FC Inter 2 – Pallo-Iirot: kasitieltä tuiversi

Napakka tuuli puhalsi Turku Energia -areenalla. Sitten aurinko paistoi pistävän kirkkaana. Sitten saatiin vähän Mikko Alataloa eli paistetta ja muutama pisara vettä. Sitten lämmitin menikin pilveen ja tuli pirukseen kylmä. Sitten palattiin kohtiin yksi ja kaksi. Kelejä piteli ja itse pelissäkin tuli olemaan monenlaista suursäätilaa seuraavan pari tuntisen aikana.

Pallo-Iirojen Henri Saarinen haistelee tuulen suunnat siten, että ottaa nykyisin harvemmin nähtävän puolen vaihdon teikkauksesta. Vieressäni esitellään jo 13-vuotias ja hieman harvahampainenkin villakoiramuori. Pian tämän jälkeen Interin Rasmus Hovi puttaa matalasta keskityksestä maalin ja kotijoukkue siirtyy johtoon. Inter saa muutenkin pelin hallintaansa. Raumalaisvierailla peli menee enemmän puskemiseksi ja puremiseksi. 

Inter painoi väkevästi päälle ensimmäisen puolituntisen

Puolen tunnin pelin jälkeen Interin hyvä pallollinen peli realisoituu uudemman kerran, kun pelivälinettä liikuttelevat Hovi, Jan Heinonen ja Valentin Purosalo ennen kuin Mohammed Bakkar saa herkutella toisen kerran Pallo-Iirojen karkkikaapilla: 2-0. Pallo-Iirot saavat ensimmäisen puoliajan vikan kympin aikana hiukan paremmin jo pelin juonesta kiinni ja parhaille kalapaikoille pääsee piikkipaikkaa pitänyt Elias Ahde, mutta homma menee vielä äyskäröinniksi. Interin melko suvereeni esitys, jossa oli varaa hassata muutama vaalean vihreän sektorin maalipaikkakin, saattelee pelaajat lämmittelemään Veritaksen uumeniin.

Taukoviihteeksi saadaan viereisellä kentällä alkanut TuKV 2:sen ja Qppiksen peli, jossa kotijoukkueen veskari Timo Nummela esittää sellaista pallovarmuutta jalalla pelaamisessa, että se houkuttelee jopa Petteri Forsellin paikalle ihastelemaan kohdilleen napsahtelevia avauksia. Historia tuntee kaksikolta yhden napakan dialogin ajalta, jolloin Forsell pisti palloja omilleen toisen seuran väreissä. Tilejä ei kuitenkaan lähdetä nyt tasaamaan, vaan Kupittaalla vallitsee puolin ja toisin ja toisinpuolin lempeän ammattimainen ilmapiiri.

Tästä eteenpäin peli kääntyi pykälä-pykälältä enemmän Pallo-Iiroille

Pallo-Iirot olivat saaneet jostain boostipiikkiä kinttuihinsa (tai sitten se on se tuulen suunta), sillä peli painetaan toisen puoliajan alkajaisiksi Interin päähän. Hiljalleen raumalaisten pelinrakentajat löytävät pelin rytmin ja myös pyyteettömän tasaiseen tahtiin pistojuoksuja selustaan tekevää Mikko Jalkasta. Tunnin se ottaa, kunnes Jalkanen pyöräyttää itsensä vasemmalla laidalla vapaaksi ja tarjoilee palloa maalinedustalle Aaro Saloselle. Ei se sen kummempia vaadi, että peli kaventuu. 

Ovelalla tavalla Inter pistää välittömän vasta-aineen pelin pirtaan, sillä Ricardo José Olmedo Giler rimpuilee itsensä Pallo-Iirojen pakkopaidasta vapaaksi ja tökkää pelin 3-1 -tilanteeseen. Maalin jälkeen Pallo-Iirojen väkevin rynnistys hieman hyytyy, mutta vähänpä vihreiden rauta-aitojen takana seisova sekä turkulaisista että raumalaisista futiksen ystävistä koostuva biomassa tiesi, mitä tuleman piti.

Seuraavaksi seurasi seuraavaa:

UNO: Ahde kuljettaa palloa Interin rangaistusalueella ja vaikka rintamasuuntaa kääntyy epäideaalimpaan suuntaan niin kopataan hänet nurin. Ahde pikakelaa pilkkutilanteesta 2-3 -kavennuksen (kellossa kuusysi)

DOS: Ahde saa viritettyä pilkun kohdalla jousensa sellaiseen pingotukseen, että peli onkin ykskaks yllättäen tasan (kellossa kasikymppiä)

TRES: Ahde ei turhaan tuumaile juostessaan hieman turhaan tuumailevan Interin puolustuksen ja veskarin väliin. Lopputulemana 3-4 ja Interin sijaan se onkin nyt vastustajan kirkasotsainen, jonka korville lasketaan knalli. (kellossa kasiyks)

Ahteen rankkari

Interillä on vaikeuksia saada pallollista pelaamista kuosiinsa, kuten oli Pallo-Iiroilla oli ensimmäisellä puolijalla, joten ehkä se on se tuuli ja Saarisen vainu sen suunnasta ja tulevista liikkeistä, jotka lopulta johdattavat kolmen pinnan pistesäkin kasitien kautta vieraiden kotiruutuun. Maailma tulee vielä näyttämään, että miten suuri voitto tämä raumalaisille oli, mutta riemu on pelin päättyessä käsinkosketeltavaa.

Sillaikai, kuten sanotaan siellä, mihin päättyy, jos kasitien ajo menee ns. pitkäksi.

Viini: kasitien varresta oikean suunnan hakeva vierasmaalainen

ÅIFK- Pallo-Iirot: satamakaupunkien derby

Perjantai-illaksi oli tarjolla MaPS:n ja VG-62:n paikallispeliä, KaaPon ja PIF:n ”Battle of Kirjalansalmea” ja ÅIFK:n ja Pallo-Iirojen ”satamakaupunkien derbyä”. Itse ei onneksi aina tarvitse matsia valita, joten somehassutteluna annettiin blogin seuraajien päättää matsi. Saaristotien jengit ottivat vahvan startin äänestyksessä, mutta lopulta raumalaiset siirtyivät kuskin paikalle ja niinpä illan päälle tuli lähdettyä Yläkentälle. Jälkikäteen ajateltuna matsi oli varmasti draamankaareltaan paras, koska muut matsit näyttivät tuloksista heijastellen olleen hiukan yksipuolisia.

Kapteenisto ja erotuomari Tomi Heikkilä kertaamassa sääntöjä ennen ottelua

Somehassuttelut

Rauman "nuorisoultrat" eli Sinikeltaklubi saapuu triona otteluun, kun vajaa minuutti on pelattu. Raumalaisia tuntuu olevan katsomossa reippaanlaisesti muutenkin. Pallo-Iirot dominoivat peliä alussa ja kanarialinnut joutuvat vetäytymään kuoreensa vieraiden sahatessa vastustajan linjoja pinoon joka puolella kenttää. Ottelun tempo vaikuttaa alussa poikkeuksellisen kovalta ja molempien joukkueen pelaajien jalka liikkuu.

Pallo-Iirojen vasemmalla laidalla Jussi Rasva vaikuttaa olevan hyvässä iskussa. Lisäksi Rasvan takana pelaava Aleksi Toivonen väläyttää väliin aivan käsittämätöntä nopeutta. Pyörityksen keskellä ÅIFK:n kapteeni Cuong Tran koittaa saada pelinkuvaa ÅIFK:lle sopivammaksi liikkumalla keltapaitojen puolustuslinjan edessä ja rauhtoittamalla peliä. Väliin Tran onnistuukin ja jalkapallo on siitä metka laji, että Pallo-Iirojen kuskatessa peliä, ÅIFK on se joka tekee maalin. Jeremias Kaari hiipii fiksusti Pallo-Iirojen puolustuksen keskelle jäävään tyhjään tilaan ja pyöräyttää vasemmalta tulevan matalan keskityksen ensin Yläkentän tekonurmen pintaan, ja sitten Kaaren tarkka laukaus putoaa vastustamattomasta maalin takakulmaan.

Kuin rasvattu (Pahoittelut. En voinut millään jättää puujalka(sta)a käyttämättä)

Maalin jälkeen pelin kuva muuttuu. Pallo-Iirot eivät dominoi aivan ensi minuuttien malliin ja ÅIFK saa rauhoitettua pelin rytmiä pienillä rikkeillä. Erotuomari Tomi Heikkilä on selvästi ottanut ohjenuoraksi sen, että voimakkain tunnetila aina voittaa ja Heikkilä palautteleekin napakasti kommunikoiden pelaajia maan pinnalle. Napakasti lähtevät myös Otto Schultzin palautteet omilleen.

Pallo-Iirot saavat tasoituksesta sormiotteen, kun 35 minuuttia on pelattu. Jalkanen ja Aleksi Leppänen jättävät ÅIFK:n puolustuksen niille jalansijoilleen. Leppänen pääsee koittamaan maalintekoa läheltä, mutta ÅIFK:n Juho Huovinen saa nipinnapin venytettyä jalkansa Leppäsen sijoituksen eteen. Hallintajakson päätteeksi Rasvalla on vielä hyvä puskupaikka, mutta ohi menee ja ote lipsahtaa

Juho Huovinen oli kotijoukkeen parhaita

Pommit paukkuvat keskustassa. Ilta hämärtyy ja stadionin valot tuijottavat paahtavan kirkkaina Yläkentälle.

Toisen puoliajan alussa Pallo-Iirot tuovat Jussi Aallon sinikeltaklubin ”legenda, legenda, meidän legenda” chäntin saattelemana. Aalto pääsee melkein ensitöikseen kokeilemaan, miten vapari irtoaa Yläkentän tekonurmesta. Hyvin se irtoaa, mutta kolahdus käy ensin tolpan sisäreunassa ja sitten taka-aidoissa. ÅIFK koittaa viedä Pallo-Iirojen peli-ilon pelaamalla kovaa ja tökkimällä sääntöjen rajamaita. Lisäksi Heikkilää yritetään saada raiteiltaan, mutta sekä Pallo-Iirot että Heikkilä pitävät päänsä kylmänä ja keskittyvät omiin työtehtäviinsä.

Jussi "legenda" Aallon vapari (lähellä)

Stoalaisen tyynellä puolustamisella ÅIFK saa pitkään hyydytettyä Pallo-Iirojen liikkeen ja pakotettua peliä muodon ulkopuolelle. Pallo-Iirot eivät meinaa ihan parhaille pihamaille päästä, vaikkakin Aaro Salosen takakulmaa tavoittelevat kuti on lähellä löytää maalinsa, kun reilu tunti on pelattu.

Cuong Tran hämmentämässä vierasjoukkuetta

Viinipullon verran on jälleen kellossa, kun tapahtuu. Jalkanen viilettää vasemmalta laidalta ja lähettää hyvän keskityksen maalille. Paikalla on Aalto, joka pudottaa kylmästi pallon ÅIFK:n maaliin.  Ei sen sittenkään tämän vaikeampaa tarvinnut olla. Peli on 1-1.

Kymppi edellisestä ja Pallo-Iirot saavat hyvän katkon keskialueella. Jalkanen on jälleen irti vasemmalla laidalla ja matalan keskityksen perässä näyttää olevan yksinomaan sinipaitoja. Heistä Leppänen on nopeakinttuisin ja pallo tuupataan tyhjään maaliin. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan ja peliä hallinneet Iirot ottavat Yläkentälläkin kuskin paikan, kuin varsinaista peliaikaa on vitonen jäljellä. ÅIFK paiskoo lopussa pitkää palloa, Pallo-Iirot jäävät kaikki vaihdot käytettyään hetkeksi vajaalle ja punakorttikin nousee: tosin kotijoukkueelle. Joku vaarallisenoloinen maalinedushässäkkä vielä syntyy vieraiden maalille, mutta lopulta Heikkilä päästää Raumalaiset juhlimaan 1-2 -voittoa.

Kuskin paikalla kentällä ja somessa

Viini: etiketitön laivan ruumasta 

Peimari United- Rauman Pallo-Iirot: ostoskärryillä me mentiin kisoihin

Sauvon reissu oli jo hetken aikaa ollut kytemässä ja blogin to-do -listalla. Sade on mukavasti väistynyt, kun pysähdymme Sauvon keskustaan, jonka autioisuus antaa lännenelokuva fiboja. Ravintola Talli jatkaa teemaa siitä kulmasta, että olemme paikan ainoat asiakkaat. Vatsat täytetään wingseillä ja pizzapaloilla ennen varsinaista päätapahtumaa. Muukalaisia ei päivällishetkemme aikana tallille eksy. Viereisen Bar Mansikan terassille on sentään kertynyt muutama janoinen.

Peimari-Areenalla on enemmän kuhinaa. Edessämme vanhahko rouvashenkilö kulkee stadionin portteja kohti Peimarin lippu kädessään ja huikkaa Peimarin veskarille aidan läpi ”voitto kotiin” ennen kuin tallustelee kasuaalisti kausikorttilaisten kaistaa pitkin stadionille. Peimarin väreissä kiiltävät istuimet, fanikauppa, nimikkokahvimuki, buffetti ja baari omine nimikko-oluineen (ja vielä maistuvine sellaisineen) luovat omanlaista tunnelmaansa tapahtumaan jo ennen kuin palloa potkaistaan peliin. Pallo-Iirot ovat myös saaneet liikkeelle omista nuorisoultristaan koostuvan muutaman hengen iskuryhmän ja sinikeltaiset pystyttävät oman rytmiryhmänsä rumpuineen katsomon toisen päätyyn.

Voitto kotiin...

...ja tallin kautta!

Peli potkaistaan käyntiin osin melko vetisellä tekonurmella. Pallo-Iirojen kannattajaryhmä rallattelee suuren maailman tyyliin melko tuttuihin sävelmiin sovitettua chänttejään. Peimarin kannatuksen sydän on keskellä katsomoa, jossa kannatusta rummutetaan pitkälti marssimusiikin tahtiin ja oman kylän tyylillä. Omiksi suosikeikseni nousee vieraskannattajien hieman itseironinen ”ostoskärryillä me mennään kisoihin” ja kotijoukkueen napakka omaa joukkuettaan parempaan suoritukseen piiskaava ”GO! Peimari! GO!".

Pallo-Iirot ovat kentällä omana itsenään. Sinikeltaiset rakentavat peliä rauhassa puolustuksen kautta ja sekä taitavat että vikkeläkinttuiset pelaajat ympäri kenttää pitävät huolen siitä, että Pallo-Iirot ovat pelin päällä. Peimari puolustaa alkuun alhaalta ja pitää Pallo-Iirot pois selustastaan. Puolustuspeliinsä se saa apua myös rankkarialueen edessä olevasta suosilmäkkeestä, johon useampikin vierasjoukkueen pistopallo pysähtyy. Lisäksi Peimarin veskari Carlos Madueira vaikuttaa alusta asti olevan peli päällä, joten Pallo-Iiroille voi povata täyttä työpäivää.

Vaikka Peimarin kärjessä Nicolas Gomes pyöriikin väkkäränä, niin Peimarilla on vaikeuksia saada hyökkäyspeliään kunnolla käyntiin. Pallo-Iirot imevät liikkeellään tilan kentältä ja hiljalleen he sekä oppivat väistämään suosilmäkkeen että löytävät tilaa lähempää kotijoukkueen maalia. Aaro Salonen antaa ensimmäisen varoituksen rummuttamalla ylärimaa. Toista varoitusta ei tule, sillä puolen tunnin pelin jälkeen Salonen laittaa nappisyötön alati vaaralliselle Mikko Jalkaselle, joka siirtää vierasjoukkueen etumatkalle.

Mikäli kirjoittajan kiikareissa ei pahemmin huurua ole niin juuri Salonen lentää kymmenen minuutin päästä Peimarin boksiin. Jarrutusvarjo heitetään Salosen kinttuihin ja pallo viedään täplälle. Kaikesta Madueiran verkkojen heiluttelusta ja rimanrummutuksesta huolimatta Jalkanen pyssyttää saletin maalin sivuverkkoihin.

Videolla Jalkasen saletti

Peimarin Samuli Vihervirta pääsee ensimmäisen puoliajan lopussa vielä kokeilemaan onnenpyörää sivuvaparista. Terävä pusku suhahtaa kuitenkin lintupöntön verran maalista ohi. Ennen tuomarin vihellystä saan vastauksen itseäni askarruttaneeseen kysymykseen Peimarin identiteetistä: Paimio! Sauvo! Peimari!. Olkoon siis lähtöisin molemmista eikä vain toisesta.

Puoliajalla nautittu maukas Peimari United pilsner ansaitsee toisenkin maininnan, vaikka maistokerrat jäävätkin yhteen. Siinä varjossa pilsneristä nauttiessani pöydän vieressä pyörähtää myös aktiivisesti samoissa matseissa pyörivä futisforum -tuttu, jonka kanssa ehditäänkin speksailemaan mahdollista yhteisreissua Raumalle.

Tarjoilut kunnossa I

Tarjoilut kunnossa II

Joko vieraat ottivat jalkaa kaasultaan tai Peimarin kopissa oli myös ökymöölit kunnossa, sillä Peimari tulee kuin uudestisyntyneenä toiselle puoliajalle ja pakottaa vieraat pitkälti puolustusasemiin. Peimari vie kaksinkamppailut nimiinsä ja saa siten ryöstettyä pallonhallinnan. Pallo-Iirot puolustavat kuitenkin sitkeästi ja varoittavat jälleen, kun Salonen koettelee vuorostaan Peimarin rimakalustoa.

Peimari tuli väkevästi toiselle puoliajalle

Pallo-Iirojen valmennus on myös hereillä, sillä kaiken kokeneen Jussi Aallon tuominen kentälle lisää rauhallisuutta sinikeltaisten pallolliseen peliin ja hiljalleen vieraat hyydyttävät kotijoukkueen menon. Turhautuminen näkyy Peimarin pelissä pitkinä avauksina, jotka eivät vie peliä riittävän vaarallisille sektoreille ja pallo palautuu kerta toisensa jälkeen Iiroille.

Jussi Aalto toi rauhallisuutta Pallo-Iirojen pallolliseen peliin

Molempien joukkueiden vaihtoruletti pyörii ja hiljalleen hiekka valuu kasaksi tiimalasin pohjalle. Jalkanen karkaa vielä kokeilemaan hattutemppua ennen kuin Pallo-Iirojen kannattajaryhmä pääsee juhlimaan voittoaan osin katsomosta käsin ja osin kentän puolelta. Rumpu paukkuu vielä parkkipaikalla, kun muu maailmaa alkaa valmistautua tulevaan arkiviikkoon.

Ensin hattutemppumetsällä...

...ja sitten pirskeet pystyyn!

Viini: Faustino rose