FC Inter Turku 2 – NuPS: champione, tuplana

Bussi sihahtaa Veritaksen kupeesta kohti Olympiastadionia. Penkkien käyttöaste on vajaa puolet ja kokoonpano on koko lailla Ultraboyzin vierasmatkojen vastaava. Salmaria nautitaan skumppalaseista. KuPS -pelistä riittää ventiloitavaa. Kierrosten laskiessa puhelinten kätköistä haetaan nostalgisia kuvia, joissa esiintyy Inter -folkloristiikkaa, kuten Teberiota, Diego Corpachea, Arístides Pertotia, Jos Hooiveldia, Henri Lehtosta ja Mika Ojalaa puttaamassa voitokkaassa Turun derbyssä kuviteltua golf -palloa kohti kulmapotkualueen kolmioita.

Jonkinlainen konsensus on siitä, ettei matkan varrelle tahdota pysähdyksiä, vaan tavoite on päästä Regions’ Cupin finaalin ensi minuuteille mukaan. Palloliiton seurannassa pyörii MuSan ja Peimari Unitedin -matsin liveseuranta, koska mikä tahansa muu tulos kuin MuSan voitto varmistaisi FC Inter Turku 2:lle sarjanousun. Peimari United siirtyy 1-2 johtoon ja lopulta voittaa ottelun eli ensimmäiset futisvivahteiset ilonaiheet realisoituvat jo ennen toista ottelua. Ennen hesaan rantautumista tulee tarkistettua myös NuPS:n nykytila ja siellähän se palloseura keikkuu oman lohkonsa kärjessä eli Interin vakuuttavasta menosta huolimatta mitään lumierää tuskin olisi tiedossa.

Olympiastadion piirtyy valoineen jo pimenneeseen syysiltaan. Koikkelehdimme Olympistadionin valaistuille käytäville. Nopea tiedustelu osoittaa, että Nummelan palloseuran eli NuPSin kannattajat ovat vallanneet suurimman osa stadionin katsomonosista. Sinimustille löytyy oma sektorinsa pressikatsomosta. Karkeasti ottaen jako menee siten, että paikalla on 1100 jalkapallon ystävää Nummelasta ja ehkä 16 Turusta, joiden joukossa on myös kaksi Nummelaa. NuPSin liput liehuvat ja tovin kuluttua myös ensimmäiset käheän sinimustat äänet rahistelevat ilman alaa.

Juuso Enbuska liukui ensitahdit Interin Cup-mestaruudelle

Peli virtaa melko suoraviivaisena päästä päähän. Molemmat joukkueet hakevat palloa keskikentän kautta nopeasti vastustajan linjojen taakse. Interin jokerina ovat vielä pitkät avaukset Gezim Vocan suuntaan, jota vastaan NuPS puolustaa alkuhetket kuitenkin hyvin. Sattumaa tai ei, mutta ottelun edetessä ja turkulaiskannattajien tehdessä läsnäolonsa tiettäväksi kentän suuntaan, alkaa Inter saamaan paremmin otetta ottelusta. Interin maalilla Aati Marttinen pääsee toki poimimaan muutaman hyvän nummelalais -hyökkäyksen, mutta tapa, jolla Inter tuo hyökkäyksiään kohti NuPS:n maalia on lupauksia herättävää.

Regions' Cupin finaali liikutti yli tuhatta silmäparia

Sitten helähtää. Aati Marttisen pitkä pallo jää pomppimaan NuPS:n puolustuslinjan eteen. Kokonaisuudessaankin erittäin hyvä peliä pelannut Auston Kranick vainuaa punaisten epätietoisuuden hetken ja iskee palloon ensimmäisenä. Kranick tökkää pallon Juuso Enbuskan juoksulinjalle. Enbuska ottaa kosketuksen palloon, josta se kimpoaa ehkä hieman onnekkaastikin NuPS:n puolustajan kautta maalin takakulmaan: 1-0 ja Enbuskan tuuletuksessa on sellaista raivoa, että jotain selvästi putosi harteilta. Tauolle mennään Interin johdossa.

Virvokkeita vaihdetaan bitteihin. Jostain NuPS:n nuorisosastolta ehditään virnuilemaan, että turkulaiset taitavat nyt olla väärillä mestoilla.

Toinen jakso poljetaan käyntiin. NuPSin kannattajat jatkavat hyvää elämöintiä, josta turkulaisten mukana olevat Nummelat ottavat myös ilonsa irti. Harvemmin sitä tosiaan taitaa päästää nauttimaan siitä, kun tuhat äänijännettä värisyttää omaa sukunimeään. Enbuska on toisella jaksolla täysin pitelemätön. Samat pelaajat, jotka hoitivat ensimmäisen maalin, orkestroivat myös Interin toisen maalin. Voca on ensimmäisenä pitkässä ja korkeassa pallossa. Voca liippaa sen taustalta juoksevalle Kranickille, joka hakee boksista Enbuskan. Enbuska sijoittaa matalan keskityksen tyylikkäästi maalin: 2-0 ja kellossa 49 minuuttia.

Viitisen minuuttia valutellaan tiimalasin pohjalle hiekkaa ennen kuin vuorostaan Roman Knox paikantaa laidaltaan nousevan Kranickin. Vähemmän yllättäen Kranick paikantaa jälleen maalin edestä Enbuskan, joka viimeistelee hattutemppunsa. Hatun jokaisessa sulassa on myös Kranickin leima: 3-0 ja peliä pelattu 54 minuuttia.

Peli pakettissa

Peli voidaan käytännössä todeta taputelluksi. NuPSilaiset kannattavat sinnikkäästi omiaan. Voca väläyttää ylivertaista potkutekniikkaansa tömäyttämällä pallon vielä sivuvaparista takayläkulmaan. ”Tuomari juoksee matsin jälkeen” kuuluu vierasjoukkueen huutosakista, mutta tosiasiassa peli ratkeaa siihen, että Inter on yksinkertaisesti liian laadukas nippu ja siten tekemätön paikka myös NuPS:lle, kuten melkein myös kaikille tämän kauden kilpakosijoilleen.

Peli päättyy. Mitaleita jaetaan. Kultaista konfettia lentää Olympiastadionin nurmelle ja sitten se haravoidaan talteen. Interin pelaajat käyvät kahteen kertaan kiittämässä käheä-äänistä kannattajajoukkoaan, joka vielä bussia odotellessa poksauttaa kuohuvaa märälle asvaltille.

Viini: Nummelan kuohuvaa

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

FC Inter Turku 2-TPK: kahdeksan kihausta Kupittaalla

VR:n torstaivuoro on pykälälleen aikataulussa. Kupittaan Lemminkäisenkadun päädyssä on nuorten pesismatsi meneillään. Kaikkien aikojen kolmosen päivän erikoinen piti sisällään FC Inter Turku 2:n ja TPK:n matsin, jossa Interin oli mahdollista kasvattaa pistekaulaansa kantapäille askeltavaan MuSaan nähden. TPK tarvitsi pinnapussiinsa painoa rauhoitellakseen putoamispeikkoa.

Peli lähti ja eteni Interin hallinnassa

Ottelu lähtee odotetustikin poikkeuksellisen nimivahvan Interin hallinnalla. Inter jauhaa pelin jauhoja laitojen kautta. Erityisesti Erlind Sejdiu on Interin hyökkäyksissä siellä, missä tapahtuu, mutta TPK:lla on myös omat metkunsa Interin radioaaltojen häiritsemiseen. TPK pitää puolustuslinjaansa tarkoituksellisen alhaalla viedäkseen Interin pystypalloilta tilan. Homma rokkaa ihan kivasti puolisen tuntia, johon mahtuu Sejdiun boksista lähtevä kärkkäri ja Sejdiun Daniel Rökmanille tarjoilema läpiajo, jotka TPK:n Veli-Heikki Maunila klaaraa.

Lopulta padot aukeavat, kun Oliver Kangaslahti pääsee töppäämään Maunilan yli leijalevan keskityksen maaliin: 1-0. Parin minuutin kuluttua avausmaalista Rökman riistää hienosti pallon ja kääntää sen kuljetuksensa jälkeen keskikaistalle. Interin Olli Jakonen antaa syötön vieriä ohitseen Sejdiulle, joka liipaisee pallon tarkasti alakulmaan: 2-0.  Maalien virtaan hyppää myös TPK. Joonas Lehtonen räppää pallon itselleen Interin puolustuksen avustamana ja lennättää välittömästi pallon kohti Interin maalia eikä Aati Marttinen ehdi kunnolla laukauksen eteen: 2-1, pelikellossa 32 minuuttia ja ottelun kolme ensimmäistä maalia tulevat kutakuinkin minuutin intervalleissa.

Hetki ennätetään huokaista ennen kuin Gesim Voca tikkaa TPK:n boksiin ja napauttaa tiukan kodin kohti Maunilan päivystämän kioskin alakulmaa. Varmuuden varalta Jakonen käy liukumassa palloon vielä lisää kierroksia ja taukonumeroiksi jää Interin 3-1 johto.

Gesim Voca tekemässä vocamaisia juttuja

Tauolla yleisö rynnii huhujen mukaan neljännenkin Michelin tähden saaneelle junnukipsalle, jossa tuttuun tyyliin tarjoillaan täydellisesti paistettuja makkaroita ja vissykin on tavallista raikkaampaa. Yleisö kääntää tauon ajaksi selkänsä Turku Energia Areenalle ja katseensa Kupittaa 2:lle, jossa P13 ykköstä tahkovat FC Inter Turku sinimustat ja Pallo-Iirot YJ.

Pelaajat palaavat jostain Kupittaan uumenista kentälle. Vieressä referoidaan ”Efter Nio” TV ohjelmaa, jossa tuomarivieras oli kertonut, että hän on hyvä tuomari, koska on ollut sika pelaajana ja tietää kaikki temput. Blogi päättää perehtyä jaksoon jossain sopivassa kohdassa.

Inter pelaa tavallista suoraviivaisemmin ja edistää hyökkäyksiään pidemmillä palloilla. Se ei ehkä ole toisen puoliajan alkuhetkillä ihan ahneimmillaan, joskaan TPK:kaan ei ihan nälkäisen hyeenan lailla iske Interin pallollisiin pelaajiin kiinni. 

Pelin akku saa virtapiikin, kun Interin Ali Yasin pääsee vaihdosta sisään. Yasin löytää tonttia keskeltä ja pallolle reitin TPK:n maaliin, kun kellossa on 73 minuuttia. Ehkä Interin reservienkin, kuten eilen myös edustusjoukkueen, jalkapohjaa kaasulla pitävä pohje rentoutuu hiukan liikakin, sillä ensin Henel Halilajin sivuvapari pomppii suoraan sisään: 4-2. Melkein heti perään paljon hyökkäyksessä kilometrejä koipiinsa ottanut Sami Niittysalo napauttaa vaarallisen oloisen kudin keskeltä, mutta Marttinen saa estettyä suurimman vahingon.

Sami Niittysalo Interin kiusana

Inter säpsähtää takaisin mukaan peliin ja Yasin onnistuu juuri ennen varsinaisen peliajan päättymistä toistamiseen. Myös lisäboostia pelin pirtaan vaihdosta kentälle tultuaan tuonut Elmeri Oksanen uittaa oikean laidan kautta hänelle kierrätetyn pallon matalana maaliin, kun lisäaikaa on pelattu minuutti. Peli päättyy 6-2 -lukemiin.

Viini: Junior Cafen grillimakkaraan soviteltu erikoiserä

FC Inter Turku 2-PIF: tasohyppelyä

Cup huuma jatkui keväisessä, mutta Turku Energia Areenalle ominaisessa tuulisessa Turussa. FC Inter Turku siirtyi divarin tasohyppelyssä seuraavaan kakkosen vastustajaan, kun Pargas IF saapui Saariston Rengastien varrelta sinimustien vieraaksi. Maailman parhaiten paistettujen makkaroiden ja täydelliseksi keitetyn kahvin lisäksi futiksen ystäviä hemmoteltiin suussa sulavalla mustikkapiirakalla. Lienee vain ajan kysymys, kun Interin ressujen buffetille myönnetään ensin ensimmäinen ja sitten toinen ja kolmas Michelin tähti. Pillimehukin oli parempaa kuin samppanja. Rauta-aidassa ei ole montaa nojailupaikkaan, mutta lopulta sellainen löytyy, kun talsimme taisteluparin kanssa riittävästi keskustan suuntaan.

FC Inter Turku 2 pelasi Gesim Vocan johdolla Suomen Cupin kakkosdivari -tason läpi

Inter aloittaa pelin sähäkästi ja painaa pelin punaisten kenttäpuoliskolle. Säärisuojia putoilee kentälle ja molemmat joukkueet iskevät hyvällä energialla kaksinkamppailuihin. PIF puolustaa Interin alkurynnistyksen tarkasti ja mitään tuhannen dinaarin paikkoja ei kotijoukkueellekaan siunaannu. Hiljalleen peli hieman tasoittuu ja PIF saa nykäistyä pallollisen pelinsä Yamahaa paremmin pörräämään. Vieressä spekuloidaan pitkään joukkueiden pelimuodostelmaa ja ainakin kolmea eri variaatiota käy mukana pohdinnoissa.

Pallo tömähtää Piffenin maalin tolppaan. ”Onko tämä baletti vai futista?”, huudahdetaan hetken päästä. Kirjoittajan perheessä on valittu molemmat, joten tahdon tässäkin kääntää näkökulmaa siihen, ettei asioiden tarvitse suinkaan olla aina ”joko tai”, vaan ne voivat hyvin olla ”sekä että”. Inter kääntää pelin ilmeen taas nimiinsä. Oikealla laidalla Ricardo ”Riki” Giler ja Jasper Yrjas löytävät tyhjiä neliöitä, ja saavat niiden kautta tuotua palloa kohti Milo Kallion vartioimaa maalia. Lisäksi Inter hyödyntää hyvin Gesim Vocan pelillisiä vahvuuksia piikissä. Samaan aikaa Inter vie kiihtyvään tahtiin kaksinkamppailuja ympäri kenttää, mikä pakottaa Piffenin enemmän ja enemmän telineisiinsä.

Ricardo Gilerillä oli ottelussa useita pallollisen pelin kuskausvuoroja

Puolisen tuntia on pelattu, kun nykyisellään kotiyleisön suosikki ja vierasyleisön inhokki Gesim Voca lataa matalan pallon keskityksestä kohti Piffenin maalia. Painepallossa on ensimmäisenä kiinni Oliver Kangaslahti, mutta Kallion refleksitorjunta pitää pelin nollassa nollassa. Rauta-aitaan nojailevista henkilöistä paljastuu myös muutama kiukkuisempikin vierasjoukkueen kannattaja. Liekö purjeveneiden vesille saattaminen viivästynyt tänä kesänä, mutta sanansäilää lentää erityisesti Vocan suuntaan.

Maalit jäävät ensimmäisellä puoliajalla pilkkeeksi silmäkulmaan, joten kiikarihommissa mennään tauolle ja paikalle saatu kuuluttaja lobbaa buffetin antimia. Taistelupari lähtee hetkeksi läheiselle hiekkakentällä paukuttelemaan maaleja, koska peli ei itsessään niitä vielä suo.

PIF tulee väkevästi toisen puoliajan alkuun. Piffenin Veeti Laine purjehtii pariinkin kertaan purjemiehen elkein Interin boksia kohti. Ensimmäisellä kerralla laituri tulee vastaan ennen ankkuripaikkaa ja toisella kerralla Laineen kuti suhahtaa väärään poukamaan. Sitten ykskaks yllättäen Voca kopauttaa pallon Piffenin puolustuksen jaloista, painaa turbolla boksiin ja suhauttaa sisäkierteisen pallon alakulmaan: 1-0 ja peliä on pelattu viiskeetneljä.

PIF saa tovin kuluttua rymisteltyä pallon Interin maaliin, mutta tilanteessa tuomitaan hyökkäävän joukkueen rike. Punaisten kasetti sekä kentällä että katsomossa alkaa tilanteen jälkeen hieman natisemaan ja erotuomari Einari Sario saakin puuttua pieniin koiruuksiin useamman kerran. Peli muuttuu kokonaisuudessaankin hieman rikkonaiseksi.  Viereiseltä kentältä kuulu junnujen ”Chikada Chikadaa”, mikä saakin yleisön pohtimaan sitä, että pitäisikö voiton loruttelu ja tanssi monistaa Interin edustusjoukkueen peleissä ihan yleisön rituaaliksi. Jäämme seuraamaan tilannetta, mutta messissä ollaan.

Tuomaristolla riitti toisella puoliajalla johdettavaa

Inter puolustaa hyvin, vaikka Piffen saa loppua kohti enemmän ja enemmän painetta Interin maalille. Punaisten riskitasojen korotus näkyy Interille myös useampana vastaiskuna, jossa on toisen maaliin auraa. Pienellä maltilla sellainen olisi saattanut sille vielä ropsahtaakin, mutta Inter saa joka tapauksessa pelattua Suomen Cupin kakkosdivari -vaikeustason läpi 1-0 voitolla. Voca tuulettaa voittoa napakasti ja kierrättää katsettaan merkitsevällä tavalla katsomossa.

Kotiyleisön suosikki ja vierasyleisön inhokki Gesim Voca tekemässä niitä asioita, jotka parhaiten taitaa

Viini: kakkoshyllyn viimeinen kappale ja ylähyllyä hamuileva katse   

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

FC Inter Turku 2 - Ilves 2: kuppia Kupittaalla

Suomen kenties tuulisimmalla futispyhätöllä eli Turku Energia -areenalla vietettiin vapun jälkeistä arkiviikkoa Suomen Cupin merkeissä. Mereltä päin puhalteli siihen malliin, että lienee vain ajan kysymys, kun kentän laidalle alkaa nousta tuulivoimaloita, joiden tuottamalla sähköllä saadaan varmasti taas Suomi nousuun. Cupin kunniaksi tarjolla oli jälleen Suomen parasta kahvia ja parhaiten paistettua makkaraa. Kirjoittajakin huumaantuu tarjoilusta siinä määrin, että kentältä ehtii kuulua parikin karjahdusta maalien merkiksi ennen kuin hyvin ravittu keho painautuu kenttää ympäröivään rauta-aitaan: Inter siirtyy Anton Vyyryläisen ja Ali Yasinin minuutin sisään nakuttamilla maaleilla 2-0 -johtoon, kun peli kellossakin on vasta 6 minuuttia.

Ilves oli enemmän pallossa, mutta Inter tilkitsi sitkeästi maalille vievät väylät

Interiä sarjaporrasta korkeammalla pelaava Ilves on enemmän pallossa ja pelin lämpökarttaa väritellään enemmän Interin kenttäpuoliskolla. Interillä ei pelissä kuitenkaan vaikuta olevan sen suurempaa hätää. Se pystyy haastamaan keltapaitoja sekä liikkeen että fyysisyyden kautta. Sekä maalin tehnyt Yasin että laidoilla pelaavat Jose Giler ja Kristian palanen olivat erityisen ärhäkkäästi tupsukorvien turkissa kiinni.  Lisäksi Inter on terävä kakkospalloissa, mikä toistuvasti avaa sillä paikkoja vastaiskuihin, jotka yltävät tehokkaasti Ilveksen maalille asti. 

Pilvipeitteen hieman rakoillessa pääsee Inter kääntämään Ilveksen hyökkäysaihion omakseen. Gesim Voca skannaa Ilveksen Sakari Korrin etäisyyden maalista poikkeuksellisen pitkäksi ja niinpä Voca esittelee jopa leikittelevään tyyliin jo saaristolaisajoilta tutun tavaramerkkinsä eli pallon lennättämisen vastassa olevan veskarin yli: 3-0 ja valotaululla on varttisatasen verran. 

Gesim Voca Ilveksen puolustuksen harmina

Ilves jatkaa pallollisen pelin jauhamista kuin mestarimyllärit konsanaan, mutta Interin puimurit ja traktorit tukkivat toistuvasti reitit niin keskellä kuin laidoillakin. Keltapaitojen Oskari Paavola pääsee kertaalleen siilon läpi, mutta Aati Marttinen peittää vilja-aitan oven. Peli menee 3-0 -lukemissa tauolle.

Kauppa käy Junior Cafella ja hetkittäin sen edessä on vappukelien sijaan enemmänkin terassikelit. Kankaat lävistävä tuuli palaa kuitenkin ennen kuin pelaajat lampsivat kentälle uudemman kerran.

Kenties Suomen parhaiten paistetut makkarat ja herkullisimmaksi keitetyt kahvit täältä

Pelin kuvan piirtyminen jatkuu koko lailla samoilta viivoilta, mihin se ensimmäisellä puoliajalla jäi. Ilveksellä on muutamia matalan odottaman yrityksiä toisen jakson alkuhetkillä, mutta osumaa ottavat Marttinen ja rauta-aitojen takana oleva Padel -kenttä. Interin pelissä on paljonkin hyviä elementtejä. Se pystyy hyödyntämään Vocan viekkautta kärjessä myös pitkien pallon kohdepelaajana. Lisäksi Inter löytää pallonriistojen jälkeen toistuvasti tilaa Ilveksen keskikentän ja puolustuksen välistä, mitä kautta se pääsee paineistamaan vauhdilla Ilveksen puolustuslinjaa.

Kristian Palanen sulkemassa laitakaistaa

Hiljalleen Ilveksen myllykin hiukan hyytyy ja Inter saa myös pidempiä hallintajaksoja. Lopulta se onkin Inter, joka on lähempänä ottelun neljättä maalia, kun kulmapotkun jälkitilanteesta Voca räpsäyttää pallon ylärimaan. Molemmat joukkueet pistävät vielä vaihtoruletin pörräämään. Lopulta Ilves ei löydä mitään tapaa pallonhallintansa tulouttamiseen, joten Inter ottaa taktisesti kypäsn esityksen päätteeksi maukkaan voitonmerkin Cup -hattuunsa 

Viini: tuulivoimalla keitetty hyvä rakenteinen ja hetkittäin iloisesti pirskahteleva paikallinen keitos, joka sopii erittäin hyvin myös erilaisille metsästysretkille

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

FC Inter Turku 2 – Salon Wilpas: herkkua

FC Inter Turku 2 ja Salon Wilpas tarjoilivat kaikkien aikojen kolmosen herkkua keväisellä Turku Energia -areenalla. Herkkua oli ylipäätään tarjolla, sillä junnukipsa oli auki ja sieltä kirjoittajakin nappaa matsievääksi koko kauden parhaiten paistetun makkaran. Myös kahvi on kauden parasta. Eikä siinä vielä kaikki, kuten tavataan irvailla. Matsiin oli myös bookattu kuuluttaja eli matsin lisäksi leipää ja sirkushuveja oli toden teolla tarjolla. Sekä siirtokatsomoon että rauta-aidan taakse olikin kertynyt hyvä määrä porukkaa ja myös molemmat Interin kannattajaryhmät olivat edustettuna ottelussa. Myös uudesta kannattajaryhmästä, jonka perimmäisenä tarkoituksen on vihata lähinnä kaikkea, veistellään.

”Valle, Purosalon Valle” -todetaan siirtokatsomosta James Bond -tyyliin ja peli voi alkaa. Inter on ottelun alussa hienokseltaan hallitsevampi joukkue, mutta hyvin pian käy ilmi se, että Salon Wilppaalla on myös riittävät eväät Interin haastamiseen. Pelissä on alusta lähtien reippaanlaisesti tunnetta ja peli on muutenkin suhteellisen fyysistä sorttia. Omaan silmään Inter vaikuttaa suoraviivaisemmalta ja fyysisemmältä joukkueelta, mitä viime kaudella. Yksi tämän ilmentymä on Interin puolustuksen keskustassa komentopaikkaa pitävä Oliver Kangaslahti, joka on vaativalla päällä myös omia pelikavereita kohtaan.

Salon Wilpas haastoi Interiä väkevästi

Alun kutkuttelujen jälkeen peli tasaantuu. Päätuomarin korvat saattavat hiukan punottaa. Salon Wilpas vetää pakastaan erikoistilanteen, jossa ensin simuloidaan kahden vetäjän hetkellistä törmäystä ja sitten paiskataan palloa maalille. Molemmat joukkueet puolustavat hyvin ja täyttävät pallottomana Turku Energia -areenan tyhjät neliömetrit. Vierasjoukkueen kannattajat pääsevät huokailemaan, kun reilu puolen tunnin pelin jälkeen Gino Bergin vapari pomppaa yläriman kautta badel-kentän suuntaan.

Gino Bergin vapari:

Sanalla sanoen Salon Wilpas vaikuttaa huomattavasti paremmalta joukkueelta, mitä kirjoittaja oli puhtaasti intuitiopohjalta povannut. Interin Gesim Voca ei kuitenkaan välitä tästä, vaan hän taikoo aivan ensimmäisen puoliajan lopussa pallon jopa vaarattoman tuntuisen tilanteen johdannaisena Teemu Koskisen vartioiman maalin takakulmaan. 1-0 lukemissa peli pistetään tauolle.

”Buffetissa tarjolla kahvia, pullaa ja vähän muutakin”, kuuluttaja liekittää. Mahdolliset Suomen Cupin kuviot ja tietysti Interin edusjoukkueen hylätty maali puhututtaa. Lisäksi yleisössä pohdituttaa se, että mitä kaikkea Turkuun voitaisiin hankkia samalta toimijalta, joka kaupungille on legendaarisen funikulaarinkin kaupannut.

On kuuluttajaa, kahvia, pullaa ja traktoria

Gino Berg rynnii heti ensimmäisen jakson ensi minuuteilla väkevästi Interin boksiin ja lennähtää Interin puolustuksen avustamana pötkölleen. Tilanteesta tuomitaan rangaistuslaukaus, jonka Berg uittaa itse varmasti maaliin:1-1 ja kellossa 49 minuuttia.

Peli valuu hiljalleen enemmän ja enemmän vieraiden kenttäpuoliskolle, joskin Wilppaan vastaiskut lähtevät vauhdilla ja sellaisista telineistä, että se vaikuttaa myös vaaralliselta. Interin keskikentällä Niilo-Olavi Puustinen kuskaa palloa vakuuttavasti linjojen läpi muutamankin kerran, mutta Wilppaan puolustuksen muuraukset pitävät. Interin Olli Jakonen pääsee kohdistamaan sihtiään kertaalleen melko vapaasta puskupaikasta ennen kuin 71 minuutin on aika toimittaa oikealta tuleva keskitys maaliin: 2-1.

Wilpas ei ehdi kääntämään itseään oikein kunnolla kiriasentoon, kun taas helähtää. Inter pelaa oikealta hyvin suunnitellun vaparikuvion, jossa tyhjä tontti mitoitetaan matalalla syötöllä Vocalle rangaistuspilkun ja rangaistusalueen väliselle kaistalle. Koskinen saa vielä torjuttua Vocan painavan kudin, mutta Koskisesta pomppaavaan irtopalloon liitelee ensimmäisenä Kangaslahti ja pallo löytää pyydyksensä: 3-1. Yhtä sivurajahassuttelua lukuun ottamatta Inter ei höllää kaasulta, vaan jatkaa puskemista.

FC Inter Turku 2 juonimassa kolmatta maalia

Wilppaalta ei enää löydy Super Sieniä tai Tulikukkia ottelun kääntämiseksi. Niinpä Bowser vie prinsessan ja FC Inter Turku 2  täydet kolme pinnaa. Siinä pragmaattisessa tavassa, jolla Inter ottelun napsii nimiinsä, on jotain samaa kuin Pallo-Iirojen viime kauden otteluissa.

Viini: rakenteeltaan tuhti, luonteeltaan ronski ja paikkansa tietävä. Tuoksussa kahvipapujen paahdetta ja suutuntumassa puraisu Kabanossia.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

Suomen Cup: lauantaipotpuri

Lauantai-ilta Kupittaalla oli täynnä räntää, kuraa, kylmää tuulta ja futista. Suomen Cupin ympärillä kuhisee, sillä FC RP:n ja TPK 2:sen välinen ottelu kuului jo edellisenä iltana Hunters Inn:ssä viereemme istuneen satunnaisen juhlaseurueen puheissa. Seurojen ja muun lajia seuraavien toimijoiden some -pöhinä on selvästi osunut kohdeyleisöönsä.

Lasten harrastusten rytmittämän päivän ensimmäinen Suomen Cupin räpsähdys tulee KaaPon ja Turun Kisa Veikkojen pelistä. Edelliskautena kolmosdivariin pudonneen KaaPon asento tulevaan ”kaikkien aikojen kolmoseen", josta useammat seurat yrittävät sarjajärjestelmän muutosten takia ”Do or Die” -meiningillä ylös, ei ole aivan vielä valjennut kirjoittajalle. Sen sijaan, jos blogi matkaisi Uuteen-Seelantiin Ngāi Tahu -heimon vieraaksi ja kysyisi juuri puhumaan oppineelta Tipeneltä Turun Kisa Veikoista, niin vastaus olisi takuuvarmasti se, että joukkueella on projekti käynnissä, jonka tämä kauden ainoa tavoite on nousu nelosdivariin.

Lauantaipotpuri

KaaPon puolustus vaikuttaa varsin fyysiseltä ja jopa häijyltä, mihin pirtaan myös Interin -reserveistä kaapatun Yeesser Barbatan hankkiminen sopii. Sinänsä TuKV ei ole minkään totaalidominoinnin uhri, vaan se saa tasaisesti tuotua omia hyökkäyksiään KaaPon kenttäpuoliskolle, joka generoi sekä vapareita että kulmapotkuja.

Potpurin ensimmäiset tahdit KaaPon ja TuKV:n tahtiin

Yksi blogin vuosikerta siirtyy katukauppa -tyyliin povitaskusta toiseen. KaaPon Jani Jussilla veivaa vasurinsa auki ja pudottaa sisään päin kiertävän kudin maaliin. Peli on 0-4. Wiljam Wikström lisää KaaPon johtoa rangaistuspotkusta, kun peliä on pelattu 79 minuuttia. Wikström pussittaa pienen sipsutuksen päätteeksi pallon vastustamattomasti maalin. Ottelun loppulukemat taltataan tauluun tovia myöhemmin, kun Lauri Valli ohittaa Antti Niemelän (vai onko tämä vain kentille palannut Antti Niemi in disguise?) matalalla sijoituksella: 0-6.

Kisureiden organisaation ytimestä kerrotaan pelin jälkeen, että loukkaantumiset ja kuumetaudit olivat riepotelleet joukkuetta ennen ottelua, mikä selitti tulosta ”ja eihän KaaPo päässyt ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana muutenkaan mihinkään”. Blogi saa myös kuittia siitä, että heti, kun Byyri oli huomioinut sen, niin kirjoittaja ei katso enää pelejäkään kokonaan. Näin se on. Viini on noussut ja nousee jatkossakin päähän.

Jo edellisenä iltana puhututtanut TPK 2-FC RP -matsi ottaa KaaPon ja Kisureiden matsin kanssa läpystä vaihdon. Vesi puskee jo talvivaatteiden kankaista läpi ja kerrastoja ei selvästi ole kirjoittajalla tarpeeksi. Paikalle tulee poliisiyksikkö eli kyse on ilmeisen korkean riskitason ottelusta. Jotain bretonia on kuitenkin siinä, että poliisien jalkautuessa kura- ja jäävellin joukkoon, on toisella RuPan -huivi kaulassa. ”Isompi kuin maapallo” ottaa jälleen uusia asteita nahkaansa.

TPK 2:n ja FC RP:n ottelu keväisissä tunnelmissa liikenteeseen I

TPK 2:n ja FC RP:n ottelu keväisissä tunnelmissa liikenteeseen II

Ruskon kannattajia putoilee hiljalleen enemmän ja enemmän paikalle. Kati Eivola nostaa lupaamansa katoksen FC RP:n kannajakatsomon viereen ja se tuleekin olemaan ottelun aikana kovassa käytössä. FC RP:llä on ottelun alussa aivan tuhannen miljoonan markan paikka, mutta ylivoimahyökkäyksessä askelmerkit eivät osu ja salama-alku imeytyy takaisin ukkospilveensä. 

Taistelupari ehtii liippaamaan katsomoon purettua palloa päällään kohti Kupittaa nelosta ennen kuin TPK:n  Victor Djibalene purjehtii läpi ja kiertää ohi vastaan rynnänneen Jesse Juutilaisen: 1-0 ja kellossa 7’. Salama-alusta ei enää voida ehkä puhua, mutta ehkä pallosalama -alusta sitten? 

”Ei haittaa” kuuluu kannattajakatsomosta, mutta kuitenkin sellaisella äänenpainolla, että ehkä se sittenkin haittasi.

Vartti on peliä tikattu, kun Djibalene prässää pallon Juutilaselta ja pistää pelin 2-0:aan. FC RP ajautuu siis tilanteeseen, jossa sen tulisi toistaa edellisen kierroksen La Ramontadansa. Tässä kohtaa nappaan taisteluparin katsomon orsilta mukaani ja lähdemme hakemaan reissuprinsessan taitouinti treeneistä. Ennen paluutamme Djibalene on täydellistänyt päiväänsä puhtaalla hattutempulla.

Iloa, valoa ja jne...

...myös toisella puoliajalla

TPK:n kannattajayksiköstä, joka nauttii samankaltaisia virvokkeita, joita kirjoittajakin oli hyödyntänyt edellisenä iltana niin Ismo Alangon keikalla kuin sen jälkeisillä Pyhän Patrickin kesteillä, lentää kuittia Ruskon pelaajien suuntaan. Eivolan katoksen alla on tunkua. Savua nousee vain savukkeista ja kuulemma tuomari on käynyt myös puhuttelemassa seuruetta siitä, että mikäli vierasesineitä lentää kentälle, niin ensin peliä keskeytetään ja sitten se tarvittaessa siirretään uuteen ajankohtaan. TPK:n Djibalene tekee neljännen maalinsa ja sillä sysäyksellä lähden muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle Turku Energia -areenalle. Peli päättyi lopulta 5-1 TPK 2:lle.

Muksut päätyvät räntäsateen sijaan valitsemaan auton takapenkin ja medialaitteet. Turku Energia-areenalla Suomen Cupin keväisemmistä sääolosuhteista kisasivat FC Inter Turku 2 ja Hangö IK. Ilmeisesti Hangon kenttäolosuhteet olivat pakottaneet ottelun Turkuun. Se varmasti sopi niiden parinkymmenen hengen iltasuunnitelmiin, jotka olivat koitosta tulleet kentän laidalle todistamaan. Saan ensi käden tietoa siitä, että AC Oulu on tasoittanut Liiga Cupin välierä -ottelussa pelin 1-1:een FC Inter Turkua vastaan. 

Illan viimeisessä ottelussa Hangon IK:n maalilla riitti tunkua

Vahvistunut ja uusiutunut FC Inter Turku 2:n nousuprojekti lienee myös Tipenelle tai vähintäänkin hänen äidilleen Marthalle selvä. Inter on sähäkällä energialla liikenteessä sekä pallollisena että pallottomana. HIK pyristelee vielä alussa vastaan ja se saa pieniä hässäköitä erikoistilanteista Interin maalille, mutta sen tina alkaa ottelun edetessä väistämättä sulamaan. 

Kahdenkymmenen minuutin pelin jälkeen Interin Anton Vyyryläinen paikantaa nousunsa päätteeksi takaviistoon kurvaavalla syötöllä Gesim Vocan rangaistusalueen rajan tuntumasta. Profiilihankinnan sijoitus rikkoo Piñatan ensimmäisen kerran ja peli on 0-1. Vauhti sen kuin vain kiihtyy ja Interin sähäkkää pelaamista on ilo seurata. Tosin sitä seurataan vierestäni myös kännykän ruudulta ja kun homma menee Oulussa rankkareilla, niin huomio imeytyy pois paikan päältä.

Kevättä ja kaikkien aikojen kolmosta kohti

Oulussa rankkareita painetaan pitkän kaavan kautta. Samalla Inter 2 venyttelee verkkoja. Myös Voca tehtailee hattutempun lauantain illassa. Sen kankaassa on tarkkaa sijoitusta sekä ”määrämittaisena” että sisäänpäin kiertävänä lähtevää sisäterännostoa. Myös Joona Enbuska vetää yhden viivan tukkimiehen päiväkirjaan. Vieressä vitsaillaan siitä, että olisiko nyt oikeasti tiedossa se kaikkien aikojen kolmonen, jonka jälkeen sarja voidaan lakkauttaa. Mene ja tiedä, mutta FC Inter Turku 2:n peliesitys herättää huolta ainoastaan tulevien vastustajien suuntaan. Voiko olla niin, että vuodesta toiseen futisforum -totuutena tiedetty TPK:n varma nousu ei sittenkään tapahdu?

Peli puhalletaan 0-4 -tilanteessa tauolle. Siihen päättyy kirjoittajan livefutis -potpuri. Ottelu itsessään oli päättynyt lopulta melko pysäyttäviin 0-14 -lukemiin. 

Viini: liikennevalo -drinkin malliin rosesta, valkoisesta ja punaisesta aseteltu

Pargas IF-EIF: kääntöjä

Pajbackan kiviset muurit ja kahdesta portista sisään valuvat punapaitaiset oman kylänsä futiksen ystävät saavat hymyn leviämään kasvoille. Futistarjontaa olisi perjantai-illassa ollut muutenkin, mutta matsiexceliin oli vain jätettävä tilaa ykkösdivariin nousseelle PIF:lle. Vaimo jäi Saaristo openiin, joten takapenkillä riittää jutun juurta ja kikatusta Hovirinnan rannalta Pajbackalle asti, kun taistelupari ja reissuprinsessa ottavat iloa irti alkavasta viikonlopusta. 

Valitsemme muksujen kanssa paikat aurinkokatsomon puolelta. Aurinko piilottelee pilviverhon takana, mutta stadionin penkeille nousee tuttuun tapaan kivasti porukkaa. Haemme irtokarkkien kylkeen riittävät virvokkeet kipsasta. Sen verran kirjoittajakin on kesäisen oloinen, että järkkäri varmistaa vielä ettei mukanani kuskaamassa vissymukissa ole lonkeroa. Ei ole. Vesilinjalla mennään. Ainakin tänään.

Pajbackan näyttämö valmiina illan esitykseen

Suuren maailman tapaan Piffenin kannattajakatsomosta irtoaa ensimmäiset kannatushuudot jo hyvissä ajoin ennen peliä, ja vaikka Pajbackan ottelut ovat hyvän mielen tapahtumia, niin katsomosta on aistittavissa tiettyä kireyttä, minkä uskon heijastelevan kotijoukkueen sarjasijoitusta. 

Peli lähtee tasaisena käyntiin. Sekä Piffeniltä että EIF:ltä ottaa tovin ennen kuin ne saavat pallollisen pelinsä rullaamaan. EIF pääsee hiukan varkain johtoon, kun Piffen menettää pallon oikealla laidalla ja Adam Larsson on unohtunut aivan liian vapaaksi boksiin. Stanislav Efimov toimittaa nopean tilanteen vaihdon jälkeen pallon Larssonille, joka viimeistelee varmasti ja venyttää maaliputkensa kolmeen otteluun.

Muutaman terävän hymähdyksen jälkeen kotijoukkueen kannattajat ryhtyvät jälleen tsemppaamaan omiaan. Samalla huomaan että pääkatsomon toinen puoli aika lailla vihertää ja se ei johdu niinkään kesästä vaan siitä, että myös Tammisaaresta on lähtenyt EIF:n kannattajia reilusti liikeenteeseen.

Piffen saa ottelusta koko ajan paremmin jalansijaa ja Gesim Voca on ensimmäinen, joka koettelee Hemmo Riihimäen kanttia. Riihimäki hoitaa veräjänsä vartionnin isännän otteilla. Tuttu ”Voca, Voca, Voca” pauhaa katsomosta.

Seuraavaksi astialla on kulmahässäkän päätteeksi Tomas Hradecky, mutta Riihimäki on jälleen ensimmäisenä pallossa. Kymmenen minuuttia Riihimäen sankariteon jälkeen on Piffenin Arnold Uschanoffin vuoro loistaa. "Arska" loikkaa komeasti Oliver Pettersonin puskun eteen ja peli pysyy maalin pelinä.

Muksut saavat luonnollisesti päähänsä kiipeillä katsomon takana olevalla kiviaidalla ja jonkinlaiset pelisäännöt saadaan sovittua ettei tarjolle tule vielä terkkarireissua. Peli-illan Arvonnan palkinnoksi ilmoitetaan Benjamin Källmanin Huuhkajapaitaa -nimikirjoituksella.

Forza Piffen – In med bollen, kajahtaa pääkatsomosta, aurinko pilkistää pilviverhon välistä ja Matias Lahti puskee Vocan lähettämän kulmapotkun maaliin: 1-1 ja kellossa 40 minuuttia. EIF on heti tasoituksen jälkeen pelin päällä ja Piffenin joutuu venymään ja paukkumaan etteivät vieraat siirry heti uudemman kerran johtoon. Gesim Voca käyttää mestarikalastajan vaistoa parhaaseen mahdolliseen aikaan peippaillessaan EIF:n boksiin ja nykiessä Piffenille rankkarin: Voca tällää itse pallon riman kautta katiskaan ja Piffen pääsee 2-1 -johdossa tauolle.

Gesim Voca onnistuu pilkulta

Sisääntuloporttien puoleisella anniskelualueella riittää vipinää puoliajalla, ja junnut pääsevät kentälle ottamaan pienpelit yleisön edessä ennen kuin toinen puoliaika pistetään aluille. Saan myös luvan syödä lasten karkkipusseista mustat karkit eli kokonaistilanne on hyvä.

Puoliajalla riitti vipinää sekä kentällä...

...että kentän takana

Toinen puoliaika ei paljoa ehdi valotaulua kuluttaa, kun Piffenin puolustuslinja blokkaa EIF:n kudin. Pallo putoaa EIF:n Ghevdet Gelan hallinnoimmalle nurmimatolle ja Gela sivaltaa pallon maalin takarautoihin. EIF tekee toisenkin maalinsa ikään kuin tyhjästä ja peli on tasan.

Tasoituksen jälkeen EIF haistaa momentuminsa ja erinomaista peliä pelaava Yassin Daoussi kokeilee ensin itse maalintekoa, mutta Uschanoffin vetäessä pidemmän tikun vaihtaa Daoussi pläniään. Hän tikkaa oikeaa laitaa ja saa pallon Efimovilta. Daoussi palauttaa pallon Efimoville pilkun huitteille ja Efimov ninjailee pallon kolmannen kerran kotijoukkueen maaliin. Kellossa kuuskasi ja ottelun pihvi käännetään jälleen kerran.

Samoihin aikoihin tulee huonoja uutisia myös Veritakselta, jossa Norja on pistänyt pikkuhuuhkajien kisaunelmat kuivumaan. Arpoja myydään nyt aurinkokatsomossa lähes keinoja kaihtamatta ja pieteetillä. EIF:n pelikovuus ja rutiini tuntuvat puristavan mehut Piffeniltä. Vieraat ovat koko loppuajan ottelun hallitsevampi osapuoli eikä Piffen oikein saa kiriään rullaamaan. Sen hyökkäyspeli jää myös liikaa Vocan yksilötaidon varaan. Niinpä reilu tuhatsilmäinen yleisö saa potentiaaliseen tasoitukseen liittyvät sydämentykytykset vasta ottelun viimeisillä minuuteilla, jolloin Piffen saa tuotua koko rykmenttinsä Uschanoffia myöden EIF:n boksiin kärkkymään oikealta lähtevää kulmapotkuja. Allisoneja ei kuitenkaan tänään nähdä ja niinpä EIF nappaa vierasvoiton.

Gesim Voca jäi Piffenin hyökkäyksessä hieman yksinäiseksi

Loppuhetken puhuttelut ja ryminät

-Kom igen Piffen, kom igen! raikaa vielä kotikatsomosta ja kotijoukkueen pelaajat käyvät jakamassa hävitynkin pelin jälkeen nimmareita niitä odottaville junnuille. Tappiosta huolimatta tällä varmistetaan futiksen tontti paikallisten sydämessä

Viini: kylmää, kuumaa, kylmää, kylmää ja lämmintä

PIF 2 – MaPS: kylmä ja sateinen tiistai-ilta Pajbackalla

Tosiasiassa kun saavun Aktia Arenalle niin ei ole erityisen kylmä eikä myöskään sada. Joskin Pajbackan päällä olevat raskaat pilveet ovat sen näköisiä, että mukana olevasta sadetakista tuskin on haittaa. Törmään jälleen PIF:n organisaation Heikki Tuomeen parkkipaikalla ja saan tiiviit tunnelmat Paraisten futiksen yleisestä mielialasta. Lisäksi rivien välistä poimin keitä punapaidoista ehkä kannattaisi seurata. PIF:n maaliin on myös VG-62:n organisaatiosta naarattu Milo Kallio.

Peli itsessään on kulkenut jo jonkin aikaan, mutta hämärtyvässä illassa hyvin erottuvalla valotaululla paistaa edelleen 0-0 -lukemat. Aktia Arenan orsille on kerääntynyt kivasti porukkaa. Maskusta Paraisille matkustaneet ovat enemmän oikealla puolella tönöttävällä katsomolla ja kotijoukkueen kannattajat vasemmalla. Peli itsessään on aika klassista divarifutista ja Stokea. Kumpikaan joukkue ei kaihda tilanteen vaatiessa painaa pitkää palloa. PIF rakentaa hiukan rauhallisemmin puolustuksen kautta ja MaPS näyttää pelillisesti koko lailla omalta rouhealta itseltään. Pientä hienosäätöä MaPS:n pelisuunnitelmassa kuitenkin on, sillä yleensä topparin paikalla viihtyvä Aatu Hagelberg pelaa ja hämmentää tällä kertaa keskikentän pohjalla.

Kumpikaan joukkue ei ottelun alkupuolella pääse erityisen vaarallisille maalipaikoilla eikä MaPS:n Niclas Forsskaan vaikuta sellaisella olevan, kun hän riistää puolen kentän tuntumassa pallon. Nopean vastaiskun hakemisen sijaan Forss lähettääkin pallon kaukaa kohti vastassa olevan Kallion vastuualuetta eli kotijoukkueen maalia. Jotain Gesin Vocamaista suorituksessa on, sillä vaikka Kallio saa kätensä väliin, niin pallo putoaa pussiin. Pelimiehen maali.

Niclas Forss juhlimassa Gesim Vocamaista maaliaan

En tiedä hämmentyykö PIF maalista, mutta kello ehtii naksahdella vain muutaman minuutin eteenpäin, kun Forss on irti rangaistusalueen rajalla. Kallio ottaa Forssin kudin kiinni, mutta haaskalle ehtii ensimmäisenä Verneri Parko, jota Kalliot tai kukkulat eivät pysäytä: 0-2.

Ilmeisesti molemmat joukkueet armollisesti odottivat maalien kanssa kirjoittajan saapumista peliapaikalle, sillä kohta kopsahtaa taas. PIF:n Kajus Svanberg pääsee lähettämään oikealta sivuvaparin. Kirjoittajalle käy sillä lailla arkiviikon klassinen, että koittaessa räpsiä kuvia, palloa kimpoaa MaPS:n puolustuksen kautta Henri Forsströmin ulottumattomiin ja peli on 1-2. Koitan pikakelata lähimuistia takaisinpäin saadakseni uusinnan siitä, että mitä oikein tapahtui, mutta valvontakameran nauhat on jo tuhottu niin kuin dramaattisissa tapahtumissa aina. Kolme maalia viiteen minuuttiin on ihan napakka suoritus, vaikkakaan enempää ei enää tule.

Kajus Svanberg virittelemässä tasoitusta

Peli alkaa lämpiämään ja lämpö tarttuu myös yleisöön. Kannattajat löytävät toisistaan vastinparit. Lisäksi tanssipareja haetaan kentällä ja lopulta myös matkalla pukukoppiin. Lähden itse makkaralle, kahville ja hakemaan sadetakkia, koska keli sitä vaatii.

MaPS ottaa oman aikansa kopissa ja lopulta, kun joukkue lähtee talsimaan kenttää kohti, ottaa kotiyleisö heidät hampaisiinsa. Tosin vieraiden puolelta katsomoa lentelee vastakuitteja ja lopulta hoputtamisen syyksi todetaan se, että olisi jo pikkuhiljaa nukkumaanmenoaika. Yleisö on tämän kauden näkemistäni kolmosen otteluista kaikkein polarisoituneinta ja äänekkäintä, mikä tekee ottelutapahtumasta erityisen. Seurojen kannattajat selvästi välittävät omistaan.

Toisella puoliajalla saunakavereita löytyi hyvin sekä kentältä että katsomosta

Peli jatkuu rouheana divarivääntönä.  PIF koittaa hetkittäin hakea pidempiä syöttöketjuja, mutta MaPS:n puolustuspelin koodi ei meinaa paljastua oikein millään ja syötöt karkailevat väärille neliöille. Punapaitojen kentälle vaihdosta juoksuttama Oliver Blomqvist väläyttelee hyvää ja rauhallista pallollista pelaamista, mutta samalla nelonen välkkyy myös vieraiden tutkassa ja Blomqvistin  peli-iloa puudutetaan fyysisellä pelillä.

Vajaa tunti on valotaulussa, kun Samir Achkir pääsee ravistelemaan MaPS:n mehiläispesää, mutta Forsström pitää asemansa eikä hunajapurkille pyrkivä Svanbergään saa peliä tasoihin. Parkkipaikalle lipuu poliisimaija. Korttia nousee molemmille joukkueilla ja myös yleisön desibelit nousevat. Ennen kuin erotuomari Vili Lehtovaara pääsee lepuuttamaan korviaan, ehtii vierasjoukkueen Hushyar Aftab potkia kaikki ottelupallot Pajbackan kiviaitojen taakse.  

Juttua riittää pelaajilla vielä päätösvihellyksen jälkeen, mutta mikään ei muuta sitä, että MaPS:lla oli kyky hakea pinnat kylmänä sateisena tiistai-iltana Pajbackasta. Sarjataulukossa joukkueet jatkavat tasapisteissä ja peräkanaa. Tällä kertaa kukaan ei Tukholman tai St. Etiennen tyyliin juokse kentälle heittelemään soihtuja vahingoittamistarkoituksessa, mikä on yksinomaan hyvä asia.

Viini: arki-illan kolea ja samaan aikaan kuuma

PIF-TPV: hyvä kiertää

Kaikkea ei voi aina suunnitella, ja kun Corollasta räpsähtää ensin mittariston valot sammuksiin ja sen jälkeen ratista katoaa ohjaustehostin, on aika luovuttaa ja ohjata auto viereisen pizzerian pihaan. Falck hakee raadon pois. On torstai ja ajattelen tämän tarkoittavan sitä, että Suomi-Ukraina-pelin jälkeinen kotiinpaluu koukkaus Paraisille jää tekemättä. Sillan toinen puoli on aina kuitenkin sillan toisella puolella ja pyhäpäivä on pyhäpäivä.

VR sylkee samoja raiteita ulos, jotka se lauantaina nieli sisäänsä. Huuhkajien kärsimä tappio on jollain universaalilla tasolla hyväksytty, vaikka melankolian sävyjä on ilmassa. Katson ensin ihan varovasti puhelimesta, että miten bussit Turusta Paraisille kulkevat. Tekemätön paikka. Junassa kuulutetaan raideturvallisuuteen (kenties lehtiä radalla) liittyvästä hidasteesta, joka myöhästyttää kotiinpaluuta entisestään. Se ei ole hyvä uutinen. Tsekkaan vielä Yangon hinnan ja matka-ajan. Optimistisesti ajatellen missaisin ekan vartin. Ei välttämättä paha, ja lopulta aikani jahkailtua päätän, että kyllä tästä vielä lähdetään Pajbackalle katsomaan, kun PIF varmistaa sarjanousunsa. Futisviikko on kuitenkin keskimäärin mukavampi päättää iloisiin tunnelmiin ja samalla saan täytettyä aiemman blogitekstin jälkeisen löyhän lupauksen paluusta Pajbackalle.

Pitch Invasion Paraisilla

Taistelupari nukahtaa taksiin. Vettä ripsii varovasti auton ikkunoihin. Livetuloksista bongaan, että PIF on siirtynyt Kevin Larssonin maalilla 1-0 -johtoon. PIF tarvitsee vähintään pinnan TPV:ltä, jotta se ei joudu lykkäämään nousujuhliaan edelleen. Ottelu on sillä lailla saletti, että TPV on sarjan jumbona ja vailla varsinaista panosta, joten kotijoukkueen nousujuhlat vaikuttavat futiksen arvaamattomasta luonteesta huolimatta kalkkiin kaiverretuilta.

PIF oli alusta asti pelin päällä

Vihdoin Pajbackan kivimuuri piirtyy taksin eteen. Kiitän kyydistä ja vedän taisteluparin uunituoretta huuhkajat-huivia hiukan tiukemmalle. Olemme juuri astuneet kivimuurin sisään, kun punapaidat tuulettelevat toista maaliaan. Larsson on jälleen asialla ja PIF johtaa 2-0. Pääsemme sisään yhdellä aikuisten lipulla ja makkaranostositoumuksella. Eväät kahmittuamme käymme toteamassa pääkatsomon olevan sen verran täysi, että päätämme kiertää kentän toiselle puolelle ja toivoa, ettei sade hirveästi yltyisi.

PIF tuo tehokkaasti hyökkäyksiään kohti TPV:n maalia. TPV:n hyökkäykset ovat harvassa ja tamperelaisilla on vaikeuksia saada kontrolloituja hyökkäyksiä aikaan. Tunnelma Pajbackalla on kaikin puolin hyväntuulinen ja rento. Ilmassa on kyläjuhlan -tuntua. Porukkaa on paikalla paljon niin kuin odottaa saattoi eikä väliin vihmova sade pääsee häiritseväksi asti yltymään. Maalit ovat ensimmäiseltä puoliajalta kuitenkin nähty ja talsimme toiselle puoliajalla kohti kentän toista päätyä, sillä oletan, että maalit tehdään sinne.

Päädymme taisteluparin kanssa puhelimen käytöstä sellaiseen sopimukseen, että valkopaitojen hyökätessä hän saa pyydystellä pokemoneja ja punapaitojen hyökätessä minä räpsin kuvia. Kompromissi neuvottelussa on tuiki tarpeellinen, sillä kyllähän reissu painaa pikkukaveriakin jo aika lailla, vaikka hän tomerasti istuukin kivimuurin päällä.

Kirjoittajan kuvausvuoro

Toinen puoliaika vanhenee vain varovasti, kun Kasperi Nevä nousee kulmassa lähimmäs taivaan kantta ja nekkaa pallon maaliin: 3-0. Keskiympyrän kautta tullaan suoraan taas TPV:n maali kohti. Jatkuvasti vaarallisenoloinen Saliw Babawo irtoaa laidaltaan, mutta kopsahtaa kropallaan vastaan harppovaan Jaakko Häyhään. Pallo pomppii maalille, josta Viktor Johansson puttaa sen verkon perukoille.

Saliw Babawo vaarallisena

-Ykköseen, ykköseen, ykköseen!

Huudatetaan kovaäänisistä. Tunti kilahtaa kelloon ja pallo pyörii TPV:n maalilla. Se näyttää ottavat yhden kimmokkeen TPV:n puolustajan käsistä, mutta sillä ei lopulta ole mitään väliä, koska Larsson on oikeaan aikaa oikeassa paikassa kuin Teemu Pukki edellisenä iltana konsanaan ja pistää pallon pussiin. Tätä kirjoittaessa ymmärrän myös sen, miksi tuuletellessa lähtee myös paita: kyseessähän oli Larssonin kolmas eli maaleja kertyy hatullinen. 

Pikkuisen hassutteluksi menee myös Gesim Vocan panenka, jonka Häyhä nappaa syliinsä. Toki Häyhä oli ilmeisesti lukenut sen saman artikkelin rangaistuslaukausten torjumisesta, joka twitterissä jokin aika takaperin kiersi, sillä temppuvalikoimaa löytyi.

Olen juuri palauttamassa puhelinta jälleen taisteluparille, kun Leevi Antinaho sievistelee lukemat 1-5:een. Vaihtoruletti pyörii ja kaudelta kertyneitä minuutteja tasaillaan useammalle pelaajalle, kunnes tuomari vapauttaa kotijoukkueen juhlimaan. Pajbackalla nähdään vielä nuoremman kannattajajaoston pitch invasion, skumppaa ja punaista savutusta ennen kuin lähdemme sateen yltyessä puolijuoksua tavoittelemaan seuraavaa bussia.

Ykköseen

Bussiin ehditään, mutta sopivaa maksutapaa on hankalampi löytää. Käteistä kun hetkeen ei ole lompakossa säilöttynä ollut, vaan muovikorteilla ja apeilla on porskutettu menemään. Hetken jo näyttää, että me palataan taisteluparin kanssa vielä sateeseen, mikä kieltämättä olisi ollut  pitkähkön reissun päälle vielä kohtalainen koettelemus. Ajatusten kilkattaessa kuin hedelmäpelissä onneksemme eräs hyväsydäminen rouvashenkilö koputtaa olalle ja tarjoutuu maksamaan matkan. Se ei ole ihan halvimmasta päästä ja velan osalta sovitaan, että laitetaan hyvä kiertämään sopivassa kohtaa. Niinpä asia jää vielä blogin To-Do -listalle.

Kiitos vielä kerran ja onnittelut Pargas IF:lle noususta! Ensi kaudella nähdään taas varmasti.

Viini: kuplivaa omalta kylältä 

FC TPS u23- VG-62: savua yläkentällä

Tulostaulun lämpömittari tykyttää 37 °C:sta. Kahvi tihkuu nopeasti paidan selukseen. Yläkentällä verryttelevät läntisten-Suomen kolmosen ykkönen FC TPS u23 ja kakkonen VG-62.

TPS tulee peliin väkevästi ja ottaa pallonhallinnan itselleen. Pelaajat, pallo ja jalat liikkuvat. Katsomosta todetaankin, että ottelussa on väliin parempi tempo, mitä ykkösdivarissa. Samaan syssyyn heitetään läppää siitä, että vaikka TPS:n reservit nousisivatkin, niin ne pelaavat ensi kaudella kolmosta, koska kahta TPS:ää ei voi olla kakkosessa. Kesä ja lomat ovat nostattaneet hyvää ironian pilkettä silmä kulmaan niille, joiden katse ei Turun mustavalkoiselta puolelta ole vielä täysin tyhjentynyt.

Kotijoukkueen Ali Yasin on jo viiden minuutin kohdalla hyvällä maalipaikalla, mutta yli suhahtaa. Kympin kohdalla tilanne on toinen. TPS tulee VG-62:n kulman jälkeen vauhdilla keltapaitojen maalia kohti. Yasin jää pilkun kohdalle vapaaksi ja kun pallo siihen toimitetaan, on hänelle kaikki maailman aika valita, mihin kohtaan maaliverkkoja hän tahtoo pallolla jäljen jättää. TPS 1-0 johtoon.

TPS jatkaa rummutusta ja peli näyttää hetken siltä, että se saattaisi revetä isostikin kotijoukkueen suuntaan. Näin ei kuitenkaan käy, vaan VG-62 roikkuu rauhallisen sinnikkäästi mukana ja hiljalleen se saa myös pidempiä hallintajaksoja, jotka se rakentaa kiireettä puolustuksen ja targettina pelaavaan Roni Lehmuskosken kautta.

TPS menettää ensimmäisellä puoliajalla loukkaantumisten takia sekä Ali Yasinin että paljon peliä nousevana laitapakkina eteenpäin tuoneen Kabamba Kalabataman. Sen voiton veistoksen ensimmäiset murut pyörähtävät tekonurmelle, vaikka se ei ihan heti pelissä näykään. Aktiivisesti pelannut Jasper Jalonen koittaa puolittain irti ollessaan tehdä Gesim Vocat eli nostaa palloa neljästäkympistä naantalilaisten maalin, mutta treenikentän kautta täytyy vielä kulkea maaliruutuun. Ennen puoliaikaa myös Pedro Lehtosen ultrajuoksijan kunto puhututtaa.

TPS menetti ensimmäisellä puoliajalla kaksi (Kabamba Kalabataman vas. ja Ali Yasinin oik.) syömähammastaan

Puoliajalla nähdään  pyro eli reilusti kentälle savuttava grilli, jossa ryynärit paistuvat. Yläkentällä on siis totuttuun tapaan suuren maailman meininki. Kioskista otetaan vielä lisää nesteitä paidanselykseen.

Molemmat joukkueet tekevät vaihtoja puoliajalla. TPS rynnii vielä alussa päälle, mutta hyökkäyskolmanneksella sen purenta ei meinaa riittää. Tunnin pelin jälkeen Eetu Leppänen tulee kentälle ja ilmoittaa heti, että nyt aletaan naulamaan. Asia todetaan vielä ottelun kuluessa todeksi, vaikka se hetken katsomoa huvittaankin.

Hyökkäys hyökkäykselta VG-62 nousee TPS:n lingosta ja Leppänen on itse aivan liekeissä vääntäen kaksinkamppailut ja pallot omilleen. Katsomossa muistetaan jo TPS:n JIPPO ja Klubi 04 -matseja. VG- 62:n vaihdot tuovat lisää energiaa ja vaihtoehtoja peliin, kun taas kotijoukkue on pelillisesti jähmettynyt hieman paikoilleen, vaikkakin niin ikään vaihdosta sisään tullut Elmo Heinonen väläyttelee pariin otteeseen. TPS saa myös pari vaparia hyviltä tonteilta, mutta nekään eivät tuloudu.

Lopussa mennäänkin sitten jo päästä päähän ja tasaisissa merkeissä. VG-62 saa väännettyä pelin uuteen asentoon ja vitonen puuttuu varsinaisesta peliajasta, kun Onni Ojala (voi olla että silmät haritti jo tässä kohtaa, mutta mennään Onnilla) löytää sopivan neliön TPS:n keskikentän ja puolustuksen välistä. Leppänen lukee momentumin hyvin ja hiipii TPS:n pakkien taakse, jonne Ojalan hyvin ajoitettu syöttö osuu. Leppänen ohittaa Santeri Aaltosen tarkalla sijoituksella ja peli on tasan. TPS -ilmiö ei tällä kaudella meinaa ottaa laantuakseen.

Eetu Leppänen tuli ryminällä sisään ja pääsi lopulta tuulettamaan VG-62:n tasoitusmaalia

Tasoitusmaalissa on kaikki, mitä peli enää tarjoaa ja tuuletuksista päätellen tasuripinna laskeutuu naantalilaisille hyvin ja se on sen onnistuneella pelisuunnitelmallaan myös ansainnut. Samalla läntisen-Suomen kolmosen Lohko A:ssa mahdolliset irtiotot tyrehtyvät yläkentälle ja sarja jatkuu kutkuttavan tasaisissa merkeissä.

Viini: auringon ja grillivastusten savuista

PIF-HJS: Pajbackan imussa

Vietettyämme päivän Saariston rengastien Kustavin puolella ehdotan, että ajetaan illaksi vielä Paraisten puolelle. Paraisten Kauppiaskatu on autio. Ihmiset ovat vetäytyneet terassin varjojen alle sekä nauttimaan kesästä että pakoilemaan kuumana porottavaa aurinkoa. Pajbackan kenttää ympäröivien muurien takaa kuuluu rummun pauke ja parkkipaikalla on tungosta: tästä tietää jo valmiiksi, että tänne kannatti tulla.

Paraisilla ymmärrettiin, missä pelipäivänä kuulu olla

Katsomot pullistelevat. Rummun takana olevilla riveillä on todellisia vetaraaniultria, jotka ovat varustautuneet marakassein, kovaäänisin ja lisäksi jollain tuntemattomaksi jääneellä erikoislaitteella, jonka ääni muistuttaa paloauton ulinaa. Katsomon ympäriltä on helppo poimia tusinoittain punaisia pelipaitoja ja huiveja. PIF on selvästi oman kylän joukkue, jonka ympärille rakentuva yhteisöllisyys on Pajbackalla käsinkosketeltavaa.

HJS on itselle etäisempi seura, mutta maailmassa, jossa asiat limittyvät, mitä erikoisimmilla tavoilla toisiinsa, HJS edustus löytyy blogin seuraajista. Voihan olla, että kirjoittajan alitajuinen turhamaisuus, on lopulta tärkeä motivaattori sille, että könyämme vielä viikon päätteeksi Paraisille. Katsomokeskusteluita sivusta kuunnellessa käy ilmi, että paikalla on vähintäänkin kourallinen HJS:n kannattajia, mikä viestii hyvästä kulttuurista sen lisäksi, että Hämeenlinnassa ottelu oli näytetty keskustassa isolta screeniltä.  HJS:n maalierossa on jotain leedsmäistä, sillä sekä omia että vastustajan verkkoja on kuluvan kauden aikana venytelty. Yhtälöön, kun liittää PIF:n varsin pystyvät hyökkäyspään pelaajat, voi ottelulta odottaa viihdettä ja vauhdikkaita tilanteita.

Pajbackalla peli lunastaa odotukset heti alkuunsa. HJS:n kärkipari Santeri Stenius ja Eemeli Raittinen ovat alati vaarallisia. Lisäksi Miika Paussu tekee laidaltaan lennokkaita nousuja. Vastapainona punapaitojen Gesim Vocan ja Yooni Musen taituruutta on ilo seurata. Peli on hyvätempoista, kotiyleisöltä irtoaa rutiinomaisesti oikeat ruotsinkieliset kannustushuudot pelin oikeina hetkinä ja molemmat joukkueet hakevat hanakasti maalia.

Gesim Voca oli vaikea pideltävä

18:sta minuuttia siihen menee, kun Stenius tuulettelee ensimmäistä osumaa. Stenius on kärppäimpänä paikalla, kun Aime Nihorimbere taittaa vaarallisesti kotijoukkueen nurmea leikkaavan keskityksen maalille.

Paikkoja ropisee maalin jälkeen molemmille joukkueille. HJS:n Prince Mokuman kaukaa lähtevät kuti kerkeää pudota tolppaan ennen kuin kotijoukkueen kannattajat pääsevät huokailemaan Vocan kirmatessa puolittain läpi vasemmalta laidalta. Voca niputtaa vielä kintereille kerenneen HJS pakin ennen kuin kokeilee tikkaansa tauluun, mutta Joonas Immonen levittäytyy kudin eteen.

Tarvitaan taas Stenius, jotta tulostaululle saadaan viivoja. Tällä kertaa laidalta maalille rynnii Raittinen, jonka esityön jälkeen Stenius liukuu pallon tyhjiin. HJS näyttää menevän menojaan ja veteraanikatsomostakin annetaan piiskaa kotijoukkueen puolustuspelaamiselle. Ennen puoliajan päättymistä nähdään kuitenkin kotijoukkueelta niin sanottu pukukoppimaali, jonka Saliw Babawo värkkää hiukan sekavan tilanteen päätteeksi etutolpalta. PIF saa maalista lisää liike-energiaa jalkoihinsa ja se on hyvin myös vainulla tasoituksen suhteen, mutta Vocan painavaa kutia, jonka Immonen saa nikattua takanurmelle, lähemmäs se ei pääse.

Junnujen puoliajan pienpelit ovat kulttuuriteko

PIF jatkaa toisella puoliajalle siitä, mihin se ensimmäisellä jäikin. Samir Achkir on lopulta muutaman minuutin höyryämisen jälkeen se, jonka nimi painetaan huomiseen lehteen. HJS:n maalille järjestetään kunnon halonhakkuutta ja vähän kaikkialla kolisee, mutta Achkir osoittaa tilanteessa riittävä kylmäpäisyyttä ja siivoa pallon maaliin muiden pelaajien ja kentän eri ainesten lennellessä sinne tänne.

Piffenin tasoitusmaalin jälkeen ottelu tasoittuu taas ja siirtyy jopa hieman enemmän vieraille. Voca koettelee kertaalleen kotiyleisön sydämiä heilauttamalla omalta kenttäpuoliskolta katapulttia. Kukkupallo ei mene mahdottomasti HJS:n maalin yli. HJS:llä on muutamakin hyväkin paikka, mutta PIF:n veskarilla Arnold Uschanoffilla tai kotikyläläisittäin Arskalla on myös hyvä päivä ja niinpä hän sammuttelee karkuun pääsevät kipinät.

Vaihtojen myötä HJS jää enemmän vastaiskumoodiin ja PIF hyökkää pitkälti oikeaa laitaa Babawon kautta, mutta hämeenlinnalaiset tulppaavat tarvittavat vuodot. Maalit ovat tältä illalta lopulta nähty ja niinpä pisteiden osalta kirkko pistetään keskelle kylää.

Asiaankuuluvat kiitokset veteraaniultrille

Paluumatkalla vastaan tulee vielä hälytysajoneuvo, mutta tuskinpa veteraaniultrat ihan hippasille pelin jälkeen lähtivät.

Viini: Tammiluodolta pirskahtelevaa