MaPS-Salon Wilpas: kulmia ja kaltevuuskertoimia

Kasitie oli jälleen kuuma ja Taponkedolla oli vastassa asiansa tunteva kioskimyyjä, joka kertoi MaPS:n johtavan 1-0. Tiettävästi MaPS:n ja FC Inter Turun junioriorganisaation neuvottelut perjantai -aikataulutuksista ovat vaikeammat kuin meneillään olevat hallitusneuvottelut eivätkä ne etene. Siksi kirjoittaja missaa jatkossakin Taponkedon ensi minuutit. Sekä Taponkedon puukatsomossa että anniskelualueella on hyvin porukkaa, ja mikäpä siellä ollessa, sillä MaPS:n kevät on ollut melkoista lentokeliä.

Ottelua on käyty jo hyvä tovi, kun istahdan kenttää reunustavalle kivetykselle. MaPS lataa salolaisten maalille neljännen kulman. Molemmilla joukkueilla on omat hallintajaksonsa, mikä alleviivaa yhden ottelun aiemmalla katsannolla sitä, että Wilpas ei sarjassa ole mikään heittopussi, vaikka pinnat ovatkin olleet tiukassa. Wilpas ei arkaile paiskata pitkää palloa MaPS:n puolustusta kohti ja Taponkedon kova nurmi kaltevuuksineen ei ihan pro-tikitaka mallia olekaan.

MaPS ponkaisi Taponkedolla maalin verran Salon Wilpasta korkeammalle

Wilppaan Jaakko Oksanen pistää erikoisempaa äänimerkkiä Maskun ilmanalaan rikkeensä jälkeen. Aivan ensimmäisen jakson viimeisillä hetkillä on venttien vuoro astua esiin. Ensin MaPS:n Henri Hujala taittaa oikealta boksiin ja pingottaa pallon terävästi kohti Aleksi Juholan maalia. Lähestyminen jää kuitenkin hieman etutolpan ulkopuolelle. Kutakuinkin seuraavasta hyökkäyksestään Wilppaan Aki Ajalin lennättää hienon pystypallon salolaisten omalle ”blackjackille” eli Jare Roos:lle. Roosin tempaisu lennähtää niin ikään keittiön puolelle. Peli pääsee tauolle.

Yksi MaPS:n junnuista on rikkonut koodia ja antanut läpyn jollekin Wilppaan pelaajista. Tiimi toimii ja palautetta tulee. Ehdin vielä pohtia, että onko kentän laidan pelikellon kuosia uusittu ennen kuin vaihdamme sovitusti muutaman sanan MaPS:n Lasse Särsin kanssa, joka on puhaltanut MaPS:n someen reippaanlaisesti uuttaa henkeä kuluvan kevään aikana. Juttu kääntyy MaPS:n Jari ”Ilmiö” Oksasen esiintymisen ikämiesten maalissa ja tokihan MaPS:n lähivuosien folklore muistaa myös sen, miten viime vuoden Pitsiyön -spesiaalissa maalivahdiksi ajautunut Oksanen nollasi maaliahneen Elias Ahteen, joka pingottelee nykyään verkkoja kakkosessa.

Tauon pohdintoja

Toinen puoliaika alkaa. MaPS nostaa prässiään ja on hallitsevampi osapuoli. Sen ilmentymänä on iso pinkka kulmapotkuja, jotka Wilppaan puolustus saa kuitenkin painittua toisaalle. MaPS:n Niclas Forssille käy harmillinen käpy, kun hän yrittää nopeasti palauttaa maalipotkua palloa Wilppaan veskarille, jotta tämä pääsisi pistämään pallon nopeasti peliin. Forssin palautus nousee vahingossa Aleksi Juholan yli ylirimaan. Forss oikaisee nopeasti mahdollisen orastavan väärinkäsityksen ajanpeluusta erotuomari Aleksi Kerosen suuntaan.

Forss on seuraavien minuuttien aikana paljon pelinrakennushommissa. Toista puoliaikaa on pelattu kymmenisen minuuttia, kun Forss neppaa Eemeli Heimolan puolittain läpi, mutta Aleksi Juhola pitää maaliluukut kiinni ja tuloksena on jälleen yksi kulmapotku. Forss-Hujala -akseli petaa seuraavaksi paikkaa Frans-Oscar Kankkuselle, mutta vähemmän yllättäen kulmalipulle mennään.

Henri Hujalalla piisasi kuskin hommia

Wilpas selvästi kyllästyy vain puolustamaan kulmapotkuja ja niinpä se ottaa hetkellisesti jälleen otteen pelistä. Se lähtee maalimäärien lisäksi kisaamaan myös kulmapotkujen määristä. MaPS:n Ville Seppästä yritetään erikoistilanteissa korostetulla fyysisyydellä suistaa radaltaan, mutta Seppäsen nahka on kovaa tekoa. Wilppaan Ajalin hommaa takuuvarmasti itselleen tinnityksen, kun hän pahaa aavistamatta kävelee Kerosen ohi juuri, kun tämä ohjaa peliä voimakkaalla vihellyksellä. Oksanen otetaan vaihdosta sisään ja MaPS:n nuorisosasto villiintyy.

Kirjoittaja on jo pyyhkimässä muistiinpanoista tikitakan ja Taponkedon -kaltevuuseroja ruotivan muistiinpanon, kun Forss ja Waltteri Peltola pistävät keskikentällä baletiksi ja Heimola on jälleen paraatipaikalla. Kenttä vaikuttaa tekevän sittenkin tepposen ja nimenomaan Heimolalle, joka ei parillakaan yritelmällä saa lisättyä MaPS:n johtoa.

MaPS otti aikansa

MaPS pistää velikultamaisesti ajanpeluu -moodin sisään. Edessämme olevalta pallopojaltakin pallot hiukan karkailevat. Pikkukoiruuksia on havaittavissa eri puolilla kenttää. MaPS kääntää hyökkäystensä suunnan Wilppaan maalin sijaan kulmalippuja kohti. Aatu Hagelberg saa vielä yleisön hurmioon väkevällä liukutaklauksella ja sitä seuranneella kuljetuksella. Peli päättyy Wilppaan kulmalipulle ja MaPS:n 1-0 voittoon.

Viimeiset sekunnit ja peli pakettiin

Viini: humppaviiniä perjantaipullosta

FC Inter Turku 2 – Salon Wilpas: herkkua

FC Inter Turku 2 ja Salon Wilpas tarjoilivat kaikkien aikojen kolmosen herkkua keväisellä Turku Energia -areenalla. Herkkua oli ylipäätään tarjolla, sillä junnukipsa oli auki ja sieltä kirjoittajakin nappaa matsievääksi koko kauden parhaiten paistetun makkaran. Myös kahvi on kauden parasta. Eikä siinä vielä kaikki, kuten tavataan irvailla. Matsiin oli myös bookattu kuuluttaja eli matsin lisäksi leipää ja sirkushuveja oli toden teolla tarjolla. Sekä siirtokatsomoon että rauta-aidan taakse olikin kertynyt hyvä määrä porukkaa ja myös molemmat Interin kannattajaryhmät olivat edustettuna ottelussa. Myös uudesta kannattajaryhmästä, jonka perimmäisenä tarkoituksen on vihata lähinnä kaikkea, veistellään.

”Valle, Purosalon Valle” -todetaan siirtokatsomosta James Bond -tyyliin ja peli voi alkaa. Inter on ottelun alussa hienokseltaan hallitsevampi joukkue, mutta hyvin pian käy ilmi se, että Salon Wilppaalla on myös riittävät eväät Interin haastamiseen. Pelissä on alusta lähtien reippaanlaisesti tunnetta ja peli on muutenkin suhteellisen fyysistä sorttia. Omaan silmään Inter vaikuttaa suoraviivaisemmalta ja fyysisemmältä joukkueelta, mitä viime kaudella. Yksi tämän ilmentymä on Interin puolustuksen keskustassa komentopaikkaa pitävä Oliver Kangaslahti, joka on vaativalla päällä myös omia pelikavereita kohtaan.

Salon Wilpas haastoi Interiä väkevästi

Alun kutkuttelujen jälkeen peli tasaantuu. Päätuomarin korvat saattavat hiukan punottaa. Salon Wilpas vetää pakastaan erikoistilanteen, jossa ensin simuloidaan kahden vetäjän hetkellistä törmäystä ja sitten paiskataan palloa maalille. Molemmat joukkueet puolustavat hyvin ja täyttävät pallottomana Turku Energia -areenan tyhjät neliömetrit. Vierasjoukkueen kannattajat pääsevät huokailemaan, kun reilu puolen tunnin pelin jälkeen Gino Bergin vapari pomppaa yläriman kautta badel-kentän suuntaan.

Gino Bergin vapari:

Sanalla sanoen Salon Wilpas vaikuttaa huomattavasti paremmalta joukkueelta, mitä kirjoittaja oli puhtaasti intuitiopohjalta povannut. Interin Gesim Voca ei kuitenkaan välitä tästä, vaan hän taikoo aivan ensimmäisen puoliajan lopussa pallon jopa vaarattoman tuntuisen tilanteen johdannaisena Teemu Koskisen vartioiman maalin takakulmaan. 1-0 lukemissa peli pistetään tauolle.

”Buffetissa tarjolla kahvia, pullaa ja vähän muutakin”, kuuluttaja liekittää. Mahdolliset Suomen Cupin kuviot ja tietysti Interin edusjoukkueen hylätty maali puhututtaa. Lisäksi yleisössä pohdituttaa se, että mitä kaikkea Turkuun voitaisiin hankkia samalta toimijalta, joka kaupungille on legendaarisen funikulaarinkin kaupannut.

On kuuluttajaa, kahvia, pullaa ja traktoria

Gino Berg rynnii heti ensimmäisen jakson ensi minuuteilla väkevästi Interin boksiin ja lennähtää Interin puolustuksen avustamana pötkölleen. Tilanteesta tuomitaan rangaistuslaukaus, jonka Berg uittaa itse varmasti maaliin:1-1 ja kellossa 49 minuuttia.

Peli valuu hiljalleen enemmän ja enemmän vieraiden kenttäpuoliskolle, joskin Wilppaan vastaiskut lähtevät vauhdilla ja sellaisista telineistä, että se vaikuttaa myös vaaralliselta. Interin keskikentällä Niilo-Olavi Puustinen kuskaa palloa vakuuttavasti linjojen läpi muutamankin kerran, mutta Wilppaan puolustuksen muuraukset pitävät. Interin Olli Jakonen pääsee kohdistamaan sihtiään kertaalleen melko vapaasta puskupaikasta ennen kuin 71 minuutin on aika toimittaa oikealta tuleva keskitys maaliin: 2-1.

Wilpas ei ehdi kääntämään itseään oikein kunnolla kiriasentoon, kun taas helähtää. Inter pelaa oikealta hyvin suunnitellun vaparikuvion, jossa tyhjä tontti mitoitetaan matalalla syötöllä Vocalle rangaistuspilkun ja rangaistusalueen väliselle kaistalle. Koskinen saa vielä torjuttua Vocan painavan kudin, mutta Koskisesta pomppaavaan irtopalloon liitelee ensimmäisenä Kangaslahti ja pallo löytää pyydyksensä: 3-1. Yhtä sivurajahassuttelua lukuun ottamatta Inter ei höllää kaasulta, vaan jatkaa puskemista.

FC Inter Turku 2 juonimassa kolmatta maalia

Wilppaalta ei enää löydy Super Sieniä tai Tulikukkia ottelun kääntämiseksi. Niinpä Bowser vie prinsessan ja FC Inter Turku 2  täydet kolme pinnaa. Siinä pragmaattisessa tavassa, jolla Inter ottelun napsii nimiinsä, on jotain samaa kuin Pallo-Iirojen viime kauden otteluissa.

Viini: rakenteeltaan tuhti, luonteeltaan ronski ja paikkansa tietävä. Tuoksussa kahvipapujen paahdetta ja suutuntumassa puraisu Kabanossia.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

JyTy-Salon Wilpas: keikka Naantaliin

En tiedä oliko jossain Jyrkkälän suunnalla ryöstetty pankki vai oliko Raisionkokea pitkin saatu joku arvolasti rantautumaan, mutta JyTy eleli sillä lailla leveästi, että se oli masinoinut matsinsa Naantalin ruhtinaskunnan Karvetiin. Nelosen kärkikahina kiinnosti blogin lukijoita eniten tarjolle annetusta neljästä vaihtoehdosta, joten suunta kävi Karvettiin. Autoja on Karvetin parkkipaikalla enemmän kuin olin ajatellut ja yleisöä kiipeää kymmenittäin pienten katsomoiden laudoille. Bongaan katsomosta muutaman mustapinkin JyTyn huivin ja täytyy sanoa, että ne ovat aivan törkeän hienoja.

JyTyn peleistä tuttu oranssi tölkki sihahtaa auki katsomossa. Kenties kyseessä on tuotesijoittelua. Kapteeni Petri Lehtonen hämmentää ensin sekä tuomaristoa että kaikkia muitakin pyytäessään hävityn teikkauksen jälkeen puolen vaihtoa. Humun keskellä hän meinaa napata teikkauskolikon vielä parempaan talteen, mutta tämä ei mene erotuomari Tomi Heikkilältä läpi ja samalla kolikolla teikataan jatkossakin.

Peli alkaa viimeistään teikkauksesta

Salon Wilpas ryhtyy pitämään huolta pelivälineestä, mutta se ei sinänsä huoleta JyTyä, sillä se antaa Wilppaan pyörittää palloa omassa puolustuksessaan ja pistää liinat kiinni aina silloin kuin Wilpas lähtee aktiivisemmin hyökkäämään. JyTyn tiiviinä pysyvä ja hyvin sijoittuva ryhmitelmä pakottaa Wilppaan useasti huonoihin syöttöihin ja JyTy pyrkii iskemään pallonriistojen jälkeen nopeasti vastaan. Erotuomari Heikkilän salliva linja vaatii salolaisilta enemmän sopeutumista ja energiaa, kun se taas tuntuu sopivan paremmin JyTyn pirtaan. Peli onkin ensimmäiset hetket paremmin kotijoukkueen kontrollissa.

Tuure Oldendorff Salon Wilppaan harmina I

Tuure Oldendorff Salon Wilppaan harmina II

Vartin pelin jälkeen se on juuri JyTy, joka pääsee ensimmäisenä arvotonteille. Risto Monnonen irtoaa Wilppaan puolustukselta, mutta Monnosen viimeinen silaus jää Kristian Viitasen syleiltäväksi

”Nyt loppuu ne alibisyötöt”, kajahtaa jostain Wilppaan tukijoukkojen syövereistä. Parin kymmenen minuutin pelin jälkeen alkaa Wilpas pääsemään paremmin syvyyteen ja peli lähtee aaltoilemaan vauhdikkaammin. JyTyllä riittää kuitenkin tässä vaiheessa vielä hyvin jalkaa puolustuspuuhiin ja peli etenee tasaisesti.

Palloja paukkuu rauta-aitojen yli ja kotijoukkueen tukijoukot käyvät niitä vuorovedoin etsimässä. Tauolle mennään 0-0 -tilanteessa.

Useampi on hakenut lähihuoltoasemalta kahvimukeja. Tauko menee muuten hyvin rauhaksiin ja myös toinen puoliaika alkaa rauhaksiin. JyTyn Erkki Vanhasen parannellessa tekonurmen pinnassa koivilleen saamaa kopsua, kysytään häneltä, että tarvitseeko Vanhanen jäitä. Vieressä päivystävä Pasi Salmi ottaa velikullan roolin ja pienen tutkailun jälkeen toteaa Vanhasen voimasanan johdannaisena, että ei Vanhanen tarvitse jäitä, vaan ”rakkautta”.

Pelin kuva jatkuu toisen puoliajan alussa pitkälti samanlaisena kuin se oli ensimmäisenkin aikana. Tosin JyTyn organisaatiota alkaa pallovahdin hommat nyppimään, sillä pallon suhahtaessa jälleen kerran taka-aitojen yli esitetään jo kysymys siitä, että ”hakeeko vetäjä jo?”.

Salon Wilppaan liike pysyy ottelun vanhetessa stabiilimpana, mitä JyTyn ja se alkaakin nostattelemaan maalipeikkoa Lauri Raitalan selän taakse. Wilppaan vasemmalla laidalla Vilho Ståhtström iskee päätään JyTyn muurin niin kauan, että siihen alkaa lopulta muodostua murtumia. Myös Jongtae Yoonin diesel kestää hyvin pienen polton ja Yoon kuskaa kerta toisensa jälkeen palloa kohti JyTyn maalia.

Noin 70:n minuutin kohdalla joutuu JyTyn Juho Nieminen jo pyörittämään vannettaan maaliviivalla, kun Wilpas saa kulmasta hyvin ryminän aikaiseksi. Pian tämän jälkeen pallo saadaan sekä taidolla että tuurilla tökättyä JyTyn puolustuslinjan selustaa, jonne Mohammed Al-Ahadi ryntää hanakasti, mutta Raitala ottaa vielä mallikkaan torjunnan.

JyTy pakotetaan paiskomaan koko ajan enemmän pitkää palloa ja sen hyökkäyspelin variaatot yksipuolistuvat Tuure Oldendorffin tavoitteluksi Wilppaan puolustuksen selustasta. Kertaalleen Oldendorff pääseekin irti, mutta Kristian Viitanen saa torjuttua Oldendorffin kärkkärin. JyTy alkaa ottamaan ennakoidusti hiukan lukua.

Lopulta sitten ilmassa olevat taivaanmerkit realisoituvat. Yoon temppuilee itsensä vasemmalta laidalta  vapaaksi. Yoon kääntää pallon Ståhlströmille sellaiselle kalapaikalle, että saalista nousee aina, kun vain siimat kestää ja nehän kestävät. Ståhlström sijoittaa pallon tarkasti alakulmaan: 0-1.

Jongtae Yoonilla riitti dieseliä koko ysikympiksi

JyTy muuttaa hieman pelitapaansa ja löytää myös lisäpetrolia takakontistaan. Peli painuu Wilppaan päätyyn ja Viitasen maalille. Pallo hieman polttelee Wilppaan puolustuksessa, mutta se kestää JyTyn loppukirin. Peli päättyy. Wilpas voittaa ja samalle se repäisee sarjakärjen kaulaansa jo hieman ratkaisevan tuntuiseen kuuteen pisteeseen.

Viini: oranssista tölkistä, hapanta

JyTy-Salon Wilpas: jalla, jalla

Keli käy kosteammaksi ja kylmemmäksi, kun läntisen-Suomen kolmosdivarin Turun lohko ottaa viimeisiä askeliaan. Yläkentälle kiipesivät alaloppusarjan kahta viimeistä sijaa miehittäneet Jyrkkälän Tykit ja Salon Wilpas. Laskeskelin että pelissä oli sikäli edelleen panosta, että JyTy kampeaisi kolmen maalin voitolla vielä Wilppaan edeltään ja saisi siten edes jonkinlaiset todennäköisyydet sarjapaikan säilyttämiselle.

Kerta Yläkenttää vielä tälle "kesälle"

JyTy kenties Turun alueen ritarillisimpana joukkueena päästi katsojat jälleen maksutta orsille. Se osoittautuu ainakin sikäli peliliikkeeksi, että pian viereeni kiipeä tummasilmäinen poika, joka rummuttaa kysymyksillä: milloin peli alkaa, ketkä pelaa, mikä on kotijoukkue ja onko peli ilmainen? Lisäksi tsekkaamme pojan kännykästä vielä seuraavat Yläkentän pelit.

Pelin edetessä huomaan, että poika toimitti vähintään yhtä paljon katsomoon löytäneen äitinsä kuin omaa asiaansa. Pelin merkitystä alleviivataan ensimmäisen kerran sillä, että Salon Wilpas tahtoo teikkauksen jälkeen vaihtaa vielä puolia. Hyökkääminen keskustan puolen päätyyn siis antaa salolaisten laskelmissa jotain etua.

JyTy aloittaa hyvin ja sen pallonhallintapeli saa jopa tikitakamaisia piirteitä, kunhan aivan alussa pari heikompaa syöttöä on pistetty pois päiväjärjestyksestä. Wilppaalle näyttää sopivan vetäytyminen ja vastaiskujen kyttäily. Sinänsä Wilpas saa tilanteenvaihtojen kautta luotua uhkaa melko korkealla pelaavaa JyTyn puolustuslinjaa vastaan, mutta JyTy on pelin päällä.

-Jalla, jalla!

kuuluu toistuvasti äidin suusta, kun JyTy hyökkää. Poika pinkoo rajojen yli tulevien pallojen perässä ja  kotikatsomo elää myös muuten kotijoukkueen mukana muutaman kovaäänisen kannattajan säestämänä. Yläkenttä on illassa selvästi kotijoukkueen takana, mikä ei koko kauteen peilaten ole aivan itsestäänselvyys ollut. ”Turun piirin omituisin, mutta paras joukkue” kiittää yleisön tuesta, kun vajaa vartti on pelattu. Tuure Oldendorff survoo pallon keskeltä maaliin ja peli on 1-0. JyTy saa maalista entistä enemmän uskoa otteisiinsa ja Kupittaan puolen puista pelmahtaa kymmenen minuutin päästä tuhat lintua taivaalle, kun pallo ahdataan jälleen Wilppaan maalia kohti, mutta tällä kertaa Wilppaan puolustus saa pelastettua pallon pykälää ennen maaliviivaa.

Joku yleisöstä nimittää vierasjoukkuetta taksikuskeiksi. Eetu Tuominen vääntää itsensä laidalta irti ja löytää Oldendorffin pilkun tienoilta. Oldendorffin napakkaa sijoitusta ei mitkään siivekkäät pysty vastustelemaan ja peli on 2-0, kun vasta 26 minuuttia on pelattu. Wilpas vetää kuitenkin pian jokerin taskustaan, kun Jesse Jokiniemi pääsee pamauttamaan melko etäiseltä sektorilta vaparin keskustan päädyn riman kautta maaliin ja Wilpas kaventaa ehkä hieman pelitilanteiden vastaisestikin.

Jesse Jokiniemen vapari:

Maalin jälkeen Wilpas saa otetta pelistä ja hetken näyttää, että salolaiset punnertavat pelin heti kohta tasoihin. Hallintajaksoa kestää kuitenkin vain viitisen minuuttia ennen kuin JyTy pääsee jälleen pelin päälle. Pallo käy kahteen kertaan rimassa ja Kristian Viitanen joutuu kellahtamaan Veeti Niemisen painvan kudin eteen ennen kuin pallo pussitetaan kulmasta kolmannen kerran Wilppaan maaliin, kun ensimmäisen puoliajan kello on muutamaa minuuttia vaille pykälässä. Maali kuitenkin hylätään. Ilmeisesti paitsiona, joten puoliajalle kotijoukkue pääsee vain maalin johdossa.

Torstai-ilta on pikkuisen liian pitkällä kahvittelua varten, joten tauko menee värjötellessä. JyTyn pelaajat ja tuomaristo käyvät vielä maalin hylkäykseen johtanutta tilannetta läpi matkalla pukuhuoneeseen.

Taukomarssilla riitti vielä poristavaa

Ilma viilenee entisestään. Poika tarkistaa vielä, että ketä minä ottelussa kannustan. Wilpas luopuu heti ensimmäisen puoliajan alkajaisiksi pallosta. JyTyn pallonhallinta ei ole ihan niin suvereenin näköistä heti jakson alussa, mitä se oli ensimmäisellä puoliajalla. Kotijoukkueen, pojan ja äidin harmiksi Kevin Kreen karkaa JyTyn puolustukselta melko varhaisessa vaiheessa ensimmäistä puoliaikaa, kiertää maalivahdin ja ottaa aikansa ennen kuin pistää pallon tyhjään maaliin.

JyTy on edelleen vaarallinen, kunhan se saa edes jonkinlaista palloa boksiin ja seuraavaksi halonhakkuuta toimittaa Alex Johansson, joka vie maalinedushässäkän päätteeksi JyTyn 3-2 -johtoon. Ei ne JyTyn maalit mitään kauniita ole, mutta nyt niitä on kasassa kolme ja peliä on vielä 25 minuuttia plus lisäajat tahkottavana. 

Erikoistilanteet ja vapaaehtoinen pallopoika

"Pallopoika" pinkoo supernopeudella rajojen yli menevien pallojen perään ja leikkaa kerran kentän poikkikin. Pelitilanteet menevät koko ajan pikkuisen enemmän painiksi ja tuomari saa rauhoitella pelaajia useampaankin kertaan. Jalkapalloromantikkona JyTyn maali olisi ollut toivottava jo pelin loppuhuipennuksen kannalta, mutta JyTyn rynniessä päälle kapteeni Jokiniemi pistää pelin lopulta tasoihin, kun peli kello tikkaa lähellä yhdeksääkymppiä. JyTyn lisäksi tainnuttavan karatepotkun saa kulmalippu. Lintuparvea muistuttavat kentän päällä vellovat vesimassat tunkeutuvat kankaiden läpi ja siksi loppuvihellyksen jälkeen askel käy tiheästi kohti autoa. Salon Wilpas jää vielä jännittämään sarjapaikkansa puolesta, kun taas Jyrkkälän pinkkejä saa ensi kaudella seurata nelosessa

Viini: pyöräkellarin kotitekoinen

VG-62 – Salon Wilpas: herrasmiesmäisesti kolautellen

Naantalin Kuparivuoreen länsi-Turusta ajettaessa Raision kohdalla blogi saa poliisisaattueen, koska tunnetusti se on se pätkä, jolla maantierosvot lymyävät. EM-kisojen rippeitä oli vielä Naantalissa jäljellä, sillä kirjoittaja bongaa ennen parkkipaikalle kääntymistä Onni Valakarin paidan. Keli on sadetta odottava ja VG-62:llä olisi paikka voitolla kammeta itsensä takaisin sarjakärkeen.

Kirjoittajasta riippuvista syistä lipun ja kahvin ostamiseen menee Mobilepaylla vartti. Monacon tapaan seuraavalla asiakkaalla homma hoituu kultakolikoilla kolmessa sekunnissa. Korona on kurittanut länsi-Suomen Monacon silmäterää eli Naantalin VG-62:sta, sillä buffetista kaikkea ei saa enää eurolla. Ajat ovat ymmärrettävästi kovat.

Puupenkeille kiipeää mukavasti yleisöä. Ottelu kiinnosta siinä määrin ihmisiä, että myös Naantalin Campingin aidan taakse kokoontuu kourallinen jalkapallon ystäviä. Tunnelma katsomossa on letkeä ja paikalla ollaan, vaikka joka ikinen sääntöjen koukero ei olisikaan hallussa, mikä on pelkästään oikein.

Letkeää ja idyllistä meininkiä Kuparivuoren kentällä

Peli lähtee tunnustellen liikkeelle. Kumpikaan joukkue ei prässää talla pohjassa, vaan molemmat luottavat hitaampaan prosessiin. Erityisesti VG-62:lla näyttää olevan selkeät askelmerkit, miten pakkaa liikutellaan ja miten pelissä edetään. Wilpas ehkä enemmänkin sopeutuu pelin virtaan. VG-62 liikuttaa hyökkäyspeliään paljon targetmaisena kärkenä pelaavan Roni Lehmuskosken pudotusten kautta. Wilpas löytää hyökkäyspelilleen tilaa laidoilta VG-62:n tukkiessa keskustan.

Roni Lehmuskoski paini ensimmäisellä puoliajalla kotijoukkueen hyökkäyspelin keskiössä

Kellossa on kymppi, kun Wilppaan Jesse Koskinen säikäyttää kotiyleisön ja sutaisee pallon boksin sisältä hieman maalin ohi. Kellossa on kaksikymppiä, kun kotijoukkueen Veli Hartola lähdettää laadukkaan matalan keskityksen Wilppaan maalille. Elias Ervast pääsee käsineen ohjaamaan pallon pois punaiselta sektorilta, mutta Wilppaan epäonneksi se ohjautuu nurmineliöitään isännöivälle Lehmuskoskelle, joka sijoittaa pallon varmasti maaliin. VG-62 siirtyy johtoon ja liveseurannassa sarjan kärkeen.

1-0 ja bileet

Peli pysyy tempoltaan suht maltillisena, mutta lämpenee muutoin. VG-62 veskaria Riku Tanilaa kolhaistaan. Monte Carlon kasinolle saadaan hetkeksi torimeininkiä. Peli jatkuu kuitenkin hyvässä hengessä, vaikka herrasmiesmäisiä kopautuksia jaetaan puolin ja toisin. Wilppaan Al-Shekhli Ahmed käy kertaalleen läpi, mutta Tanila sulkee kasinon ovet. Puoliajalle mennään kotijoukkueen johdossa.

Wilppaalla on toiselle puoliajalla sikäli selvät sävelet, että se saapuu kentälle selvästi kotijoukkuetta aiemmin. VG-62:n puoliajan ripitys kestää pidempään. Kuparivuoren Calwert-Lewin eli Eetu Leppänen juttelee itselleen toisen puoliajan alkuun keltaisen kortin. Kotijoukkue käy muutenkin erikoisen kuumana ja penkin päästäkään ohjeistetaan don-tasoisesti keskittymään ensisijaisesti peliin. Lehmuskosken jäädessä puoliajalla vaihtoon joutuu VG-62 keittelemään hyökkäyspelinsä uudenlaisista rohdoista.

Erotuomari Samu Halmetniemellä riitti paimennettavaa

Wilpas löytää edelleen laidoilta tilaa ja oikean laidan Vilho Ståhlström on hyvällä pelipäällä. Hän jättää pysyvimmän jälkensä peliin keskittämällä tunnin pelin jälkeen pallon Jani Lehtiselle, joka tökkää pallon tyhjään maaliin ja peli on tasan. Leppäselle siunaantuu pian paikka kuitata Wilppaan osuma, mutta Ervast on nokkelampi. Riparista pallo saadaan maaliin, mutta laidalla veturimiehen lippu on paitsion merkiksi pystyssä. 

1-1 ja bileet

Katsomosta sytytään peliin. Ensin annetaan random -aplodit satunnaisessa kohdassa peliä. Pari minuuttia tästä katsomorakenteista rummutetaan We will rock youn -rytmejä ja kohta saadaan kannustushuutojakin mukaan. Perjantai-illassa tämä ei kuitenkaan siivitä kotijoukkuetta voittoon. Poistun myös itse paikalta ennakoivasti, koska kuntoliiga ei nuku (lähinnä siksi, että pelit ovat niin myöhään) eli velvollisuudet kutsuvat. Tasaisen pelin päätteeksi molemmille joukkueille jää suunnilleen saman verran hampaankoloon. Pistejako on siltikin reilu tulos.

Viini: mallasseppien samppanjamaustettua (vuosimalli 2022?)

Salon Wilpas-FC Inter Turku 2: hellepäivää Salossa

Halikko tarjoaa parastaan. Ensin suojatielle kömpii metsäläisen näköinen kaveri ilman paitaa ja lapio olallaan. Seuraavalla bussipysäkillä paikallinen jonglööri näyttää erikoistemppunsa: sammuminen pysäkin penkille siten, että korkattu pullo roikkuu samaan aikaan kädestä. 

Salon keskuskentällä on vähän vähemmän vaaran tuntua. Kourallinen ihmisiä on löytänyt paikkansa katetusta katsomosta. Olemme koko köörin kanssa liikenteessä, joten myöhästymme auttamatta hieman alusta. Kioskin perusvalikoiman lisäksi kohtaamme erittäin aktiiviset arpamyyjät ennen kuin kiipeämme aurinkoa piiloon katoksen alle.

Katetun katsomon luksusta

Peliä pelataan enimmäkseen Wilppaan päässä. Inter pitää palloa ja Wilpas kyttää vastaiskuja. Silmiinpistävää on se, että aina, kun Wilpas saa pallon, se on vaarallinen. Erityisesti Wilppaan Kevin Green kampeaa itsensä toistuvasti irti Interin puolustukselta ja sitten mennään kovaa sinimustien maalia kohti. Parinkymmenen minuutin pelin jälkeen Green on taas irti, mutta tällä kertaa hänet potkitaan rangaistusalueella nurin ja niinpä pallo sovitellaan täplälle. Jesse Jokiniemen rauhallisen suoritteen päätteeksi Wilpas siirtyy 1-0 -johtoon. Wilppaalla on useampi paikka johtonsa lisäämiseen, mutta sihti on hiukan hukassa. 

Wilppaan maalia ennustavasta hyökkäyspelistä huolimatta Inter piirtää seuraavan pystyviivan tulostaululle. Aron Valavaara on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, kun pallo käännetään kulman jälkilöylyissä maalille ja sitten sitä tuuletteleekin maaliverkot. Katsomosta nousevat riemunkiljahdukset kertovat siitä, että sinimustien kannattajia on paikan päällä tänään useampiakin. 

Puoliaika koittaa. Lapset hyppäävät pituutta ja ottavat spurtteja juoksuradalla. Kello pysähtyy eikä sitä ihan toisen puoliajan alkuun saada käyntiin vedettyäkään.

Wilpas pääsee toisen puoliajan alussakin tulemaan tuhatta ja sataa Interin maalia kohtia. Yksi näistä eskaloi vapaapotkun pariin kymmeneen metriin. Ainakin tämän ottelun perusteella jonkinlaiseksi erikoistilannespesialistiksi leimaantuvan Jokiniemen inhottavasti pomppaava sisäkierteinen kuti kohtaa sivuverkon maalipuiden sisäpuolelta. Wilpas 2-1 -johtoon. Kellossa on 50 minuuttia.

Videolla Jokiniemen vapari ja keskustelua karamellestä

Muutamaa minuuttia myöhemmin Jesse Koski tekee väärin, vaikka tekee oikein. EM-kisoja seuranneet tietävät, että peliä ei saa johtaa 3-1, koska huonosti siinä käy. Koski päättää kuitenkin päättää Wilppaan vastaiskun maaliin ja alleviivata Interin puolustuspelin haasteita. 

Toisella puoliajalla peli näyttää pitkälti samaa ilmettä, mitä ensimmäinenkin, mutta pidempien hallintajaksojen sijaan, Inter pelaa hanakammin pitkiä palloja laidoille Wilppaan puolustuksen selustaan. Tunnin pelin jälkeen Inter rakentaa oikealta laidalta oppikirjamaisen hyökkäyksen, josta seuranneen maalinedushässäkän päätteeksi Valavaara tuplaa maalimäärinsä. 

Pian Interin kavennuksen jälkeen Wilpas vaihtaa Greenin pois kentältä ja tämä vaikuttaa peliin siten, ettei Wilpaalla ole hyökkäyssuuntaan enää samanlaista uhkaa, mitä aiemmin. Peli kääntyy väkevämmin Interille ja sen nopea laiturit ja hyökkääjät alkavat toistuvasti nappaamaan juoksukilpailuja nimiinsä. 

Muistutuksena jalkapalloileville ihmisille: älä mene 3-1 -johtoon

Käydään jo pelin viimeisiä minuutteja, kun väkevää peliä pelannut Jarkko Kokkala pääsee ensimmäisenä palloon räjähtävän spurtin tehneen Jose Gilerin kääntäessä palloa maalille: 3-3. EM-kisojen malliin Wilpas hukkaa 3-1 -johtonsa, mutta Interillä on vielä yksi sana sanottavana. Giler puskee muutaman minuutin päästä rangaistusalueen rajan tuntumasta pallon rimaan. Vaihdosta kehiin hypännyt Ville Viitanen on ensimmäisenä haaskalla ja niinpä Inter tarraa kiinni täyteen pistepottiin. Wilpas käy vielä kertaalleen Interin kenttäpuoliskolla, mutta siltä on juostu pohkeet hapoille ja niinpä Inter ryöstää koko viihdyttävän ottelun aarrearkun.

Paluumatkalla aurinko paistaa silmiin ja Halikon kadut ovat tyhjentyneet

Viini: Halikon iloisesti helmeilevää

Yläkentällä: ÅIFK-Salon Wilpas

Koko Turun yläkenttä toimi estradina ÅIFK:n ja Salon Wilppaan perjantai-illan näytökselle. Bryan Adamsin ”We’re gonna win” kiertää Martin ja Kaupunginteatterin kaikukopassa. Matsin järjestelyt ovat koronasäännöksiä tähän asti kaikkein tunnollisimmin noudattavat. Niinpä reitti lipunmyyntiin käy pukukopin takaa kiertäen.

Kahvit ja vissyt maksetaan mobilepaylla. Mitään yleisöennätyksiä ei tänään rikota, vaikka ottelu on sarjapaikan säilyttämisen tarinassa kriittinen. Käytännössä Wilpas tarvitsisi täyttä pistepottia. ÅIFK ei ole aivan yhtä veitsen terällä, joskin sillä on mahdollisuus nostaa putoamiskamppailun rima sellaisille korkeuksille, jota Wilppaan, EuPan tai VG-62:n on joko vaikeaa tai mahdotonta ylittää.

Wilpas aloittaa väkevästi. Kopissa on nostatettu henkeä ja se näkyy kentällä aivan ensimmäisten minuuttien aikana. ÅIFK tökkää kuitenkin pian salolaisten sisäkumiin ilmaa vapauttavan reiän: keltapaitojen hyökkääjien nopeus säikäyttää vieraat takaisin kantapäilleen. Vauhtiylivoimaa vaikuttaa hetken olevan niin keskellä kuin molemmilla laidoillakin.

Wilpas tuli hyvällä hengellä otteluun

Vartti siihen menee, kun vasemmalta laidalta lähtee kova keskitys. Se ei ehdi montaa metriä kaartaa, kun Severi Lehtinen osoittaa, miksi hän on yksi läntisen-Suomen kolmosen maalipörssin kärkinimistä. Lehtisen tarkka pusku melkein kuudestatoista metristä räpsähtää Wilppaan maaliin. Kotijoukkue siirtyy 1-0 johtoon. Ottelu saa yllätysmomenttia, kun kovaäänisistä alkaa kuulua Mertarannan Anteroa. Kotijoukkueen seurakulttuurista pilkistää mukavaa ironisävytteistä huumoria.

Mertaranta tuntuu olevan hetkellisesti Wilppaalle liikaa. Kanarialinnut ottavat pelin haltuunsa. Maaleja ei ihan heti lisää tulee ja kotisiipien iskutiheys laantuu. Peli tasoittuu ja itseasiassa molemmat pelaavat varsin hyvää jalkapalloa. Hyökkäykset rakentuvat kumirouhetta pitkin fiksusti ja päätyvät vastustajan hyökkäyskolmanneksen tyhjiin tiloihin.  Wilpas on pykälän verran lähempänä maalintekoa

Ottelu pysyi hyvin tuomariston hallinnassa

Mertarantaa päästään kuulemaan toisen kerran ensimmäisen puoliajan lisäajalla. Noel Jeromaa kopautetaan rangaistusalueella nurin. Hyvin tuominneen tuomariston johtotähti Mikko Kiviluoma osoittaa rangaistuspilkkua. Sen kummempia mutinoita ei tuomio vaadi eikä myöskään Jeromaan rangaistuspotku, joka kolahtaa tolpan kautta maaliin. Wilppaan hissi alkaa painua alla odottavaa kerrosta kohti.

Videolla Jeromaan rankkari

Puoliajalla ulkoilmaa ulkona pitävissä kerroksissa on havaittavissa ainakin Salpan, TPS:n ja EuPan logoja. Yleisössä kommentoidaan omia kolmosdivarin matseja. Läntisen-Suomen futisväkeä on kerääntynyt laajalti rauhoittumaan kappeliinsa. Pirteän energinen pallotyttöjen tiimi ottaa kentällä tarvittavat yhteiskuvat ennen kuin toinen puoliaika alkaa.

Toinen puoliaika jatkuu tasaisena. Wilpas on hienokseltaan niskan päällä kanarialintujen hyökkäyksen leputtaessa siipiään. Kymppi on toisen jakson kellossa, kun Kevin Kreen rynnii väkevästi läpisyötön perään. Häntä yritetään horjuttaa useammastakin painopisteestä, mutta Kreen ottaa tonttinsa ja sijoittaa pallon takakulmaan. Wilppaan hissi pysähtyy.

Wilppaan hissi pysähtyi hetkeksi

Tunnin kohdalla palloa käytetään ÅIFK:n rimassa. Sitten tulee puuska syyssadetta ja Arman Palanin takakulman löytävä sutaisu. Kesken seesteisen pelin kotijoukkue siirtyy ratkaisevan oloiseen 3-1 -johtoon. Antero saa toisen encorensa. Kotijoukkue voittaa. Nuoriso nojailee Martin kellertävien kivitalojen seinään. On perjantai-ilta. Ainoastaan EuPa:n ihmeteot ja katsomossakin mainitun ”kunnanjohtajan” käskytys uhkaavat kanarialintujen sarjapaikkaa.

Ainoastaan EuPan ihme voi enää pilata kotijoukkueen juhlat

Viinikuvaus: viiniväen viini

Retkellä: MaPS-Salon Wilpas

Taponkedon kentältä raikuvista huudoista voi jo päätellä, että nyt ollaan divarifutiksen syvässä päässä. Kävelen vielä katsomotiloja kohti, kun kulman jälkeisestä flipperistä MaPS:n Samuli Heininen vetää pisimmän korren ja vie isännät johtoon. Kotijoukkue pelaa vielä länsi-Suomen kolmosdivarin kärkisijoista ja Salon Wilppaan on vilkuiltava peileihin nelosdivarin kaistaa rymistelevän traktorin varalta.

Ottelu jatkuu ilmeisen lämpimänä. Vaikuttaa että suukopua syntyy jokaisen tilanteen jälkeen. Palloa viedään MaPS:n pilkulle ja viimeistään tässä vaiheessa sekä kentällä että Maskun vaihtokopissa läikkyy reilusti hellalle. Pitkän protestoinnin ja hämmentämisen jälkeen Drilon Musaj asettuu pallon taakse. Laukaus suuntautuu painavana kohti vasenta alakulmaa, mutta Ville Seppänen saa kuin saakin ohjattua pallon ohi maalista. Juuri kuin saattaisi kuvitella, että ottelun kiehumispiste on nähty, kutsuu linjatuomari päätuomarin jutulle. Lyhyen keskustelun päätteeksi rangaistuslaukaus uusitaan. Kentän laidalta räiskitään tuomaristolle lähinnä K-18 kamaa.

Musaj painaa palloa kohti samaa kulmaa. Kuti jää hieman enemmän keskelle. Seppänen kellahtaa pallon eteen.  Musaj pääse oman ripariinsa, mutta Seppänen loikkaa taas eteen. Kerta kiellon päälle: Jasha Balinca poimii seuraavan riparin, mutta laukaus kilpistyy Seppäsen avuksi pikamuurin pystyttäneeseen puolustukseen. Jälkikäteen ajateltuna tämä tilanne kokonaisuudessaan saattoi ratkaista pitkälti pelin kulun.

Alla olevilla videoilla molemmat rankkarit.

Pian pilkkukarnevaalin jälkeen Kari-Pekka Koivunen siirtää MaPS:n 2-0 johtoon. Kellonjouset eivät paljo veny, kun vihreävalkoisten sivuvapari loikkaa Wilppaan omasta pelaajasta maalin ja peli on jo 3-0. Koko ylläoleva hässäkkä eletään ottelun ensimmäisen kymmenen minuutin aikana. Tapahtumaköyhäksi ottelua on vaikea haukkua.

Prässin purkua millin tarkkuudella

Vieressäni ottelun kulkua raportoidaan jonnekin englanniksi. Uusi digitaalinen maailma ja vanhan ajan divarijyrsimet löytävä kuhmuraisella Taponkedon nurmella leikkauskohtansa.

Tuomarilla riitti hommia

3-0 -tilanne ei aivan kuvaa ottelun kulkua. Wilpas vie lyhyillä syötöillä peliä eteenpäin ja näyttää pallolliselta pelaamiseltaan jopa kotijoukkuetta paremmalta. MaPS ei turhaa sievistele, vaan tuo pallon tasan niin pitkälle, että se saa painettua pitkiä painepalloja Wilppaan puolustukseen selustaan. Sen jälkeen vihreävalkoiset rymistelevät ykkös- ja kakkospalloihin koko kokemuksellaan ja elinvoimallaan. Juomatauon aikana kotijoukkueen valmentaja jopa antaa satikutia liian lyhyistä syötöistä. Niistä näyttää aina juontuvan vain ongelmia.

Ennen puoliajalle siirtymistä ehtivät Wilppaan hyökkääjät sähisemään toisilleen. Waltteri Peltola nuohoaa pallon kertaalleen keltamustien maaliin. Kuuluttaja huutelee kentän puolelle, että kenelle se kortti tuli ja voisiko kentälle tullut pelaaja hetkeksi kääntyä, jotta nähdään pelinumero. Selväksi käy, että näin täällä Maskussa homma on aina hoidettu ja hoidetaan jatkossakin.

Koppi kutsuu tapahtumarikkaan ensimmäisen puoliajan jälkeen

Olutkarsinan aita ottaa mukavasti painoa vastaan. Siellä muistellaan muutamia vanhoja divarijoukkueita ja todetaan, että Saliini painaa edelleen UPK:ssa, jonka tavaramerkkinä on otteluiden avaaminen vajaalla. Kärtsäriä haetaa puoliksi ja sinappia riittää molempiin päihin. Illassa on aivan oma tunnelmansa.

Salolaisten kopissa on sovittu, että peliä ei luovuteta. Sen aistii, kun toinen puoliaika saatetaan käyntiin. Ehkä juuri tästä syystä palloa kaivetaan parin minuutin jälkeen MaPS:n maalista. Toimittajana Jashar Balinca. Kirin kärki kuitenkin paljastuu tylpäksi, kun samainen Balinca hölmöilee itselleen toisen keltaisen kortin tilanteesta, jossa salolaiset ovat valmistautumassa jo omaan vapariinsa. Vieressä vanhemman pariskunnan mies nostelee ritarillisesti huopaa seuralaisensa harteilla.

Tappiosta huolimatta Salon Wilppaan Jani Lehtinen hoiti tonttinsa tyylikkäästi

MaPS:n peli kulkee toisella puoliajalla enemmän keskikentän kautta. Sekä Peltolalla että Heinisellä pysyy pallo kivasta jalassa. Wilppaan väsyessä MaPS:n Koivunen vaikuttaa koko ajan vaarallisemmalta. Pallo pyörähtää Wilppaan maalin kattoon Koivusen jalkapöydältä, kun 69 minuuttia on pelattu. Kymmenen minuuttia tästä homma menee hattutemppuhullutteluksi. Kuuluttajalle yritetään ilmeisesti hihkaista, että alleviivaisi kudin lähteneen oikealla jalalla, mutta keisari ei kentän hullutteluihin tartu. Joku Wilppaan pelaajista pyytelee opastusta suihkun käyttöön. Liekö sitten vesi jätetty vierasjoukkueen osalta kortille. Peli päättyy MaPS:n 6-1 murskavoittoon. Samalla paikallinen palloseura nappaa sarjan kärkiparin ainakin seuraavaan ehtooseen asti.

Pääkatsomossa kolmisenkymmentä jalkapallon ystävää ja olutkarsinassa toinen mokoma

Viinikuvaus: Taponkedon ikiaikaisista rypäleistä ikiaikaisella kokemuksella raastettu keitto