KaaPo-MuSa: kävelekkö keskenäs?

Kaikkien aikojen kolmosen ruletti pyörähti R.V. Group Areenalla Kaarinassa. KaaPo sai vieraakseen satakuntalaista eksotiikkaa, kun MuSa parkkeerasi reissubussinsa Kaarinaan. Säpinää alueella riitti muutenkin, sillä parkkipaikat olivat tiukassa kuin kiveen isketty miekka. Niinpä yltiöoptimistinen aikataulutus näpsäyttää sormille ensihetkien missaamisen verran.

KaaPo oli MuSaa paremmalla painilla liikenteessä

Kirjoittaja pääsee kuitenkin heti draaman silmään, sillä palloa viittilöidään lähes välittömästi pilkun suuntaan. KaaPon kulmapotkutilanteessa käy jotain, mikä jää oman havaintokentän ulkopuolella. Juho Salminen ohittaa laajakaarisia tanssiliikkeittä esittävän Yago Darubin: 1-0 ja pykälässä kymppi. Maalin jälkeen suuntaan matsikiskan suuntaan. Nesteytys kuntoon ja paperin väliin lasketaan  Rööperin chiligrilli, mikä tuotteena menee kyllä ehdottomasti kauden parhaimmistoon.

Juho Salmisen rankkari

MuSa on ollut myös lohkossaan kauden parhaimmistoa. Se hallitsee nytkin peliä, mutta matalalta jalansijansa hakeva KaaPon puolustuslinja saa pidettyä sen hyvin pois maalipaikoilta. MuSan lautapinoon kasaantuu pino kulmapotkuja, joita Turusta Poriin palanut Niilo-Olavi Puustinen latoo maalille, mutta KaaPo kestää. KaaPon pelin pallollinen virtaus käy alkuun pitkälti Juho Salmisen juoksuja hakevien vastaiskujen kautta. Syötöt irtoavat jalasta väliin liiankin hätäisesti, mitä päävalmentaja Eetu Kaipio suitsii.

Vajaa puolisen tuntia on pelattu, kun päätään KaaPon puolustuslinjaan puskenut MuSa hieman hyytyy ja KaaPo saa pelin syrjästä paremman otteen. Peli ottaa myös isompaa aallokkoa liikkeeseensä. Leevi Liikanen pääsee Roope Läpisen masinoimana korkean xG:n sektorille, mutta askelmerkit eivät oikein osu. Vastavuoroisesti KaaPon maalilla meinaa käydä kylmät, kun boksista lähtevä purkupallo ottaa kimmoketta MuSan pelaajista ja pallo kopsahtaa ristikkoon.

Seuraavaksi rantautuu KaaPo.  MuSan puolustuksen keskellä lippua heiluttava Dani Nurmi ei saa puskunsa sihtiään ihan kohdille. Porilaisten vaihtopenkiltä nasahtava palaute ”Älkää selittäkö siellä, vaan puolustakaa boksi paremmin” lämmittää jotenkin sydäntä. MuSan Ejiro Simeonin pienestä kulmasta lähtevä kuti pysähtyy Jesse Peltosen rintakehään. Vauhti kiihtyy entisestään. KaaPon Lauri Valli riistää pallon MuSan puolustukselta ja kaartaa kohti Darubia. Silkkisenä hohtava nurmi taitaa tehdä viime hetkellä kuitenkin Vallille tepposet ja maalisarakkeeseen ei piirry uutta viivaa. Vallille tarjoutuu pian pilkun kohdille vielä toinenkin paikka, mutta tabula rasaa tarjoillaan edelleen. Lopulta erotuomari päättää hengästyttävän vauhdikkaaksi äityneen ensimmäisen puoliajan.

KaaPo oli vastaiskuissaan terävä

Tauolla saadaan sadetta, You never walk alonea ja Pet Semetarya.

MuSa ottaa huoltajuuden pallosta myös toisen jakson alussa, mutta se ei löydä sopivaa särvintä KaaPon puolustuslinjalle syötettäväksi. KaaPo varioi prässitasojaan ja saa myös siten sotkettua porilaistan pelin avaamista. 

Vieressä esitellään kirjastosta lainattua KaaPon -kausikorttia. Pelin ylle lehahtaa pientä ekstralämpöä ja tuomaristolle jätetään muutamiakin väliskysymyksiä. Juho Salminen on lentää toisella keltaisella ulos kentältä, mutta tarkistuslaskennan jälkeen muistiinpanoista löytyy vain yksi keltainen kortti. Liekö käsiala ollut mallia ”lääkäri”. Tekevälle sattuu.

Jotain punaista

KaaPo tekee triplavaihdon. MuSan Simeon väläyttää pariinkin kertaan yksilötaitoaan ja koputtelee Peltosen ovea, joka pysyy kuitenkin säpissä. MuSa saa maalinsa kahdeksannesta kulmasta, mutta linjatuomarin Andromedaa kohti nouseva lippu on armoton: ei maalia, vaan paitsio. MuSan kapteeni Jussi Välilä saa kopsun otsaansa, mutta huolto ei lähde turhaan tilanteessa hötkyilemään, vaan luottaa siihen, että porilainen kallo kestää. KaaPon Mirco Petterson tulee väkevästi peliin mukaan. Ukkonen välähtää, ja kun valotauluun naksuu 90 minuuttia, Samuel Kannisto repii ja raastaa itsensä MuSan puolustukselta irti. Kannisto nostaa pallon nätisti maaliin: 2-0 ja yleisöstä irtoaa ennätysdesibelit.

Mirco Petterson kikkailee vielä kertaalleen tiensä kotiyleisön sydämiin. Siihen peli päättyy ja KaaPolaisten ilakoinnista on helppo vetää johtopäätös: pinnat ja voitto olivat sille todella tärkeitä.

Voitto maistui kaarinalaisille

Viini: tuoksussa sadetta, aromeissa ukkosta ja chiliä

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

VG-62 - FC Åland: käänteitä ja kääntöjä

Elokuuhun asti se otti, että silkkitie länsi-Turusta Naantaliin jälleen aukesi. Maantierosvoja ei Raision pätkälläkään väijynyt, joten Corolla tussahtaa turvallisesti aurinkoiselle Kuparivuorelle. Urheilukentän lauteiden yleisömäärä lasketaan kymmenissä. VG-62:n pelaajat heittävät läpyjä ja nyrkkivitosia sekä vastaantulevalle juniori- että senioriosastolle.

Pienen alkutunnustelun jälkeen pelin kuva lähtee piirtymään siten, että VG-62 hallitsee palloa ja ottelua. FC Åland valuu syvälle omalle kenttäpuoliskolleen ja kyttäilee vastaiskuja. Viiden minuutin pelin jälkeen  VG-62:n Samuli Mikkonen saa pallon FC Ålandin puolustuslinjan eteen, josta hän ohjaa sen Eetu Leppäselle. Leppäsen kuti jää kuitenkin FC Ålandin maalivahdin Albin Backholmin jalkoihin. ”Eetu on mahdoton puolustaa”, todetaan yläpuolella olevasta asiantuntijakatsomosta.

FC Åland osoittautui liian juonikkaaksi VG-62:lle

VG-62:n ote pelistä tiukkenee minuutti minuutilta. Se vaikuttaa tietävän, mitä pallolla tulee tehdä ja sen hyökkäykset kulkevat suoraviivaisesti ja vähin kosketuksin kerta toisensa jälkeen kohti vieraiden maalia. Tulosta tulee, kun 26 minuuttia on pelattu. Pallo pelataan kovana ja matalana FC Ålandin puolustuksen keskustaa kohti. Leppänen pyytää kanaalit auki kohti kierivälle syötölle ja se vierii perille asti Leppäselle. Leppänen kauhoo pallon mukaansa FC Ålandin puolustuksen selustaan ja tinttaa sen maalin: 1-0.

Eduardo Salinas viihtyi hyvin pallon kanssa

Asiantuntijakatsomo tekee havainnon siitä, että Backholm vaikuttaa pelaavan vain jaloillaan. FC Ålandin Eduardo Salinas pyörii melkoisena väkkäränä ja pallotaiturina keskikentällä. VG-62:n Jaakko Siltaselle avautuu paraatipaikka lisämaaleille maalinedushässäkän päätteeksi, mutta pallo nousee Siltasen kurotuksen saattelemana maalin yli. 

Sitten peli hakeekin aivan uudet merimerkit. FC Åland saa kulmapotkun. Asiantuntijakatsomosta todetaan, että FC Ålandin Adam Erikssonissa on jotain samaa kuin kevyesti korkealle nousevissa lentopalloilijoissa. Kuinka ollakaan.  Eriksson nousee iskupaikalla maalin edessä. Erikssonin pusku napsahtaa erotuomari Hassan Hagin tulkinnan mukaan Joni Sivulan käteen. Joulukorttia Sivulalle ja rankkaria saarelaisille. Jimmy Sundman uittaa pallon varmasti maalin: 1-1 ja kellossa 35 minuuttia.

Jimmy Sundmanin rankkari:

VG-62:n puolustus vaikuttaa järjestelevän vielä uudelleen jaettuja kortteja kädessään, kun pari minuuttia edellisen maalin jälkeen oikealta tuleva keskitys laskeutuu vapaalle tontille. Ensimmäisenä kiinnityksen perään syöksyy Daniel Boman, jonka tyylikäs pusku taittuu Riku Tanilan ulottumattomiin: 1-2. 

Ottelun draaman kaareen painetaan vielä aivan ensimmäisen jakson lopussa yksi jälki, kun Leppänen ohjaa pallon toistamiseen maaliin, mutta se liputetaan paitsioksi. Näkemyseroja ruoditaan vielä taukovihellyksen jälkeenkin.

Peli melkein tasoihin

Tauon jälkeen peli hakee hieman asentoaan. Mikkosella on paljon pallonkuskausvuoroja, katsomosta kuuluu pelin kulkua ruotivia ruotsinkielisiä kannanottoja, VG-62:n junnuosasto väittelee siitä, että onko kentällä oikeasti ”Zlatan” ja Backholm ottaa toisen jakson ensimmäisen jalkatorjunnan, mikä kohahduttaa jälleen yleisöä. 

Hiljalleen VG-62 pääsee taas enemmän palloon kiinni, mutta FC Ålandin passiivisaggressiivinen peli-ilme hyydyttää VG-62:n pelin juoksutusta. VG-62:n Leo Tommila vaatii kotijoukkueelta suoraviivaisempaa peliä ja on asiasta vainulla, sillä VG-62:n pelin avaaminen meinaa mennä hiukan kuskailun puolella. Naantalilaisten puolustuksessa Santeri Nurmi tekee hyviä pelitekoja. Sen sijaan Onni Ojala saa ikävän alavatsa (vai yläkives?) osuman, minkä villitsee nuoriso-osastoa tsemppaamaan: ”pystyt kyllä jatkamaan”.

Tulostaulua naksauttelee seuraavaksi FC Åland. Yleisö pyytää paitsiota tilanteessa, jossa Robin Welander saa pallon keskustaan. Welander vapauttaa Daniel Bomanin, joka roiskii jäämurskaa Naantalin auringon lämmittämälle kentälle sijoittamalla pallon maaliin: 1-3 ja peliä pelattu 72 minuuttia.

Kellon tikatessa seiskaseiskaa Tommila vapauttaa kentälle Roni Lehmuskosken, joka ensi töikseen raivaakin maatalon isännän ottein FC Ålandin joutomaata. Heti seuraavasta tilanteesta Lehmuskoski sivaltaakin tasaiseksi tallaamaltaan tontilta pallon maalin ja nostattaa siten kotijoukkueen toiveita pinnapotin kartuttamisesta: 2-3 ja kellossa 79 minuuttia. 

VG-62 saa vielä pistettyä painetta pitkän ja korkean muodossa FC Ålandin maalille, mutta se jää kuitenkin maalin päähän ekstraosingoista. Peli jää varmasti hiukan tykyttelemään kotijoukkueen ohimoihin, sillä kokonaiskuvaan peilaten, sille olisi ollut parempaakin seppälää lauantai-illassa tarjolla.

Ottelu FC Ålandille

Viini: saarelta salakuljetettua oolantilaista

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

ÅIFK-TPS Akatemia: ”Mål, mål, mål. Ett Mål”

Kesäinen Turku virittäytyi viikonlopun viettoon. Yläkenttä pistettiin juhlakuntoon kaikkien aikojen kolmosta varten, kun Turun vanhin jalkapallo seura ÅIFK sai vieraakseen TPS Akatemian. Kaivelen sinistä korttia lompakosta lipun lunastamista varten samalla, kun pelaajat odottavat pääsyä kentälle. Käskyn käydessä ÅIFK:n junnut ojentelevat käpäliään pelaajia kohti läpyjen toivossa ja erityisesti Arman Palania odotetaan. ÅIFK:n pelaajat kerääntyvät rinkiin samalla, kun TPS:n leirissä otetaan joukkuekuvaa.

Viimeiset rituaalit ja peli käyntiin

TPS tulee sähäkästi ottelun alkuun ja ÅIFK:n Joni Rahila joutuu jo parin minuutin kuluttua puuttumaan pelin kulkuun. ÅIFK on heti perään survomassa TPS:n boksissa omaa esikoistaan, mutta noin viisi laukausta sisällään pitävä viritelmä ei sytytä valoja vielä taululle.

Pelin varsinainen kuva alkaa piirtymään kymmenen minuutin kohdilla. ÅIFK ottaa matsin hallintaansa, TPS vetäytyy ja keskittyy vastaiskuihin. Yleisön junnuosasto pitää hyvää mekkalaa. Tarkkakorvaiset ja katseiset havaitsevat, että nuoriso-osasto on antanut Julius Långbackalle lisänimen ”Haaland”. Myös kannustushuudot todentavat tätä todellisuutta. ”Maaleja Åbo!” vaihtuu lennosta ”Maaleja Haaland!” huudoksi.

ÅIFK liikuttelee palloa maalivahdista alkaen hyvällä itseluottamuksella keltapaidalta toisella. TPS:llä on vaikeuksia päästä ÅIFK:n prässin alta kontrolloituihin hyökkäyksiin. Kanarialintujen Alex Ålgars ja Jeremias Kaari löytävät toisiaan hyvin pelinrakennus -toimissa. TPS:n puolustuksen keskusta pitää kuitenkin ÅIFK:n hyökkäykset hallinnassaan ja mitään ilotulittelua maalipaikkojen osalta ei lähde syntymään. Hiljalleen TPS saa myös paremmin hyökkäyksiään syvyyteen, mutta myös ÅIFK puolustaa boksinsa hyvin.

Rahila täräyttää purkupallon Yläkentän katsomon yli, mikä innostaa junnuyleisöä entisestään. Ensimmäisen puoliajan lopussa kuullaankin vielä lähes raivoisaa kannustusta. Kummankaan joukkueen venttiilit eivät falskaa ja tauolle mennään 0-0 -lukemissa.

Tauolla rokki pauhaa. Junnuja kirmaa kentälle ja TPS:n organisaatiolla vaikuttaa olevan paljon asiaa tuomaristolle ennen kuin toinen puoliaika pääsee alkamaan.

Jutulla ennen toista puoliaikaa

Toisen puoliajan alkajaisiksi Ålgars etenee energisesti vasenta laitaa, leikkaa keskelle ja kosiskelee sisäkierteisellä kudilla takayläkulmaa, mutta yliastutuksi menee. Pelin kasvot saavat ensimmäiseen puoliaikaan nähden korkeintaan pari pisamaa ilmeeseensä. ÅIFK hallitsee peliä. TPS luottaa vastaiskuihin, joita se saakin ensimmäistä puoliaikaa säännöllisemmin liikenteeseen ja joiden ketjutuksessa Onnipekka Pajula on vakijäsenenä.

Arman Palanin vapari

Arman Palani löytää hyvällä pystysyötöllä Kaaren TPS:n puolustajien välistä. Kaari tykittää vauhdilla kohti Lauri Järvisen kesäterassia ja hakee jalkansa vapaaksi. Järvinen peittää kuitenkin Kaaren kudin ja pitää pelin edelleen kiikareissa. 

Kotiyleisö selvästi odottaa ja hieman vaatiikin Kanarialintujen avausmaalia. Lopulta se myös sen saa. ÅIFK:n ikiliikkuja Ålgars haastaa vasemmalla laidalla TPS:n puolustusta ja pääsee kääntämään matalan pallon keskelle. Arman Palani painii TPS:n puolustuksen kanssa ja pallo jatkaa kulkuaan kohti takatolppaa, jonne itsensä ensimmäisenä vääntää Kaari ja koko ÅIFK:n melkoinen tahtomaali vie kotijoukkueen johtoon. Peliä oli pelattu 71 minuuttia, kun ”Mål, mål, mål! Mera mål” saadaan vapautettua äänentoiston puristuksista.

Mål, mål, mål! Mera mål!

Katsomossa käydään läpi Qppiksen historiikkia. ÅIFK saa virta maalistaan ja se saa tuotua sarjana hyvännäköisiä hyökkäyksiä TPS:n maalia kohti eikä vähiten loputonta energiaa ja juoksuvoimaa säteilevän Ålgarsin kautta. Maalit on perjantain osalta kuitenkin jo paketoitu ja ÅIFK ottaa täysin ansaitusti kolmen pinnan talipallon mukaansa.

Junnut odottelevat asiaankuuluvasti nimmarivihkojen kanssa. Ihmiset astelevat rauhaksiin kohti kesäillan rientoja. ”Mera mål” soi repeatilla.

Viini: kesäistä iltaa alustava keveä kanarialinnun keltainen

MaPS-Salon Wilpas: kulmia ja kaltevuuskertoimia

Kasitie oli jälleen kuuma ja Taponkedolla oli vastassa asiansa tunteva kioskimyyjä, joka kertoi MaPS:n johtavan 1-0. Tiettävästi MaPS:n ja FC Inter Turun junioriorganisaation neuvottelut perjantai -aikataulutuksista ovat vaikeammat kuin meneillään olevat hallitusneuvottelut eivätkä ne etene. Siksi kirjoittaja missaa jatkossakin Taponkedon ensi minuutit. Sekä Taponkedon puukatsomossa että anniskelualueella on hyvin porukkaa, ja mikäpä siellä ollessa, sillä MaPS:n kevät on ollut melkoista lentokeliä.

Ottelua on käyty jo hyvä tovi, kun istahdan kenttää reunustavalle kivetykselle. MaPS lataa salolaisten maalille neljännen kulman. Molemmilla joukkueilla on omat hallintajaksonsa, mikä alleviivaa yhden ottelun aiemmalla katsannolla sitä, että Wilpas ei sarjassa ole mikään heittopussi, vaikka pinnat ovatkin olleet tiukassa. Wilpas ei arkaile paiskata pitkää palloa MaPS:n puolustusta kohti ja Taponkedon kova nurmi kaltevuuksineen ei ihan pro-tikitaka mallia olekaan.

MaPS ponkaisi Taponkedolla maalin verran Salon Wilpasta korkeammalle

Wilppaan Jaakko Oksanen pistää erikoisempaa äänimerkkiä Maskun ilmanalaan rikkeensä jälkeen. Aivan ensimmäisen jakson viimeisillä hetkillä on venttien vuoro astua esiin. Ensin MaPS:n Henri Hujala taittaa oikealta boksiin ja pingottaa pallon terävästi kohti Aleksi Juholan maalia. Lähestyminen jää kuitenkin hieman etutolpan ulkopuolelle. Kutakuinkin seuraavasta hyökkäyksestään Wilppaan Aki Ajalin lennättää hienon pystypallon salolaisten omalle ”blackjackille” eli Jare Roos:lle. Roosin tempaisu lennähtää niin ikään keittiön puolelle. Peli pääsee tauolle.

Yksi MaPS:n junnuista on rikkonut koodia ja antanut läpyn jollekin Wilppaan pelaajista. Tiimi toimii ja palautetta tulee. Ehdin vielä pohtia, että onko kentän laidan pelikellon kuosia uusittu ennen kuin vaihdamme sovitusti muutaman sanan MaPS:n Lasse Särsin kanssa, joka on puhaltanut MaPS:n someen reippaanlaisesti uuttaa henkeä kuluvan kevään aikana. Juttu kääntyy MaPS:n Jari ”Ilmiö” Oksasen esiintymisen ikämiesten maalissa ja tokihan MaPS:n lähivuosien folklore muistaa myös sen, miten viime vuoden Pitsiyön -spesiaalissa maalivahdiksi ajautunut Oksanen nollasi maaliahneen Elias Ahteen, joka pingottelee nykyään verkkoja kakkosessa.

Tauon pohdintoja

Toinen puoliaika alkaa. MaPS nostaa prässiään ja on hallitsevampi osapuoli. Sen ilmentymänä on iso pinkka kulmapotkuja, jotka Wilppaan puolustus saa kuitenkin painittua toisaalle. MaPS:n Niclas Forssille käy harmillinen käpy, kun hän yrittää nopeasti palauttaa maalipotkua palloa Wilppaan veskarille, jotta tämä pääsisi pistämään pallon nopeasti peliin. Forssin palautus nousee vahingossa Aleksi Juholan yli ylirimaan. Forss oikaisee nopeasti mahdollisen orastavan väärinkäsityksen ajanpeluusta erotuomari Aleksi Kerosen suuntaan.

Forss on seuraavien minuuttien aikana paljon pelinrakennushommissa. Toista puoliaikaa on pelattu kymmenisen minuuttia, kun Forss neppaa Eemeli Heimolan puolittain läpi, mutta Aleksi Juhola pitää maaliluukut kiinni ja tuloksena on jälleen yksi kulmapotku. Forss-Hujala -akseli petaa seuraavaksi paikkaa Frans-Oscar Kankkuselle, mutta vähemmän yllättäen kulmalipulle mennään.

Henri Hujalalla piisasi kuskin hommia

Wilpas selvästi kyllästyy vain puolustamaan kulmapotkuja ja niinpä se ottaa hetkellisesti jälleen otteen pelistä. Se lähtee maalimäärien lisäksi kisaamaan myös kulmapotkujen määristä. MaPS:n Ville Seppästä yritetään erikoistilanteissa korostetulla fyysisyydellä suistaa radaltaan, mutta Seppäsen nahka on kovaa tekoa. Wilppaan Ajalin hommaa takuuvarmasti itselleen tinnityksen, kun hän pahaa aavistamatta kävelee Kerosen ohi juuri, kun tämä ohjaa peliä voimakkaalla vihellyksellä. Oksanen otetaan vaihdosta sisään ja MaPS:n nuorisosasto villiintyy.

Kirjoittaja on jo pyyhkimässä muistiinpanoista tikitakan ja Taponkedon -kaltevuuseroja ruotivan muistiinpanon, kun Forss ja Waltteri Peltola pistävät keskikentällä baletiksi ja Heimola on jälleen paraatipaikalla. Kenttä vaikuttaa tekevän sittenkin tepposen ja nimenomaan Heimolalle, joka ei parillakaan yritelmällä saa lisättyä MaPS:n johtoa.

MaPS otti aikansa

MaPS pistää velikultamaisesti ajanpeluu -moodin sisään. Edessämme olevalta pallopojaltakin pallot hiukan karkailevat. Pikkukoiruuksia on havaittavissa eri puolilla kenttää. MaPS kääntää hyökkäystensä suunnan Wilppaan maalin sijaan kulmalippuja kohti. Aatu Hagelberg saa vielä yleisön hurmioon väkevällä liukutaklauksella ja sitä seuranneella kuljetuksella. Peli päättyy Wilppaan kulmalipulle ja MaPS:n 1-0 voittoon.

Viimeiset sekunnit ja peli pakettiin

Viini: humppaviiniä perjantaipullosta

Peimari United-KaaPo: boksiin, boksiin!

Aurinkoiseen lauantaihin oli ladattu paljon tapahtumaa, kun kansakunta odotti leijonien lätkäpeliä ja Käärijää. Sauvon suunnalla herkuteltiin vielä edellisten lisäksi kaikkien aikojen kolmosen paikalliskamppailulla, kun KaaPo ylitti Paimion ja Sauvon rajat ja saapui Peimari Unitedin vieraaksi. Tapaan Kunnallis – ja paikallislehden Jan Sundmanin Hakkispaanan parkkipaikalla. Juttelemme niitä näitä ennen kuin Sundman puhuu meidät portilla sisään otteluun. Turun lähiseudun futisseuroille varoituksen sana: blogi tulee käyttämään jatkossa samaa taktiikkaa välttääkseen sisäänpääsymaksut. Erityisesti niissä otteluissa mennään puhumalla sisään, joissa ei alun perinkään ollut sisäänpääsymaksua.

Hakkispaanan Peimari-Areenan hulppeissa puitteissa, joista voisi mallia ottaa useampi ylemmänkin tason seura, on lauantaibrunssia ja kahvittelua käynnissä. Peimari Unitedilla oli allaan kirvelevä 3-2 -tappio loppuhetkiltään varsin lämpimäksi helähtäneessä matsissa MaPSia vastaan. KaaPo oli pelannut 2-2 tasurin kotipyhätössään VG-62:ta vastaan eli pinnat kiinnostivat varmasti molempia.

Peimari United palasi voittokantaan KaaPoa vastaan käydyssä ottelussa

Nimivahva Peimari United on ottelun ensimmäisellä jaksolla pykälän verran vieraita pelissään edellä. Molemmat joukkueet olivat hakeneet peliraamatun samoilta sivuilta elementtejä peleihinsä, sillä ne rakensivat pallollista peliä ensin rauhallisesti puolustuksen kautta, mutta ensimmäisen prässilinjan ohitettuaan pallo lähti nopeasti vastustajan linjan taakse laitaan. Peimari United pystyy toteuttamaan pelitapaa paremmin ja KaaPon Mirco Pettersonin, joka löysi itselleen painikaverin Djibril Lakhista, perään kuuluttama ”kokeillaan nyt välillä jotain muutakin” tiivistää vierasjoukkueen hyökkäyspelin yskähtelyä.

Laidoilla riitti ottelussa trafiikkia

Peimari United pääsee piirtämän viivan tulostaululle, kun Jonatan Nunesin vasemmalta lähettämä keskitys hakeutuu Daniel Ferreira Piresin hollille. Pires siirtää pelivälineen hallitusti maaliviivan yli 1-0, kellossa 18 minuuttia ja äänentoistossa ”Cha, Cha, Cha”. Ottelu pysyy hienokseltaan Peimari Unitedin hallinnassa maalin jälkeenkin. Sekä Solomon Duahilla että tyylikästä ulkoteräkutia esitelmöineellä Piresillä on parhaat paikat pidentää kotijoukkueen johtoa. KaaPolla sen sijaan on vaikeuksia löytää reittejä Peimari Unitedn maalille asti. Sen parasta antia on Yeesser Barbatan elegantti pallollinen ja palloton pelaaminen keskikentän pohjalla. Futisniiloille pettuleipää tarjoaa hetkittäin myös Barbatan ja Peimari Unitedin Sami Rähmösen keskikentän väännöt.

KaaPo saa ekstravaihdetta aivan ensimmäisen jakson loppuhetkillä, mutta maaliin asti pallo ei toimitu. Haen santsikahvit kotikylän seuran mukaisesti brändättyyn kahvikuppiin ja makkarakin paistuu Peimarin Sisu nimellä. Vaihdan puoliajalla myös muutaman sanan Peimari Unitedin organisaation Miia Suurosen kanssa, jonka sanat hehkuvat ylpeyttä Peimari-Areenan puitteista eikä ihmekään, sillä ne ovat Tip Top ja kaiken kaikkiaan 160 -katsojaa on saapunut niistä nauttimaan.

Hakkispaanan lehtereillä riitti futiksen ystäviä

Toinen puoliaika polkaistaan käyntiin. Erotuomari Vili Lehtovaara ottaa otteluaan tiukemmin näppeihinsä ja laputtaa KaaPon vaihtopenkkiä. Ottelussa on auringon paisteen lisäksi joukkueiden fyysisyyden näkökulmasta pientä laukalle lähdön auraa, mutta Lehtovaara suitsii ja johtaa peliä hyvin. Pelin kuva toisella jaksolla hiukan muuttuu, kun Peimari United nostaa kärkiprässiään. Samalla sen pakka hiukan venyy, mikä avaa KaaPolle enemmän tilaa vastaiskuille. Barbatakin käy vierailemassa Peimari Unitedin boksissa, mikä olisi saattanut enteillä KaaPon tasoitusta, mutta Peimari Unitedin kokonaisuudessaan hyvin pelannut puolustuslinja kasaa tukkeja maalille vievien virtojen eteen.

Toisella puoliajalla tilanteita luotiin tasatahtiin

”Boksiin, mene sinne boksiin!” napautetaan Peimari Unitedin mummi-ultra osastolta sellaisella päättäväisyydellä, että kyseisen kannattajan hyökkäyspelin ykkösteesi käy kaikille varsin selväksi. Viesti ei meinaa mennä perille, joten sama kehotus viskataan uudemman kerran kentän suuntaan, mikä levittää hymyä ilta-auringosta nauttivan yleisön kasvoille. 

Hiekkaa valuu tiimilasissa. Peimari United antaa muutamia helpohkoja vapareita KaaPolle, mikä houkuttelee dramaattisia käänteitä ottelun suuntaan. KaaPo ottaa veskariaankin Jesse Peltosta loppuhetkillä mukaan boksiin, mutta mikään ei auta. 

Peimari United saa pelattua hyvän pätkän pelistä KaaPon kulmalipulla pois. Pires veivaa pilkun kohdalla kertaalleen jalkaansa vapaaksi, kun yleisöstä kuultua huutoa mukaillen 100 minuuttia on pelattu. Kuti ei löydä pyydykseen, mutta pian sen jälkeen peli päättyy. Parhaiden pelaajian palkinnot jaetaan vielä ei ”kunnanjohtajan" (blogin sisäpiiri ja euralaiset tietävät), vaan kaupunginjohtajien toimesta.

Sekä hyökkäys- että puolustusuuntaan hyviä otteita esittänyt  KaaPon Yeesser Barbata oli yksi ottelun hahmoista

Viini: kesäinen, juuristaan ylpeä ja brändinsä osaava sauvolainen.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

FC Inter Turku 2 – Salon Wilpas: herkkua

FC Inter Turku 2 ja Salon Wilpas tarjoilivat kaikkien aikojen kolmosen herkkua keväisellä Turku Energia -areenalla. Herkkua oli ylipäätään tarjolla, sillä junnukipsa oli auki ja sieltä kirjoittajakin nappaa matsievääksi koko kauden parhaiten paistetun makkaran. Myös kahvi on kauden parasta. Eikä siinä vielä kaikki, kuten tavataan irvailla. Matsiin oli myös bookattu kuuluttaja eli matsin lisäksi leipää ja sirkushuveja oli toden teolla tarjolla. Sekä siirtokatsomoon että rauta-aidan taakse olikin kertynyt hyvä määrä porukkaa ja myös molemmat Interin kannattajaryhmät olivat edustettuna ottelussa. Myös uudesta kannattajaryhmästä, jonka perimmäisenä tarkoituksen on vihata lähinnä kaikkea, veistellään.

”Valle, Purosalon Valle” -todetaan siirtokatsomosta James Bond -tyyliin ja peli voi alkaa. Inter on ottelun alussa hienokseltaan hallitsevampi joukkue, mutta hyvin pian käy ilmi se, että Salon Wilppaalla on myös riittävät eväät Interin haastamiseen. Pelissä on alusta lähtien reippaanlaisesti tunnetta ja peli on muutenkin suhteellisen fyysistä sorttia. Omaan silmään Inter vaikuttaa suoraviivaisemmalta ja fyysisemmältä joukkueelta, mitä viime kaudella. Yksi tämän ilmentymä on Interin puolustuksen keskustassa komentopaikkaa pitävä Oliver Kangaslahti, joka on vaativalla päällä myös omia pelikavereita kohtaan.

Salon Wilpas haastoi Interiä väkevästi

Alun kutkuttelujen jälkeen peli tasaantuu. Päätuomarin korvat saattavat hiukan punottaa. Salon Wilpas vetää pakastaan erikoistilanteen, jossa ensin simuloidaan kahden vetäjän hetkellistä törmäystä ja sitten paiskataan palloa maalille. Molemmat joukkueet puolustavat hyvin ja täyttävät pallottomana Turku Energia -areenan tyhjät neliömetrit. Vierasjoukkueen kannattajat pääsevät huokailemaan, kun reilu puolen tunnin pelin jälkeen Gino Bergin vapari pomppaa yläriman kautta badel-kentän suuntaan.

Gino Bergin vapari:

Sanalla sanoen Salon Wilpas vaikuttaa huomattavasti paremmalta joukkueelta, mitä kirjoittaja oli puhtaasti intuitiopohjalta povannut. Interin Gesim Voca ei kuitenkaan välitä tästä, vaan hän taikoo aivan ensimmäisen puoliajan lopussa pallon jopa vaarattoman tuntuisen tilanteen johdannaisena Teemu Koskisen vartioiman maalin takakulmaan. 1-0 lukemissa peli pistetään tauolle.

”Buffetissa tarjolla kahvia, pullaa ja vähän muutakin”, kuuluttaja liekittää. Mahdolliset Suomen Cupin kuviot ja tietysti Interin edusjoukkueen hylätty maali puhututtaa. Lisäksi yleisössä pohdituttaa se, että mitä kaikkea Turkuun voitaisiin hankkia samalta toimijalta, joka kaupungille on legendaarisen funikulaarinkin kaupannut.

On kuuluttajaa, kahvia, pullaa ja traktoria

Gino Berg rynnii heti ensimmäisen jakson ensi minuuteilla väkevästi Interin boksiin ja lennähtää Interin puolustuksen avustamana pötkölleen. Tilanteesta tuomitaan rangaistuslaukaus, jonka Berg uittaa itse varmasti maaliin:1-1 ja kellossa 49 minuuttia.

Peli valuu hiljalleen enemmän ja enemmän vieraiden kenttäpuoliskolle, joskin Wilppaan vastaiskut lähtevät vauhdilla ja sellaisista telineistä, että se vaikuttaa myös vaaralliselta. Interin keskikentällä Niilo-Olavi Puustinen kuskaa palloa vakuuttavasti linjojen läpi muutamankin kerran, mutta Wilppaan puolustuksen muuraukset pitävät. Interin Olli Jakonen pääsee kohdistamaan sihtiään kertaalleen melko vapaasta puskupaikasta ennen kuin 71 minuutin on aika toimittaa oikealta tuleva keskitys maaliin: 2-1.

Wilpas ei ehdi kääntämään itseään oikein kunnolla kiriasentoon, kun taas helähtää. Inter pelaa oikealta hyvin suunnitellun vaparikuvion, jossa tyhjä tontti mitoitetaan matalalla syötöllä Vocalle rangaistuspilkun ja rangaistusalueen väliselle kaistalle. Koskinen saa vielä torjuttua Vocan painavan kudin, mutta Koskisesta pomppaavaan irtopalloon liitelee ensimmäisenä Kangaslahti ja pallo löytää pyydyksensä: 3-1. Yhtä sivurajahassuttelua lukuun ottamatta Inter ei höllää kaasulta, vaan jatkaa puskemista.

FC Inter Turku 2 juonimassa kolmatta maalia

Wilppaalta ei enää löydy Super Sieniä tai Tulikukkia ottelun kääntämiseksi. Niinpä Bowser vie prinsessan ja FC Inter Turku 2  täydet kolme pinnaa. Siinä pragmaattisessa tavassa, jolla Inter ottelun napsii nimiinsä, on jotain samaa kuin Pallo-Iirojen viime kauden otteluissa.

Viini: rakenteeltaan tuhti, luonteeltaan ronski ja paikkansa tietävä. Tuoksussa kahvipapujen paahdetta ja suutuntumassa puraisu Kabanossia.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

TPK-MaPS: hemmapremiär

Turun ja sen lähiseudun palokunnat olivat varmasti torstai-illassa täydessä valmiudessa, sillä futsissarjojen kuninkuusluokka eli läntisen-Suomen kolmosdivarin A-lohko sai Yläkentällä lähtölaukauksensa. Lipunmyyntijonot ylettyivät lähes jokirantaan asti ja mediahuomio oli taattua, sillä blogin lisäksi myös valtakunnan johtava urheilumedia jälkipeli.net oli paikalla. Tästä kaudesta tulee takuuvarmasti se ”kaikkojen aikojen kolmonen”, jonka perään on vuosikausia huudeltu. 

Sarjakauden startissa noin kymmenen vuotta putkeen kolmosesta kakkoseen noussut TPK isännöi Yläkentällä Maskun Palloseuraa. Sarjaennakoiden pohjalta saattoi povata, että vastakkain saattaisivat olla yhdet toistensa päävastustajat, mutta futisjumalat tulevat näyttämään, että onko povailussa mitään faktapohjaa.

Kaikkien aikojen kolmonen käyntiin

Rauta-aitojen takaa välkkyy vihreitä MaPS -pipoja. Yläkentän orsille kavuttuani on helppo myös todeta, että maskulaisia futiksen ystäviä on varsin paljon liikenteessä eli MaPS sekä viihdyttää että liikuttaa paikallisväestöä. Buffetissa käydään vielä tiukkaa vääntöä siitä, että saako jäsen X ostaa edes vegenakkeja matsievääksi vai kieltääkö dieetti senkin.

”Tänään tapellaan!”, kuuluu MaPS:n hengennostatusringistä, mihin katsomon tai buffetin puolelta vastataan pian ”Come on kerho!”, huudolla. Peli voi alkaa.

"Tänään tapellaan!"

"Come on Kerho!"

MaPS:n sukset ovat selvästi paremmassa voiteessa kuin TPK:n, sillä peli taittuu jo melko pian TPK:n päähän. MaPS vie lähes järjestäen kaikki kaksinkamppailut ja jo muutaman minuutin pelin jälkeen Eemeli Heimola koettelee Veli-Heikki Maunilan refleksejä ja niissä riittää virtaa. Maunila joutuu myös läksyttämään omiaan MaPS:n pelaajien vieressä lönköttelystä. MaPS:lla on useampiakin johtotähtiä joukkueessaan ja heti ottelun alusta pitkät valot ovat jatkuvasti päällä TPK:n puolustuksen selustassa tihutöitään tekevällä Henri Hujalalla. 

Reilu kymmenen minuutin pelin jälkeen Niclas Forss pakottaa lyhyen kulmakuvion päätteeksi Maunilan loikkaamaan pallon eteen kuin Sam Johnstone Elland Roadilla konsanaan. Mitkään metkut eivät kuitenkaan enää auta, kun Forssin lähettämä pystypallo putoaa koko TPK:n puolustuksen selustaan ja Jari Oksanen on ensimmäisenä karkkiastialla: 0-1 vieraille.

MaPS rakentaa peliään jälleen rauhallisesti puolustuksen kautta. TPK ei lähde turhaan prässinsä kanssa höntyilemään, vaan se seuraa pallon liikkeitä kuin Albert Camusin ”sivullinen”. Sellainen parisenkymmentä minuuttia se ottaa, kun TPK alkaa saamaan ensimmäisiä kontrolloituja hyökkäyksiä funneliin. Hyökkäykset generoivat keskityspaikkoja ja kulmia, mutta MaPS:n puolustuksen keskustassa Aleksi ja Aatu Hagelberg hoitavat ne.

Ilma viilenee. Makkaraa myydään ennätysmääriä ja TPK:n Benjamin Garagani läväyttää komean volleyn kulmanpotkun jälkitilanteesta, mutta pallo poksahtaa ylärimaan. Ensimmäisen puoliajan viimeiset minuutit mennäänkin enemmän tai vähemmän TPK:n kuskaamana, mutta MaPS:n Ville Seppänen poimii tarvittavat ja siinä ohessa suitsuttaa joukkuettaan lopettamaan TPK:n pelaajien vieressä ihmettelyn ja iskemään kiinni. Tauolle mennään 0-1 -tilanteessa. 

Tauolla pallopoikia muistutellaan perusasioista, kuten siitä, että pallojen päällä ei istuta, vaan ne toimitetaan aina tiettyyn paikkaan kentällä. Makkaraa tuodaan lisää ja kaksi kyrsää vitosella kampanja saa jatkua. Toinen puoliaika alkaa.

MaPSilla on jälleen peli kotijoukkuetta paremmin kasassa. Se saa heti alkutekijöissään toimitettua pallon TPK:n maalin, mutta Niclas Forssin vaparin seurannutta Henri Hujalaa syyllistetään paitsiosäännön rikkomisesta. Katsokaa tilanne alta itse. Väittäisin että VAR olisi pitänyt paitsiotuomion voimassa.

Henri Hujala seuraa Niclas Forssin vaparin:

MaPSin Forss-Heimola -akseli luo parikin tilanteenpoikasta ennen kuin Forss ottaa tutkalleen Oksasen. Oksanen tikkaa maalia kohti, mutta laukaisun sijaan poimii takaviistosta Hujalan, joka hakee auki olevan kanavan TPK:n maalille ja peli on 0-2. Kerhoa suitsutetaan edelleen katsomosta, mutta seuraava masterdataan upotettava merkintä on, kun läpikarkaava Oksanen kopautetaan kentän pintaan. Röödaa nousee Aleksi Tuomiselle. Tovin kuluttua tästä MaPS leikittelee TPK:n puolustuksen kanssa ja pallo päätyy keskelle Heimolalle, mutta kuti suhahtaa yli.

Röödaa nousee

MaPS höllää hiljalleen kaasujalkaansa ja tyytyy suuren maailman tapaan hakemaan pitkiä syöttöketjuja, joiden perimmäisenä tarkoituksena on patterien kuluttaminen pelikellosta. Kertaalleen pistetään bittiä vielä sisään masterdataan, kun Lucas Regis löytää pystysyötöllä vasemmalla rynnivän Hujalan. Hujala pääsee leikkaamaan keskelle, jonka jälkeen hän jättää taustalla huitovat vihreäpaidat huomioimatta ja koittaa uittaa pallon Maunilan ohi. Maunila torjuu, mutta Oksanen, joka aloittaa kauden oikealta laidalta vakuuttavammilla tehoilla kuin Erling Haaland hyökkäyksen keskustasta, on jälleen oikeassa paikassa oikeaan aikaan: 0-3.

Loppuun nähdään vielä Forssin ”Signature” eli veskarin yllättäminen ja ylittäminen vähintään neljästäkymmenestä metristä, mutta muste puuttuu vielä kynästä ja kuti jää ideatasolle. Peli päättyy. Pukukopissa pauhaa Masku -humppa. Futiksen kuninkuusluokka saa vauhdikkaan startin.

Viini: humppaviinaa

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

PIF 2 – Pallo-Iirot: sinikeltainen Tsingis Khan

Ruska reunustaa Saaristotietä. Pallo-Iirot dominoi sekä somessa että pelikentillä, joten Rauman Tsingis Khanin ylittäessä Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajan, on kirjoittaja paikalla. Matsi on läntisen-Suomen kolmosen ääripäiden matsi, Pallo-Iirot ehti varmistaa paikkansa kakkosen kirkkaissa saleissa jo aiemmin viikolla ja lupauksia herättävästä kauden alusta huolimatta PIF 2:n kohtaloksi oli jo tovi sitten vahvistunut lisäkiepin hakeminen nelosdivarista.

Pallo-Iirojen viimeinen ryöstöretki tämän kauden kolmosessa

Aktia LKV areenalla vaikuttaa olevan enemmän raumalaisia kuin kotijoukkueen kannattajia. ” Sexy Football Kimmo Hörkkö” -lakanaa ripustellaan ja ääniä avataan Elias Ahteen seikkailuista ”kaikkien pikkuhousujen alistajana ja hirveän miekkansa hilpeänä kalistajana” kertovalla chäntillä. Kannattajat ovat oletettavasti hakeneet vauhtia kauden päätöskamppailuun jo edellisestä yöstä. 

Kentällä vaikuttaa olevan kuitenkin eri meininki. Sekä Pallo-Iirojen valmentaja Kimmo Hörkkö että kapteeni Otto Schultz piiskaavat joukkuettaan vielä kunnon esitykseen tavalla, josta tulee etäisiä kaikuja somessa kiertäneeseen tarinaan Alex Fergusonista ja Ryan Giggsistä Mestareiden liigan voiton jälkeen. Ferguson uhkaili voitetun finaalin jälkeen pelaajia sopimusten puruilla ja Giggs pyysi paluukoneessa musiikkia pienemmälle, jotta joukkue ehtii levätä ennen seuraavaa matsia. No ehkä Pallo-Iirot oli kuitenkin hieman rennommalla otteella liikenteessä.

Mikko Jalkanen aka Ferrari tai tuhatjalkainen pistää Pallo-Iirot johtoon viiden minuutin pelin jälkeen kipittämällä laidaltaan pallon kanssa vastustamattomalla nopeudella vapaaksi ja ohittamalla kudillaan Milo Kallion. Peli painuu muutenkin Piffenin päähän. Schultz on pari minuuttia Jalkasen maalin jälkeen ohjaamassa Jalkasen ilmaan saattamasta kulmapotkusta  Pallo-Iirot jo 0-2 johtoon, mutta ohi menee. 

Piffenin pakasta mielenkiintoisena uutena tuttavuutena esiin nousee Jean-Guy Akpa Akpro, joka laitapakkina pujotellessaan raumalaisten pelaajia potkitaan muutamaankin kertaan nurin ensimmäisten minuuttien aikana. Viimeistään toisen puoliajan aikana Akpro osoittautuu jo selkeästi pelimieheksi ja saapa nähdä, mikä rooli hänelle tulee Piffenin ensi sesongissa siunaantumaan.

”Shoot!” kuuluu yleisöstä ja Luis Toomeyhan tekee työtä pyydettyä. Toomeyn kuti pyörähtää Piffenin pakin jalasta kimmoten ylärimaan. Paljon ehti pelin ensimmäisen kymmenen minuutin aikana tapahtua, sillä Elias Ahdekin käy samassa aikaikkunassa vielä kolkuttelemassa Kallion maalia, mutta Kallio saa poimittua Ahteen lähentelyn alakulmasta.

Vaarantuntua ilmassa: Luis Toomey pallossa ja Elias Ahde juoksee pystyyn

Pallo-Iirot kalastelee Piffenin hyökkääjiä paitsioon korkealla puolustuslinjalla. Ahteella on parikin paikkaa ennen kuin peli hetkeksi lämpenee Piffenin John Walleniuksen törmäillessä Miko Lainioon ja Jami Halmisen käydessä tasoittelemassa puntit. Hetken kopsuu puolin ja toisin. Ahde roikottaa melkein puolesta kentästä pallon Piffenin maalin ylärimaan ennen kuin Pallo-Iirot sahaa hienosti boksissa kotijoukkueen puolustuksen kakkosnelosiksi. Toomey painaa hienon sommitelman päätteeksi pallon alakulmaan: 0-2 ja niissä lukemissa mennään myös tauolle.

”Herra dominan ruoska sivaltaa, Oskari Ohvo teillä pyyhkii lattiaa”, kuulu kentän laidalta, kun Ohvo lähtee laittamaan säärisuojia jalkaan. Myös TPS:n ja Piffenin ykkösjoukkueen ennätysyleisölle pelattu ykkösen matsi puhututtaa.

Pallo-Iirot hallitsee toisella puoliajalla peliä, jossa on jo hiukan kaasulta hölläämisen meininkiä. Tilanteeseen tarttuu Akpro, joka riistää pallon omalla kenttäpuoliskollaan ja tykittää määrätietoisesti Pallo-Iirojen boksiin asti. Sieltä Akpro kääntää pallon takaviistoon Aaron Westerlundille, joka tällää pallon voimalla maaliin: 1-2 ja pallo toimitetaan juosten punanuttujen toimesta keskiympyrään. Pinnat kiinnostavat edelleen.

Debyyttinsä tehnyt Piffenin Jean-Guy Akpa Akpro väläytteli tänään

Pallo-Iirojen kuitti tulee kuitenkin nopeasti, kun sinikeltaisten Arttu Virtanen saa pitkän juoksuna päätteeksi pallon oikealle laidalla. Pahasti ei Virtasen  seuraava valinta voinut pieleen mennä, kun hän tavoittelee syötöllään ties kuinka monta maalia tällä kaudella tehnyttä Ahdetta eikä se pieleen menekään. Ahde ohjaa hilpein mielin pallon maalin Piffenin puolustuksen edestä: 1-3 ja kellossa 65 minuuttia.

Maaliahne Elias Ahde paineistamassa Milo Kalliota

Vieressä poika ja isä juttelevat FPL valinnoista. Molemmilta löytyy Cancelo, mutta pojallapa onkin tuoreena kasvona Bruno Guimaraes, joka tulee osoittautumaan todelliseksi neronleimaukseksi. ”Ahde! Vasemmassa kädessä mangopirtelö ja oikeassa jallupirtelö” kuuluu katsomosta ja taas on aika lähettää blogin tutkiva journalisti selvittämään raumalaisten salakieltä

Hörkkö saa kiitosta valinnastaan, kun hän päästää Ohvon kentälle joskin palaute kentälle on valmennuksen toimesta edelleen upseeris- tai sotapäällikömallia. Piffenin Eemeli Elomaa yllättää vastassa olevan Miko Lainion kaukaa. Kellossa 88 minuuttia. Kaukaa onnistuneet roikotukset ovat olleet läntisen-Suomen kolmosen A-lohkolle tällä kaudella jotenkin hyvin leimallisia. Tasoihin asti ei Piffenin punnerrus kuitenkaan riitä ja kortitonta lokakuuta viettäneen Aleksi Makkosen päättäessä pelin raumalaisyleisö remahtaa hurraamaan ja pian roiskuu sampanja.

Pallo-Iirot voittaa ja jatkaa ensi kaudella pelejä kakkosessa

Pallo-Iirot nousee kakkoseen eikä tiettävästi ole koskaan tulossa takaisin kolmoseen pinnoja ryöstelemään.

Viini: viinaa Mongoliasta ja vastateurastettu kolmosen vuohi

FC Inter Turku 2 – PIF 2: jaksaa, jaksaa

Vielä on läntisen-Suomen kolmosdivaria puolisentoista viikkoa jäljellä. Viilenevät illat ja Pallo-Iirojen dominanssi sarjassa olivat sillä tavalla purreet yleisömassaan, että rauta-aidan takaa sai melko vapaasti hakea oman nojailupaikkansa. Paraisilla futiskausi on ollut kaikin puolin vaikea ja sekä Piffenin ykkös- että kakkosjoukkueet tulevat tasohyppelypelissä putoamaan yhdellä levelillä alaspäin. PIF 2:sen alkuhuuto ei vaikuta olevan luovuttaneen joukkueen alkuhuuto eli jotain viimeisistä peleistä on tarkoitus edelleen hakea.

Jaksaa, 

jaksaa.

Peli aaltoilee aivan alussa kentän molemmissa päädyissä. Inter saa porattua hyökkäyksiään paremmin syvyyteen ja aina vieraiden boksiin asti. Jo viiden minuutin pelin jälkeen Jarkko Kokkala pujottelee boksiin ja koittaa sijoittaa sisäsyrjällään palloa alakulmaan, mutta punaisten veskari Milo Kallio saa kellahdettua pallon eteen.

Inter hallitsee peliä minuutti minuutilta enemmän ja lopuksi pelin kuva vaihtuu jo kevyen dominoinnin puolelle. Piffen pääsee kyllä Interin ensimmäisen prässilinjan läpi, mutta sen jälkeen loppuvat eväät ja liike Interin puolustuslinjan murtamiseen. Pallot jäävät Interin pakkien etupuolelle, mistä Inter painii pallon hyvällä saldolla itselleen ja palauttaa pelin kohti Piffenin maalia. Piffenin Paulus Kopperoinen saa ehkä eniten haastettua Interin puolustuspelaamista, mutta peli vääntyy väkisinkin sellaiseen asentoon, jossa odotetaan Interin maalia.

Paulus Kopperoisen vapari:

Ryan Mahuta kuivaa boksin sisältä painamallaan kudilla kahdenkymmenen minuutin jälkeen vesipisarat Piffenin maalin takatolpan sisäpinnasta. Kopperoinen nokittaa lähettämällä ihan hyvännäköisen yläkulmaa hakevan vaparin, jonka Tino Kangasaho lukee erinomaisesti ja nekkaa pallon päädystä yli. Pian tämän jälkeen Interin Anton Vyyryläinen vääntää itsensä väkevästi laidalta vapaaksi. Vyyryläinen saa käännettyä pallon keskelle ja pienen pystyflipperin päätteeksi Ryan Mahuta survaisee pallon maaliin: 1-0.

Puolen tunnin pelin jälkeen Inter tarjoilee todellisen oppikirjanäytteen. Elmeri Oksanen irroittaa Jose Gilerin oikealta laidalta. Giler petaa syötön takaviistoon, jossa Kokkala päästää pallon ohitseen ja Mahuta pistää sen varmasti pesään: 2-0.

Inter hakee vimmatusti ensimmäisen puoliajan lopussa vielä kolmattakin osumaa, mutta siltä Piffen säästyy. Muistikirjan sinimustilta plus riveiltä löytyy kuitenkin Valentin Purosalon eleettömän varma pelaaminen oikeana pakkina.

Tauon jälkeen kentälle kävelevältä Piffenin Santeri Ripatilta pyydetään hattutemppua. Ihan suoriltaan Ripatti ei siihen sitoudu.  

Ilta on entistä pimeämpi ja pelin painopiste pysyy Piffenin kenttäpuoliskolla. Mahutalla ja Yeesser Barbatalla synkkaa jälleen hyvin, joten vasemman kaistan raiteet eivät missään nimessä pääse ruostumaan umpeen. Tunnin pelin jälkeen Mahuta rynnii määrätietoisesti boksiin ja saa haettua Piffenin puolustukselta sellaisen kontaktin, että erotuomari Vili Lehtovaara viittoo pallon pilkulle. Mahuta pistää pallon rankkarista hieman jorginhomaisesti maalin takarautoihin ja ottaa nimiinsä samalla puhaan hattutempun: 3-0

Ryan Mahutan Jorginhot:

Elmeri Oksanen ottaa selvästi esimerkkiä Mahutasta. Oksanen saa myös koivilleen haastaessaan Piffenin pakkeja oikealla laidalla ja pilkulle mennään. Oksanen valitsee eri kulman, mutta kolauttaa kuitenkin rankkarinsa myös takarautoihin: 4-0 ja pakko todeta, että desibelit eivät Oksasen tai Mahutan maalien jälkeen juurikaan nouse. 

Hiukan ne sentään nousevat, kun Oksanen ja Kokkala pelaavat hienon Piffenin puolustuslinjan jähmettävän seinän boksin vasemmalla laidalla. Oksanen sijoittaa kuvion jälkeen pallon varmasti takanurkkaan: 5-0 ja ilmeisesti valmennukselta oli tullut ohjeistus, että vain erityisen hienoja maaleja saa hehkuttaa. Kellossa 84'.

Elmeri Oksasen rankkari:

Kentän laidalta alkaa kuulua sellaista tajunnanvirtaa, että André Breton hengettömänäkin tuntee varmasti kateudun piston sydämessään. Samaan narratiiviin menee viereisen kentän puolelta tullut tilannetiedustelu, johon pokkana ja itsevarmasti vastataan: peli on 2-2. Piffen tasoitti just.

Ihan tasoihin asti Piffenin ei kuitenkaan pysty punnertamaan, mutta Kopperoinen iskee lisäajalla vielä väkevästi vasemmalta laidalta Interin boksiin ja kaventaa pelin 5-1:een. Niihin lukemiin peli myös päättyy.

Viini: hehkua ja puraisu aidosta absintista

FC Inter Turku 2 – FC TPSu23: sinimustia leivonnaisia

Aurinko tuijotti vaativalla silmällä Turku Energia -areenalle syyskuisessa torstai-illassa. Kumirouhetta olivat tulossa pöllyttämään FC Inter Turku 2 ja FC TPSu23. Reserviderby olisi voinut sekä näkyä että kuulua enemmänkin, mutta jonkinlaista sesonkiväsymystä vaikuttaa olevan kotimaisen futiksen DNA:ssa. Rauta-aitojen taakse löytyy lopulta hyvin porukkaa. Piparia tarjotaan yli organisaatiorajojen ja yleisöstä pärskyy pientä kipinää.

Molemmat joukkueet aloittavat pelin aika varovaisesti. Palloa siirrellään rauhallisesti puolustajalta toiselle eikä raivopäinen prässi kuulu kummankaan joukkueen ensi minuuttien pelisuunnitelmaan. Vieressäni tarjoudutaan yhdelle katsojattarelle leipomaan leivonnaisia. Tarjous kuitenkin hylätään. Interin hyökkäysten syöttöketjut saavat useampia punoksia, mitä suoraviivaisemmin hyökkäävän TPS:n vastaavat. Interin hyökkäyksien lopputulemana on sarja kulmia. Peliä pelataan muutenkin enemmän TPS:n kenttäpuoliskolla, mutta sanalla sanoen, mitään erityisen vaarallisia maalipaikkoja ei kuitenkaan jää kummastakaan päästä kirjoittajan tutkaan. 

Ensimmäinen puoliaika oli tarkkaa ja melko varovaistakin peliä

Syötöt hiukan karkailevat puolin ja toisin. Niistä seuraavat nopeat tilanteen vaihdot keskialueella ovat väliin lupauksia herättäviä, mutta ensimmäisen puoliajan tarinaan ei hirveästi kohokohtia nouse. Peli on tarkkaa ja hieman hermostunutta matalan riskin peliä. Interistä silmään pistää aktiivisesti laidallaan peliä edistävä Ryan Mahuta, kun taas TPS:llä se on Onnipekka Pajula, josta välittyy nälkää kuparisen rikkomiseen. Toisen puoliajan käärmekeitoksia lähdetään hämmentämään 0-0 -tilanteesta.

Tauolla pilvistä koitetaan bongata kuningatar Elisabetistä merkkejä, mutta muodostelmat näyttävät enemmän Prinssi Charlesilta. Saattaa siellä joku nähdä jotain kaalimato -osastoltakin, mutta jätetään tarkemmat analyysit Freudin koulukunnalle.

Kenttä viettää toisella puoliajalla samaan suuntaa kuin ensimmäiselläkin, mikä tarkoittaa sitä, että TPS pääsee pelaamaan alamäkeen. Pallo rullaileekin kertaalleen Interin maaliviivalla, kopsahtaa kerran tolppaan ja putoaa kerran Erik Holopaisen toimesta rimaan, mutta perille asti se ei löydä. 

TPS:n hyvä ote pelistä lähtee lipsumaan, kun Inter saa boksin takaa lupaavan oloisesta rouhetontista paikan. Pallon taakse astelee Mahuta, jonka sijoitus leijailee muurin ohi ja pamahtaa Lauri Järvisen näppien kautta maaliin. Mahutan ja muun rytmiryhmän tuuletuksessa on sellaista kipinää, jota derbyssä kuuluukin olla.

Ryan Mahutan vapari ja tuuletukset

Maalin jälkeen ottelu taas tasaantuu. Tosin TPS on edelleen enemmän pallossa ja Inter vastaisku linjalla. Viinipullon verran on elohopeaa pudoteltu aikaa mittaavaan astiaan, kun Elmeri Oksanen haistaa hyvin TPS:n puolustuksen hassaaman avauksen. Nopean vastaiskun sijaan Oksanen lennättää pallon tyylikkäästi maalistaan reippaasti ulkona olevan Järvisen yli ja peli on 2-0.  Inter pääsee kudin etäisyydestä johtuen tuulettelemaan sellaiselle sektorille kenttää, että sinne ehtii Tino Kangasahokin mukavasti riemuitsemaan ja hänen  palatessaan tuskin tarvitsee ottaa ylimääräistä huikkaa Hart-Sportista.

Loppunahinat ja reserviderbyjen valtikka vaihtoon

Tavallaan peli vaikuttaa paketoidulta, mutta eihän se ole, sillä yksi kulma repsottaa vielä. TPS:n Zegy Abdallah saa maalinedushässäkän päätteeksi pistettyä pallon Kangasahon taakse ja jostain päin kenttää huudahdetaan, että matsia olisi viisi minuuttia jäljellä. Se ei riitä yhtä nahistelua ja niskaan räimivää syysadetta lukuun ottamatta mihinkään. Inter voittaa. Yläkentällä keväällä hukattu reserviderbyjen valtikkaa siirtyy sinimustalle kuningashuoneelle ja siellä se pysyy vähintään pitkän talven yli 

Viini: makea Portviini 

PaiHa-Peimari United: Soikalla soi lattarirummut

Bella Ciao soi kertaalleen soundcheckin aikana, mutta ei koko iltapäivänä enää sen jälkeen. Muksuilta udellaan sitä, että mistä ovat Huggy Wuggynsa ostaneet. Paimio kohtelee meitä hyvin ja lipunmyynnissä on sekä kirjottajalle että koko muullekin saman katon alla asuvalla rytmiryhmälle kausikortit. Se siirtää lounasdilemmaa pykälällä eteenpäin, koska matsimakkarat menevät nyt paikallisen Hakan piikkiin. Porukkaa tallustelee Paimion Urheilupuistoon ja Soikan tekonurmea ympäröivälle tapahtuma-alueelle reippaanlaisesti. Otamme paikat parkkipaikan puoleiselta puukatsomolta, joka hiljalleen osoittautuu enemmän Peimari United henkisten katsomoksi.

Paimiossa pelattu derby liikutti hyvin porukkaa

Peimari United on onnistunut elo-syyskuussa sekä pelillisesti että myöskin siirtoikkunassa.  Joukkueella oli vaikean alkukauden jälkeen allaan kolme perättäistä voittoa ja uutta ukkoa on tullut sisään. Pelaajaesittelyiden aikana osa katsojista osoittaa suosiotaan molemmille joukkueille eli kilvoittelun lisäksi, jonkinlaista yhteenkuuluvuutta on ilmassa. Peli lähtee sähäkästi liikkeelle ja siitä energiasta, jolla pelaajat iskevät sekä palloon että vastustajaan kiinni, voi päätellä, että kyseessä on erityinen ottelu.

Peimari United ei kohtele PaiHaa samoin kuin PaiHa meitä, sillä jo viiden minuutin kohdalla Jonatan Nunes Maciel Oliveira pingottaa kroppansa sellaiseksi jouseksi, että sen lennättämään puskuun ei PaiHan Valon Gerxhalija pääse käsiksi: 0-1 ja ensimmäiset rytmikkäät Sisu! Asenne! Joukkue! Peimari! huudot tärähtävät eetteriin. Oliveira meinaa rokottaa uudemman kerran heti minuutin kuluttua ensimmäisestä maalistaan, mutta Gerxhalija saa ohjattua Oliveiran yllättävän kudin maalikehikoiden ulkopuolelle.

Ottelutapahtumat olivat pitkälti Peimar Unitedin juhlaa

Peimari United on joukkueista liikkuvampi ja se saa sahattua syöttöpelillään PaiHan riittävän usein pökerryksiin. PaiHalla on vaikeuksia päästä Peimari Unitedin prässin alta virittelemään hyökkäyksiään ja niinpä peli pyörii pitkälti Peimari Unitedin tahtipuikon mukaan. Oliveiran lisäksi Cleiton de Araujo Claudevan vaikuttaa aika ylikylän kaverilta jopa futiksen kuninkuusluokkaan eli läntisen-Suomen kolmosdivarin A-lohkoon. Peimari United on seurana edelleen kirjoittajalle aika mysteerientäyteinen, eikä Paimiossa pelattava derby sen arvoituksia valota sen enempää.

23 minuuttia on pelattu, kun Peimari Unitedin hallinta tuloutuu seuraavan kerran. Pankittajana toimii Alim Moundi, joka riipaisee pallon kulman jälkitilanteesta alakulmaan: 0-2. Taaksemme on kertynyt melko valveutunutta paikallista futisnuorisotarta, joka tekee teräviä havaintoja ottelusta. Selkeän tasoeron toteamisen lisäksi kysymyksiä herätttää PaiHan ensimmäinen prässilinja, jossa bloginkin shortilistille ottelua alustavissa pöhinöissä nostettu Veeti Laine ohitetaan toistuvasti ja helponlaisesti. PaiHan hiukan kepeiksi eväiksi hyökkäyspeliin jää Da Silva Rodrigues Carlosin Lainetta stimuloivat pystysyötöt, mutta Peimari Unitedin puolustus on koko ajan riittävästi Laineen iholla ja pyrkii välillä myös ihon alle.

Da Silva Rodrigues Carlos hakee Veeti Lainetta tutkalle

Valotaulu napsuu kohti neljättäkymmenettä minuuttia, kun Peimarin Cascalhais Diniz Pedro yrittää vuorostaan ohittaa Gerxhalijaa. Gerxhalija saa vielä koipensa Pedron kudin eteen, mutta hetki tästä, niin Pedro virittelee kutiaan uudemman kerran boksin rajoilta ja kuti pöllähtää vastustamattomalla voimalla alakulmaan: 0-3. Peimari Unitedin toppari Flamur Ibrahimi ehtii kuuluttaa  ilmoille vielä pariin kertaan nimimerkki käskynsä ”Attention!” ennen kuin peli puhalletaan tauolle.

Matsimakkarat saavat perheraadiltamme pelkkää kiitettävää palautetta ja kioskilla käy muutenkin kova kuhina. Muutamiakin tuttuja näkyy Soikan tekonurmen laitamilla, vaikka Paimiossa päin on tullut liikuttua vähänlaisesti. Hevosmiesten uutistoimisto väittää myös, että yksi jäsenistä on keskeyttänyt Italian lomansa päästäkseen derbyyn. Kirjoittaja tai blogi ei ota kantaa asian oikeellisuuteen, mutta jatkaa tornarin levittämistä.

Pedro tikkaa läpi heti toisen puoliajan alkajaisiksi, mutta nyt on taas Gerxhalijan vuoro onnistu KSP:ssä. Peimari United puskee edelleen puhvelilauman lailla päälle ja minkäänlaisen jäähdyttelyn sijaan se lisää hevosvoimia. Kotijoukkueen kannattajat nostavat desibelit uudelle tasolle, kun Laine kolataan keskialueella. Pedrolle siunaantuu ainakin kaksi hyvää maalipaikkaan ennen kuin hän reilun tunnin pelin jälkeen saa yllätettyä Elmeri Laineen syötöstä Gerxhalijan takavasarallaan: 0-4. Tilannetta ennen PaiHan Gomes Mota Vinilson on toisen keltaisen siivittämänä ohjattu pukukopin puolelle.

Peimari United puski koko ottelun ajan väkevästi päälle

 Alim Moundi palkitsee vielä kertaalleen koko ottelun isoa kättä antaneen pitkän linjan peimarilaisen

Lopulta Peimari Unitedkin päästää höyrypannun hieman jäähtymään ja pistää vaihtoruletin pyörimään. PaiHan Ermal Brahimin sijoitus suhahtaa yläkulmasta yli. Edessämme istuva ja koko matsin ajan isoa kättä vierasjoukkueelle antanut pitkän linjan peimarilainen saa vielä yhdet ilonaiheet, kun Peimari United rakentaa vaparista lyhyellä variaatiolla maalipaikan Moundille, joka pölläyttää verkkoja vielä kertaalleen. Peimari United polttomerkkaa derbyn nimiinsä ja osa lähtee suoraan Soikalta Hakkispaanalle naisten peliin. Kirjoittajalta jatkomatsi jää muiden velvoitteiden vuoksi välistä.

Viini: uutta vuosikertaa suoraan satamasta tarjolle tuotuna

VG-62 – FC Inter Turku 2: keisarin murheita

Ruhtinaskunnan arkiviikon päätöspäivä toi Kuparivuorelle vieraita Turusta. VG-62:lla oli allaan pari heikompaa matsia, kun taas FC Inter Turku 2 pääsi ponnistamaan toistaiseksi kauden parhaan matsinsa päältä. Naantalilaiset pöllyttelivät ennakoissaan parin viikoin takaisen juhlaottelunsa höyryjä. Yleisöä ei samoissa määrin löydä Kuparivuoren katsomon orrelle, vaikka ääneen kannustusta kuuluukin ottelun tiimellyksessä parikin kertaa.

Kenties kotijoukkue häpeilee ottelun alkupuolella kentän tilkkutäkkimäistä olemusta, sillä sillä on reippaanlaisesti karstaa moottorissaan. Koppurainen nurmi vie tempoa Interin pelistä, mutta se pysyy silti hyvin pallossa ja pakottaa VG-62:n vastaanottavalle kannalle. Parin minuutin jälkeen Jarkko Kokkalan puolen vaihto tavoittaa Ryan Mahutan, joka pistää yhden pakin vipuun ja painaa pallon alakulmaan: 0-1

Ryan Mahutalle Kuparivuoren tilkkutäkki ei ollut ongelma

Minuutti kuluu edellisestä, kun Kokkala hakee Mohammed Bakkarilta seinän itselleen, mutta Riku Tanila poimii kävyn. Kokkala on kohta puolin jälleen xG -sektoreilla, mutta kuti karkaa yli. Kaikki on käynyt niin nopeasti, että katsomossakin ihmetellään

”Ai noi teki jo maalin vai?”

”Taistele VG”, ei ihan heti pure pelin DNA:han vaan Inter jatkaa vaarallisennäköisiä hyökkäyksiään, kun taas kotijoukkueen vyöryttämät hyökkäykset sulavat kerta toisensa jälkeen kuin aavikolle karanneet lumipallot. Bakkarin sisäkierteinen kuti suhahtaa yläkulman yli. Ehkä se triggeröi VG-62:n pelissä jotain, sillä se alkaa hiljalleen napsimaan kaksinkamppailuja nimiinsä ja neppaa siten itsensä mukaan pelilaudalle. Puolisen tuntia se otti ennen kuin Interin veskari Valtteri Inkeroinenkin pääsi venyttelemään lihassyitään.

Naantalilaisten harmiksi Kokkala on edelleen liukkaalla pinnalla liikenteessä ja Kokkala pyöräyttää itsensä VG-62:n puolustukselta irti. Kokkalan jalasta pallo lähtee jälleen Mahutalle, joka ei epäröi tahi erehdy läpiajossaan: 0-2 ja kellossa 38'. VG-62 ei varsinaisesti lannistu takaiskusta, vaan oivallus siitä, että se pystyy fyysisyydellään haastamaan Interiä pitää sen pelin pirrassa mukana. Tauko koittaa 0-2 -lukemissa.

Tauolla suitsutetaan buffettia, pallopojista saa jokaikinen kuulla nimensä kuuluttajan mikistä ja sekä erityismaininta että aplodit lähtevät kahdeksan vuotta täyttäneelle ”Köstille”.

Markus Arsalo säätää tähtäintä ennen osumaansa

VG-62 tulee hyvin myös toiselle puoliajalle. Tunnin pelin kohdalla pallo pyörii Interin maaliviivan läheisyydessä ja kotijoukkueen pelaajien mukaan se käväisee myös sisällä. Tästä ollaan erimieltä kuin tiukassa parisuhdekeskustelussa konsanaan ja tuomaristohan asiasta päättää: edelleen 0-2. Ei käynyt sisällä.

Edellisestä kello ehtii tikata muutaman minuutin, kun Markus Arsalon väläyttää sekä pelisilmää että potkutekniikkaa samassa kohtauksessa. VG-62:n pelaajien hakiessa vielä rupatteluseuraa erotuomari Einari Sariosta sinkoaa Arsalo vaparin palttiarallaa 35-40:stä metristä Tanilan vartioiman maalin yläpussukkaan: 0-3 ja kakku alkaa olla taputeltu. Arsalon vaparin paljastaa katsomosta kourallisen Inter -ihmisiä eli Raision läpi ihmisiä sniikkailevilla salakuljettajilla on taas ollut tilipäivä.

Kokkala lukee minuutti Arsalon neronleimauksen jälkeen hyvin peliä ja ryöstää pallon VG-62:n pakeilta. Maali jää edelleenkin tekemättä, mutta tämän matsin perusteella en vaihtaisi Kokkalaa läntisen kolmosdivarin "fantasyssä" pois kentältä, sillä maaleja on takuuvarmasti vielä tulossa.

Ottelussa mitataan vastoin odotuksia vielä uusi helle-ennätys. Keskikentällä ja varsinaisen pelitilanteen ulkopuolella kopsahtaa Mirco Petterson nurin. Tilanne menee sekä kirjoittajalta että tuomaristolta ohi, mutta äänenpainojen perusteella se palaa erittäin selkeänä Interin vaihtopenkin verkkokalvoille. Hetki pelissä sitten potkitaan enemmän tai vähemmän kaikkea, mikä liikkuu ja keltaista kaivetaan taskusta. Sario saa lopulta hiukan rauhoitettua peliä kertaamalla sen, että enää olisi 5 minuuttia matsia jäljellä ja tokkopa kukaan haluaa enää paareissa lähteä viikonlopun viettoon.

Näkemysten vaihtoa

Juuso Enbuska tintta pelin vielä 0-4:ään ja juuri ennen päätösvihellystä Inter meinaa tintata vielä nollavitosen tauluun. Peli päättyy kuitenkin Tanilan paraatipelastukseen. Aurinkovaltakunnan keisari tuskin kääntää silti peukaloaan taivasta kohti.

Viini: juhlaottelun rääppijäisviini