Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Norwich City. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Norwich City. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. toukokuuta 2020

Futisoluet: Norwich IPA

Futisoluiden sarja jatkuu tamperelaisen Pyynikin Brewing Companyn Norwich IPA:lla. Tölkki on kääritty kanarianlintujen keltavihreisiin väreihin. Teemu Pukin lisäksi paikkansa suomalaisten maitokauppojen oluthyllyiltä Norwich IPA:n kyljestä saavat pitkänlinjan veskari Tim Krul ja toppari Chrstoph Zimmermann. Tuote on toisaalta sekä futiskulttuuriteko ja tribuutti vuoden urheilijaksi valitulle Teemu Pukille että looginen jatkumo sille kaupalliselle kokonaisuudelle, jossa Norwich City kutkuttelee suomalaisten futisfanien lompakoita ja hakee hyvää jalansijaa suomalaisilta markkinoilta.


Lasiin kaatuu sameahko oranssinruskea olut. Oluen päälle nousee nopeasti sulava ohut sokerinvalkoinen vaahto. Vaahto sulaa lopulta tähtimäiseksi kalvoksi oluen pinnalle. Oluen tuoksussa on kinuskimaista ja toffeista makeutta, jonka taustalta nousee hedelmällisyyttä aprikoosimaisessa aromissa. Tuoksussa on brittiläisille olutsuille tuttuja bittermäisiä vivahteita.


Pyynikin Brewcing Companyn Norwich IPA

Oluen suutuntuma on kevyt, mutta se ei kuitenkaan kulje aivan kumarassa. Maku aukeaa makean maltaisena, josta se taittuu greippisen ja yrttisen kitkeryyden puolelle. Juotavuudeltaan olut on helppo, vaikkakin makua irtoaa maitokauppavahvuiseksi IPA:ksi vähintäänkin kelvollisesti. Bittermäinen kinuskinen tuulahdus jää suuhun vellomaan aika toviksi.

Voisi kuvitella, että olut on osunut suunnitelmansa raameihin samalla tarkkuudella kuin Pukin takakulmaan lähettämät chipit. Se sopisi kesäisiin pukkipartyihin niin grillin- kuin saunanlämmitysvirvokkeeksi tai laiturinnokkaolueksi, kun EM-kisat joskus polkaistaan käyntiin. Olut pysyy brittijuurilleen uskollisena riippumatta siitä jatkaako Pukki ensi kaudella Norwichissa vai siirtyykö kenties Leedsiin. Oluessa on sellaista leppoisuutta ja leikkisyyttä; kenties juuri esikuvansa luonnetta kuvaten.

Futis- ja viinikuvaus: alkukesän aurinkoisten ja toiveikkaiden pelisuunnitelmien ja kanarianlintujen liverryksen alla kukkaan puhkeavien viinitilojen juoma. 


PS. jos löytyy hyviä futisolut vinkkejä ja niin kommenttikenttään saa nostaa


lauantai 9. toukokuuta 2020

Futisoluet: Woodforde’s Norfolkin The Perfect Finish

The Perfect Finish Amber Ale on Norwich Cityn kanssa yhtestyötä tekevän itä-Englantilaisen Woodforde’s -panimon tribuutti Teemu Pukille. Suomessa myytävässä versiossa on tölkin puolesta Mustanmäen torin piraattifiboja. Värimaailma on kanarialintujen keltavihreä, mutta kyljessä komeilevalta Teemu Pukkia etäisesti ja läheisesti muistuttavalta hahmolta on jäänyt silmät piirtämättä ja alkuperäinen ”Finnish” on karsiutunut ”Finish” -muotoon. Jäljet luultavasti johdattavat sopimus- ja lakiteknisten kirjoitusten luo. Varsinaisen Norwich IPA:n kotimainen päämaja on Pirkanmaalla.


Piraattipukki


Ennen kuin olut edes ehtii kaatua lasiin pongahtaa lähifutismuistista Pukin Toni Sunjicilta laittamat puikot, chipit Bosnia ja Armenia-matseissa, rankkarit Kreikkaa, Italiaa ja kisapaikan sementoineessa ottelussa Liechtensteinia vastaan. Riven ja Pukin johdolla me todella menimme kisoihin. Se on hyvä muistaa, vaikka kisoja pökättiinkin vuodella eteenpäin.

Lasiin kaatuu meripihkan punertava kauniin läpikuultava pirteästi kupliva olut. Oluen päälle nousee sulanutta jäätelöä muistuttava höttöinen ja melko nopeasti sulava vaniljajäätelön valkoinen vaahto. Hennosta tuoksusta nousee sitrusta ja pilsmäistä ruohoisuutta. Ruohoisuus on tuoksussa jopa yllättävän dominoiva. Hieman lämmetessään tuoksu ottaa pienen kiepin makeaa rukiisuutta. 

Rungossa kuplaisuus pitää varsin miedon (3,8%) oluen ryhdin tasapainoisesti pystyssä. Suutuntuma on pirteän hapokas ja helposti juotava. Aromeja saa hetken oluesta imeskellä. Greippisyys sekoittuu rukiisuuteen ja hentoon karamelliin. Maku ei myöskään jää pitkäksi aikaa vierailemaan. Lyhyessä jälkipotkussa ruohoisuus ja karamellisuus viipyilee pisimpään. 

The Perfect Finish on helposti lähestyttävä ja juotavuudeltaan mutkaton olut. Siinä ei ole samaa taikaa kuin esikuvassaan. Silti sen mieluusti ja irvistelemättä viimeistelee.

Futis- ja viinikuvaus: hyviä muistoja mutkattomassa rungossa. 3,3/5

PS: alla omia lähifutismuistoja paikan päältä koettuna ja kirjoitettuun muotoon tulkittuna

Suomi-Liechtenstein: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/11/riven-johdolla-me-mentiin-kisoihin.html

Suomi-Armenia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/10/suomi-armenia-riven-johdolla-me-mennaan.html

Suomi-Italia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/09/suomi-italia-hoyhenia.html

Suomi-Kreikka: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/09/suomi-kreikka-peikkojen-ja.html

Suomi-Bosnia: https://futistajaviinia.blogspot.com/2019/06/suomi-bosnia-riven-taikahattu.html

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Kanarialinnun viserrys: Leeds-Norwich 1-3

Elland roadilla mitelty championshipin talviklassikko Leeds-Norwich lunasti odotuksensa. Daniel Farken kanarialinnut niistivät Bielsan valkoisilta elintärkeät kolme pistettä. Tummat pilvet sakenivat länsi-Yorkshiressa, sillä tappio oli Leedsille jo neljäs viimeiseen kuuteen otteluun. Norwichin pistekunto taas näyttää vihreämpää trendiä ja pukkipartyt lähtevät hilpeissä tunnelmissa kahlaamaan helmikuun kinoksia eteenpäin.

Leeds oli pelin päällä ensimmäisen puoliajan. Se lähti odotetulla 4-1-4-1 ryhmityksellä viemään peliään onnistuneesti eteenpäin. Leeds määräsi pelin temmon ja otti pallonhallinnan (65% vs 35%) itselleen. Norwich vastasi 4-2-3-1 muodostelmalla. Leedsin pelatessa omalla peli-identiteetillään Norwich joutui vetäytymään enemmän kuin oli ajateltu eikä se onnistunut rikkomaan pelin virtaa siten, että se olisi saanut pelin intensiteettiä laskemaan.

Leeds kaatui ensimmäisellä puoliajalla tehottomuuteen ja heikkoon pelinlukuun puolustuspelissä. Pontus Jansson teki turhan rikkeen pelin alkupuolella ja rikettä seuranneesta vaparista Mario Vrancic vei Norwichin johtoon. Tilannetta oli edeltänyt sarja Leedsin laukaukseen päättyneitä hyökkäyksiä, mutta laukausten laatu ei ollut riittävä, jotta ne olisivat tuottaneet todellisen maalintekouhan. Pelin virta jatkui samanlaisena maalin jälkeen eli Leeds juoksutti toistuvasti hyökkäyksiä Norwichin maalia kohti. Lisäksi se sai laitettua painetta Norwichin pelin rakenteluun, jolloin Norwich joutui hakemaan pelin avauksia usein pitkien syöttöjen avulla.

Kuvassa on hahmoteltu, miten Leedsin puolustus ylipelaa Teemu Pukin maalia edeltäneen tilanteen


Norwich toista maalia edelsi jälleen Leedsin puolustuspään virhe. Adam Forshaw menettää omalla kenttäpuoliskollaan pallon Vrancicille. Norwich pääsee 4 vs 3 -vastahyökkäykseen. Leeds saa kuitenkin hidastettua hyökkäystä, mutta keskikenttä ei ehdi tarpeeksi nopeasti tukemaan puolustusta. Leedsin puolustus ylipelaa tilanteen ja kaksi puolustajaa lähtee blokkaamaan Vrancicin laukausta. Teemu Pukki jää laidalle vapaaksi ja pallo kimpoaa onnekaasti hänelle. Pukki puttaa pallon maaliin ja lisää Norwichin johtoa.

Toisella puoliajalla Norwich ottaa pelin haltuunsa. Se pysyy paremmin pallossa ja pystyy rauhoittamaan pelin intensiteettiä. Leeds ei kykene toisintamaan ensimmäisen puoliajan peli-ilmettä, vaan Leeds menettää toisella puoliajalla palloja selvästi enemmän, mitä ensimmäisellä puoliajalla eli sen syöttöpeli on tehottomampaa. Pelin painopiste siirtyi myös Norwichin kenttäpuoliskolta enemmän keskialueelle.

Norwichin 3-0 -maali juontaa jälleen Leedsin heikosta pallollisesta pelaamista puolustuspäässä. Pukki karvaa pallon Norwichille Leedsin pelatessa huolimattomasti vaarattoman tilanteen omalla kenttäpuoliskollaan. Norwich pääsee rakentamaan tilanteen vasemmalta laidalta, jonka päätteeksi Vrancic tekee illan toisen maalinsa ja käytännössä ratkaisee pelin. Leedsin vaihdosta tullut Patrick Bamford kaventaa vielä ottelun ensimmäisellä lisäaikaminuutilla, mutta maali on osastoa kuriositeetti.

Bielsa nosti ottelun jälkipressissä Leedsin ongelmiksi tehottomuuden ja turhat virheet. Kyseiset ongelmakohdat ovat toistuneet myös aiemmin Leedsin otteluissa ja Norwich onnistui hyödyntämään Leedsin pehmeä kohdat eilen tehokkaasti. Daniel Farke oli ymmärrettävän tyytyväinen omiensa otteisiin.

Viinikuvaus: kanarialinnun kirkasta juhlapukua ja vettyvän Elland roadin märkää nurmea.

lauantai 2. helmikuuta 2019

Talviklassikko divarista: Bielsa- vai Pukkiparty?


Leeds United-Norwich City on illan helmi. Marcelo Bielsan positiivisintensiivinen jalkapalloilottelu hulluuden rajamailla kiiluvine miljoonaan kertaan tarkistettuine taktisine nyansseineen pystyttää lintulautansa keltavihreille Itä-Englannin kanarialinnuille, joiden höyhenpeitteiden alta kasvavat taaksepäin kaartuvat sarvet. Ilmaisella siirrolla Norwichin siirtynyt Teemu Pukki on ollut yksi brittifutiskauden sensaatioista takomalla seitsemäntoista maalia tämän kauden aikana. Pukki kilvoittelee aidosti Championshipin maalikuninkuudesta.

Leeds henkilöityy valmentajaansa Marcelo Bielsaan. Hänet tuntee skenessä jokainen. Norwichin Daniel Farke on enemmän ”new kid on the block” -sikerämästä. Saksalainen saapasteli brittufutiksen viheriöille Dortmundin organisaatiosta. Bielsa on palauttamassa kunnian länsi-Yorkshiren säpäsähtelevälle jättiläiselle. Farke tulee hieman sivusta ja hieman yllättäen. Valioliiga siintää molempien reittilentojen horisontissa. Molemmat valmentajat perustavat pelinsä pallonhallintaan ja hyökkäävään mentaliteettiin.

Sekä Leedsillä että Norwichiltä löytyy merimerkit vastustajien puolustuspelin salakarikkojen kiertämisen, sillä molemmat ovat päässeet laukomaan paljon. Leeds pitää yllä voimakkaampaa pelitempoa ja vie peliä aktiivisemmin eteenpäin, kun Norwich rakentaa peliä rauhallisemmin. Leeds pitääkin palloa suhteessa enemmän vastustajan kenttäpuoliskolla, kun taas Norwichin osalta pallonhallinta keskikentällä korostuu. Hyökkäysalueella Norwich hakee nopeita murtautumisryityksiä, joissa hyödynnetään muun muassa Pukin nopeutta.

Leeds juoksuttanee kentälle 4-1-4-1 ja Norwich 4-2-3-1 -muodostelman. Leeds tullee vyöryttämään hyökkäyspeliään laitojen kautta ja hakemaan keskityksiä. Farke on joutunut varmasti miettimään sitä, miten Norwich saa puolustussuuntaan tuettua laitapeliä siten, että Leeds ei pääse luomaan jatkuvaa ylivoimaa laidoille. Lisäksi Norwichin täytyy kyetä puhkomaan Leedsin prässi silloin, kun kanarialinnut rakentavat peliään puolustuksen kautta. Leedsin täytyy nimenomaisesti onnistua prässipelissään, sillä Norwich on erittäin vaarallinen, mikäli se pääsee murtautumaan Leedsin keskikentän läpi ja juoksuttamaan Leedsin pakkeja kovalla vauhdilla omaa maaliaan kohti.

Leeds (sin.) tulee todennäköisesti lähtemään otteluun 4-1-4-1- ja Norwich (kelt.) 4-2-3-1 kooonpanolla


Leedsin ja Norwichin kohtaaminen tuo raikkaita brittifutistuulia siihen kaupallisuuden lävistämään leikkikenttään, jossa tähtipelaajat vuokraavat kohtuja ja miljardööriomistajat pelaavat reaalimaailman futismanageria omilla rahoillaan. Lentoyhtiöiden joukkueiden sijaan tänään nähdäänkin kaksi oman kaupungin jengiä, jotka vastoin markkina-arvoaan miehittävät divarifutiksen kärkisijoja. Toki olisi tekopyhää väittää etteikö klassisen Rolls Roycen päivittäminen sporttisempaan malliin mahdollisen valioliigapaikan synnyttämässä miljoonasateessa olisi molempien seurojen agendalla. Nyt on kuitenkin nyt ja ainoa ilmaan väreilemään jäävä todellinen kysymys onkin: miten divarifutis voi olla näin innostavaa?

Viinikuvaus: perinteitä, bilemeininkiä, hullun Gauchon rypäleitä, kanarialintujen munia, pukin sarvet ja saksalaista rytkettä