Thomas Tuchel ja Chelsea: mikä muuttui?

Thomas Tuchel vaikuttaa kääntäneen Chelsean kurssin yhden yössä. Frank Lampardin siniset olivat valuneet ulos europelipaikoilta, kun Roman Abramovitš heilautti jälleen viikatettaan ja lankun viereen ruorille houkuteltiin PSG:stä potkut saanut Tuchel. Tuchelin kerrottiin toivoneen, että hänen pestinsä alkaisi vasta seuraavan kauden alusta, jolloin joukkueen rakentamiselle jäisi paremmin aikaa, mutta tunnetusti melko nopealiikkeiselle Abramovitšille tämä ei käynyt: kurssi piti saada muutettua heti.

Thomas Tuchel muutti Chelsean kurssin nopeasti

Jopa hieman klassiseen tapaan Tuchel pisti ensimmäiseksi puolustuksen kuntoon. Tuchelin Chelsea on päästänyt 11:sta kilpailullisessa ottelussa kaksi maalia. Asian merkittävyyttä korostaa se, että vastassa on kuitenkin ollut Tottenhamia, Manchester Unitedia, Liverpoolia ja Atletico Madridiakin. Tuchel toi heti ensimmäiseen otteluun kolmen topparin linjan, jonka edessä pelaa kaksi keskikentän ankkuria. Lampard tyypillisesti pelasi kahdella topparilla ja yhdellä keskikentän ankkurilla. Tuchelin muutos sementoi kaksi asiaa:

1. Puolustuksen keskusta on nyt todella tiivis
2. Chelsea luo pallollisena jo varhaisessa pelinrakennusvaiheessa ylivoima -tilanteita

Puolustuksen uudelleen tilkitsemisen lisäksi Chelsea on kasvattanut pallonhallintaansa. Keskuspuolustuksen trio on rakennettu siten, että laidoilla pelaavat Cesar Azpilicueta ja Antonio Rüdiger (viime pelissä Kurt Zouma) pystyvät kuljettamaan palloa vastustajan ensimmäisen prässilinjan ohi tai he pystyvät houkuttelemaan syvältä puolustavan vastustajan ensimmäisen prässääjän vastaan, jolloin keskikentälle ja hyökkäykseen avautuu tilaa.

Chelsean keskikentän ankkureiksi on valikoitunut kaksi seuraavista: Jorginho, Mateo Kovačić tai N'Golo Kanté. Kolmikosta kaikilla löytyy omat supervoimansa. Jorginholla on poikkeuksellisen hyvä pelinlukutaito ja syöttövalikoima. Kovačić on työteliäs, pallovarma ja erittäin hyvä ohittamaan vastustajia harhauttamalla. Kantén erikoisuus on pallojen takaisin voittaminen joka puolella kenttää. Erityisesti Jorginho ja Kovačić sopivat duoksi silloin, kun vastustaja prässää korkealta ja palloa pitää saada paineen alla pelattua eteenpäin.

Huolimatta Tuchelin puolustusvetoisesta lähestymistavasta Chelsea on hänen johtamanaan luonut enemmän maalipaikkoja ja laukonut keskimäärin enemmän kuin Lampardin Chelsea. Tuchelin hyökkäysmuodostelmassa laitapakit nousevat korkealla mukaan hyökkäykseen. Keskikentän ankkureiden yläpuolella on kaksi hyökkäävää kymppipaikan pelaaja, jotka tekevät- ja etsivät jatkuvasti tilaa sekä vastustajan linjojen välistä että puolustuslinjan takaa. Kymppipaikan hyökkäyssuuntaan melko vapaassa roolissa pelaavat pelaajat ilmentävät Tuchelin pelifilosofiassa sitä, että hän ei edes yritä kertoa luoville pelaajilleen, mitä heidän tulisi tietyissä tilanteissa tehdä, koska he osaavat ratkaista tilanteet paremmin itse. 

Keskikentän kymppien yläpuolella Chelsean yksinäinen kärkipelaaja saattaa sulautua osaksi vapaasti virtaavaa hyökkäyspeliä tai sitten erityisesti Olivier Giroudin ollessa kentällä, toimia yksinomaan target -miehenä ja hyökkäysten päättäjänä.

Tuchelin Chelsea (vas.) ja Lampardin Chelsea (oik.)

Yhteenvetona: Frank Lampard sai siirtoikkunoissa kaikki menestyvän joukkueen palaset käsiinsä. Tuchel osasi kuitenkin luoda näistä paloista voittavan kokonaisuuden. Tuchel löysi pelaajille oikeat roolit, loi tehokkaamman pelisysteemin ja sai pelaajat tekemään enemmän ja järkevämmin töitä joukkueen eteen. Nyt sillä on latu auki sekä Mestareiden liigassa että FA -Cupissa. Lisäksi Valioliigan hopeasija on hyvin liipaisimella.

Viinikuvaus: jääkaappikylmää rieslingiä

PS. Kirjoittaja on aiemmin kirjoittanut:

1. Leedsin ja Chelsea rivalrystä, ja omasta suhteestan Lampardin Chelseaan: http://futistajaviinia.blogspot.com/2020/12/rolling-stones-vs-beatles-leeds-united.html

2. Jorginhosta: http://futistajaviinia.blogspot.com/2018/10/jorginho-toteen-kaynyt-lupaus.html

3. N'Golo Kantésta: http://futistajaviinia.blogspot.com/2017/02/maailman-pisimmat-169-senttimetria.html

Rolling Stones vs. Beatles

Leedsin ja Chelsean vihanpidon perustukset valettiin 1960 ja 1970 -luvuilla. Molemmat joukkueet nousivat Valioliigaan (silloinen ykkösdivisioona) 1964-1965. Don Revien valmentama Leeds tunnettiin kovaotteisena joukkueena, joka käytti häikäilemättä kaikki keinot saadakseen etua vastustajiinsa nähden. Chelsea oli myös fyysinen joukkue, joka ei ottanut taka-askelia. Niinpä syntyi kierre, jossa sekä pelaajat että myös kannattajat tasasivat jatkuvasti tilejään. Leedsin ja Chelsean rivalryssä onkin kyse nimenomaan tilien tasaamisesta eikä niinkään maantieteellisistä, historiallisista tai poliittisista aspekteista. Tarinaa on toki myöhemmin kuorrutettu sillä, että Chelsea oli kuin sliipattu, viehättävä ja muodikas Beatles. Leeds taasen oli Rolling Stones: töykeä, väkivaltainen ja seksikäs.

Leedsin ja Chelsean kohtaamiset saivat kuumimman polttopisteensä FA Cupin finaaleissa 1970. Ensimmäinen ottelu päättyi 2-2, joten finaali uusittiin. Chelsea voitti yli äyräidensä kiehuneen uusintaottelun 2-1. Uusintaottelua kuvataan samalla sekä yhdeksi FA Cup historian legendaarisimmaksi että väkivaltaisimmaksi. Ottelussa jaettiin kuitenkin vain yksi keltainen kortti. Myöhemmän tarkastelun mukaan oikea saldo olisi ollut 6 punaista- ja 20 keltaista korttia. Lennokkaasti on kuvattu, että kyseisessä ottelussa vaparin sai vain kuolintodistusta vastaan.  

1980-luvulla Leedsin ja Chelsean otteluita leimasivat kannattajien väliset yhteenotot. Ottelut työllistivät poliiseja ja putkapaikat olivat tiukassa, kun satoja ja satoja ihmisiä pidätettiin. Vuonna 1985 Chelsea varmisti paluunsa Valioliigaan voittamalla Leedsin 5-0. Ottelun päätteeksi Chelsean kannattajat ryntäsivät kentällä ja Leedsin kannattaja vastasivat hajottamalla tulostaulun. Tulostaulun palasia saattaa vieläkin löytyä joidenkin Leeds fanien kotikokoelmista.

Molemmat joukkueet hakivat vauhtia ykkösdivarin puolelta 1980-luvun lopulla. Leedsin noustessa takaisin Valioliigaan 1990 Chelsea oli jo valmiina odottamassa. Joukkueiden väliset ottelut olivat edelleen hengeltään kuumia, vaikka kaikuja 1960-1970 -lukujen brutaaliudesta oli vähemmän. Leedsin ajautuessa taloudellisiin vaikeuksiin ja pudotessa pitkäksi aikaa Valioliigasta 2003-2004 -kaudella joukkueiden välinen vihoittelu otti kentän puolella taukoa. Hampaiden kiristelyä aiheutti kuitenkin se, kun entinen Chelsean omistaja Ken Bates otti Leedsin haltuunsa. Entisestä Chelsean kapteenista Dennis Wisestä tuli Leedsin valmentaja. Valmennustiimissä oli myös Chelsea taustainen Gustavo Poyet. Wise otettiin kohtalaisen hyvin vastaan, mutta Poyet kertoi myöhemmin ettei tuntenut oloaan tervetulleeksi. Batesia vihattiin.

Illan ottelu saa klangia myös viime vuosilta, vaikka Leedsin ja Chelsean viimeinen kilpailullinen ottelu oli liigacupissa 2012. Tarinaa höystää spygate -kohu, joka syntyi edelliskauden Championshipissä Derbyn ja Leedsin välillä. Leedsin Marcelo Bielsan kerottiin lähettäneen, jonkun Leedsin organisaatiosta vakoilemaan Frank Lampardin Derbyn otteluun valmistavia harjoituksia. Asia paisui erikoisiin mittoihin ja Lampardin bensaletkusta ei polttoaine meinannut asian tiimoilta loppua ollenkaan. Spygaten jälkimainingeissa Leeds voitti Derbyn 0-2, mutta Derby pääsi hieromaan suolahappoa Leedsin nahkaan mestaruussarjan Play offseissa, joissa Derby lopulta pudotti Leedsin. 

Omenana koriin putoaa myös Leedsin ja Aston Villan kuuma ottelu samaisen kauden loppupuolella. Erikoisen tapahtumasarjan päätteeksi Bielsa määräsi joukkueensa päästämään maalin Aston Villaa vastaan. Ikimuistoisesta ottelusta jäi mieleen kukkopoikana kentän laidalla häärännyt John Terry, joka kävi nostelemassa sormeaan suun eteen hyssyttelyn merkiksi Marcelo Bielsalle. Kirjoittajalla tämä näyttäytyi pyhänhäväistykseen verrattavana totaalisena arvojen puuttumisena ja köyhänä moraalina. Olkoonkin, että Terry on nykyään Aston Villan organisaatiossa, mutta kirjoittajalle Terry on aina Chelsean mies. Siksikin Aston Villan ollessa kirjoittajan Valioliigan inhokkilistan selkeä ykkönen on tämän kauden Chelsea myös heittämällä listan europelipaikoilla.

Viinikuvaus: C2932H4724N828S8Fe4O848 + pisara Lampardin kyyneleitä

PS. linkissä koostetta aiemmin kuvatusta FA Cupin finaalisarjasta

Derby-Leeds: sirkus

Marcelo Bielsan Leeds Unitedin ja Frank Lampardin Derby countyn kohtaamisessa ei ole mitään normaalia. Elland roadin kevät on pakottanut kapsaisiinia Leeds -fanien kurkkuun. Jo valloitettu valioliigan kukkula olikin vain kangastus ja nyt reitti maaliin vaatii kaikki sakkokierrokset.

Derbyn kevätaurinko on helotellut lempeämmin. Se sukelteli playoffseihin viimeisessä ottelussa ja kevättä on myös joukkueen vireessä. Derbyshiren aurinkoa varjostaa kuitenkin Bielsan kokoinen pilvirykelmä, joka tuo muistoja kauden karvaista tappioista ja agentti -elokuvista. Pilvi irvistää niin viattomasti, että sen on kätkettävä sisäänsä jotain muuta kuin englantilaista urheiluhenkeä ja avoimesti tilitettyjä kokoonpanoja.

Avoimuuden ilmapiiriä on myös kannattajien ja pelaajien välillä: ne ovat avoimesti ja kaulakkain kertoneet vihaavansa toisiaan. Joukkueiden tarinat ovat takoneet päänsä kuhmuille kauden aikana. Kenties isoimmat patit tulivat juuri  joukkueiden edellisestä ottelusta, jossa Bielsan jengi rynnäköi Derbyn harjoituskeskukseen ottamaan vastustajastaan selvää. Siinä missä siinä ei olisi pitänyt olla mitään uutta tai ihmeellistä olikin yhtäkkiä kaikki uusi ja ihmeellinen. Bielsa otti vielä Lampardin ottelussa taskuunsa ja monia varmasti mietityttää, että joko Frankie on päässyt sieltä pois.

Keitto on siis kiehunut hellalle jo valmiiksi. Tähän otteluun ja ottelupariin on tultu niin monen esiintyjän kanssa ja niin monen juonen käänteen kautta, että överit on vedetty jo ennen ottelua. Jostain sirkusteltan katon repeämästä välkkyy valioliigan taivas. Sen edessä on elefantteja, trapetsikeinuja, silmänkääntäjiä, tulennielijöitä ja akrobaatteja. Fanin katse pureutuu kuitenkin kaikkien esteiden läpi ja tavoittaa valon

Viinikuvaus: sekametelisotku, kapsaisiinia ja kyyneleitä.

Marcelo Bielsa ja Leeds United: kun yksi hullu kaataa koko pöydän

Marcelo ”El Loco” Bielsa on Englannissa merkitty mies. Suurin syy tähän on se, että hän on saattanut nukkuvan länsi-Yorkshireläisen jättiläisen ansaitsemaansa lentoon ja reitti valioliigaan näyttää olevan auki. Bielsa tuli brittifutikseen ulkopuolelta ja otti skenen haltuun nopeasti. Hän ei ainoastaan luonut voittavaa joukkuetta, vaan hän loi viihdyttävää jalkapalloa pelaavan ilmiön, joka tekee futisfanien ja romantikkojen elämästä pykälän verran parempaa. Polttonestettä roiskahti kytevään nuotioon myös, kun Leedsin henkilökuntaan kuuluva ihminen pidätettiin Derbyn Pride Park -stadionin liepeiltä. Henkilön aikeena oli kerätä tietoa Derbyn viimeistelevästä harjoituksesta ennen Leedsin kohtaamista. Leeds voitti ottelun ja Frank Lampard näytti koko ottelutapahtuman kontekstissa Bielsan rinnalla hämmentyneeltä linnunpoikaiselta ja tapauksen lumipalloefekti on vielä käynnissä.

Bielsan taktinen resepti on mallia mummon pannukakku niille, jotka edes etäisesti harrastavat huippufutiksen seuraamista: korkealla pelaava puolustuslinja yhdistetään intensiiviseen ja koko kentän kattavaan prässiin. Pallon menetyksen jälkeen se pyritään voittamaan välittömästi takaisin. Intensiivinen prässi tähtää siihen, että Leeds pääsee aloittamaan hyökkäyspelinsä lähempää vastustajan maalia ja epäorganisoitunutta puolustusta vastaan.  Bielsan Leeds tahtoo dominoida pallonhallintaa. Peliä rakennettaan nopeilla syötöillä pelaajien muodostamien kolmioiden kautta ja hyökätessä pelaajilla on vapaus vaihtaa pelitilanteen mukaisesti pelipaikkoja. Lisäksi laitapakit tukevat voimakkaasti hyökkäyksiä, jolloin laitakeskikenttäpelaajat siirtyvät pelaamaan lähemmäs vastustajan puolustuksen keskustaa ja luomaan syöttösuuntia sektoreille, joista on mahdollista luoda vaarallisia maalitilanteita. Bielsan pannukakussa on se erikoisuus, että se on toteutettu ensimmäistä kertaa Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Todistettavasti se on myös maistunut.

Kuvissa on hahmoteltu, a) minkälainen on Leedsin normaali 4-1-4-1 kokoonpano b) miten joukkue ryhmittuu, kun peliä lähdetään avaamaan ja c) miten joukkue ryhmittyy pallollisena hyökkäyspäässä

Bielsa on taustoittanut pelisysteemiään psykologisella kulmalla eli kun vastustaja ajautuu vaikeisiin pelitilanteisiin eikä saa useita syöttöjä pelattua omille pelaajilleen se vaikuttaa vastustajan itseluottamukseen. Samaan aikaan hyökkäävän ja kenttätapahtumia dominoivan joukkueen eli Bielsan Leedsin itseluottamus kasvaa. Bielsa on myös luonut syvemmän yhteyden seuran pelaajien ja kannattajien välillä. Hän siivotti kolmen tunnin ajan pelaajillaan Elland Roadin kenttää, jotta nämä saisivat käsityksen siitä työn määrästä, joka keskivertokannattajan on tehtävä, jotta hänellä on varaa ostaa lippu Leedsin otteluun. Tällä kaudella yleisö on vankkumattomasti ollut Leedsin takana. Intensiivinen pelitapa ja pelaajien ja kannattajien hurmiollinen vuorovaikutus luovat symbioottisen ympäristön Bielsan orkestroimalle Leedsille. Bielsa on myös itse alleviivannut sitä, että juuri fanit ovat se korvaamaton elementti jalkapallossa.

Leedsin United on transfermarktin mukaan pelaajamateriaaliltaan sarjan yhdeksänneksi arvokkain ja lisäksi se on keski-iältään sarjan kolmanneksi nuorin joukkue. Se siis pelaa yli odotusten. Tilanne on kivulias monelle championshipin seuralle, jotka pelaavat alle odotusten. Tämä varmasti osittain on johtanut siihen, että tilaisuuden koittaessa Lampardin kirkkokuoroon on liittynyt muitakin laulajia. Nuorta joukkuetta yritetään häiritä myös median kautta, mikä sinänsä on yksi huippufutiksen eväskorista löytyvä särvin siinä, missä vastustajan treenien tarkkailukin. Viimeisimpänä Bristol Cityn omistaja Steve Lansdown on vaatinut, että Leedsin tulisi spygaten -johdosta menettää pisteitä. Vaateessa on pelimiesmäistä twistiä. Leeds ja Bielsa ovat nyt piirileikin keskellä ja heitä testaillaan myös muilla kuin pelillisillä keinoilla.

Hieman mediapelin katveessa on se tosiasia, että työmäärä ja vaatimustaso ovat nousseet Leedsin koko organisaatiossa. Bielsa taustajoukkoineen siivilöivät ja analysoivat poikkeuksellisia määriä dataa vastustajistaan. Vastustajien kenraaliharjoituksista saatava data on vain pieni siivu sitä datakakkua, jonka pohjalta tehdään päätöksiä siitä, miten seuraavaa vastustajaan vastaan pelataan. Pelaajat saattavat olla harjoituskeskuksessa aamuvarhaisesta iltamyöhään ja Bielsa itse on järjestellyt asiansa siten, että hän voi yöpyä harjoituskeskuksen tiloissa. Bielsaa ja hänen Leedsiään draivaa vankkumaton usko siihen, että he tekevät juuri oikeita asioita. Itse tekeminen on viety sille tasolle, että se pistelee sydämiä niin omissa kannattajissa kuin myös vastustajien takamatkan nuotioilla kyräilevissä leireissä.

Viinikuvaus: argentiinalaista hulluutta, tarkoin valittuja klassisia rypäleitä ja länsi-Yorkshireläistä fanaattisuutta