Pargas IF-EIF: kääntöjä

Pajbackan kiviset muurit ja kahdesta portista sisään valuvat punapaitaiset oman kylänsä futiksen ystävät saavat hymyn leviämään kasvoille. Futistarjontaa olisi perjantai-illassa ollut muutenkin, mutta matsiexceliin oli vain jätettävä tilaa ykkösdivariin nousseelle PIF:lle. Vaimo jäi Saaristo openiin, joten takapenkillä riittää jutun juurta ja kikatusta Hovirinnan rannalta Pajbackalle asti, kun taistelupari ja reissuprinsessa ottavat iloa irti alkavasta viikonlopusta. 

Valitsemme muksujen kanssa paikat aurinkokatsomon puolelta. Aurinko piilottelee pilviverhon takana, mutta stadionin penkeille nousee tuttuun tapaan kivasti porukkaa. Haemme irtokarkkien kylkeen riittävät virvokkeet kipsasta. Sen verran kirjoittajakin on kesäisen oloinen, että järkkäri varmistaa vielä ettei mukanani kuskaamassa vissymukissa ole lonkeroa. Ei ole. Vesilinjalla mennään. Ainakin tänään.

Pajbackan näyttämö valmiina illan esitykseen

Suuren maailman tapaan Piffenin kannattajakatsomosta irtoaa ensimmäiset kannatushuudot jo hyvissä ajoin ennen peliä, ja vaikka Pajbackan ottelut ovat hyvän mielen tapahtumia, niin katsomosta on aistittavissa tiettyä kireyttä, minkä uskon heijastelevan kotijoukkueen sarjasijoitusta. 

Peli lähtee tasaisena käyntiin. Sekä Piffeniltä että EIF:ltä ottaa tovin ennen kuin ne saavat pallollisen pelinsä rullaamaan. EIF pääsee hiukan varkain johtoon, kun Piffen menettää pallon oikealla laidalla ja Adam Larsson on unohtunut aivan liian vapaaksi boksiin. Stanislav Efimov toimittaa nopean tilanteen vaihdon jälkeen pallon Larssonille, joka viimeistelee varmasti ja venyttää maaliputkensa kolmeen otteluun.

Muutaman terävän hymähdyksen jälkeen kotijoukkueen kannattajat ryhtyvät jälleen tsemppaamaan omiaan. Samalla huomaan että pääkatsomon toinen puoli aika lailla vihertää ja se ei johdu niinkään kesästä vaan siitä, että myös Tammisaaresta on lähtenyt EIF:n kannattajia reilusti liikeenteeseen.

Piffen saa ottelusta koko ajan paremmin jalansijaa ja Gesim Voca on ensimmäinen, joka koettelee Hemmo Riihimäen kanttia. Riihimäki hoitaa veräjänsä vartionnin isännän otteilla. Tuttu ”Voca, Voca, Voca” pauhaa katsomosta.

Seuraavaksi astialla on kulmahässäkän päätteeksi Tomas Hradecky, mutta Riihimäki on jälleen ensimmäisenä pallossa. Kymmenen minuuttia Riihimäen sankariteon jälkeen on Piffenin Arnold Uschanoffin vuoro loistaa. "Arska" loikkaa komeasti Oliver Pettersonin puskun eteen ja peli pysyy maalin pelinä.

Muksut saavat luonnollisesti päähänsä kiipeillä katsomon takana olevalla kiviaidalla ja jonkinlaiset pelisäännöt saadaan sovittua ettei tarjolle tule vielä terkkarireissua. Peli-illan Arvonnan palkinnoksi ilmoitetaan Benjamin Källmanin Huuhkajapaitaa -nimikirjoituksella.

Forza Piffen – In med bollen, kajahtaa pääkatsomosta, aurinko pilkistää pilviverhon välistä ja Matias Lahti puskee Vocan lähettämän kulmapotkun maaliin: 1-1 ja kellossa 40 minuuttia. EIF on heti tasoituksen jälkeen pelin päällä ja Piffenin joutuu venymään ja paukkumaan etteivät vieraat siirry heti uudemman kerran johtoon. Gesim Voca käyttää mestarikalastajan vaistoa parhaaseen mahdolliseen aikaan peippaillessaan EIF:n boksiin ja nykiessä Piffenille rankkarin: Voca tällää itse pallon riman kautta katiskaan ja Piffen pääsee 2-1 -johdossa tauolle.

Gesim Voca onnistuu pilkulta

Sisääntuloporttien puoleisella anniskelualueella riittää vipinää puoliajalla, ja junnut pääsevät kentälle ottamaan pienpelit yleisön edessä ennen kuin toinen puoliaika pistetään aluille. Saan myös luvan syödä lasten karkkipusseista mustat karkit eli kokonaistilanne on hyvä.

Puoliajalla riitti vipinää sekä kentällä...

...että kentän takana

Toinen puoliaika ei paljoa ehdi valotaulua kuluttaa, kun Piffenin puolustuslinja blokkaa EIF:n kudin. Pallo putoaa EIF:n Ghevdet Gelan hallinnoimmalle nurmimatolle ja Gela sivaltaa pallon maalin takarautoihin. EIF tekee toisenkin maalinsa ikään kuin tyhjästä ja peli on tasan.

Tasoituksen jälkeen EIF haistaa momentuminsa ja erinomaista peliä pelaava Yassin Daoussi kokeilee ensin itse maalintekoa, mutta Uschanoffin vetäessä pidemmän tikun vaihtaa Daoussi pläniään. Hän tikkaa oikeaa laitaa ja saa pallon Efimovilta. Daoussi palauttaa pallon Efimoville pilkun huitteille ja Efimov ninjailee pallon kolmannen kerran kotijoukkueen maaliin. Kellossa kuuskasi ja ottelun pihvi käännetään jälleen kerran.

Samoihin aikoihin tulee huonoja uutisia myös Veritakselta, jossa Norja on pistänyt pikkuhuuhkajien kisaunelmat kuivumaan. Arpoja myydään nyt aurinkokatsomossa lähes keinoja kaihtamatta ja pieteetillä. EIF:n pelikovuus ja rutiini tuntuvat puristavan mehut Piffeniltä. Vieraat ovat koko loppuajan ottelun hallitsevampi osapuoli eikä Piffen oikein saa kiriään rullaamaan. Sen hyökkäyspeli jää myös liikaa Vocan yksilötaidon varaan. Niinpä reilu tuhatsilmäinen yleisö saa potentiaaliseen tasoitukseen liittyvät sydämentykytykset vasta ottelun viimeisillä minuuteilla, jolloin Piffen saa tuotua koko rykmenttinsä Uschanoffia myöden EIF:n boksiin kärkkymään oikealta lähtevää kulmapotkuja. Allisoneja ei kuitenkaan tänään nähdä ja niinpä EIF nappaa vierasvoiton.

Gesim Voca jäi Piffenin hyökkäyksessä hieman yksinäiseksi

Loppuhetken puhuttelut ja ryminät

-Kom igen Piffen, kom igen! raikaa vielä kotikatsomosta ja kotijoukkueen pelaajat käyvät jakamassa hävitynkin pelin jälkeen nimmareita niitä odottaville junnuille. Tappiosta huolimatta tällä varmistetaan futiksen tontti paikallisten sydämessä

Viini: kylmää, kuumaa, kylmää, kylmää ja lämmintä

Retkellä Porissa: MuSa - PK-35

Laitan kyselyä kotijoukkueelle siitä, mikä on alin ikä sille, että otteluun tarvitsee ostaa liput. Vastaus on ”12”. Muistutan itseäni siitä, että tämä on Pori eikä asia vaadi sen kummempia lätinöitä. Hotellimme edestä laahustaa kaveri ilman kenkiä ennen kuin lähdemme Porin stadionille, mikä leimaa yllä olevan asian. Kirjoittajalla on yhden pelin verran aiempaa kokemusta MuSa:sta. Tuolloin porilaisten riveissä Veritaksella dominoi muuan Taiki Kagayama, joka sittemmin kalasteltiin Turun Interiin.

Porin stadionin parkkipaikoilla on tungosta ja lippuluukkujen eteen kertyy jonoa. MuSa on sementoinut paikkansa kaupungin ykkösjoukkueena ja se liikuttaa porukkaa.

Rumpu kolahtelee satunnaisesti. MuSa pyörittää peliä ympäri kenttää liikkuvan Naoki Maedan kautta. Boksissa kärkikohteena on Matias Koskinen. PK-35 pyrkii saamaan MuSan prässin alta pois päästyään palloa juonikkaan oloisille hyökkääjilleen Jonathan Muzingalle ja Ben Geraldille. Gerald irtoaakin puolittain läpi, kun peliä on pelattu seitsemän minuuttia, mutta kuti karkaa takatolpasta ohi.

Naoki Maeda taituroi laajalla säteellä

Kolmentoista minuutin jälkeen nähdään todella upea maali. Kulman jälkitilanteesta peliväline pyörii noin kolmeen-kolmeenviiteen. Matias Sallila on ensimmäisenä pallossa ja lataa niin, että ovet ja ikkunat tippuvat. Pallo kopsahtaa tolpan kautta maalin yläkulmaan ja homma on täyttä eurogoals -kamaa. Palloa haettaisiin luultavasti edelleen Porin lentokentän suunnalta, mikäli maaliverkot eivät olisi sen liitoa pysäyttäneet.

MuSa saa maalista hyvää henkeä peliinsä ja PK-35:llä on entisestään vaikeampaa saada palloa hyökkäykseen. Puolen tunnin pelin jälkeen nähdään kentällä jo sääriluiden kolinaa ja peli lämpenee. MuSan kovaäänisin katsomoraakkuja pääsee pyytämään tuomarilta keltaista korttia ja joitain niitä vierasjoukkueelle jaetaankin. Ensimmäinen nelivitonen päätetään kotijoukkueen johdossa.

Maalinedus ryminää

Puoliajalla minulle poksautetaan olutkarsinassa Rocking Bear Brewers Mu-Sa -olut, mistä tulee hyvä mieli ja kyllähän jokaisella itseään kunnioittavalla seuralla tulisi olla oma artesaanioluensa.

Mu-Sa -olut täältä

MuSa jatkaa toisella puoliajalla hyvällä otteella. Se vie sähäkästi kaksinkamppailuja ja juoksee tilan kentältä. Lisäksi MuSan pelaajat liikuttelevat näyttävästi palloa pienessäkin tilassa ja helposti voitaneen todeta MuSan pelaavan hyvää futista. PK-35:llä on vaikeampaa, mutta Muzinga, Gerald ja vaihdosta sisään tullut Charles Katashira muodostavat niin juonikkaan jazz -trion, että heiltä voi odottaa maalia. Ottelun voitto lipsahtaa MuSan näpeistä, koska se ei saa paikoistaan peliä lyötyä vartaaseen.

PK-35:n hyökkääjät olivat liukkaammasta päästä

Varsinaista peliaikaa on kymppi pelaamatta, kun Muzinga lähtee Toni Korkiakosken pitkän avauksen lennättämänä haastamaan MuSan pakkeja. Muzinga ajautuu melko laitaan, mutta ulosmittaa tilanteesta enemmän kuin mitkään odotusarvot antavat osviittaa ja uittaa pallon etukulmasta sisään. Klassinen ”kun et itse tee, niin kaveri kyllä tekee” saa yhden ilmentymänsä Porin stadionilla ja peli on tasan. Maalin jälkeen pelisuunnitelmat rutistetaan ruttuun ja viskataan peltiroskikseen. Hetki paahdetaan päästä päähän ja haetaan ottelulle voittajaa, mutta sellaista ei tähän iltaan kuitenkaan löydy.

Katsojia kellotettiin 961 kappaletta

Karhu jaetaan, vaikka kotijoukkue ja inan vajaa tuhannen verran sen kannattajista, saattaakin peliesityksen takia katsoa tulosta alta kulmain.

Viini: Rockin Bear Brewersiltä paikallista

*PK-35 ei ole vantaalainen joukkue, kuten blogissa virheellisesti mainittiin, vaan se nykyisellään tulee Helsingin Pihlajamäestä

Hellettä Boltilla: Klubi 04-Gnistan

Turusta Pasilaan suuntaavassa junassa painetaan maskit kasvoilla. Nykyään kotikunnilta ulkomaailmaan suuntaavissa lähdöissä tulee tilannetta kartoitettua futiksen näkökulmasta vähän sillä silmällä. Niin nytkin ja klo.16 Boltilla alkava Klubi 04 – IF Gnistan mahdutetaan ohjelmaan. Pasilan tullessa kohdalle viereisellä penkkirivillä on haukattu omenaa. On jotenkin suomalaista ajatella, että on jotenkin suomalaista, että kukaan ei kysy pötköttelijän päätepysäkin päälle.

Kaveri tarjoaa Klubi 04:sta ideavarmaksi vakioon. Totean maailman asennon olevan tällä hetkellä sellainen, että toivon klubeille voittoja vain jos puhutaan isoista summista. Boltilta kaikuu satunnainen vierasjoukkueen kannattajien Gnistan, Gnistan, Gnistan -rallatus. Kiipeän riittävän korkealle, jotta saan nahkani piiloon porottavalta auringolta.

Peli rullaa tasaisena päästä päähän. Molemmat joukkueet saavat tuotua hallitusti peliä eteenpäin. Tempoon on ehkä laskettu hiukan hellevaraa, mutta tekninen puoli vaikuttaa olevan kunnossa. Pelin edetessä Klubi ottaa enemmän palloa, mutta Gnistanilta löytyy nopeita jalkoja kentän eri puolilta. Erityisesti Rony Huhtala vaikuttaa pysäyttämättömältä ja luo jatkuvaa uhkaa. 

Sekä Klubi 04 että IF Gnistan lähtivät aktiivisesti hyökkämään

Pelikellossa on vajaa kymppi, kun Gnistanin väkkärämäinen Maximus Tolonen pyyhkäistään rangaistusalueella nurin. Douglas Cae tekee tarvittavat sirkustemput ja lähettää pallon vasempaan alakulmaan. Klubin veskari Elmo Henriksson kömpii ylös oikeasta kulmasta. Vierasjoukkueen rumpu rymisee Boltilla ja Gnistanin katsomosta huudetaan muutama eksynyt kaveri oikeille penkeille

Gnistan on edelleen vaarallisempi. Sen pelissä on myös vahvoja elementtejä, kuten puolustusta mallikkaasti johtavan Fabian de Abreun pelin avaus. Samaten Luquinhas tekee käsittämättömän määrän ohituksia ja välillä meinaa mennä ihan pujottelukeppi -hommiksi. Klubi on enemmänkin selkeästi organisoitu kokonaisuus, mutta sillä ei vaan meinaa jalka riittää Gnistanin taitureiden kanssa. Klubi koittaa väliin prässätä aktiivisesti ylhäältä, mutta Gnistan ohittaa prässilinjan hallitusti kerta toisensa jälkeen.

Gnistan piti hyvin hermonsa Klubin prässin alla

Puolen tunnin kohdalla nähdään komea maali. Pitkän hallintajakson päätteeksi Douglas Cae rynniin Tolosen nappikeskitykseen ja pallo leimataan yläkulmaan. Maalin jälkeen kelin lisäksi myös pelaajat lämpenevät hetkeksi ja keltaisia viuhuu.

 Peli vanhenee edellisestä vajaan kympin, kun vuorostaan keltapaitojen Topi Järvinen tuo palloa vauhdilla laidaltaan. Henriksson saa näppinsä vielä Järvisen kudin eteen, mutta pallo putoaa pilkun kohdalle, josta Tolonen veivaa sen sisään. Peli vaikuttaa taputellulta. Gnistanin Rony Huhtala kuitenkin hötkyilee itsensä toisella keltaisella ulos, mikä muuttaa osaltaan pelin loppuodottamaa. Huhtalalla olisi varmasti ollut käyttöä muuallakin kuin katsomon puolella, mutta tänään menee näin. Sen kummempia ei ennen puoliaikaa käy.

Heti toisen puoliajan alusta käy selväksi, että tekonurmelle pystytetään toiselle puoliajalle Oulunkylän keltainen muuri. Klubi lähtee sitä sitten parin vaihdon siivittämänä murtamaan. Gnistan saa hyydytettyä Klubin puskemisen ja pelikellon tikittäessä käy selväksi, että helppoja ei kotijoukkueelle ole tänään tarjolla.

Gnistanilta kypsä esitys

Kioskihenkilökunta väläyttää hyvää pelisilmää myymällä virvokkeita suoraan katsomoon. Kassaan kilahtaa muutamia ekstraeuroja. Klubi ei löydä pajatsosta voittavia väyliä ja Samu Volotisen poimiessa tarvittavat marjat tulee kotijoukkueelle hukkareissu. Ympäri kenttää hääräävä Luquinhas jatkaa ohituksiaan, Klubi repii itselleen muutaman keltaisen kortin ja helle alkaa ilmetä kramppeina. Maalitaululle ei enää merkintöjä vedetä, joten Gnistan ryövää pinnan kypsän esityksen päätteeksi.

Viini: kivasti keltaista persoonaa ja taituruutta

Kausi kääröihin: FC TPS-FC KTP

Turussa futiskautta päätettiin jo aika perinteiseksikin muodostuneilla nousu/putoamiskarsinnoilla. FC KTP:n ja FC TPS:n Kotkassa pelaamat kiikarit enteilivät Turun mustavalkoiselle puolelle harmaata kauden päättymistä. Oli vaikea nähdä, että KTP pelaisi kolmen tuntia plus lisäajat ilman maalia. Se merkitsi lähtökohtaisesti sitä, että TPS:n pitäisi napauttaa palloa pussiin vähintään kahdesti.

Kylmä tuuli puhalteli stadionin rakenteiden ja syyskankaiden läpi. Ottelu oli alusta alkaen tiheätunnelmainen. Panosten raadollinen kovuus heijastui painavina taklauksina ja ottelun alkuhetkillä useampikin pelaaja päätyi tuoksuttelemaan Veritaksen kuhmuraiseen kuntoon päässyttä nurmea. Rummut ja kannatushuudot paukkuivat. Kirjoittajalla pöydällä oli kaksi asiaa. Toisaalta Turun derbyt hienoina futispäivinä, mutta toisaalta myös luita ja ytimiään myöten futiskaupunkina tunnetun Kotkan kohtalo. Tavallaan olisi ollut mukava pitää molemmat elementit osana Veikkausliigan kattausta, mutta futisromantiikka on yksi asia ja kilpaurheilulliset asiat sitten toinen.

Sekä Sami Rähmösen...

...että Mika Ääritalon ammattifutisurat saivat päätöksensä Kupittaalla

Pelillisesti ottelun oli viihdyttävimmillään ensimmäisen vartin ajan, jolloin peli aaltoili molempiin päihin ja puolittaisia rokotuspaikkoja oli molemmila raitapaidoilla, mutta maalisuoni pysyi piilossa. Pelin edetessä Kotka luopui pallon hallinnasta. Samalla ottelu kääntyi TPS:lle. TPS:n hyökkäykset kulkivat verrattain paljon oikean laidan ja peliuransa viimeistä matsia pelanneen Sami Rähmösen kautta. Rähmösen askel oli kevyt ja keskityksissäkin ideaa, mutta KTP:n viherpaidat löysivät itsensä toistuvasti pallojen eteen.

Videoilla vaparin mallia KTP:n Asier Arranzilta

Puoliaika juoksee tiimalasinsa tyhjäksi. Kahvi lämmittää kämmeniä pahvimukin läpi. Otteluparin ensimmäinen maali antaa odottaa itseään.

TPS on toisella puoliajalle entistä enemmän pelin päällä. KTP:n hyökkäykset harvenevat entisestään. Siltä tuntuu välillä puuttuvan keskikenttä kokonaan ja vastaiskuaihiot hyydytellään omatoimisesti. Jos tämä on osa Argo Arbeiterin pelikirjaa, niin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. TPS on joukkueista parempi, mutta karsintamatsien voittamisessa on tyypillisesti ollut enemmän kyse muusta kuin pelkästään pelillisistä asioista.

Tunti ei ehdi tulla täyteen, kun kolahtaa. Niklas Pyyhtiä juoksee KTP:n puolustuksen ja keskikentän väliin. Santeri Haarala bongaa Pyyhtiän syötöllään. Pyyhtiä ottaa pallon eteensä ja lähettää kauniisti kaartavan keskityksen. KTP:n puolustus ei ole ehtinyt merkkaamaan Albijon Muzacia, joka jatkaa pallon tyylikkäästi suoraan ilmasta maaliin. KTP:n osalta tilanne ei itsessään ole sen hankalampi kuin tähänkään asti, koska se on edelleen maalin päässä Veikkausliigan parrasvaloista. Pelillisesti KTP vaikuttaa jäävän entisestä enemmän telineisiin, mutta TPS ei saa momentumistaan enempää irti.

Mika Ääritalo saatellaan seisaalta taputtavan yleisön alta vaihtoon. KTP lähettää ulkoiselta habitukseltaan Real Madridin Marceloa muistuttavan David Ramadingayen kehään. Joko jommankumman joukkueen pelisuunnitelman tai jonkin muun syvälle jalkapallon lainalaisuuksin painetun pykälän johdosta ottelun hallinta lähtee kääntymään KTP:lle.

Tarina saa jotenkin niin ilmeisen päätökseen: Ramadingaye pistää oman Martinsillan grillin pystyyn. Hän pyöräyttää pihvin molemmat puolet keskikentällä kypsäksi ja siirtää paistoksen Matias Paavolalle, joka laskee pihvin sopivan lämpimien hampparisämpylöiden väliin. Paavola lähettää polttavan valkosipulin katkuisen keskityksen maalille. Luukulla päivystää Antti Mäkijärvi, joka asettelee loput lisukkeet täydellisesti pakettiin ja ojentaa lopputuotteen kauniin puskun muodossa kotkalaiselle futisyleisölle. Kassa kilisee. Vieraskatsomo räjähtää. Tähän asti lähes mitäänsanomaton KTP sanoo viimeisen sanan.

Turun derbyt pelataan ensi kaudella kolmosdivarissa. Tervetuloa veikkausliigaan Kotka!

KTP juhlimassa tasoitusta

TPS:n kausi...

...päättyi pettymykseen

Tervetuloa Veikkausliigaan KTP!

Viinikuvaus: rommia vihreävalkoisen satamakaupungin ruumasta.

TPS-Haka: paperitehtaan piipusta kun savu kohoaa

Turussa aurinko helli taas futiksen ystäviä, kun ykkösen kärkimatsissa FC TPS ja FC Haka ottivat mittaa toisistaan. Valkeakosken mustavalkoisten meno on ollut kauttaaltaan vakuuttavaa, kun Turun mustavalkoisilla käynti on muutamia kertoja ontunut esteillä kohti veikkausliigan vihreämpiä nurmikenttiä.

Veritas tarjosi idylliset puitteet ykkösdivarin kärkikamppailulle 

Valkeakosken Haka näytti luonnetaan, kun heidän mukavan runsaslukuinen kannattajajoukkonsa laittoi rallataen jo ennen ottelun alkua. Hakapeliitat ilmoittivat olevansa täällä taas ja matkalla kohti veikkausliigaa.

Hieman enteenomaisesti pelaajat saapuivat savun tuprutessa kentälle

Peli itsessään oli alussa varovaista ja riskejä vältettiin puolin ja toisin. Molemmat joukkueet aloittivat myös prässinsä vain pykälää ennen puolta kenttää eli pelin tärkeys heijastui staattisena peli-ilmeenä. TPS sai myös rikkomalla otettua Hakalta vauhtia pois. Keltakorttia ei toistuvista pikkukoiruuksista huolimatta Antti Munukan taskusta kaivettu.

25 minuutin jälkeen TPS sai pelin muutaman kerran vaarallisesti Hakan boksiin. Mika Ääritalon lisäksi Tatu Varmanen sai tuotua peliä hyvin eteenpäin, mutta aivan viimeisillä hetkillä sopivaa viisasten kiveä ei löytynyt eikä pallo myöskään pomppinut sopivasti.

Haka rokotti surutta: Salomo Ojala saa ensin rangaistusalueen sisällä jalkaansa sopivasti vapaaksi ja pallo löytää tiensä TPS-maalin takayläkulmaan. Peliä oli pelattu 35 minuuttia. Tästä kahdeksan minuutin kuluttua Ojala voittaa kulmapotkutilanteessa pystypainin ja shokeeraa Veritaksen kauden divariennätysyleisöä jo toisella maalilla. Haka on kliinisellä viimeistelyssään osoittanut divarimestarin elkeitä ja jättänyt polttomerkkinsä Veritaksen nurmeen.

Punaisissa pelannut Haka juhlimassa avausosumaa

Toiselle puoliajalle TPS tuo maalipyssynsä Eliecer Espinosan kentälle ja peli ei kauaa vanhene, kun Espinosan rangaistusalueen ulkopuolelta ampuma ohjus ottaa pienen kimmokkeen ja uppoaa maaliin. Peli herää kunnolla henkiin.

Hakan Santeri Aaltonen käy kertaalleen koppaamassa pallon alakulmasta. TPS saa hyvän hengen päälle ja ilmassa on tasoittavan maalin tuntua, mutta Haka pistää taas noitaliemet uusiksi. Kulmapainin päätteeksi Ville-Valtteri Starck pokkaa matolta pisteet ja vie Hakan taas kahden maalin johtoon. TPS:n puolustus on ollut liian pehmeä peliittoja vastaan ja tehtaiden piiput tupruttelevat jälleen voitonmerkkejä.

Savupeite saadaan vielä hetkeksi purjeeseen, kun suurten suosionosoitusten saattelemana comebackin kentälle tehnyt Matej Hradecky painaa palosammuttimen rangaistuspotkusta maaliin. TPS pääsee kirittämään vieraita maalin takaa-ajoasemasta. Kiri hyytelöityy Munukan pillin rytmikkääseen puhallukseen. Teemu Tainio merirosvoineen nappaa makoisan päänahan mukaan viemisiksi. Turun mustavalkoisen puolen osaksi jää yhden viihdyttävän ottelun isännöiminen.

Comebackin tehneen Matej Hradeckyn rankkariosuma ei riittänyt pisteille asti

Todentuntuinen "Veikkausliiga täältä tulee Haka" -chäntti pistää pisteen futisillalle.

Haka kiittämässä hakapeliittoja

Viinkuvaus: voimakkaan savuinen tarkanmarkan -reseptin nokinen luomus

TPS-EIF: löylytys

TPS:llä oli kokka käännettävänään, kun Veritaksella vastaan asteli Ekenäs IF. Molempien joukkueiden lämpömittarit olivat painuneet parin tappion myötä pakkasen puolelle. TPS:llä vastoin odotuksia ja EIF:llä enemmänkin odotustenmukaisesti.

TPS sai tappioputkensa poikki EIF:ää vastaan

Veritakselle tiensä oli löytänyt mukavasti Aura Cupin junnujoukkueita, joiden tulevaisuuden tähdet loivat tunnelmaa ja joillekin pitkän linjan kannattajille myös hämminkiä stadionilla. Itselle tuli kotoisa olo, kun FC Ylivieskan junnujoukoista lähti kunnolla pohjoispohjanmaalaisittain molkottaen kuittia Neymarin, oman pakin ja kotijoukkueen kannattajien suuntaan.

TPS paahtoi päälle ja EIF vetäytyi. EIF:llä oli vaikeuksia ensimmäisen vartin aikana saada kontrolloituja hyökkäyksiä TPS:n prässin alta. Lopulta TPS:n Albijon Muzaci hukkui EIF:n pakeilta todella pitkäksi aikaa ja kun pallo hänelle lopulta saatiin, nähtiin myös avausmaali.

EIF pääsi maalin jälkeen hieman paremmin peliin mukaan. Hanakasti laidaltaan keskelle leikannut Akseli Ollila sai tuotua pelin painopistettä lähemmäs turkulaisten maalia ja myös Omar Jana väläytteli peliälyään keskikentällä. Raaseporilaisilta jäi kuitenkin muinaistulet polttamatta, kun Rasmus Holman johtama raitapaitojen puolustus pysyi tiiviinä ja samoille lauteille TPS:n maalinedustalle pyrkineet vieraat löylyteltiin kumaraan.

EIF:n Akseli Ollila leikkaamassa keskustaan

Poitsun puoliajan vessatauon rytmikkäät Inter, Inter -huudot nostivat virneen muutamille kasvoille. Liekkö valinta jo tehty hyvissä ajoin toisen startanneen ikävuoden jälkeen.

EIF käänsi toisella puoliajalla taktiikkaoppaasta useammankin sivun: se nosti puolustuslinjaansa ja pyrki prässäämmään korkemmalta, mutta ei onnistunut rikkomaan TPS:n pelinrakentelua. Tästä seurasi katkeamaton vaarallisten pystypallojen ja -juoksujen sarja EIF:n puolustuksen selustaan.

TPS:n pidemmän painostusjakson päätteeksi loisteliaasti pelannut TPS:n ikinuori ikoni Mika Ääritalo sai jalkansa vapaaksi ja pallo painui maalin takakulmaan. Pian tämän jälkeen EIF:n Mehdi El Moutacim väläytti pari akrobaattista torjuntaa, mutta puolustuksen vilvotellessa terassin puolella vihtoi Holma pallon kolmannen kerran maaliin. Sekä keskikentän että puolustuksen keskustat olivat raaseporilaisten pehmeät kohdat toisella puoliajalla ja TPS purjehti iloisin mielin vieraiden laitureille.

Mehdi El Moutacimin akrobaattinen torjunta

Ottelun mieliinpainuvimman ja jopa zenmäistä mestarillisuutta hipovan suorituksen esitti vaihdosta sisään tullut Oskari Jakonen. Hän sai pallon hyökkäyksen vasemmalle keskisektorille; pää pyörähti sekä vasemmalle että oikealla tukijoukkojen rynniessä pystyyn. Sen jälkeen Jakonen taittoi kylmästi ja riittävän jyrkästi keskelle, jotta omaa maalia kohti vetäytyvä EIF -pakisto jätti juuri riittävästi tilaa Jakosen oikealle jalalle, joka sinkosi pintin korkuisena pomppivan kudin vihreäpaitojen maalin takakulmaan: yksinkertaista, tarkkaa ja kaunista.

EIF:ä ei pelastanut tänään edes kolossaalisen topparin Seynabou Bengan nostaminen piikkiin. Kolistelupuolellakin oli tänään melko yksipuolista ihastusta ilmassa, koska ainoastaan kotijoukkue tutkiskeli kunnolla saunakavereidensa säärisuojien vuosikertoja. EIF:llä jäi latinki jotenkin piippuun ja TPS marssi ansaittuun voittoon EIF:n palatessa punertavin nahkoin Raaseporiin.

Viinikuvaus: turkulaista löylyttelyä kesäisellä jokivarrella

TPS-MuSa: hengen voitto materiasta

Kiipeämme rappusia ylös kohti turvatarkastusta, kun stadionilla kohahtaa. Pian perään helähtävä TPS:n maalilaulu viestii siitä, että ennakkosuosikkina otteluun lähteneet turkulaiset ovat aloittaneet asemansa vaativalla tavalla. Mieleen hiipii, että näinkö peli taputellaan jo ottelun alkupuoliskolla.

Siinä, missä Jaron ja TPS:n kohtaamimen oli kahden perinteikkään pääsarjaseuran kohtaaminen, MuSa on jotain muuta. Joukkueen viinipunaisia paitoja eivät sponsoreiden painatukset juuri korista ja selässä roikkuvat numerotkin näyttävät kuin pelaajat olisivat juuri ennen peliä ne itse teipanneet.

Taiki Kagayaman lähettämä sivuvapari jää pyörimään rangaistus alueelle ja Samuli Virtanen tällää pallon maalin kattoon.

-Maalii!, hihkaisee poitsu vieressä.

Peli on silmänräpäyksessä tasan. Pelin ensimmäisistä minuuteista alkaen käy ilmi, että Porin metsäisemmältä ja peltoisemmalta puolen täksi kaudeksi ykköseen noussut Musan Salama on tullut tekemään kotijoukkueen pelin hankalaksi.

MuSa pelasi hyvällä hengellä. Tilanteessa Matias Koskinen suojaamassa palloa

TPS:n vierittää hyökkäyksiään laidoille ja erityisesti Mika Ääritaloa kohden. MuSa pelaa suoraviivaisemmin painepalloilla TPS:n puolustuksen selustaan, eivätkä he häpeile lähettää pitkiä kukkupalloja, joilla tavoitellaan pääsääntöisesti jättiläismäistä Matias Koskista.

Kagayama saa hieman rangaistusalueen ulkopuolelle pykälän liikaa tilaa ja pommittaa pallon toistamiseen TPS:n maaliin, kun 26 minuuttia on pelattu. Peli on heittänyt häränpyllyä ja yhtäkkiä ylempi käsi on porilaisilla.

MuSa juhlimassa 2-1 -osumaa

Seuraavat pommit napsahtelevat nilkkojen ja säärisuojien alueille. Yliotetta haetaan nyt fyysisyydellä. MuSa on jopa hieman onnekas siinä, että osa taklauksista lähtee sen verran myöhässä etteivät ne saavuta pallon sijasta vastustajaakaan. Kaikki pelaajat saavat jatkaa kentällä, kun pahimmat viikatteet kyntävät vain kenttää. TPS:n kapteeni Sami Rähmönen lanataan muutamaankin kertaan laidallaan. 

Fyysisyyteen TPS pystyy vastamaan, mutta haasteita on pelin avaamisessa. Pidemmät puolustuksesta ja veskarilta lähtevät pallot painuvat useamman kerran rosvosektorin puolelle.

Peli puhalletaan poikki ja yleisössä kuulutellaan taas Tommi Pikkaraiselta tiukkaa koppipuhetta.

Toisella puoliajalla TPS hallitsee, mutta se ei pääse riittävästi kunnon maalipaikoille. MuSan maalivahti Tommi Mikkelsson poimii kauempaa lähetyt omena koriinsa ja MuSa tarjoilee shokkihoitoa Turun raitapaidoille. Porilaiset voivat lähteä tyytyväisinä isännöimään satakunnan maita ja turkulaisille jää mietittävää tuleviin koitoksiin.

TPS ei saanut käännettyä toisen puoliajan hallintaansa maaleiksi

Viinikuvaus: porilaisen hengen kontaminoima ja terästämä jokivarren juoma.