Sumusaarten seikkailut: Turun kvartetti edition

29.11 Leeds-Swansea

-Isi, en haluaisi lähteä vielä kotiin, huokaa taistelupari Manchesterin Hotel Gardensissa, kun sammuttelemme toistaiseksi viimeistä kertaa valoja sumusaarilla. Matseja on kertynyt vajaaseen viikkoon kolme. Maaleja 15. Kulkuvälineinä on ollut lentokonetta, junaa, bussia ja taksia. Joulumarkkinoilta kuuluu vielä melskettä, jota hotellin ikkunat vastustavat vain auttavasti.

"Kirkolla"

Kelataan alkuun: Turkuun Hämeenkadun varrella olevan kuppilan jo viilenevässä ilmanalassa kylpevälle terassille, jossa futisreissun kokoonpano klousattiin. Reissuun lähtee kaksi seniorimpaa ja kaksi juniorimpaa futiksen ystävää. Suunnitelma kestää vielä seuraavan aamun väänteet, joiden lähteeksi epäillään kontaminoitunutta salmaria tai liiaksi hiivattua IPAa.

Aamun kello viiden herätys tyypillisen brutaali. Jotain ehditään syödä ja juoda ennen kuin pujottelemme tiemme oikealla lähtöportille. Lennoilla nousu on parasta aikaa tankata unta torkuilla. Hyödynnän sen ja pian onkin mustikkamehujen, veden ja kahvien aika. Kone laskeutuu sumusta johtuen ”huonon näkyvyyden tekniikalla”. Mitä se ikinä tarkoittikin, mutta laskeutuminen on mallia ”pehmein ikinä”. Manchesterissä on saatu jotenkin lennoilta saapuvat ja lähtevät ihmiset samaan risteykseen, joten saamme tovin odotella yhdessä lentoaseman putkista ennen kuin pääsemme odottelemaan matkatavaroita. Nekin saadaan, vaikka väliin putkahtelee muiden saapuvien lentojen laukkuja. Puolentoista tunnin siirtymä lennolta junalle on riittävä, mutta hirveästi pelivaraa se ei jättänyt.

Reitti Manchesterin terminaalista juna-asemalle on jo varsin tuttu. Sullomme matkatavaroita Leedsiin matkaavan junan ylähyllyille. Emmerdalemaiset maisemat välkkyvät junan ikkunoista. Etihad -stadion näkyy aina samassa paikassa. Huddersfieldin ja Dewsburyn väliselle rataosuudelle on hajonnut juna. Asian povataan viivyttävän Leedsiin saapumista ensin merkittävästi, sitten vain vähän ja lopuksi asiasta ei olla ihan varmoja. Juna myöhästyy vartin, mikä mahtuu positiiviseen marginaaliin. Varsinaista kiirettä ei ole, sillä kello huitelee paikallista aikaa jossain puolenpäivän kohdilla ja peli alkaa vasta kahdeksalta.

Taksi pysähtyy Elland roadin eteen. Ulkona on viileää. Pakkanen nirskuttaa hampaitaan länsi-Yorkshiren pintoihin. Meidän lippumme ovat mallia Hospitality. Ruokailun ja juomat sisältävät liput ovat edelleenkin ainoa tapa pelata lippujen kanssa varmaan päälle, sillä Elland road myydään divarissakin käytännössä loppuun ja melko nopeasti. Pullahdamme Elland roadia vastapäätä olevaan Centenary Pavilioniin, missä meille osoitetaan pöytä, jonka jaamme neljän muun henkilön kanssa. Rytmiryhmämme kasvoilla on pitkän päivän tuomaa kalvakkuutta ja silmissä sameutta. Matsin alkuun on muutama tunti.

”Suomalaiset saattavat olla hieman hitaasti lämpiäviä”, sanon vieressä olevalle herrasmiehelle, joka on matkustanut etelärannikolta tapamaan veljeään. Veli asuu Bradfordissa. ”Toisaalta monet ihmiset eivät kestä hiljaisuutta”, saan vastauksen, joka jotenkin syventää tunnelmaa. Guinnessien vaahto asettuu täydellisesti lasin reunojen päälle. Suomi yhteiskuntana resonoi todella positiivisesti niissä pöytäseurueissa, joissa reissun aikana istumme. Meitä jopa onnitellaan siitä, että olemme suomalaisia, ja onhan meillä Leedsissä nykyään myös Glen Kamara, mikä maustaa kokonaisuutta.

Hissi kilahtaa Elland roadin itäisen ständin vitoskerrokseen. Muoviset penkit ovat ymmärrettävän kylmiä, joten kaivamme taisteluparin Ninja Go -repusta taisteluparille lisää kangasta ulkohousujen ja penkin väliin. Marching on Together räjäyttää stadionin äänijänteet, vaikkakaan East Standin yläkerrokset eivät äänimaailmaltaan ole stadionin intensiivisimmät.

Minuutti matsin alkuun

Olin toivonut illan päätteeksi helppoa ja stressitöntä voittoa Swanseasta. Tuin missiota vielä puolivakavalla 7-1 matsiveikkauksella. Terry Venablesia muistetaan ennen ottelua. Pian sen jälkeen stressittömän ottelun toive hapertuu pakkaseen. Peliä on pelattu nanosekuntti, kun Leeds iskee nopealla hyökkäyksellä. Elämänsä keväässä pelaava Crysencio Summerville paikantaa vasemmalla laidalla harppovan Georginio Rutterin, joka painaa matalaa keskitystä oikealta laidalta raketin lailla maalille sinkoavalle Dan Jamesille: 1-0. Paitsi että tilanne on paitsio. Kynttilöitä ei voidakaan vielä puhaltaa kakun päältä. Sitä vastoin niille suihkutetaan walesilaisella vaahtosammuttimella vettä ja A/B luokan vaahtonestettä. Swansea avaa vaparistaan nopeasti oikealle Josh Keylle, joka heittää painepalloa kohti Leedsin puolustuksen selustaa. Pallon alle ehtii ensimmäisenä Leedsin Pascal Struijk, joka yrittää ohjata sen maalivahti Illan Meslierille. Swansen piikki Jamie Paterson lukee ohjauksen ja on ensimmäisenä pallossa. Pateron nostaa pallon Meslierin yli: 0-1 ja suomalaista POP-artistia Sannia lainaten, ”että mitähän v*ttua”. Epäuskoisuus nousee puseroon. Se siitä stressittömästä ottelusta.

Pelin maaninen vaihe ei ole kuitenkaan vielä ohi. Heti aloituksesta Summerville hakee Kamaralta seinän itselleen Swansean keskikentän taskuun. Vauhdilla kohti Swansean puolustuslinjaa tikkaava Summerville siirtää pallon puolustuksen selustaan, jonne oikea-aikaisesti hiipii Joe Piroe. Piroe sijoittaa pallon maltilla takakulmaan ja rokottaa vanhaa seuraansa: 1-1.

Leeds pysyy tasoituksen jälkeen pelin päällä. Se ei tunnetusti Leedsin kohdalla ole mikään tae kasvavasta pistepotista eli jalkapalloa on vielä paljon pelattavana. Elland road huokailee pallojen paukkuessa Swansean boksiin. Seesteisemmät pelin vaiheet kirvoittavat ”Come on Leeds!” huutoja. Swansealla pääsee peliin hetkeksi paremmin mukaan, kun ensimmäinen puoliaika lähenee viime minuuttejaan. Se on kuitenkin Leeds, joka iskee seuraavaksi. Pelataan jo ensimmäisen puoliajan lisäaikaa, kun Ethan Ampadu saa pallon omalla kenttäpuoliskollaan. Ampadu ottaa aivan lyhyet väyryset ennen kuin lennättää palloa kärjessä juoksuun pyrähtävälle Rutterille. Rutter nappaa kauniissa pitkässä kaaressa lentävän syötön taikuri-Bergkamp tyylisesti suoraan ilmasta koukkuun, suojaa palloa gängsterin lailla ja pyyhkäisee sen ohi vastaan ryntäävään Carl Rusworthin: 2-1.

Vessaan on tauolla tunkua. Kioskissa on tulivuoren kuumaa kahvia ja jäistä John Smithiä. Ventiloitavaa ensimmäisestä jaksosta riittää. Hymy on herkässä, vaikka lämpötila on miedon antarktista.

Leeds on erittäin vahva toisen puoliajan alkuminuuteilla. Paikkoja lisämaaleille syntyy sarjana, joka pitää sisällään myös yhden Kamaran Swansea -puolustuksen puikoista Summervillelle pelaamaan paikan. Nähdäksemme tolppaan kolisee.

Tunnin kohdilla helisee. Sam Byramin vanhan liiton taklaus keskikentällä sinkoaa pallon Swansean puolustuslinjan eteen Rutterille, joka tarjoaa syötöllään kultaista leikkausta Jamesin nopeuteen. Swansean puolustuksen geometrian taidot eivät riitä Jamesin vauhtiin. James leikkaa keskelle ja pullottaa maalinkattoa Elland roadin illassa: 3-1 ja oma koira puraisee walesilaisia uudemman kerran.

Leeds pyörittää vaihtorulettia. Patrcik Bamfordille sinkoaa yläpuoleltamme melko hapanta palautetta. Kamara on kertaalleen karkaamassa läpiajoon, mutta Dan Jamesin lopputuote laidalta ei pääse Swansean laadunvalvonnan läpi. Peli päättyy Leedsin odotettuun ja vaadittuunkin voittoon. Centenary Pavilionissa tarjoillaan ranskalaisia, joiden joukkoon on sulateltu juustoa. Taksi hotellille löytyy kivuttomasti ja on aika puhallella ensimmäinen näytös päätökseensä.

 

***

Välipäivät 30.11-1.12

Torstai ja perjantai on sovittu rennoksi oleiluksi Leedsin ja Liverpoolin kanaalin varrella. Smythsin lelukauppa Crown pointissa osoittautuu jälleen hitiksi ja sieltä käydään tuliaisten lisäksi hakemassa illanviettoihin laatikkokaupalla jalkapallokortteja. Tarjolla lähinnä olevaa suolaa, rasvaa ja keltaista väriä sisällään pitävän ruuan vastapainoksi löytyy liian tulisia Nashvillen wingsejä Trinityn ostoskeskuksesta. Kulinaristinen puoli saadaan kuntoon ravintola Fazendan etelä-amerikkalaistyylisellä pöytiin tarjoiltavalla lihabuffetilla. Pääsemme samalla todistamaan, miten uutta lihanleikkaajaa koulitaan hartaasti ja jatkuvan palautteen tekniikalla uuteen työhönsä. Ritarimuseon kolmannen ensimmäisen kerroksen tarjoama on tutunlainen. Juolumarkkinoilla on vekkula -taloa, mulled wineä ja vaahtokarkkien paahtopiste. Kalvin Phillipsin muraali pitää paikkaansa ja odottaa kärsivällisesti Phillipsin paluuta Leedsiin. Illat pelataan Unoa ja avataan futiskorttipakkoja.

Välipäivien viettoa

Lauantai on taas pelipäivä.

***

Leeds-Middlesbrough

Kipuamme Beestonin kukkulalle ennen ottelua napsimaan kuvia puiden ja talojen takaa pilkistävästä Elland roadista. Kuura on hangannut nurmen valkoiseksi, mutta keli on lämpötilaltaan hellivämpi kuin keskiviikkona. Elland roadin kupeessa on säpinää ja hyväntuulisia ihmisiä jo muutamaa tuntia ennen ottelua. Stadionin sisäänkäyntien eteen kiertyy pitkiä jonoja ihmisistä, jotka ovat tulossa otteluun töihin. Leedsin kaupasta tarttuu mukaan pelipaitaa, Leeds -nallea ja aamutossuja.

Elland road I

Elland road II

Centenary Pavilionin sisäänkäynnillä meidät toivotetaan tervetulleeksi ”jälleen”. Isoilla screeneillä pyörii West Bromwichin ja Leicesterin ottelu, josta toivomme yksissä tuumin tasuria. Pöytäämme istuu hieman enemmän elämän kuluttamaan seuruetta kuin keskiviikkona. ”Tykkään kylmästä, koska olen teurastaja”, toteaa vieressäni istuva lädi, kun puhumme Suomesta. Menu on vaihtunut. Viinin merkki on Molo. West Bromwichin Carlos Corberán vetää kanin hatustaan ja nostaa viime hetken sivurajassa kaikki pelaajat paitsi yhden kolmenkymmenen metrin tienoille passiin jäävään puolustajan maalille. Leicester pääsee vastaiskuun ja siirtelee pallon lopulta tyhjiin: 1-2 ja apuja ei lauantai-iltaan tule muualta, joten ilmapiiri muuttuu voitosta pakkovoitto -vivahteiseksi.

Elland road kylpee talvisen auringon paisteessa, kun nousemme taas East Standin lehtereille. Marching on Together kaikuu keskiviikkoa kovemmilla desibeleillä. Tunnelma muutenkin on käsinkosketeltavampaa kuin keskiviikkona. Lauantai pelipäivänä ja kovempi derbyyn verrattavissa oleva vastustaja lisäävät kierroksia Elland roadin piirakanpaistouuniin. Toivon helppoa ja stressitöntä voittoa. Sellaista en saa. Peliä on pelattu kaksi nanosekuntia, kun Middlesbrough hyökkää vasemmalta. Alex Bangura löytää rangaistusalueen kulmilta Emmanuel Latte Lathin, joka veivaa jalkansa vapaaksi ja pallon etukulmasta sisään: 0-1 ja jälleen saamme katsella vastustajan voitontansseja ennen kuin peli on ehtinyt alkaakaan. Ohimoille hiipii epäuskoinen ajatus siitä, että näinköhän Leeds enää selviää muutamaan päivään toiseen kertaan vastustajan välittömästä shokkihoidosta.

Keitä meitä kaikki nyt olikaan

”Never stop the Madness”, ja Leeds muovailee ottelun valonnopeudella näköisekseen. Leeds rummuttaa välittömästi Middlesbroughin maalilla. Rumpukompin päätteeksi, joka pitää sisällään 3-4 maalipaikkaa, Dan James nousee vastoin fysiikan lakeja ja monia todennäköisyyksiä lentotornin herraksi ja nikkaa pallon maaliin: 1-1. Homma ei ota tasoituksen jälkeen rauhoittuakseen, vaan Leeds rymistelee heti perään vahvasti oikealta. Georginio Rutter ja Archie Gray neppailevat Graylle keskityspaikan oikealle laidalle. Gray toimittaa palloa maalille. Middlesbroughin pakki saa päätään väliin keskitykseen, mutta kuulan suunta käy edelleen maalia kohti, jossa siihen lennähtää toinen puutarhatontun pituinen Mighty White eli Crysencio Summerville, jonka hirvimäinen syöksypusku on tekemätön paikka Seny Diengille: 2-1 ja melkoinen määrä futisdraamaa on saatu paineahdettua pelin ensimmäiseen seitsemään minuuttiin.

Peli imee vahvasti mukaansa. Archie Graylle ja Georginiolle kaikuu chäntit. Myös tummempaa ja hiukan kyseenalaisempaa Jimmy Savile -läppää lentää kannattajien välillä. Edessäni kääntyy heppu, joka alkaa puhua minulle espanjaa. Joudumme hieman kiertämään kielimuuria, koska ehkäpä se onkin vain kannattamisen lämpö, joka vertautuu lauantai-illassa välimeren maihin, mutta kotipaikka on edelleen jäyhän kylmä Suomi.

Middlesbrough ei jämähdä niille sijoilleen, vaan pitäytyy pinnajahdissa mukana. Sen hyökkäyspään juoksut ja liike pitävät Leedsin stressitasot korkealla. Samaan aikaan Leedsin hyökkäsystrio masinoi hyökkäyksiään vieraiden päähän, joten ottelun vauhti ja  viihdearvo pysyvät tapissa. Puolen tunnin kohdilla Ethan Ampadu katkaisee Middlesbroughin puolustuksesta lähtevän heikohkon syötön ja toimittaa pallon Rutterille. Rutter kääntää vaivattomasti kokkansa kohti vieraiden maalia. Pikku kopsu nilkoille horjuttaa Rutteria sen verran, että palloa viittilöidään täplälle. Pallon taakse löytyy huojentavalla tavalla Joe Piroe, joka tekee rankkarista sen mitä pitääkin eli maalin: 3-1.

Joe Piroen rankkari

Draaman kaari ei ottelussa ota taittuakseen ja Middlesbrough pääsee vielä ennen taukoa maalin päähän. Lisäajalla annettu kulmapotku leijailee vapaalle tontille, jossa Latte Lath keskeyttää kahvihetkensä ja puskee vastustamattomasti pallon maalin takakulmaan: 3-2

Länsi-Yorkshiren piipusta, kun savu kohoaa

Tauolla kylmä ja kuuma ovat jälleen nelikentän ääripäissä. Leeds saa tunnin kohdalla lisää apuja peliinsä, kun Middlesbroughin Anfernee Dijksteelin peli päättyy toisen keltaisen kortin generoimaan suihkukomennukseen. Punaista toki oli jo vieraille aiemmin tarjolla, kun Dijksteel pyyhkäisi laidalta läpikarkaavan Summervillen nurin.

Leeds ei saa pistettyä miesylivoimastaan huolimatta peli petiin. Viinipullon verran on tiimalasi valuttanut aikaa, kun Middlesbrough pääsee nopeaan vastaiskuun. Sam Silveran keskitys ottaa kimmoketta Pascal Struijkista ja kopsahtaa tolppaan. Irtopallo putoaa boksiin Morgan Rogersin jalkoihin, jonka laukauksen eteen kotijoukkueen onneksi Joe Rodon sankarillisesti syöksyy. Sykkeet valuvat hiljalleen terveellisille tasoille. Vaihdosta blondattuna kehään tullut Patrick Bamford on vähällä rokottaa vanhaa seuraansa kulmapotkusta, mutta Dieng pilaa torjunnallaan pirskeet. Leeds voittaa täysin ansaitusti, vaikkakin melkoisella draamalla höystetyn ottelun.

Daniel Farken johdolla Valioliigaan

Centenary Pavilionista lähdetään vielä viimeiselle koukkaukselle lelukauppaan korttiostoksilla. Taksi vartoo tovin lelukaupan pihassa, kun viimeiset korttilaatikot lähtevät seuruumme mukaan juuri ennen lelukaupan sulkeutumista, ja olinhan se sen väärtti, sillä yhdestä paketista kaivetaan esiin kultainen Erling Haaland. Ehkä se osin enteilee viimeisten reissupäivien tapahtumia.

Viiniä: mulled wineä, moloa, polttavan kylmää ja kiehuvan kuumaa

Kehäketun ja kummisedän päiväolut

Middlesbrough-Leeds United jatkaa tärkeiden ottelujen sarjaa, jossa silpataan kohti valioliigan taivaspaikkaa. Leeds kärsi kivuliaan kotitappion Norwichille viime viikolla. Riverside stadionilla olot tulevat olemaan myös tukalat, kun pohjois-Yorkshiren kehäkettu Tony Pulis juoksuttaa verikoiransa Marcelo Bielsan valmiiksi mustelmilla olevan Leedsin nilkkoihin. Joukkueet ovat eri puolilta Yorkshireä, mutta suoranaista derbyn leimaa ottelu ei kanna, vaikka kiihkeästä kamppailusta on kyse. Yhteisestä historiikista löytyy kuva Middlesbroughin Juninhosta vuodelta 1996-1997 itkemässä Elland roadilla. Tasapeli Leedsiä päätti tuolloin boron valioliigataipaleen ja tämä Middlesbroughissa muistetaan kyllä.

Tony Pulisin pelisuunnitelma on jotain muuta kuin mihin kärkiseurojen pallonhallintaan ja pelin dominointiin perustuva ilakointi. Boro lähtee todennäköisesti 4-2-3-1 -taktiikalla ja luovuttaa pallonhallinnan suosiolla Leedsille. Boro vetäytyy ja avaa peliään pitkillä laitaan suuntautuvilla syötöille. Laitapakkien tehtävä on ensisijaisesti puolustaa eivätkä he nouse aktiivisesti tukemaan hyökkäyksiä. Yksinkertaisuudessaan Boro hyökkää neljällä pelaajalle. Kuuden muun pelaajan tehtävä on pitää puolustusmuoto kasassa. Tähän muotoon myös hyökkäävät pelaajat putoavat. Pulisin mestariteos piirtyy erikoistilanteiden hyödyntämisen väreihin. Ennalta sovitut pelaajien vahvuuksille rakennetut juoksuradat, joilla on tarkoitus hämmentää vastustajan puolustusmuotoa, luovat hyökkäyspelin uhan. Pulisin pelikirjan tavoitteen voi tiivistää hyvin yksinkertaisesti kahteen elementtiin

1. Pidetään oma maali puhtaana
2. Tehdään tarvittava maali erikoistilanteesta

Tony Pulisin Middlesbroughilla hyökkäysvelvoite on jaettu staattisesti neljälle pelaajille, jotka myös aktiivisesti putoavat puolustusmuotoon mukaan

Leeds ei muuttane pelisuunnitelmaan radikaalisti, vaan se lähtee määrittämään pelin tempoa ja pitämään palloa. Peli on haastava Leedsille nimenomaan siitä syystä, että boron vetäytyessä suosiolla, pelin tempo tulee laskeutumaan ja tilaa nopeasti etenevälle syöttöpelille ei ole. Odotettavissa oleva pelin kuvan yhdistettynä Leedsin maalinteko-ongelmiin ja huolimattomuuteen puolustuspelissä povaa vaikeaa ottelua Bielsan valkoisille. Pulisin päiväunissa boro rokottaa heti alkuun joko Leedsin puolustuspään virheestä tai erikoistilanteesta ja pitää sen jälkeen dinosauruksensa vastaanottomoodissa. Leedsin pallonhallinta prosentti saattaa nousta ottelussa hyvinkin hulppeaksi, mutta avainkysymykseksi nousee, löytääkö Leeds boron kenttäpuoliskolta riittävän usein riittävästi tilaa, jotta se saa luotua riittävät maalitekopaikat. Johtoasemaan päästessään Leeds ei luultavasti muuta pelitapaansa, vaan paahtaa samoilla höyryillä ja raiteilla pelin loppuun asti.  Boro on siis pelissä mukana tuomarin päätösvihellykseen saakka.

Elokuun loppupuolella joukkueet pelasivat Elland Roadilla 0-0 -tasapelin. Maalittomaan tuskin tänään jäädään, kun brittifutiksen kehäkettu ja modernin jalkapallon kummisetä punovat juoniaan, mutta tasapelin auraa on ilmassa. 

Viinikuvaus: ketun häntä kainalossa, Yorkshiren sadetta, Juninhon kyyneleitä ja härän mustelmia 

Middlesbrough FC -askel ohi

Illan valioliiga -ottelussa samaan keitokseen keitetään äärimmäinen epätoivo ja pilkahdus mestaruuspystistä. Middlesbrough:n olisi pakko voittaa ottelu, jotta sillä olisi edes teoreettinen mahdollisuus uusia sarjapaikkansa. Vastus on pahin mahdollinen: Chelsea FC. Chelsea on valioliigan paras joukkue ja se ei varmasti halua jättää mestaruustaistelussa mitään sattuman varaan. Chelsea pystyisi voitolla nykäisemään seitsemän pisteen eron Tottenhamiin. Voitto tarkoittaisi sitä, että Chelsea saisi kolme ottelupalloa mestaruustaisteluun. Antonio Contelta on tällä kaudella lähtenyt jo niin monta ässä -syöttöä, että viimeisen pallon tappaminen tuskin olisi enää mikään ihmeteko. 

Pikemminkin odotettavissa olisi italialaisen kapellimestarin viimeinen pitkä, harkittu ja hallittu nuotti.

Aitor Karanka jätettiin Middlesbrough:n kyydistä maaliskuussa

Middlesbrough:n kausi toisintaa tyypillistä hissijoukkueen kaarta. Kausi alkoi hyvin, mutta iltojen lyhetessä ja pimetessä tiukat ottelut kääntyivät tappioiksi ja täyden pistepotin saaminen oli tuulimyllyjä vastaan taistelua. Aitor Karanka sai kenkää. Hänen tarinansa on ollut hyvin vivahteikas ja tästä kirjotinkin jo aiemmin: Middlesbrough -askel kerrallaan

Karankan lähtiessä Middlesbrough oli kolmen pisteen päässä säilymisestä ja nyt matkaa on illan ottelun jälkeen minimissään neljä pistettä, mutta suurella todennäköisyydellä seitsemän. MM-lätkän kirvoittamana koko suomalainen urheilupöytäseurue keskustelee tällä hetkellä valmentajista ja heidän vastuustaan. Milloin valmentajan pitää lähteä ja mitä kannattaa ottaa tilalle? Karankan kohdalla voidaan rakentaa case Claudio Ranierin paaluttamille perustuksille. Kiistämätön tosiasia on, että Middlesbrough oli huonossa tuloskunnossa. Karankan korvaaminen ei kuitenkaan parantanut tilannetta toisin kuin Ranierin kohdalla. Väistämättä tulee mieleen, että olisiko sittenkin fanien rakastamalla valmentajalla, joka on ensin pelastanut joukkueen putoamiselta englannin ykkösliigaan ja sitten kahdessa vuodessa nostanut sen pääsarjaan suurten ja rikkaiden joukkoon, ollut vielä mahdollisuus koota vielä kerran joukot yhteen ja rymistellä putoamismuurin läpi. Illan tulos asettaa valaistuksen tähän käsikirjoitukseen.

Kirjoitus on hyvä päättää Karankan oppi-isän Jose Mourinhon sarkastiseen kommenttiin:

“I think he deserves to be sacked,” he said. “In the first year he arrived, the team was going into League One and he saved the team.

“In the second year, he took the team to the play-off final at Wembley. In the third year he had direct promotion. So I think in the fourth year, he deserved to be sacked!”

Viinikuvaus: hiljalleen kypsytetty ja pilaantuneista rypäleistä siivilöity uuteen tynnyriin kesken käymisen pakotettu hapan sangria.

Kuva: By Christophe95 - Own work, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=27254518

Lainaus: http://www.express.co.uk/sport/football/780687/Jose-Mourinho-Manchester-United-Aitor-Karanka-Middlesbrough-Premier-League

Middlesbrough -askel kerrallaan

Juhlitaanko Middlesbroughissa kauden päätteeksi sarjapaikan säilymistä?

Sunnuntaina 13:sta marraskuuta 2015 Middlesbrough FC oli vedenjakajalla, kun se matkusti Charltonin vieraaksi. Middlesbrough oli keikkunut vuoden vaihteen jälkeen championshipin kärjessä, mutta se oli ajautunut vaikeuksiin. Viimeisestä yhdeksästä pelistä se oli voittanut vain kolme. Pelillisten ongelmien lisäksi pukukopissa salamoi. Joukkueen valmentaja Aitor Karanka ei matkustanut vieraspeliin olleenkaan. Huhuttiin että syynä olivat yhteenotot pelaajien kanssa. Ei ollut selvää oliko Karankalla enää valmiuksia jatkaa valmentajana vai oliko joukkue livennyt liian kauaksi hänen näpeistään.

Middlesbrough häviää ottelun Charltonille 2-0. Tappio saattoi hyvinkin avata väylän valioliigaan. Karankan oli mahdollista palata takaisin. Kannattajat osoittivat seuraavassa ottelussa Hull Cityä vastaan yksiselitteisesti tukensa Karankalle. Viesti oli painava ja se upposi varmasti myös pelaajiin. Karankan haluttiin pysyvän Middlesbroughissa. Tasaisen ottelun lisäajalla David Nugent puskee Middlesbroughille voittomaalin. Middlesbrough voittaa seuraavat viisi peliä ja pysyy tappiottomana koko loppukauden ajan. Se tietää lopulta paluuta valioliigaan.

Middlesbrough FC on perustettu 1876 ja se on yksi nykyisen valioliigan perustajajäsenistä. Seuran omistaa kotikylän oma liikemies-miljardööri-poliitikko Steve Gibson. Gibsonin haaveena on tehdä Middlesbroughista säännöllisesti Euroopan kentillä pelaava joukkue. Tähän asti joukkue on rullaillut tasaisesti Englannin kolmen ylimmän sarjatason väliä. Sen paras jakso osui vuosille 1997-2009, jolloin Bobby Robsonin jalanjäljissä Terry Venables, Steve McClaren ja Gareth Southgate heiluttivat Middlesbroughin viiriä valioliigassa. Tuona ajanjaksona Middlesbrough voitti Liiga Cupin ja tuli toiseksi sekä FA Cupissa että UEFA Cupissa. Sittemmin joukkue valui takaisin champioshipiin, jossa se vietti seitsemän kautta ennen paluutaan täksi kaudeksi valioliigaan.

Aitor Karankalla on neljäs kausi menossa Middlesbroughin valmentajana

Palataan takaisin Middlesbroughin pukukoppiin. Valtataistelut, ristiriidat valmentajien ja pelaajien välillä tuovat kaikuja myös toisesta valioliigassa vaikuttavasta valmentajasta. Aitor Karanka aloitti valmennusuransa Real Madridissa Jose Mourinhon avustavana valmentajana. Karanka on sanonut Mourinhon olevan maailman paras valmentaja, joten selvää on, että hän on ammentanut paljon vaikutteita Mourinholta. Karanka on itse maininnut oppineensa Mourinholta voittamisen mentaliteettia ja sen, että yksittäinen pelaaja ei koskaan ole joukkuetta suurempi. Middlesbrough tuli championshipissä tunnetuksi keinoja kaihtamattomasta tuloksen tavoittelusta. Tyylipisteitä ei kerätty. Vain pisteet merkitsivät.

Karanka on rakentanut Middlesbroughia puolustuksen kautta. Sitä vastaan ei ole ollut helppoa tehdä maaleja. Middlesbrough ei hae pallonhallintaa vain pallonhallinnan takia, vaan pallonhallinnalla tulee olla merkitys ja jokin tietty tavoite pelisuunnitelmassa. Joukkuetta on vahvistettu suunnitelmallisesti. Karanka haluaa ottaa selkeitä yksittäisiä askelia ja tämän kauden askel on valioliigassa säilyminen.

Middlesbrough aloitti kauden väkevästi tasapelillä Stokea vastaan, vierasvoitolla Sunderlandista ja vierastasurilla West Bromwichia vastaan. Vaikutti että joukkue on viritetty ottamaan riittävät pisteet löytääkseen itsensä jopa valioliigan keskikastista. Kausi on jatkunut sen jälkeen kolmella tappiolla. Etenkin Evertonia vastaan joukkue oli melko aseeton. Omiin on myös mennyt liikaa maaleja. Mourinho on tunnettu valmennussykleistä, jossa kolmas vuosi on vaikea ja yleensä myös viimeinen. Karankalla on nyt neljäs vuosi Middlesbroughissa menossa. Vieläkö tuulta riittää purjeissa?

Viinikuvaus: Perusbulkkia jossa espanjalaisten ja portugalilaisten vivahteiden tuomaa arvoviinin potentiaalia.

Kuvat:

1. By Paul - Flickr: Boro vs Hull, CC BY 2.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=16469240

2. https://www.flickr.com/photos/fordspain/9074483295/in/photolist-ePT6Jx-eQ5vqh-tMSw1q