Borussia Dortmund-Bayern München: jo tuoreeltaan klassikko

Borussia Dortmundin ja Bayern München klassikon (der Klassiker) kuumimmat vuodet ovat viime vuosikymmeniltä. Derby ei ole Saksan perinteisimpiä, kuten esimerkiksi Dortmundin ja Schalken reviiriderbyt. Klassikko alkoi maustaa saksalaista jalkapallokeitosta 1990-luvulla, jolloin keltamustat pääsivät horjuttamaan kahdella mestaruudella Bayernin punaisten hegemoniaa Bundesliigassa. Lisäksi vuonna 1997 Dortmund kävi koppaamassa Mestareiden liigan voiton Bayern Münchenin kotistadionilla. Yhdeksänkymmentä luvun klassikon kuvastoon nousivat myös sekä Lothaur Matthäusin ja Andres Möllerin avariin johtanut yhteenotto että Oliver Kahnin Stéphane Chapuisatia kohti lähettämä kungfu -potku.

Seurojen välinen intensiteetti ei perustu niinkään sosiaaliseen tai poliittiseen vastakkainasetteluun, vaan sen perustukset ovat kilpailulliset. Bayern München on ylivoimaisesti Saksan menestynein joukkue, mutta juuri Dortmund on lähihistoriassa ollut sen väkevin haastaja. Kisaa käydään myös katsojaluvuilla. Dortmund keikkuu koko maailman kotiotteluiden katsojamäärien kärjessä. Viime vuonna juuri München oli toinen paalupaikalle yltänyt.

Profiilipelaajien trafiikki on seurojen välillä käynyt sekä kuumana että yllättävän vilkkaana. Münchenin päälle on löyty leimaa siitä, että se kaappaa riveihinsä pahimpien kotimaisten kilpailijoiden parhaat talentit. Punaisten ykköspyssynä tänään nähtäneen Robert Lewandowski, joka oli aiemmin kriittinen osa Jürgen Kloppin voittokulkua keltamustissa. Kalavelkoja vaihtopenkin kautta saattaa päästä maksamaan Mario Götze, joka Kloppilta karkasi Josep Guardiolan punaiseen haaviin. Hän ei kuitenkaan lopulta mahtunut Carlos Ancelottin suunnitelmaan ja palasi Dortmundiin. Mats Hummelsin tarina on kulkenut myös samoilla askelmille, mitä Götzen. Sittemmin on huhuiltu, että Dortmundin ja Münchenin välille olisi rakennettu tiesulkua shokkisiirtoja silmällä pitäen.

Tänään Dortmundilta voidaan odottaa nopeaa laitureiden vahvasti tukemaa vähin kosketuksin murtautumista hakevaa hyökkäyspeliä. Puolustuksessa saattaa välillä näkyä hieman hälläväliä meininkiä. Dortmundin hyökkäyspelaajien nopeus ja maalivainu luovat myös kutkuttavaa vastahyökkäysten uhkaa. Valokeila yrittää pysyä ainakin Erling Braut Hålandin ja mahdollisesti vaihtopenkiltä mukaan kirmaavan Jadon Sanzon perässä.

Kesken kauden Münchenin ruoriin noussut ja sen kokan kohti mestaruutta kääntynyt Hans-Dieter Flick pyrkii todennäköisesti nappaamaan pallonhallinnan itselleen. Münchenin hyökkäyspeliä kuvaa parhaiten sana monipuolisuus. München tehokkaasti rakentamaan peliään niin laitureidensa, kymppipaikalta linjojen väliin hakeutuvan Thomas Müllerin kautta kuin pelaamalla pallon suoraviivaisesti Lewandoskille, joka pystyy targetmaisesti pitämään palloa ja täten odottamaan hyökkäyksen toista aaltoa. Menetettyään pallon München pyrkii voittamaan sen nopeasti takaisin. Vastustajan päästessä murtamaan München korkean prässin vetäytyy se puolustamaan tiiviisti yhdeksän kenttäpelaajan voimin. Lewandowski jää ylös vastaanottamaan pitkiä avaavia syöttöjä ja masinoimaan vastaiskuja.

Katsomot ovat tänään tyhjillään, mutta klassikossa riittänee tunnetta. München on neljä pistettä Dortmundia edellä sarjataulukossa, joten tämä ottelu saattaa olla mestaruuskamppailun näkökulmasta kauden merkittävin.

Viinikuvaus: jo tuoreeltaan klassikko

Hajatelmia Marcelo Bielsasta ja Leedsistä

Emirates -stadionilla nähtiin yksi brittifutisvuoden kertomuksellisimmista puoliajoista, kun Marcelo Bielsan Leeds painoi Arsenalin aivan purjeisiin. Mikel Arteta sai puoliajalla äyskäröityä kölinsä tyhjäksi ja lopulta tykkimiehiltä kastuivat vain jalat. Ottelun päätyttyä Arteta juhlii helpottuneena. Bielsa vastasi tähän lempeällä ja hieman ironisella hymyllä. Artetan ja Arsenalin lakanat pysyivät puhtaana, vaikka Bielsa toi maailman nähtäväksi menestysreseptin sekä futismaailman menneisyydestä, nykyhetkestä että tulevaisuudesta. Futishumun humalluttamana helposti unohtuu, että yksistään Arsenal hyökkääjän Alexandre Lacazetten markkina-arvo on osapuilleen sama kuin koko Leedsin pelaavaan kookonpanon.

Brittifutiksen terävin kärki pelaa bielsapalloa: pallonhallintaan perustuvaa korkean intensiteetin ja prässin jalkapalloa. Bielsa itse vie jalkapalloa kuitenkin koko ajan uusille tasoille ja uusiin konteksteihin. Esimerkkinä: futikseen ja huippu-urheiluun leimallisesti kuuluva ”voittoon hinnalla, millä hyvänsä”-mentaliteetti saa vastinparinsa Bielsan korkeamman moraalin pelifilosofiasta. Leeds on championshipissä yksi vähiten rikkoneista joukkueista, vaikka se on samaan aikaan yksi eniten taklanneista. Kokonaisuus ei toki ole näin mustavalkoinen, vaan harmaansävytteinen, mutta Bielsa on itse alleviivannut sitä, että uskoo pelaajien performoivan paremmin silloin, kun he uskovat tekevänsä oikein ja he pelaavat korkealla pelimoraalilla.

Kulttivalmentajan auraa kantava Bielsa elää itse vaatimattomasti paikallisen kaupan yläkerrassa jalkapallolle omistautuen. Samaan aikaan huippufutaajat ympäri maailmaan elävät kuin Rock -tähdet konsanaan. Tapa elää on persoonaan menevää, mutta vaikutusvaltaisena hahmona Bielsa tuo jalkapallossa hengen materian rinnalle. Leedsin osalta on nähty, että pelkät pitkät perinteet ja laaja kannattajakunta eivät takaa taivaspaikkaa. Leeds pelaa valmentajansa arvojen mukaista futista ja se on kenties merkittävin syy sille, että se keikkuu sarjatasonsa kärjessä ja pystyy haastamaan isompia seuroja luopumatta kuitenkaan omasta pelillisestä identiteetistä. Arsenal-Leeds -matsista tuli sellainen tuntu, että kentällä olevat joukkueet tulevat jotenkin eri maailmoista.

Huolimatta siitä, että jalkapallon suuriin kertomuksiin kuuluisi Leedsin paluu Valioliigaan ja nimenomaan kummisetä -Bielsan johtamana, ei Elland roadin taivas ole mitenkään pilvetön. Ennen alkukesää ilkeitä äitipuolia koputtelee länsi-Yorkshiressa ovia totuttuun tapaan.  Bielsan vahva ja jääräpäinenkin tapa toteuttaa omaa jalkapallofilosofiaansa on toistuvasti päättynyt siihen, että hänen joukkueiltaan loppuu kaasu ennen kauden loppua. 

Bielsalle töitä tekevät pelaajat kehittyvät usein harppauksittain, mutta samalla Bielsan tapa valmentaa on pelaajille sekä fyysisesti että psyykkisesti erittäin kuluttava. Tähän yhtälöön, kun lisätään 46:n ottelun championship -kausi ja poikkeuksellisen pientä pelaavaa kokoonpanoa pyörittävä Leeds, nousee kylmä hiki pintaan. Leedsin kahdesta pelaavasta kärjestä toinen palasi vuoden vaihteessa lainapestiltään Arsenaliin. Ykkösveskari Kiko Casillaa uhkaa pitkä pelikielto ja kesällä Tottenhamille myytiin Jack Clarke. Korvaajat puuttuvat vielä. Leeds on viritetty äärimmilleen niin pelillisesti kuin business -mielessä. Leedsin omistajaa ja liikemiestä Andrea Radrizzania on tiettävästi lähestytty seuran ostoaikeissa. Mikä kauppa olisikaan sen parempi kuin saada Leeds mahdollisimman edullisesti Valioliigaan ja sitten myydä pois? Pokeripöydässä pelataan kovaa peliä jalkapallomaailman sattumanvaraisuutta vastaan.

Leedsin kannattajien keskuudessa ollaan vahvasti sitä mieltä, että Englannin mestaruussarjan kabineteissa ei haluta Leedsin nousevan. Narratiiviin liittyy se, että tuomareiden päätöksissä ja peliohjelman suunnittelussa, Leedsille jää aina lyhyt tikku käteen.  Syyt tähän kumpuaisivat historiasta, seuran perinteistä ja mestaruussarjan taloudellisista intresseistä. Bielsa ristiriitaisia tuntemuksia herättävänä hahmona tuo myös oman lisänsä soppaan. Kuluvalta kaudelta käsiin on jäänyt kaksi Leedsiä vastaan selvästi väärin puhallettua rankkaria ja pari Leedsille puhaltamatta jäänyttä. Viime kauden Spygate -tapaus jätti myös omat varjonsa keskusteluun. Kuluva kausi kokonaisuudessaan tulee sitten jättämään asialle joko puoltavan tai vahvistavan todistuksensa.

Leeds pelaa nyt 100-vuotiskauttaan. Se on sarjan kärjessä ja sellaisen valmennuksen alaisena, jota on vaikea tai mahdoton lähiaikoina korvata. Silmut ovat jo kesken talven puhkeamaisillaan ja minkälainen kliimaksi se olisikaan, jos Bielsa pääsisi ensi kaudella saman shakkilaudan ääreen Josep Guardiolan, Jürgen Kloppin, Jose Mourinhon ja Carlos Ancelottin, ja monen muun kanssa? On helppo ennustaa, että mikäli Leeds ei nouse, lähtee Bielsa. Leedsiin tulee pitkä talvi ja kevääseen jää pelkät talventörröttäjät. Siksi kuluva kausi vaikuttaa niin kohtalonomaiselta.

Viinikuvaus: modernin viinin kypsyttämisen juuret, nykyhetki ja tulevaisuus. 

Madridin hegemonia

Bayern München aloitti kaksiosaiset turnajaiset vahvasti. Vetäytyvä Real Madrid ei saanut tilkittyä tilaa keskikentällään baijerilaisilta. Chilen ylänköjen maestro Arturo Vidal nousee perinteisesti korkeaa Madridin erikoistilannemuuria korkeammalle ja pakottaa pallon Keylor Navasin läpi maaliin. Florentino Pérezin työhuoneessa vilkkuu punainen valo. Tuo olisi pitänyt torjua ja kenties se olisikin torjuttu, mikäli Navasia ei väkisin yritettäisi politikoida ulos välillä maanisena pyörivästä kuninkaallisten karusellista.

Seuraa jalkapallojumalien kepponen: arpinaamainen gallian ritari siirtelee koko Realin ryhmitystä sivusuunnassa ja laukoo terävästi. Dani Carvajal kääntää sydämensä pallon eteen. Radioaallot tuovat päätuomarin korvanappiin viestin siitä, että pallo osuisi käteen. Ei osu. Sillä ei kuitenkaan ole väliä ja pallo viedään pilkulle. Müncheniläiset hakevat irtiottoa. Madridilaisten suksissa on ollut vääränlainen voitelu. Ribery kaulailee Carvajalia. Marcelo kuiskii jotain Vidalille ennen varsinaista suoritusta. Nauru karehtii molempien naamalla. Pallo lentää taivaan tuuliin. Oikeus toteutuu. Pérezin huoneessa valo vaihtuu vihreään, mutta huone on jo tyhjä. Pérez katselee parvekkeeltaan Manchesterin ja Lontoon suuntaan. Valojen ja poliittisten haaveiden välkkeessä unohtuu se, että yksi syy epäonnistuneeseen rangaistuspotkuun lienee ollut Navasin maine rangaistuspotkujen torjujana. Siihen limittyvä psykologinen kierre on jatkumona vaikuttanut Vidalin jalkaterän osumisen liiaksi pallon alareunaan. Karkki vai kepponen?

Toisella puoliajalla Cristiano Ronaldo pysäyttää vauhtinsa vastustajan rangaistusalueella. Sekunnin kymmenysten ajan müncheniläisten puolustusseinämä jatkaa juoksuaan kohti omaa maaliaan. Nämä sekunnin kymmenykset saavat maalinteon näyttämään maailman yksinkertaisimmalta asialta. Oikealta laidalta liitää Carvajalin lähettämä polvenkorkuinen leijapallo Ronaldolle, joka ohjaa pallon maaliin. Peli on tasan. Kaikki muuttuu.

Huippujalkapallossa pienet marginaalit ratkaisevat isot asiat. Javi Martinez on jäämässä pelin taakse kaksi kertaa. Sekunnin kymmenykset pyörivät jälleen olutmaan ylpeyttä vastaan. Punainen kortti päättää lohduttomana tuomarin käden kaarta seuraavan Martinezin ottelun. Oktoberfestit ovat ohi. Laskuhumala ja orastava krapula laskeutuvat Allianz -areenalle.

Real Madridin toinen maali tulee itsestään selvänä. Marco Asensio nostaa pallon kohti Ronaldoa, joka tökkää sen jalkapohjallaan verkon uumeniin. Bayern ei pysty vajaamiehisenä rimpuilemaan kuninkaallisia vastaan. Lisää maaleja ei kuitenkaan tule. Turnajaiset tulevat saamaan arvoisensa kakkospäivän.

Samaan aikaan raivopäisen Diego Simeonen gladiaattorit tuhlailevat kotikentällään turkkinsa uudelleen kasvattaneita lentäviä kettuja vastaan. Spektaakkeli siirtyy sumuisten saarien kuoppaiselle nurmikolle, johon ovat jo valmiiksi painuneet Jamie Vardyn askelmerkit.

Miten tänään pelataan ja kuka pelaa?

Mestareiden liigassa on taustakaikuna usein se, että takaa tullaan. Carlos Ancelotti tuntee Madridin ja hän tuntee sen pelaajat. Fläppitaululle on sivelty kuvioita, joilla synkennetään Madridin ilta. Zinedine Zidane tuntee Ancelottin ja omat pelaajansa. Hän on synnynnäinen voittaja. Kuninkaallisten eturivin ritareita on jouduttu kiikuttamaan huoltoteltoille. Pieni tasoero tai epätasapaino saattaa kääntää juonen kulun täysin. Uskon että saksalaisitalialainen koneisto jauhaa lähelle jatkopaikkaa, mutta päätepysäkki jää siintämään häränkuseman päähän.

Adolfo Suárezin Barajasin kansainvälisellä lentokentällä otettiin läpsystä vaihto ja Madridin punavalkoiset lähtevät ennakkosuosikkina kettujahtiin. Ketut ovat kaivautuneet niin syvälle altavastaajan koloihin, että heitä on vaikea paikantaa. Se sopii Leicesterille. Uskon ihan yhtä vähän kettujen jatkopaikkaan kuin heidän valioliigamestaruuteen viime kauden alussa. Madrid tulee juhlimaan kahta välieräpaikkaa futisillan päätteeksi, mutta vasta dramaattisten käänteiden jälkeen.

Viinikuvaus: espanjalaista pitkään kypsytettyä laatuviiniä maanisella voittamisen kulttuurilla