Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste championship. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste championship. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Futisoluet: Fullersin London Pride

Tunnetun ja legendaarisenkin lontoolaisen Fuller’s panimon London Pride brändi on Valioliigaan hamuavan Brentfordin yhteistyökumppaniolut. Kyseessä brittityyppinen 4,7%:n vahvuinen ale olut.


Fullers London Pride


Olut sai tulla maistoon vasta, kun Brenfordin voittoputki katkeaa tai Leeds varmistaa Valioliigapaikkansa. Molemmista on nyt aikaa eli oluella on ollut hyvin aikaa viiletä jääkaapissa.

Lasiin kaatuu kuparinruskea hieman kultaiseen taittavat olut. Päälle nousee ohut, tasainen ja maitokahviin vivahtava vaahto. Oluen tuoksu on raikkaan maltainen ja kauraleipäisen karhea. Maltillisesti antavassa tuoksussa on pientä kotikaljamaista twistiä.

Suutuntamaltaan olut on ryhdikäs ja pirteän kupliva. Olut on täyteläinen ja täyttää suun. Brittityyppisen humaloinnin leipäisyys, kauraisuus ja hento greippisyys johdattavat makua. Kitkerä humalointi jää kitalakeen vapauttamaan makua hetkeksi aikaa. Bittermäinen tasainen kitkeryys on lopulta se tämän oluen punainen lanka.

Kyseessä on tyylikäs ja maukas brittiolut. On helppo ymmärtää, että tällä divarissa pystyy orastavaa voittoputkeakin rakentamaan, mutta championship on niikseen karu sarja, että ei välttämättä riitä sarjanousuun asti. Jäämme odottelemaan ja maistelemaan

3,6/5

Futiskuvaus: laadukasta peruspeliä ja voittavaa tekemistä


perjantai 17. heinäkuuta 2020

Tänään en käynyt matsissa

Laiva irtoaa Turun satamasta. Keli on hyvä. Kesäinen.

Buffetista ehtii matsin alkuun. Kännykän mobiilidata ja laivan wifi -verkko pistävät parastaan, kun Leeds pelaa Valioliigaan noususta. Peli on kylmäävä. Sarjajumbo Barnsley painaa päälle. Palloja viuhuu yli ja ohi Illan Meslierin vartioimasta maalista. Muutama jää hanskoihin.

Marcelo Bielsa heittää kolmannen topparin sisään. Bielsalta ei tällaista siirtoa ole aiemmin tällä kaudella nähty. Panokset ovat kovat ja Leedsin pinnat roikkuvat Barnsleyn oman maalin varassa.

Trubaduuri soittaa lähes tyhjälle pubille. Hän kertoo nyt tilaisuuden tullen kokeilevansa uusi kappaleita. Listalle nousee housea, trancea ja Backstreet boyssia akustiselle kitaralle sopivina sovituksina. Patrick Bamford hukkaa maalipaikan. Bielsa saa Pablo Hernandezin hämilleen vaihtamalla hänet sisään ja ulos saman puoliajan aikana, mutta niin kuin Elland roadin seinään on painettu: Side before self, every time. Hernandezin tilalle tullut Jamie Shackleton kalastaa hyökkäyspään vaparin. Pian sen jälkeen peli päättyy. Leeds on pinnan päässä Valioliigaan noususta. Palaan liikuttuneena perheen luo katsomaan laivan iltashow:ta.

Tänäänkin oli matsipäivä. Kausaripaikkojen liput on painettu eteenpäin. Inter pelaa HJK:ta vastaa. Josè Riveiro puhuu ennakossa identiteetin mukaisesta futiksesta. Siitä myös Leedsin kahdessa viimeisessä kaudessa on ollut kyse, vaikka Bielsa nostikin Barnsleytä vastaan puoleksi tunniksi toisen naamion Leedsin kasvoille. Usein ne seurat, jotka eivät raharovioista huolimatta menesty, kärsivät identiteetin puutteesta. Esimerkiksi tämän kauden West Ham ja Aston Villa ovat otantoja tästä. Viime kauden HJK menee samalle hyllylle.

Pukkaan Ruudun lähetyksen päälle kauppakeskuksen kauppakäytävän penkillä. Inter pelaa identiteettinsä mukaisesti ja hallitsee peliä. Lapset kiipeilevät kolikoilla käyvän auton katolla. Tilaan taksin.

Saan lähetyksen päälle taas hotellihuoneessa. HJK näyttää hallitsevan toisen puoliajan alkua. Juomatauon aikana siirrymme hotellin aulabaariin ja taas takaisin hotellihuoneeseen. 

Inter on päässyt taas pelin päälle. Liliu löytää Connor Ruanen vasemmalta laidalta. Ruanen painava laukaus suhahtaa kohti takakulmaa. Se on niin laadukas, että Antonio Reguerl ei pysty hallitsemaan sitä. Ripari pomppaa keskelle ja Timo Furuholm tökkää pallon maalin.

Identiteetin lisäksi jalkapallossa on olemassa myös kaavoja. Yksi sellainen on se, että Inter voittaa kotonaan HJK:n. Niin myös tänään.

Samaan aikaan Huddersfield kiusaa WBA:ta. Leedsin nousu on tällä hetkellä noin kahdenkymmenen minuutin päästä.

Viinikuvaus: juhlajuomaa


maanantai 15. kesäkuuta 2020

Ja sitten futis taas alkaa

Veritaksella saa venytettyä jalat seuraavan penkkirivin päälle. Rytmikkäät taputukset säestävät kotijoukkueen kulmapotkua, vaikka pelataan harjoitusottelua. Yleisöstä aistii sen, että jalkapalloa on ollut ikävä. Some -virrassa välkkyy, miten kotimaisen futiksen yleisökiintiötä pikkuhiljaa nostetaan. Korona jää paitsioon, vaikka eihän se minnekään ole vielä hävinnyt. Kotijoukkue voittaa 5-0. Aurinko tuntuu helottavan iltataivaalla tavallista pidempään.

Bundesliigan katsominen ilman yleisöä tuntui erikoiselta. Äänet kaikuivat kuin joskus omina divarifutisvuosina, jossain niistä askeettisista halleista, joissa harrastustaan sai harjoittaa. Dortmundilta jää pilkku saamatta Bayern Müncheniä vastaan, koska keltainen seinä ei ole sitä vaatimassa. Unionin Berliinin Ultrien äänet kaikuvat stadionin laitojen yli. Tiettävästi sanktioita ei tullut. Parissa viikossa ehti suorittaa Bundesliigan perusopinnot ja vilkaista myös sarjaporrasta alemmas Hampurin suuntaan. Reviiriderby, klassikon ja El Plasticon voi lisätä käyttösanastoon.

Sitten katsomoäänet simuloidaan kotikatsomoihin. Tuomas Virkkunen kuittaa napakasti, että Real Madridin kotiottelussa on nyt parempi tunnelma kuin koskaan. Marcelo tekee maalin. Pian sen jälkeen brassi syö energiapatukkaa ja juo pohjekramppeihin jotain frozen margaritan -näköistä virvoketta. Sevillan derbyn vie Sevilla FC. Selailen samalla kolmosdivarin otteluohjelmaa ja varailen lippuja KaaPon ja KuPS:n väliseen Suomen Cupin otteluun. Eihän se mikään alkuperäisen suunnitelman mukainen Venäjä-Suomi ole, mutta aion olla vastassa, saapuu futis sitten asemalle Allegrolla, pikajunalla tai resiinalla.

Leeds pelaa juhannuksena Cardiffia vastaan. Silloin futis voi viimeistään nostaa isännän viirin lipputankoon.

Viinikuvaus: vaatimattomasti saapuva, mutta odotettu


lauantai 11. tammikuuta 2020

Hajatelmia Marcelo Bielsasta ja Leedsistä

Emirates -stadionilla nähtiin yksi brittifutisvuoden kertomuksellisimmista puoliajoista, kun Marcelo Bielsan Leeds painoi Arsenalin aivan purjeisiin. Mikel Arteta sai puoliajalla äyskäröityä kölinsä tyhjäksi ja lopulta tykkimiehiltä kastuivat vain jalat. Ottelun päätyttyä Arteta juhlii helpottuneena. Bielsa vastasi tähän lempeällä ja hieman ironisella hymyllä. Artetan ja Arsenalin lakanat pysyivät puhtaana, vaikka Bielsa toi maailman nähtäväksi menestysreseptin sekä futismaailman menneisyydestä, nykyhetkestä että tulevaisuudesta. Futishumun humalluttamana helposti unohtuu, että yksistään Arsenal hyökkääjän Alexandre Lacazetten markkina-arvo on osapuilleen sama kuin koko Leedsin pelaavaan kookonpanon.




Brittifutiksen terävin kärki pelaa bielsapalloa: pallonhallintaan perustuvaa korkean intensiteetin ja prässin jalkapalloa. Bielsa itse vie jalkapalloa kuitenkin koko ajan uusille tasoille ja uusiin konteksteihin. Esimerkkinä: futikseen ja huippu-urheiluun leimallisesti kuuluva ”voittoon hinnalla, millä hyvänsä”-mentaliteetti saa vastinparinsa Bielsan korkeamman moraalin pelifilosofiasta. Leeds on championshipissä yksi vähiten rikkoneista joukkueista, vaikka se on samaan aikaan yksi eniten taklanneista. Kokonaisuus ei toki ole näin mustavalkoinen, vaan harmaansävytteinen, mutta Bielsa on itse alleviivannut sitä, että uskoo pelaajien performoivan paremmin silloin, kun he uskovat tekevänsä oikein ja he pelaavat korkealla pelimoraalilla.

Kulttivalmentajan auraa kantava Bielsa elää itse vaatimattomasti paikallisen kaupan yläkerrassa jalkapallolle omistautuen. Samaan aikaan huippufutaajat ympäri maailmaan elävät kuin Rock -tähdet konsanaan. Tapa elää on persoonaan menevää, mutta vaikutusvaltaisena hahmona Bielsa tuo jalkapallossa hengen materian rinnalle. Leedsin osalta on nähty, että pelkät pitkät perinteet ja laaja kannattajakunta eivät takaa taivaspaikkaa. Leeds pelaa valmentajansa arvojen mukaista futista ja se on kenties merkittävin syy sille, että se keikkuu sarjatasonsa kärjessä ja pystyy haastamaan isompia seuroja luopumatta kuitenkaan omasta pelillisestä identiteetistä. Arsenal-Leeds -matsista tuli sellainen tuntu, että kentällä olevat joukkueet tulevat jotenkin eri maailmoista.

Huolimatta siitä, että jalkapallon suuriin kertomuksiin kuuluisi Leedsin paluu Valioliigaan ja nimenomaan kummisetä -Bielsan johtamana, ei Elland roadin taivas ole mitenkään pilvetön. Ennen alkukesää ilkeitä äitipuolia koputtelee länsi-Yorkshiressa ovia totuttuun tapaan.  Bielsan vahva ja jääräpäinenkin tapa toteuttaa omaa jalkapallofilosofiaansa on toistuvasti päättynyt siihen, että hänen joukkueiltaan loppuu kaasu ennen kauden loppua. 

Bielsalle töitä tekevät pelaajat kehittyvät usein harppauksittain, mutta samalla Bielsan tapa valmentaa on pelaajille sekä fyysisesti että psyykkisesti erittäin kuluttava. Tähän yhtälöön, kun lisätään 46:n ottelun championship -kausi ja poikkeuksellisen pientä pelaavaa kokoonpanoa pyörittävä Leeds, nousee kylmä hiki pintaan. Leedsin kahdesta pelaavasta kärjestä toinen palasi vuoden vaihteessa lainapestiltään Arsenaliin. Ykkösveskari Kiko Casillaa uhkaa pitkä pelikielto ja kesällä Tottenhamille myytiin Jack Clarke. Korvaajat puuttuvat vielä. Leeds on viritetty äärimmilleen niin pelillisesti kuin business -mielessä. Leedsin omistajaa ja liikemiestä Andrea Radrizzania on tiettävästi lähestytty seuran ostoaikeissa. Mikä kauppa olisikaan sen parempi kuin saada Leeds mahdollisimman edullisesti Valioliigaan ja sitten myydä pois? Pokeripöydässä pelataan kovaa peliä jalkapallomaailman sattumanvaraisuutta vastaan.

Leedsin kannattajien keskuudessa ollaan vahvasti sitä mieltä, että Englannin mestaruussarjan kabineteissa ei haluta Leedsin nousevan. Narratiiviin liittyy se, että tuomareiden päätöksissä ja peliohjelman suunnittelussa, Leedsille jää aina lyhyt tikku käteen.  Syyt tähän kumpuaisivat historiasta, seuran perinteistä ja mestaruussarjan taloudellisista intresseistä. Bielsa ristiriitaisia tuntemuksia herättävänä hahmona tuo myös oman lisänsä soppaan. Kuluvalta kaudelta käsiin on jäänyt kaksi Leedsiä vastaan selvästi väärin puhallettua rankkaria ja pari Leedsille puhaltamatta jäänyttä. Viime kauden Spygate -tapaus jätti myös omat varjonsa keskusteluun. Kuluva kausi kokonaisuudessaan tulee sitten jättämään asialle joko puoltavan tai vahvistavan todistuksensa.

Leeds pelaa nyt 100-vuotiskauttaan. Se on sarjan kärjessä ja sellaisen valmennuksen alaisena, jota on vaikea tai mahdoton lähiaikoina korvata. Silmut ovat jo kesken talven puhkeamaisillaan ja minkälainen kliimaksi se olisikaan, jos Bielsa pääsisi ensi kaudella saman shakkilaudan ääreen Josep Guardiolan, Jürgen Kloppin, Jose Mourinhon ja Carlos Ancelottin, ja monen muun kanssa? On helppo ennustaa, että mikäli Leeds ei nouse, lähtee Bielsa. Leedsiin tulee pitkä talvi ja kevääseen jää pelkät talventörröttäjät. Siksi kuluva kausi vaikuttaa niin kohtalonomaiselta.

Viinikuvaus: modernin viinin kypsyttämisen juuret, nykyhetki ja tulevaisuus. 

lauantai 11. toukokuuta 2019

Derby-Leeds: sirkus

Marcelo Bielsan Leeds Unitedin ja Frank Lampardin Derby countyn kohtaamisessa ei ole mitään normaalia. Elland roadin kevät on pakottanut kapsaisiinia Leeds -fanien kurkkuun. Jo valloitettu valioliigan kukkula olikin vain kangastus ja nyt reitti maaliin vaatii kaikki sakkokierrokset.

Derbyn kevätaurinko on helotellut lempeämmin. Se sukelteli playoffseihin viimeisessä ottelussa ja kevättä on myös joukkueen vireessä. Derbyshiren aurinkoa varjostaa kuitenkin Bielsan kokoinen pilvirykelmä, joka tuo muistoja kauden karvaista tappioista ja agentti -elokuvista. Pilvi irvistää niin viattomasti, että sen on kätkettävä sisäänsä jotain muuta kuin englantilaista urheiluhenkeä ja avoimesti tilitettyjä kokoonpanoja.

Avoimuuden ilmapiiriä on myös kannattajien ja pelaajien välillä: ne ovat avoimesti ja kaulakkain kertoneet vihaavansa toisiaan. Joukkueiden tarinat ovat takoneet päänsä kuhmuille kauden aikana. Kenties isoimmat patit tulivat juuri  joukkueiden edellisestä ottelusta, jossa Bielsan jengi rynnäköi Derbyn harjoituskeskukseen ottamaan vastustajastaan selvää. Siinä missä siinä ei olisi pitänyt olla mitään uutta tai ihmeellistä olikin yhtäkkiä kaikki uusi ja ihmeellinen. Bielsa otti vielä Lampardin ottelussa taskuunsa ja monia varmasti mietityttää, että joko Frankie on päässyt sieltä pois.

Keitto on siis kiehunut hellalle jo valmiiksi. Tähän otteluun ja ottelupariin on tultu niin monen esiintyjän kanssa ja niin monen juonen käänteen kautta, että överit on vedetty jo ennen ottelua. Jostain sirkusteltan katon repeämästä välkkyy valioliigan taivas. Sen edessä on elefantteja, trapetsikeinuja, silmänkääntäjiä, tulennielijöitä ja akrobaatteja. Fanin katse pureutuu kuitenkin kaikkien esteiden läpi ja tavoittaa valon

Viinikuvaus: sekametelisotku, kapsaisiinia ja kyyneleitä.


lauantai 9. helmikuuta 2019

Kehäketun ja kummisedän päiväolut

Middlesbrough-Leeds United jatkaa tärkeiden ottelujen sarjaa, jossa silpataan kohti valioliigan taivaspaikkaa. Leeds kärsi kivuliaan kotitappion Norwichille viime viikolla. Riverside stadionilla olot tulevat olemaan myös tukalat, kun pohjois-Yorkshiren kehäkettu Tony Pulis juoksuttaa verikoiransa Marcelo Bielsan valmiiksi mustelmilla olevan Leedsin nilkkoihin. Joukkueet ovat eri puolilta Yorkshireä, mutta suoranaista derbyn leimaa ottelu ei kanna, vaikka kiihkeästä kamppailusta on kyse. Yhteisestä historiikista löytyy kuva Middlesbroughin Juninhosta vuodelta 1996-1997 itkemässä Elland roadilla. Tasapeli Leedsiä päätti tuolloin boron valioliigataipaleen ja tämä Middlesbroughissa muistetaan kyllä.

Tony Pulisin pelisuunnitelma on jotain muuta kuin mihin kärkiseurojen pallonhallintaan ja pelin dominointiin perustuva ilakointi. Boro lähtee todennäköisesti 4-2-3-1 -taktiikalla ja luovuttaa pallonhallinnan suosiolla Leedsille. Boro vetäytyy ja avaa peliään pitkillä laitaan suuntautuvilla syötöille. Laitapakkien tehtävä on ensisijaisesti puolustaa eivätkä he nouse aktiivisesti tukemaan hyökkäyksiä. Yksinkertaisuudessaan Boro hyökkää neljällä pelaajalle. Kuuden muun pelaajan tehtävä on pitää puolustusmuoto kasassa. Tähän muotoon myös hyökkäävät pelaajat putoavat. Pulisin mestariteos piirtyy erikoistilanteiden hyödyntämisen väreihin. Ennalta sovitut pelaajien vahvuuksille rakennetut juoksuradat, joilla on tarkoitus hämmentää vastustajan puolustusmuotoa, luovat hyökkäyspelin uhan. Pulisin pelikirjan tavoitteen voi tiivistää hyvin yksinkertaisesti kahteen elementtiin

1. Pidetään oma maali puhtaana
2. Tehdään tarvittava maali erikoistilanteesta

Tony Pulisin Middlesbroughilla hyökkäysvelvoite on jaettu staattisesti neljälle pelaajille, jotka myös aktiivisesti putoavat puolustusmuotoon mukaan

Leeds ei muuttane pelisuunnitelmaan radikaalisti, vaan se lähtee määrittämään pelin tempoa ja pitämään palloa. Peli on haastava Leedsille nimenomaan siitä syystä, että boron vetäytyessä suosiolla, pelin tempo tulee laskeutumaan ja tilaa nopeasti etenevälle syöttöpelille ei ole. Odotettavissa oleva pelin kuvan yhdistettynä Leedsin maalinteko-ongelmiin ja huolimattomuuteen puolustuspelissä povaa vaikeaa ottelua Bielsan valkoisille. Pulisin päiväunissa boro rokottaa heti alkuun joko Leedsin puolustuspään virheestä tai erikoistilanteesta ja pitää sen jälkeen dinosauruksensa vastaanottomoodissa. Leedsin pallonhallinta prosentti saattaa nousta ottelussa hyvinkin hulppeaksi, mutta avainkysymykseksi nousee, löytääkö Leeds boron kenttäpuoliskolta riittävän usein riittävästi tilaa, jotta se saa luotua riittävät maalitekopaikat. Johtoasemaan päästessään Leeds ei luultavasti muuta pelitapaansa, vaan paahtaa samoilla höyryillä ja raiteilla pelin loppuun asti.  Boro on siis pelissä mukana tuomarin päätösvihellykseen saakka.

Elokuun loppupuolella joukkueet pelasivat Elland Roadilla 0-0 -tasapelin. Maalittomaan tuskin tänään jäädään, kun brittifutiksen kehäkettu ja modernin jalkapallon kummisetä punovat juoniaan, mutta tasapelin auraa on ilmassa. 

Viinikuvaus: ketun häntä kainalossa, Yorkshiren sadetta, Juninhon kyyneleitä ja härän mustelmia 

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Kanarialinnun viserrys: Leeds-Norwich 1-3

Elland roadilla mitelty championshipin talviklassikko Leeds-Norwich lunasti odotuksensa. Daniel Farken kanarialinnut niistivät Bielsan valkoisilta elintärkeät kolme pistettä. Tummat pilvet sakenivat länsi-Yorkshiressa, sillä tappio oli Leedsille jo neljäs viimeiseen kuuteen otteluun. Norwichin pistekunto taas näyttää vihreämpää trendiä ja pukkipartyt lähtevät hilpeissä tunnelmissa kahlaamaan helmikuun kinoksia eteenpäin.

Leeds oli pelin päällä ensimmäisen puoliajan. Se lähti odotetulla 4-1-4-1 ryhmityksellä viemään peliään onnistuneesti eteenpäin. Leeds määräsi pelin temmon ja otti pallonhallinnan (65% vs 35%) itselleen. Norwich vastasi 4-2-3-1 muodostelmalla. Leedsin pelatessa omalla peli-identiteetillään Norwich joutui vetäytymään enemmän kuin oli ajateltu eikä se onnistunut rikkomaan pelin virtaa siten, että se olisi saanut pelin intensiteettiä laskemaan.

Leeds kaatui ensimmäisellä puoliajalla tehottomuuteen ja heikkoon pelinlukuun puolustuspelissä. Pontus Jansson teki turhan rikkeen pelin alkupuolella ja rikettä seuranneesta vaparista Mario Vrancic vei Norwichin johtoon. Tilannetta oli edeltänyt sarja Leedsin laukaukseen päättyneitä hyökkäyksiä, mutta laukausten laatu ei ollut riittävä, jotta ne olisivat tuottaneet todellisen maalintekouhan. Pelin virta jatkui samanlaisena maalin jälkeen eli Leeds juoksutti toistuvasti hyökkäyksiä Norwichin maalia kohti. Lisäksi se sai laitettua painetta Norwichin pelin rakenteluun, jolloin Norwich joutui hakemaan pelin avauksia usein pitkien syöttöjen avulla.

Kuvassa on hahmoteltu, miten Leedsin puolustus ylipelaa Teemu Pukin maalia edeltäneen tilanteen


Norwich toista maalia edelsi jälleen Leedsin puolustuspään virhe. Adam Forshaw menettää omalla kenttäpuoliskollaan pallon Vrancicille. Norwich pääsee 4 vs 3 -vastahyökkäykseen. Leeds saa kuitenkin hidastettua hyökkäystä, mutta keskikenttä ei ehdi tarpeeksi nopeasti tukemaan puolustusta. Leedsin puolustus ylipelaa tilanteen ja kaksi puolustajaa lähtee blokkaamaan Vrancicin laukausta. Teemu Pukki jää laidalle vapaaksi ja pallo kimpoaa onnekaasti hänelle. Pukki puttaa pallon maaliin ja lisää Norwichin johtoa.

Toisella puoliajalla Norwich ottaa pelin haltuunsa. Se pysyy paremmin pallossa ja pystyy rauhoittamaan pelin intensiteettiä. Leeds ei kykene toisintamaan ensimmäisen puoliajan peli-ilmettä, vaan Leeds menettää toisella puoliajalla palloja selvästi enemmän, mitä ensimmäisellä puoliajalla eli sen syöttöpeli on tehottomampaa. Pelin painopiste siirtyi myös Norwichin kenttäpuoliskolta enemmän keskialueelle.

Norwichin 3-0 -maali juontaa jälleen Leedsin heikosta pallollisesta pelaamista puolustuspäässä. Pukki karvaa pallon Norwichille Leedsin pelatessa huolimattomasti vaarattoman tilanteen omalla kenttäpuoliskollaan. Norwich pääsee rakentamaan tilanteen vasemmalta laidalta, jonka päätteeksi Vrancic tekee illan toisen maalinsa ja käytännössä ratkaisee pelin. Leedsin vaihdosta tullut Patrick Bamford kaventaa vielä ottelun ensimmäisellä lisäaikaminuutilla, mutta maali on osastoa kuriositeetti.

Bielsa nosti ottelun jälkipressissä Leedsin ongelmiksi tehottomuuden ja turhat virheet. Kyseiset ongelmakohdat ovat toistuneet myös aiemmin Leedsin otteluissa ja Norwich onnistui hyödyntämään Leedsin pehmeä kohdat eilen tehokkaasti. Daniel Farke oli ymmärrettävän tyytyväinen omiensa otteisiin.

Viinikuvaus: kanarialinnun kirkasta juhlapukua ja vettyvän Elland roadin märkää nurmea.

lauantai 2. helmikuuta 2019

Talviklassikko divarista: Bielsa- vai Pukkiparty?


Leeds United-Norwich City on illan helmi. Marcelo Bielsan positiivisintensiivinen jalkapalloilottelu hulluuden rajamailla kiiluvine miljoonaan kertaan tarkistettuine taktisine nyansseineen pystyttää lintulautansa keltavihreille Itä-Englannin kanarialinnuille, joiden höyhenpeitteiden alta kasvavat taaksepäin kaartuvat sarvet. Ilmaisella siirrolla Norwichin siirtynyt Teemu Pukki on ollut yksi brittifutiskauden sensaatioista takomalla seitsemäntoista maalia tämän kauden aikana. Pukki kilvoittelee aidosti Championshipin maalikuninkuudesta.

Leeds henkilöityy valmentajaansa Marcelo Bielsaan. Hänet tuntee skenessä jokainen. Norwichin Daniel Farke on enemmän ”new kid on the block” -sikerämästä. Saksalainen saapasteli brittufutiksen viheriöille Dortmundin organisaatiosta. Bielsa on palauttamassa kunnian länsi-Yorkshiren säpäsähtelevälle jättiläiselle. Farke tulee hieman sivusta ja hieman yllättäen. Valioliiga siintää molempien reittilentojen horisontissa. Molemmat valmentajat perustavat pelinsä pallonhallintaan ja hyökkäävään mentaliteettiin.

Sekä Leedsillä että Norwichiltä löytyy merimerkit vastustajien puolustuspelin salakarikkojen kiertämisen, sillä molemmat ovat päässeet laukomaan paljon. Leeds pitää yllä voimakkaampaa pelitempoa ja vie peliä aktiivisemmin eteenpäin, kun Norwich rakentaa peliä rauhallisemmin. Leeds pitääkin palloa suhteessa enemmän vastustajan kenttäpuoliskolla, kun taas Norwichin osalta pallonhallinta keskikentällä korostuu. Hyökkäysalueella Norwich hakee nopeita murtautumisryityksiä, joissa hyödynnetään muun muassa Pukin nopeutta.

Leeds juoksuttanee kentälle 4-1-4-1 ja Norwich 4-2-3-1 -muodostelman. Leeds tullee vyöryttämään hyökkäyspeliään laitojen kautta ja hakemaan keskityksiä. Farke on joutunut varmasti miettimään sitä, miten Norwich saa puolustussuuntaan tuettua laitapeliä siten, että Leeds ei pääse luomaan jatkuvaa ylivoimaa laidoille. Lisäksi Norwichin täytyy kyetä puhkomaan Leedsin prässi silloin, kun kanarialinnut rakentavat peliään puolustuksen kautta. Leedsin täytyy nimenomaisesti onnistua prässipelissään, sillä Norwich on erittäin vaarallinen, mikäli se pääsee murtautumaan Leedsin keskikentän läpi ja juoksuttamaan Leedsin pakkeja kovalla vauhdilla omaa maaliaan kohti.

Leeds (sin.) tulee todennäköisesti lähtemään otteluun 4-1-4-1- ja Norwich (kelt.) 4-2-3-1 kooonpanolla


Leedsin ja Norwichin kohtaaminen tuo raikkaita brittifutistuulia siihen kaupallisuuden lävistämään leikkikenttään, jossa tähtipelaajat vuokraavat kohtuja ja miljardööriomistajat pelaavat reaalimaailman futismanageria omilla rahoillaan. Lentoyhtiöiden joukkueiden sijaan tänään nähdäänkin kaksi oman kaupungin jengiä, jotka vastoin markkina-arvoaan miehittävät divarifutiksen kärkisijoja. Toki olisi tekopyhää väittää etteikö klassisen Rolls Roycen päivittäminen sporttisempaan malliin mahdollisen valioliigapaikan synnyttämässä miljoonasateessa olisi molempien seurojen agendalla. Nyt on kuitenkin nyt ja ainoa ilmaan väreilemään jäävä todellinen kysymys onkin: miten divarifutis voi olla näin innostavaa?

Viinikuvaus: perinteitä, bilemeininkiä, hullun Gauchon rypäleitä, kanarialintujen munia, pukin sarvet ja saksalaista rytkettä

lauantai 26. tammikuuta 2019

Marcelo Bielsa ja Leeds United: kun yksi hullu kaataa koko pöydän


Marcelo ”El Loco” Bielsa on Englannissa merkitty mies. Suurin syy tähän on se, että hän on saattanut nukkuvan länsi-Yorkshireläisen jättiläisen ansaitsemaansa lentoon ja reitti valioliigaan näyttää olevan auki. Bielsa tuli brittifutikseen ulkopuolelta ja otti skenen haltuun nopeasti. Hän ei ainoastaan luonut voittavaa joukkuetta, vaan hän loi viihdyttävää jalkapalloa pelaavan ilmiön, joka tekee futisfanien ja romantikkojen elämästä pykälän verran parempaa. Polttonestettä roiskahti kytevään nuotioon myös, kun Leedsin henkilökuntaan kuuluva ihminen pidätettiin Derbyn Pride Park -stadionin liepeiltä. Henkilön aikeena oli kerätä tietoa Derbyn viimeistelevästä harjoituksesta ennen Leedsin kohtaamista. Leeds voitti ottelun ja Frank Lampard näytti koko ottelutapahtuman kontekstissa Bielsan rinnalla hämmentyneeltä linnunpoikaiselta ja tapauksen lumipalloefekti on vielä käynnissä.

Bielsan taktinen resepti on mallia mummon pannukakku niille, jotka edes etäisesti harrastavat huippufutiksen seuraamista: korkealla pelaava puolustuslinja yhdistetään intensiiviseen ja koko kentän kattavaan prässiin. Pallon menetyksen jälkeen se pyritään voittamaan välittömästi takaisin. Intensiivinen prässi tähtää siihen, että Leeds pääsee aloittamaan hyökkäyspelinsä lähempää vastustajan maalia ja epäorganisoitunutta puolustusta vastaan.  Bielsan Leeds tahtoo dominoida pallonhallintaa. Peliä rakennettaan nopeilla syötöillä pelaajien muodostamien kolmioiden kautta ja hyökätessä pelaajilla on vapaus vaihtaa pelitilanteen mukaisesti pelipaikkoja. Lisäksi laitapakit tukevat voimakkaasti hyökkäyksiä, jolloin laitakeskikenttäpelaajat siirtyvät pelaamaan lähemmäs vastustajan puolustuksen keskustaa ja luomaan syöttösuuntia sektoreille, joista on mahdollista luoda vaarallisia maalitilanteita. Bielsan pannukakussa on se erikoisuus, että se on toteutettu ensimmäistä kertaa Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Todistettavasti se on myös maistunut.

Kuvissa on hahmoteltu, a) minkälainen on Leedsin normaali 4-1-4-1 kokoonpano b) miten joukkue ryhmittuu, kun peliä lähdetään avaamaan ja c) miten joukkue ryhmittyy pallollisena hyökkäyspäässä


Bielsa on taustoittanut pelisysteemiään psykologisella kulmalla eli kun vastustaja ajautuu vaikeisiin pelitilanteisiin eikä saa useita syöttöjä pelattua omille pelaajilleen se vaikuttaa vastustajan itseluottamukseen. Samaan aikaan hyökkäävän ja kenttätapahtumia dominoivan joukkueen eli Bielsan Leedsin itseluottamus kasvaa. Bielsa on myös luonut syvemmän yhteyden seuran pelaajien ja kannattajien välillä. Hän siivotti kolmen tunnin ajan pelaajillaan Elland Roadin kenttää, jotta nämä saisivat käsityksen siitä työn määrästä, joka keskivertokannattajan on tehtävä, jotta hänellä on varaa ostaa lippu Leedsin otteluun. Tällä kaudella yleisö on vankkumattomasti ollut Leedsin takana. Intensiivinen pelitapa ja pelaajien ja kannattajien hurmiollinen vuorovaikutus luovat symbioottisen ympäristön Bielsan orkestroimalle Leedsille. Bielsa on myös itse alleviivannut sitä, että juuri fanit ovat se korvaamaton elementti jalkapallossa.

Leedsin United on transfermarktin mukaan pelaajamateriaaliltaan sarjan yhdeksänneksi arvokkain ja lisäksi se on keski-iältään sarjan kolmanneksi nuorin joukkue. Se siis pelaa yli odotusten. Tilanne on kivulias monelle championshipin seuralle, jotka pelaavat alle odotusten. Tämä varmasti osittain on johtanut siihen, että tilaisuuden koittaessa Lampardin kirkkokuoroon on liittynyt muitakin laulajia. Nuorta joukkuetta yritetään häiritä myös median kautta, mikä sinänsä on yksi huippufutiksen eväskorista löytyvä särvin siinä, missä vastustajan treenien tarkkailukin. Viimeisimpänä Bristol Cityn omistaja Steve Lansdown on vaatinut, että Leedsin tulisi spygaten -johdosta menettää pisteitä. Vaateessa on pelimiesmäistä twistiä. Leeds ja Bielsa ovat nyt piirileikin keskellä ja heitä testaillaan myös muilla kuin pelillisillä keinoilla.

Hieman mediapelin katveessa on se tosiasia, että työmäärä ja vaatimustaso ovat nousseet Leedsin koko organisaatiossa. Bielsa taustajoukkoineen siivilöivät ja analysoivat poikkeuksellisia määriä dataa vastustajistaan. Vastustajien kenraaliharjoituksista saatava data on vain pieni siivu sitä datakakkua, jonka pohjalta tehdään päätöksiä siitä, miten seuraavaa vastustajaan vastaan pelataan. Pelaajat saattavat olla harjoituskeskuksessa aamuvarhaisesta iltamyöhään ja Bielsa itse on järjestellyt asiansa siten, että hän voi yöpyä harjoituskeskuksen tiloissa. Bielsaa ja hänen Leedsiään draivaa vankkumaton usko siihen, että he tekevät juuri oikeita asioita. Itse tekeminen on viety sille tasolle, että se pistelee sydämiä niin omissa kannattajissa kuin myös vastustajien takamatkan nuotioilla kyräilevissä leireissä.

Viinikuvaus: argentiinalaista hulluutta, tarkoin valittuja klassisia rypäleitä ja länsi-Yorkshireläistä fanaattisuutta

tiistai 21. elokuuta 2018

Leeds United: katastrofiseurasta karnevaalien pääesiintyjäksi


Marcelo Bielsa on puhaltanut Leeds Unitedin henkiin. Samalla jalkapallomaailman katseiden reunoille on tanssahdellut sinikeltainen logo. Katastrofiseuran 15 -vuotta kestänyt suojuoksu saattaa olla päättymässä. Mullasta kohti valioliigaa kurottuu käsiä, joihin on painettu Tony Yeboahin, Harry Kewellin, Alan Smithin ja Lee Bowyerin nimet.

Leeds Unitedin sinikeltainen logo


Perinteisen valioliigaseuran tarina muuttui katastrofiseuran tarinaksi, kun Peter Ridsdale laittoi kaikki pelimerkkinsä Mestareiden liigan logon päälle. Kaksi hutikierrosta jättivät seuran tyhjän päälle ja se joutui myymään parhaat pelaajansa peittääkseen velkansa. 2003-2004 -kaudella loppuun hakattu Yorkshireläis -nyrkkeilysäkki talutettiin lopulta pois valioliigan areenoilta. Takominen ei kuitenkaan loppunut vaan jatkuvassa turbulenssissä haahuillut Leeds pudotettiin lopulta kolmannelle sarjaportaalle. Seura oli kuin häivyksen jäljiltä: ei pelaajia, omaa harjoituskeskusta tai stadionia ja kausi 2007 olisi aloitettava 15 pisteen sanktion alaisena.

Leeds nousi kaudeksi 2010 takaisin championship -sarjaan. Sen omistajat ja valmentajat vaihtuivat tiheään. Seura jahtasi pakkomielteisesti valioliiga -paikkaa, mutta päätyi kaudesta toiseen championshipin keskikastiin. Taustalla hääri Ken Batesin ja Massimo Cellinon kaltaisia värikkäitä liikemiehiä hämärine bisneksineen.

Valta vaihtui Leedsissä vuoden 2017 alussa, kun Cellino myi kahdessa osassa seuran maanmiehelleen Andrea Radrizzanille. Hieman yllättäen samassa kaupassa poistui sen hetkinen valmentaja Garry Monk. Radrizzani on sen jälkeen hankkinut takaisin Leedsin naisten joukkueen ja myös Ellan Road -stadionin. Hankinnoilla on varmasti ollut on ollut ennen kaikkea strateginen pohja, mutta hankinnoilla on myös selkeästi symbolinen merkitys.
Ilman skandaalin käryä ei Radrizzaninkaan lyhyt valtakausi ole mennyt. Kuluneena keväänä hän kyseenalaisti Wolverhamptonin sisarryhtiön ja pelaaja-agentti Jorge Mendesin agenttitoimiston ristiinomistukset. Lisäsi Radrizzani vei Leedsin pelaamaan ystävyysotteluita Myanmariin, mikä sai muun muassa Amnesty internationalin varpailleen.

Radrizzanin viimeisin siirto vaikuttaa häränsilmältä. Heinäkuussa hän hankki Leedsin peräsimeen valmentajamaailman kummisedän: Marcelo Bielsan.

Marcelo ”El Loco” Bielsa

Marcelo ”El Loco” Bielsaa pidetään modernin ja älykkään jalkapallon kummisetänä. Bielsa on valmentanut lukuisia nykyisiä  huippuvalmentajia heidän pelaajaurillaan. Muun muassa Mauricio Pochettino ja Diego Simeone ovat saaneet harjoitta ammattiaan Bielsan alaisuudessa. Myös Josep Guardiola on käynyt Bielsan opissa.  

Bielsan valmentajaura on kulkenut Etelä-Amerikan sarjojen kautta Argentiinan ja Chilen maajoukkueiden valmentajaksi. Tämän jälkeen Bielsa valmensi Athletico Bilbaota, Marseillea ja kahden päivän ajan Laziota, josta hän omatoimisesti lähti, koska totesi seuran pettäneen lupauksensa joukkueen pelaajahankinnoista. Ennen Leedsiin siirtymistä Bielsa valmensi Ranskan liigassa Lilleä. Lillessä Bielsa nuorensi joukkuetta rutkasti passittamalla 11 vanhempaa pelaa muualle. Tulokset olivat kuitenkin heikkoja, joten hänen uransa Lillessä päättyi kolmentoista ottelun jälkeen.

Bielsan tavaramerkkitaktiikka on ollut 3-3-1-3. Kolmen puolustajan linjan päällä on puolustava keskikenttä pelaaja, jonka sivuilla pelaavat kaksi nousevaa laitapakkia. Keskikentän ensimmäisen linjan yläpuolella on suhteellisin vapaassa ja vain vähän puolustusvelvoitteita sisällään pitävässä roolissa pelintekijä. Kärjessä on yleensä vahva pelaaja, joka pystyy pitämään palloa ja siten rytmittämään peliä. Laidoilla on kaksi hyökkääjää, jotka pitävät pelin leveänä.

Bielsan taktiikassa puolustuslinja on korkealla, mikä mahdollistaa koko joukkueen jatkuvan prässin. Pelinrakentelu perustuu pallonhallintaan, jatkuvaan korkeaan tempoon ja pelin pitämiseen leveänä. Pallo pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti hyökkääville pelaajille, jotka vaihtelevat tilanteen mukaan paikkoja ja muodostavat kolmioita, joiden avulla murtaudutaan vastustajan linjojen läpi. Taktiikassa pelaajilta vaaditaan erittäin hyvää kuntoa ja teknistä osaamista. Bielsa vaatii pelaajiltaan sekä fyysistä että psyykkistä intensiteettiä.

Bielsa on vaativa valmentaja. Hän analysoi lähes pakkomielteisenomaisesti videolta vastustajan pelejä ja syöttää niistä löytyneitä huomioita pelaajilleen. Bielsa on läpeensä omistautunut jalkapallolle ja esimerkiksi Leedsiin tullessaan hän toi sängyn toimistoonsa pystyäkseen tekemään enemmän töitä Yorkshireläisseuran menestyksen eteen. Bielsa elää siis itsekin omien standardiensa mukaan.

Marcelo Bielsan alkukausi Leedsissä

Leeds on voittanut kuluvalla kaudella kaikki neljä kilpailullista otteluaan.

Bielsa on peluuttanut joukkuettaan kaksi kertaa 4-1-4-1  ja kaksi kertaa 4-2-3-1 -taktiikalla.  Pelisysteemin sisäiset elementit: pallonhallinta, tempo ja laitojen hyödyntäminen hyökkäyspelissä ovat tuttua Bielsamaista jalkapalloa.

Alla olevassa kuvassa pelaajien liikeradat lämpökartan muodossa viimeisestä Rotherhamia vastaan pelatusta ottelusta. Peliä on pelattu korostuneesti Rotherhamin kenttäpuoliskolla ja hyökkäykset ovat virranneet laitojen kautta.



Leeds United on ollut yksi eniten palloa pitäneistä joukkueista tämän kauden championshipissä, se on laukonut hanakasti ja erityisen paljon vielä rangaistusalueen ulkopuolelta. Lisäksi joukkue on taklannut paljon. Leedsin peli on ollut siis sekä taktisesti virittynyttä että pelillisesti viihdyttävää.
Maailma vaikuttaisi tällä hetkellä olevan Leedsille auki. Championship on kuitenkin pitkä sarja ja Leedsin miehistön omistautuminen tullaan toden teolla mittaamaan siinä intensiivisessä konseptissa, jonka Bielsa on seuraan tuonut. Kysymys kuuluukin kestävätkö jalat ja kestävätkö päät? Selvää kuitenkin on että ”El Loco” tekee sekä Leedsistä että championship -sarjasta kerta heittämällä äärettömän kiinnostavia seurattavia.

Viinikuvaus:  sekavien viinureiden sekavien rypäleiden sekavasta reseptistä mestarin kosketuksella optimistista kajoa

maanantai 8. toukokuuta 2017

Middlesbrough FC -askel ohi

Illan valioliiga -ottelussa samaan keitokseen keitetään äärimmäinen epätoivo ja pilkahdus mestaruuspystistä. Middlesbrough:n olisi pakko voittaa ottelu, jotta sillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus uusia sarjapaikkansa. Vastus on pahin mahdollinen: Chelsea FC. Chelsea on valioliigan paras joukkue ja se ei varmasti halua jättää mestaruustaistelussa mitään sattuman varaan. Chelsea pystyisi voitolla nykäisemään seitsemän pisteen eron Tottenhamiin. Voitto tarkoittaisi sitä, että Chelsea saisi kolme ottelupalloa mestaruustaisteluun. Antonio Contelta on tällä kaudella lähtenyt jo niin monta ässä -syöttöä, että viimeisen pallon tappaminen tuskin olisi enää mikään ihmeteko. 
Pikemminkin odotettavissa olisi italialaisen kapellimestarin viimeinen pitkä, harkittu ja hallittu nuotti.

Aitor Karanka jätettiin Middlesbrough:n kyydistä maaliskuussa


Middlesbrough:n kausi toisintaa tyypillistä hissijoukkueen kaarta. Kausi alkoi hyvin, mutta iltojen lyhetessä ja pimetessä tiukat ottelut kääntyivät tappioiksi ja täyden pistepotin saaminen oli tuulimyllyjä vastaan taistelua. Aitor Karanka sai kenkää. Hänen tarinansa on ollut hyvin vivahteikas ja tästä kirjotinkin jo aiemmin: Middlesbrough -askel kerrallaan

Karankan lähtiessä Middlesbrough oli kolmen pisteen päässä säilymisestä ja nyt matkaa on illan ottelun jälkeen minimissään neljä pistettä, mutta suurella todennäköisyydellä seitsemän. MM-lätkän kirvoittamana koko suomalainen urheilupöytäseurue keskustelee tällä hetkellä valmentajista ja heidän vastuustaan. Milloin valmentajan pitää lähteä ja mitä kannattaa ottaa tilalle? Karankan kohdalla voidaan rakentaa case Claudio Ranierin paaluttamille perustuksille. Kiistämätön tosiasia on, että Middlesbrough oli huonossa tuloskunnossa. Karankan korvaaminen ei kuitenkaan parantanut tilannetta toisin kuin Ranierin kohdalla. Väistämättä tulee mieleen, että olisiko sittenkin fanien rakastamalla valmentajalla, joka on ensin pelastanut joukkueen putoamiselta englannin ykkösliigaan ja sitten kahdessa vuodessa nostanut sen pääsarjaan suurten ja rikkaiden joukkoon, ollut vielä mahdollisuus koota vielä kerran joukot yhteen ja rymistellä putoamismuurin läpi. Illan tulos asettaa valaistuksen tähän käsikirjoitukseen.

Kirjoitus on hyvä päättää Karankan oppi-isän Jose Mourinhon sarkastiseen kommenttiin:

“I think he deserves to be sacked,” he said. “In the first year he arrived, the team was going into League One and he saved the team.
“In the second year, he took the team to the play-off final at Wembley. In the third year he had direct promotion. So I think in the fourth year, he deserved to be sacked!”

Viinikuvaus: hiljalleen kypsytetty ja pilaantuneista rypäleistä siivilöity uuteen tynnyriin kesken käymisen pakotettu hapan sangria.


Kuva: By Christophe95 - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=27254518

Lainaus: http://www.express.co.uk/sport/football/780687/Jose-Mourinho-Manchester-United-Aitor-Karanka-Middlesbrough-Premier-League

lauantai 8. elokuuta 2015

Futis- ja viinisyksyä kohti

Valioliiga kauden käyntiin pyörähtäminen on merkki loppukesän alkamisesta. Kausiennakkoja ei tarttunut tällä kertaa luettavaksi, joten kausi alkaa hieman puskista. Pirteästi pelannut Tottenham häviää 0-1 Manchester Unitedille. Tulos antaa pelin ilmeestä huolimatta vahvan signaalin siitä, että vanhat voimasuhteet pysynevät voimissaan. Yksittäisessä ottelussa voi tapahtua paljonkin, mutta nyt sahataan vuosikymmeniä pitkää maratonia.

Viideltä pallo potkaistaan peliin useammalla stadionilla. Itsellä on vakiolappu normaaliin tapaan vetämässä. Leicester näyttää puhkovan riviin ensimmäisen hudin. Olisiko niin, että Leicesterin loppukauden vire kestääkin pidempään, mitä olin ajatellut. Everton on edelleen jotenkin huteran oloinen. Watford  on yllättävänkin valmis ja hyvin organisoitu. Peli ei sinänsä tarjoa ensimmäisen puoliajan osalta paljoakaan. Mietityttää miksi kello viiden televisioinniksi on valittu Everton-Watford Bournemouth-Aston Villa -matsin sijaan. Bournemouthista olisi tarinaa iskettäväksi enemmän kuin viime kauden alisuorittajasta Evertonista. Watford erikoisine omistussuhteineen ja ristiriitoineen on kiinnostava lisä valioliigaan.

Sunderlandin kavennus antaa kevyen toivon pilkahduksen vakioriville. Kuvayhteydet katkeavat Englantiin. Leicesterin 4-1 maali ja kuvan siirtyminen Bournemouthista takaisin Goodison Parkille pistelevät hetken aikaa. Bournemouth konttaa. Watford ei ole tarpeeksi hyvä voittamaan Evertonia. Se minkä Manchester Unitedin ja Tottenhamin matsi aloitti saa jatkoa: ei uutta taivaan alla. Bournemouth ja Watford voidaan leimata putoamiskamppailuun. Bournemouthissa ei taso riitä. Watford on liian nopeasti kursittu kasaan, jotta se pystyisi ihmetekoihin.  Crystal Palace saattaa olla tämän kauden Southampton ja yllättää. Alan Pardewin ja Palacen kohdalle kannattaa laittaa korvamerkintä. Loppukierroksen tihrustan nousisiko championshipissä Blackburn tasoihin tai Derby voittoon. No go. Sikäli kun Chelsea voittaa vakiostakin napsahtaa perinteinen 9 oikein rivi.

Tytär peitellään nukkumaan viimeisen pelin aikana. Illaksi on varattu jaettavaksi vielä pullo hyvää chileläistä carmenerea. Huono futis ja huono viini menevät molemmat helposti ihon alle. Tänään kumpikaan ei petä. Tästä on hyvä jatkaa futis- ja viinisyksyyn.


Viinikuvaus: ehkä yllätyksetön, mutta taattua laatua.

perjantai 1. toukokuuta 2015

Mikä h*#vetin Bournemouth

AFC Bournemouth on vastoin odotuksia nousemassa valioliigaan

Maanantaina lyötiin käytännössä lukkoon toinen valioliigaan nouseva joukkue. Ellei viimeisellä kierroksella nakutella mestaruussarjassa yli kymmenen maalin voittoja niin A.F.C Bournemouth nousee ensimmäistä kertaa historiassaan valioliigaan. Bournemouth ei ollut sarjan suurimpia nousijasuosikkeja, vaan se lähti kauteen haastajan asemasta. Bournemouth edusti rajallisten resurssien ja jalkapallon voimaa suurempia seuroja vastaan. Bournemouthin nähtiin edustavan aitoa brittiläistä vastavoimaa globaalille markkinatalousjalkapallolle. Joukkue keräsi kauden loppukahinoissa paljon sympatiaa myös oman kannattajajoukkonsa ulkopuolelta. 

Bournemouthin juuret kaivautuvat vuoden 1899 multaan. Se tunnettiin alun perin Boscombe F.C:nä. Joukkueen lempinimi ’Cherries’ (kirsikat) juontaa myös 1900-luvun alkupuolelta. Lempinimen on sanottu kumpuavan joukkueen punaisista pelipaidoista ja kirsikkapuiden keskelle rakennetusta kotistadionista Dean Courtista. Bournemouthin tie on vuosikymmenten saatossa kulkenut alueellisista sarjoista ammattilaissarjoihin. Kiinnittääkseen seuran tiukemmin maantieteelliseen alueeseen sen nimi vaihdettiin vuonna 1923 Bournemouth and Boscombe Athletic Football Clubiksi. Lopulta vuonna 1972 nimi suoraviivaistettiin ja brändättiin A.F.C Bournemouthiksi, vaikkakin se on edelleen rekisteröity aiemmalla pidemmällä nimellään.

Bournemouthin kaupunki on kehittynyt muutaman kalastajan ja salakuljettajan kaupungista 180 000 asukkaan metropoliksi. Aiemmin ikävystyttävän luonteen ja vanhan väestön leimaama ’jumalten odotushuone’ on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana eloisaksi ja virkeäksi ’Englannin rivieraksi’. Pitkän rannan ja vilkkaan yöelämän lisäksi kaupunki on nyt myös saamassa valioliigaseuran. Huonomminkin voisi mennä.

Bournemouth 'Englannin Riviera'

Bournemouthin tämän kauden pelaajalistassa on vain pari tuttua nimeä: Ian Harte ja Kenwyne Jones. Kumpikaan heistä ei kuitenkaan ole ollut tällä kaudella joukkueen runkopelaajia. Joukkueen paras maalintekijä Callum Wilson on siirtynyt Bournemouthiin Coventrystä. Hän on tehnyt nyt yhden kauden aikana melkein yhtä paljon maaleja, mitä viitenä vuotena Coventryssä yhteensä. Toiseksi paras maalintekijä Yann Kermogrant on tullut Bournemouthiin Charltonista. Sama tarina jatkuu kun käy läpi joukkueen runkopelaajia: Bournemouth vilisee divarijyriä. Bournemouth on kuitenkin tehnyt eniten maaleja koko mestaruussarjassa ja sen pelaajistosta on kauden aikana ulosmitattu erittäin kova tulos. Katseet kääntyy väkisinkin päävalmentajaan Eddie Hoween.

Eddie Howea pidetään yhtenä suosituimmista valmentajista Englannissa. Hänen oma jalkapallouransa katkesi pitkäaikaiseen polvivammaan. Eddie Howe siirtyi vuonna 2008 Bournemouthin pelaajavalmentajaksi. Hän sai kuitenkin kenkää tehtävästään syksyllä 2008, kun joukkueen päävalmentaja Kevin Bond erotettiin. Parin kuukauden jälkeen Howe palasi Bournemouthiin ja tammikuussa 2009 hänestä tuli joukkueen päävalmentaja. Bournemouth pelasi tällöin Englannin kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla. Kausi 2008-2009 oli joukkueelle erityisen vaikea ja koko seuran tulevaisuus oli vaakalaudalla. Sillä oli ongelmia talouden kanssa ja se joutui liigan kurinpitotoimien kohteeksi. Bournemouthilta vähennettiin 17 pistettä, mikä teki sarjassa säilymisestä erityisen haastavaa. Howen johdolla Bournemouth nousi kuitenkin 9 pistettä putoamisviivan yläpuolelle. Seuraavalla kaudella 2009-2010 Bournemouth tuli sarjassa toiseksi ja nousi League Oneen. Kaudella 2011-2012 Howe teki syrjähypyn Burnleyyn. Burnley ei kuitenkaan lähtenyt toivottuun lentoon ja lisäksi siviilimaailman ongelmat kuormittivat Howea. Hän halusi palata takaisin Bournemouthiin.

Kaudella 2012-2013 Howe palasi Bournemouthiin. Ennen Howen paluuta joukkue oli voittanut vain kaksi ottelua ensimmäisestä yhdestätoista ottelusta ja se näytti potentiaaliselta putoajalta. Howe sai jälleen Bournemouthin lentoon. Se sijoittui kauden päätteeksi sarjan toiseksi ja nousi toista kertaa historiassaan mestaruussarjaan. Ensimmäisellä mestaruussarjakaudellaan Bournemouth oli kymmenes.

Eddie Howe on yksi suosituimmista päävalmentajista Englannissa

Tällä kaudella Bournemouth voitti mestaruussarjassa kaksi ensimmäistä peliään, mutta ajautui sitten kuuden pelin voitottomaan putkeen. Heikoimmillaan Bournemouth oli sarjan viidestoista. Huonon putken jälkeen Howe toteutti jälleen pienen ihmeen: 4.10 alkaen Bournemouth pelasi 14:sta tappiotonta ottelua, joista se voitti yksitoista. Matkaan mahtui muun muassa 8-0 voitto Birminghamista. Pisterikkaan putken myötä Bournemouth nousi sarjan kärkikahinoihin. Tammi-helmikuussa joukkue pelasi hieman epätasaisemmin ja se tippui hetkellisesti aivan terävimmästä kärjestä. Helmikuun viimeisestä ottelusta mestaruussarjassa alkoi jälleen tappioton putki, joka on nyt venähtänyt kahdentoista ottelun mittaiseksi. Se on siivittänyt joukkueen sarjan toiseksi ja tukevasti suoran nousijan paikalle. Tällä kaudella Bournemouth on myös tiputtanut valioliigaseura West Bromwichin liiga cupista.

Bournemouthin peli on perustunut pallonhallintaan ja aktiiviseen laitapeliin. Bournemouth pyrkii saamaan useita pelaajia pallon lähelle, jolloin se voi liikuttaa palloa lyhyillä syötöillä ja pallonmenetyksen jälkeen voittaa pallon nopeasti takaisin. Bournemouth rakentaa alueellista ylivoimaa nousevien laitapakkien ja keskikentälle pudottavan toisen hyökkääjän avulla. Taktiikan riskinä on se, että vastustaja pystyy pallon voitettuaan nopeasti purkamaan Bournemouthin prässin ja kääntämään Bournemouthin prässin taakse. Seurauksena on nopeita hyökkäyksiä suoraan Bournemouthin puolustuslinjaa kohti. Bournemouth on kuitenkin päästänyt sarjan toiseksi vähiten maaleja, joten prässi on yleensä purrut. Mielenkiintoista onkin nähdä, minkälaisia taktisia kompromisseja Eddie Howe ja Bournemouth joutuvat valioliigassa ensi kaudella tekemään.

Kauden alussa Bournemouthista ei uskottu olevan nousijajoukkueeksi. Optimistisimmat ulkopuoliset arviot nostivat joukkueen mukaan kilpailemaan Play Off-paikoista. Eddie Howen valmennustaidot ja venäläisen liikemiehen Maxim Deminin rahat jauhoivat joukkueesta valioliigadebytantin. Osa kannattajista pelkää vauhtisokeutta ja niin sanottua Leedsin kohtaloa. Ensimmäinen kausi valioliigassa tulee varmasti olemaan haastava. Tulevien hankintojen on tuotava riittävää terää joukkueeseen, jotta se voi rakentua pysyväksi liigaseuraksi. Rajallisista resursseista huolimatta seuralla on yksi etu puolellaan: se on jo nyt, eikä vähiten valmentajansa ansiosta, pidetty seura yli normaalien kannattajarajojen. Tälle kannattajapohjalle on mahdollista rakentaa menestyksekästä jalkapalloseuraa ja liiketoimintaa.

Viinikuvaus: Kirsikkainen, kevyt, vauhdikas ja moneen makuun


Kuvat:

1. https://www.flickr.com/photos/stubramley/203812419/ / Stuart Bramley
2. https://www.flickr.com/photos/50144889@N08/14124706676/ / Robert Pittmann
3. https://www.flickr.com/photos/stubramley/4797037201/ /Stuart Bramley

Lisää luettavaa:

http://www.fourfourtwo.com/features/how-eddie-howe-became-most-popular-manager-english-football
http://www.afcb.co.uk/club/club-history/
http://outsideoftheboot.com/2015/01/14/bournemouth-tactical-analysis-of-the-cherries/