ÅIFK-TPS Akatemia: ”Mål, mål, mål. Ett Mål”

Kesäinen Turku virittäytyi viikonlopun viettoon. Yläkenttä pistettiin juhlakuntoon kaikkien aikojen kolmosta varten, kun Turun vanhin jalkapallo seura ÅIFK sai vieraakseen TPS Akatemian. Kaivelen sinistä korttia lompakosta lipun lunastamista varten samalla, kun pelaajat odottavat pääsyä kentälle. Käskyn käydessä ÅIFK:n junnut ojentelevat käpäliään pelaajia kohti läpyjen toivossa ja erityisesti Arman Palania odotetaan. ÅIFK:n pelaajat kerääntyvät rinkiin samalla, kun TPS:n leirissä otetaan joukkuekuvaa.

Viimeiset rituaalit ja peli käyntiin

TPS tulee sähäkästi ottelun alkuun ja ÅIFK:n Joni Rahila joutuu jo parin minuutin kuluttua puuttumaan pelin kulkuun. ÅIFK on heti perään survomassa TPS:n boksissa omaa esikoistaan, mutta noin viisi laukausta sisällään pitävä viritelmä ei sytytä valoja vielä taululle.

Pelin varsinainen kuva alkaa piirtymään kymmenen minuutin kohdilla. ÅIFK ottaa matsin hallintaansa, TPS vetäytyy ja keskittyy vastaiskuihin. Yleisön junnuosasto pitää hyvää mekkalaa. Tarkkakorvaiset ja katseiset havaitsevat, että nuoriso-osasto on antanut Julius Långbackalle lisänimen ”Haaland”. Myös kannustushuudot todentavat tätä todellisuutta. ”Maaleja Åbo!” vaihtuu lennosta ”Maaleja Haaland!” huudoksi.

ÅIFK liikuttelee palloa maalivahdista alkaen hyvällä itseluottamuksella keltapaidalta toisella. TPS:llä on vaikeuksia päästä ÅIFK:n prässin alta kontrolloituihin hyökkäyksiin. Kanarialintujen Alex Ålgars ja Jeremias Kaari löytävät toisiaan hyvin pelinrakennus -toimissa. TPS:n puolustuksen keskusta pitää kuitenkin ÅIFK:n hyökkäykset hallinnassaan ja mitään ilotulittelua maalipaikkojen osalta ei lähde syntymään. Hiljalleen TPS saa myös paremmin hyökkäyksiään syvyyteen, mutta myös ÅIFK puolustaa boksinsa hyvin.

Rahila täräyttää purkupallon Yläkentän katsomon yli, mikä innostaa junnuyleisöä entisestään. Ensimmäisen puoliajan lopussa kuullaankin vielä lähes raivoisaa kannustusta. Kummankaan joukkueen venttiilit eivät falskaa ja tauolle mennään 0-0 -lukemissa.

Tauolla rokki pauhaa. Junnuja kirmaa kentälle ja TPS:n organisaatiolla vaikuttaa olevan paljon asiaa tuomaristolle ennen kuin toinen puoliaika pääsee alkamaan.

Jutulla ennen toista puoliaikaa

Toisen puoliajan alkajaisiksi Ålgars etenee energisesti vasenta laitaa, leikkaa keskelle ja kosiskelee sisäkierteisellä kudilla takayläkulmaa, mutta yliastutuksi menee. Pelin kasvot saavat ensimmäiseen puoliaikaan nähden korkeintaan pari pisamaa ilmeeseensä. ÅIFK hallitsee peliä. TPS luottaa vastaiskuihin, joita se saakin ensimmäistä puoliaikaa säännöllisemmin liikenteeseen ja joiden ketjutuksessa Onnipekka Pajula on vakijäsenenä.

Arman Palanin vapari

Arman Palani löytää hyvällä pystysyötöllä Kaaren TPS:n puolustajien välistä. Kaari tykittää vauhdilla kohti Lauri Järvisen kesäterassia ja hakee jalkansa vapaaksi. Järvinen peittää kuitenkin Kaaren kudin ja pitää pelin edelleen kiikareissa. 

Kotiyleisö selvästi odottaa ja hieman vaatiikin Kanarialintujen avausmaalia. Lopulta se myös sen saa. ÅIFK:n ikiliikkuja Ålgars haastaa vasemmalla laidalla TPS:n puolustusta ja pääsee kääntämään matalan pallon keskelle. Arman Palani painii TPS:n puolustuksen kanssa ja pallo jatkaa kulkuaan kohti takatolppaa, jonne itsensä ensimmäisenä vääntää Kaari ja koko ÅIFK:n melkoinen tahtomaali vie kotijoukkueen johtoon. Peliä oli pelattu 71 minuuttia, kun ”Mål, mål, mål! Mera mål” saadaan vapautettua äänentoiston puristuksista.

Mål, mål, mål! Mera mål!

Katsomossa käydään läpi Qppiksen historiikkia. ÅIFK saa virta maalistaan ja se saa tuotua sarjana hyvännäköisiä hyökkäyksiä TPS:n maalia kohti eikä vähiten loputonta energiaa ja juoksuvoimaa säteilevän Ålgarsin kautta. Maalit on perjantain osalta kuitenkin jo paketoitu ja ÅIFK ottaa täysin ansaitusti kolmen pinnan talipallon mukaansa.

Junnut odottelevat asiaankuuluvasti nimmarivihkojen kanssa. Ihmiset astelevat rauhaksiin kohti kesäillan rientoja. ”Mera mål” soi repeatilla.

Viini: kesäistä iltaa alustava keveä kanarialinnun keltainen

ÅIFK- Pallo-Iirot: satamakaupunkien derby

Perjantai-illaksi oli tarjolla MaPS:n ja VG-62:n paikallispeliä, KaaPon ja PIF:n ”Battle of Kirjalansalmea” ja ÅIFK:n ja Pallo-Iirojen ”satamakaupunkien derbyä”. Itse ei onneksi aina tarvitse matsia valita, joten somehassutteluna annettiin blogin seuraajien päättää matsi. Saaristotien jengit ottivat vahvan startin äänestyksessä, mutta lopulta raumalaiset siirtyivät kuskin paikalle ja niinpä illan päälle tuli lähdettyä Yläkentälle. Jälkikäteen ajateltuna matsi oli varmasti draamankaareltaan paras, koska muut matsit näyttivät tuloksista heijastellen olleen hiukan yksipuolisia.

Kapteenisto ja erotuomari Tomi Heikkilä kertaamassa sääntöjä ennen ottelua

Somehassuttelut

Rauman "nuorisoultrat" eli Sinikeltaklubi saapuu triona otteluun, kun vajaa minuutti on pelattu. Raumalaisia tuntuu olevan katsomossa reippaanlaisesti muutenkin. Pallo-Iirot dominoivat peliä alussa ja kanarialinnut joutuvat vetäytymään kuoreensa vieraiden sahatessa vastustajan linjoja pinoon joka puolella kenttää. Ottelun tempo vaikuttaa alussa poikkeuksellisen kovalta ja molempien joukkueen pelaajien jalka liikkuu.

Pallo-Iirojen vasemmalla laidalla Jussi Rasva vaikuttaa olevan hyvässä iskussa. Lisäksi Rasvan takana pelaava Aleksi Toivonen väläyttää väliin aivan käsittämätöntä nopeutta. Pyörityksen keskellä ÅIFK:n kapteeni Cuong Tran koittaa saada pelinkuvaa ÅIFK:lle sopivammaksi liikkumalla keltapaitojen puolustuslinjan edessä ja rauhtoittamalla peliä. Väliin Tran onnistuukin ja jalkapallo on siitä metka laji, että Pallo-Iirojen kuskatessa peliä, ÅIFK on se joka tekee maalin. Jeremias Kaari hiipii fiksusti Pallo-Iirojen puolustuksen keskelle jäävään tyhjään tilaan ja pyöräyttää vasemmalta tulevan matalan keskityksen ensin Yläkentän tekonurmen pintaan, ja sitten Kaaren tarkka laukaus putoaa vastustamattomasta maalin takakulmaan.

Kuin rasvattu (Pahoittelut. En voinut millään jättää puujalka(sta)a käyttämättä)

Maalin jälkeen pelin kuva muuttuu. Pallo-Iirot eivät dominoi aivan ensi minuuttien malliin ja ÅIFK saa rauhoitettua pelin rytmiä pienillä rikkeillä. Erotuomari Tomi Heikkilä on selvästi ottanut ohjenuoraksi sen, että voimakkain tunnetila aina voittaa ja Heikkilä palautteleekin napakasti kommunikoiden pelaajia maan pinnalle. Napakasti lähtevät myös Otto Schultzin palautteet omilleen.

Pallo-Iirot saavat tasoituksesta sormiotteen, kun 35 minuuttia on pelattu. Jalkanen ja Aleksi Leppänen jättävät ÅIFK:n puolustuksen niille jalansijoilleen. Leppänen pääsee koittamaan maalintekoa läheltä, mutta ÅIFK:n Juho Huovinen saa nipinnapin venytettyä jalkansa Leppäsen sijoituksen eteen. Hallintajakson päätteeksi Rasvalla on vielä hyvä puskupaikka, mutta ohi menee ja ote lipsahtaa

Juho Huovinen oli kotijoukkeen parhaita

Pommit paukkuvat keskustassa. Ilta hämärtyy ja stadionin valot tuijottavat paahtavan kirkkaina Yläkentälle.

Toisen puoliajan alussa Pallo-Iirot tuovat Jussi Aallon sinikeltaklubin ”legenda, legenda, meidän legenda” chäntin saattelemana. Aalto pääsee melkein ensitöikseen kokeilemaan, miten vapari irtoaa Yläkentän tekonurmesta. Hyvin se irtoaa, mutta kolahdus käy ensin tolpan sisäreunassa ja sitten taka-aidoissa. ÅIFK koittaa viedä Pallo-Iirojen peli-ilon pelaamalla kovaa ja tökkimällä sääntöjen rajamaita. Lisäksi Heikkilää yritetään saada raiteiltaan, mutta sekä Pallo-Iirot että Heikkilä pitävät päänsä kylmänä ja keskittyvät omiin työtehtäviinsä.

Jussi "legenda" Aallon vapari (lähellä)

Stoalaisen tyynellä puolustamisella ÅIFK saa pitkään hyydytettyä Pallo-Iirojen liikkeen ja pakotettua peliä muodon ulkopuolelle. Pallo-Iirot eivät meinaa ihan parhaille pihamaille päästä, vaikkakin Aaro Salosen takakulmaa tavoittelevat kuti on lähellä löytää maalinsa, kun reilu tunti on pelattu.

Cuong Tran hämmentämässä vierasjoukkuetta

Viinipullon verran on jälleen kellossa, kun tapahtuu. Jalkanen viilettää vasemmalta laidalta ja lähettää hyvän keskityksen maalille. Paikalla on Aalto, joka pudottaa kylmästi pallon ÅIFK:n maaliin.  Ei sen sittenkään tämän vaikeampaa tarvinnut olla. Peli on 1-1.

Kymppi edellisestä ja Pallo-Iirot saavat hyvän katkon keskialueella. Jalkanen on jälleen irti vasemmalla laidalla ja matalan keskityksen perässä näyttää olevan yksinomaan sinipaitoja. Heistä Leppänen on nopeakinttuisin ja pallo tuupataan tyhjään maaliin. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan ja peliä hallinneet Iirot ottavat Yläkentälläkin kuskin paikan, kuin varsinaista peliaikaa on vitonen jäljellä. ÅIFK paiskoo lopussa pitkää palloa, Pallo-Iirot jäävät kaikki vaihdot käytettyään hetkeksi vajaalle ja punakorttikin nousee: tosin kotijoukkueelle. Joku vaarallisenoloinen maalinedushässäkkä vielä syntyy vieraiden maalille, mutta lopulta Heikkilä päästää Raumalaiset juhlimaan 1-2 -voittoa.

Kuskin paikalla kentällä ja somessa

Viini: etiketitön laivan ruumasta 

ÅIFK-JyTy: tiputanssi

Yläkentällä päätettiin arkiviikkoa ÅIFK:n ja JyTyn -matsilla. Urheilupuistoon tikatessa loppuva kesä sai symbolinsa läskipyörää alaspäin taluttavasti hahmosta, joka pysähtyi aurinkolasiensa takaa tuijottamaan jokaista ohikulkijaa. Olisiko Turunkin markkinoille saapunut joku erikoisempi höpöhöpö -erä, kun vastaavaan spekulaatioon törmäsin aiemmin viikolla PK -seudun osalta?

Yläkentän ämyreistä tunnelmoidaan huuhkajia. Pari kotijoukkueen naisten edustusjoukkueen pelaajaa puhuu itsensä ilmaiseksi sisään ennen minua. Yritän liirata peesissä kertomalla, että olen samasta joukkueesta, mutta maailma ei ole vielä sille valmis, että keski-ikäinen, keskiluokkainen ja kevyesti keskivartalolihava miesoletettu sopisi kyseiseen muottiin. Maksan lippuni niin kuin olin alun perinkin suunnitellut.

ÅIFK vetää alkulämmöt terävästi, kun taas JyTy ottaa rennommin ja luottaa selvästi aiemmilta vuosilta hankittuun lihasmuistiin. Kello nytkähtää hiukan jälkijunassa käyntiin ja siten herättää myöhemmin hämmennystä, koska näyttäisi, että tuomari päättää pelin 44:n minuutin kohdalla.

Hengennostatus + tarvittavat kuvat = Ready to rock

JyTy tulee ensimmäisiin tilanteisiin hyvällä jalalla ja luo pientä painetta kanarialintujen maalille. Kotijoukkueen maalin ja rauta-aidan taakse kerääntyy tiivis, mutta kovaääninen pala Jyrkkälän sielua, joka on tullut nauttimaan perjantaista ja awaydaysta Yläkentälle. Siinä on jopa pientä chäntin aihioita, kun remmin "capo" kertoo jollekin uteliaalle, että ”ei me mistään v*tusta tulla, vaan Jyrkkälästä”.

JyTy sai viimeisille metreille tukea aidan takaa

Kaikesta vierasjoukkueen tuesta huolimatta ja kivuliaan varhaisessa vaiheessa eli muutaman minuutin pelin jälkeen Elias Untamala tunkeutuu pinkkipaitojen boksiin ja pudottaa myyrän takakulmaan. Jyrkkälän ultrat eivät tästä toki lannistu, vaan asiaankuuluvien syvien ja tervaisten yskähdysten rytmittämänä jatkavat vierasjoukkueen suitsemista.

Räplään kännykkää, kun ÅIFK tekee toisen maalin. Katsomon yläpuolelta ehdin kuulemaan, että ”onpa hyvä pallo” ja sen jälkeen Severi Lehtiselle merkataan pystyviiva. Kanarialinnut ovat yllättävän hermostuneita siihen nähden, että ainakin tuloksellisesti heillä ei ottelussa ole hädänpäivää ja intuitiivisesti sanoisin, että ÅIFK ei pelaa perjantai-illassa kauden parasta peliään. Åbolta silmiin pistään Jeremias Kaari, jonka nopeuteen Tykeillä ei oikein löydy oikeanlaista pyydystä.

Pelin alkuvaiheessa alkaneet kopautukset ja tilien tasaamiset niiden osalta ottavat pelin edetessä enemmän jengaa. Lopulta tuomari joutuu ottamaan hymyissä suin toisiaan rappaavia ja anteeksipyytäviä pelaajia tiukempaan nuhteeseen. Peli rauhoittuu rikkeiden osalta hetkeksi, kunnes ne taas alkavat ja mustelmia vaihdetaan oikeastaan pelin loppuhetkiin saakka. Taukotilanne on 2-0 ÅIFK:lle

Peliä värittivät lukuisat kaksinkamppailut

Toinen puoliaika etenee pelin tempon puolesta aika maltillisena, mikä osaltaan jättää JyTy:lle vielä käännön paikan. Tykit saavat toisen puoliajan ensimmäiseen kahteenkymmeneen minuuttiin oman momentuminsa. Kanarialintujen veskari Saku Suominen joutuu ensin paikkaamaan omaa virhettään venyttämällä kätensä takakulmaan tarkoitettuun nostoon.  Anniskelukatsomo herää ja heitä palkitaan hetken päästä, kun vaihdosta peliin otettu Bao Van Truong kipittää ensitöikseen Åbon boksiin ja hänet pyyhkäistään nurin. Henri Lehtonen lataa ensimmäisen pilkun voimalla alakulmaan, mutta tuomari määrää uusinnan. Lehtonen toistaa suoritteen samanmoisena, mutta koittaa päättää sen banenkaan ja tämän Suominen poimii.

Lehtosen rankkarien molemmat versiot

JyTyn osalta bändikamoja aletaan pakkaamaan, kun Tuure Oldendorff nappaa korttikarusellissa toisen keltaisen ja JyTy jää vajaalle. Vahtimestari saapuu treenikämpälle, kun Kaari irtoaa laidaltaan ja laittaa painavan pallon JyTyn veskarin Jesse Peltosen alta Alex Ålgarsille, joka puttaa tyhjiin. Häädöstä huolehtii myös Ålgars, joka ovelalla juoksulla puhkoo JyTyn paitsioansan ja chippaa poborskimaisesti pallon neljännen kerran Tykkien maaliin. Peli päättyy ja viranomaiset tyhjentävät tilan.

Viini: linnunsiipien lepatusta etiketissä