Real Madridin edustusjoukkueessa. Näin ei kuitenkaan ole ja siinä ei ole mitään ihmeellistä. Ødegaardille on suunniteltu oma kehitysohjelma, jota hän toteuttaa askel askeleelta. 

Ødegaard on ensimmäistä kertaa Real Madridin La Liga-ottelun kokoonpanossa huhtikuun lopussa 2015, kun Gareth Bale, Karim Benzema ja Luka Modric ovat loukkaantuneina. Peliaikaa ei kuitenkaan tule. Hän saa debyyttinsä myöhemmin 7-3 –voitossa Getafea vastaan. Symbolisesti hänen vaihdetaan hattutempun tehneen Cristiano Ronaldon tilalle. Lisää La Liga otteluita ei kuitenkaan tule. Paikka yhdessä maailman parhaan sarjojen parhaista joukkueista ansaitaan kovalla työllä. Vielä ei ole Ødegaardin aika.

Ødegaardin pelaamista, kun katsoo, niin huomio kiinnittyy siihen, miten hän pystyy palloa vastaanottaessa hallitsemaan tilaa kevyellä ensimmäisellä ja toisella kosketuksella. Ødegaard rytmittää peliä paineen alla siten, etteivät fyysisesti vahvemmat pelaajat pääse kunnolla iholle. Lisäksi hän reagoi pallollisena nopeasti muuttuvaan pelitilanteeseen ja varioi peliään haastamisen ja vapauttavien syöttöjen välillä. Ødegaardilla on taito luoda tilaa ja viedä hyökkäyksiä ahtaassakin tilassa eteenpäin. Siinä missä Cristiano Ronaldon tavaramerkki on räjähtävä nopeus ja Lionel Messillä alati vaaralliset kuljetukset, joiden kautta hän liimaa vastustajat itseensä, Ødegaardin tavaramerkiksi voisi muodostua pelin vieminen ahtaasta tilasta ylivoimahyökkäyksiin muutamalla kevyellä kosketuksella. Ainakin siinä pelin osa-alueessa hänestä voi tulla maailman paras. Muilta osin aika tulee näyttämään tuleeko seuraava Diego Maradona Norjasta.

Viinikuvaus: taianomaista hehkua, liitoa ja maan kamaraa