PIF 2 – MaPS: kylmä ja sateinen tiistai-ilta Pajbackalla

Tosiasiassa kun saavun Aktia Arenalle niin ei ole erityisen kylmä eikä myöskään sada. Joskin Pajbackan päällä olevat raskaat pilveet ovat sen näköisiä, että mukana olevasta sadetakista tuskin on haittaa. Törmään jälleen PIF:n organisaation Heikki Tuomeen parkkipaikalla ja saan tiiviit tunnelmat Paraisten futiksen yleisestä mielialasta. Lisäksi rivien välistä poimin keitä punapaidoista ehkä kannattaisi seurata. PIF:n maaliin on myös VG-62:n organisaatiosta naarattu Milo Kallio.

Peli itsessään on kulkenut jo jonkin aikaan, mutta hämärtyvässä illassa hyvin erottuvalla valotaululla paistaa edelleen 0-0 -lukemat. Aktia Arenan orsille on kerääntynyt kivasti porukkaa. Maskusta Paraisille matkustaneet ovat enemmän oikealla puolella tönöttävällä katsomolla ja kotijoukkueen kannattajat vasemmalla. Peli itsessään on aika klassista divarifutista ja Stokea. Kumpikaan joukkue ei kaihda tilanteen vaatiessa painaa pitkää palloa. PIF rakentaa hiukan rauhallisemmin puolustuksen kautta ja MaPS näyttää pelillisesti koko lailla omalta rouhealta itseltään. Pientä hienosäätöä MaPS:n pelisuunnitelmassa kuitenkin on, sillä yleensä topparin paikalla viihtyvä Aatu Hagelberg pelaa ja hämmentää tällä kertaa keskikentän pohjalla.

Kumpikaan joukkue ei ottelun alkupuolella pääse erityisen vaarallisille maalipaikoilla eikä MaPS:n Niclas Forsskaan vaikuta sellaisella olevan, kun hän riistää puolen kentän tuntumassa pallon. Nopean vastaiskun hakemisen sijaan Forss lähettääkin pallon kaukaa kohti vastassa olevan Kallion vastuualuetta eli kotijoukkueen maalia. Jotain Gesin Vocamaista suorituksessa on, sillä vaikka Kallio saa kätensä väliin, niin pallo putoaa pussiin. Pelimiehen maali.

Niclas Forss juhlimassa Gesim Vocamaista maaliaan

En tiedä hämmentyykö PIF maalista, mutta kello ehtii naksahdella vain muutaman minuutin eteenpäin, kun Forss on irti rangaistusalueen rajalla. Kallio ottaa Forssin kudin kiinni, mutta haaskalle ehtii ensimmäisenä Verneri Parko, jota Kalliot tai kukkulat eivät pysäytä: 0-2.

Ilmeisesti molemmat joukkueet armollisesti odottivat maalien kanssa kirjoittajan saapumista peliapaikalle, sillä kohta kopsahtaa taas. PIF:n Kajus Svanberg pääsee lähettämään oikealta sivuvaparin. Kirjoittajalle käy sillä lailla arkiviikon klassinen, että koittaessa räpsiä kuvia, palloa kimpoaa MaPS:n puolustuksen kautta Henri Forsströmin ulottumattomiin ja peli on 1-2. Koitan pikakelata lähimuistia takaisinpäin saadakseni uusinnan siitä, että mitä oikein tapahtui, mutta valvontakameran nauhat on jo tuhottu niin kuin dramaattisissa tapahtumissa aina. Kolme maalia viiteen minuuttiin on ihan napakka suoritus, vaikkakaan enempää ei enää tule.

Kajus Svanberg virittelemässä tasoitusta

Peli alkaa lämpiämään ja lämpö tarttuu myös yleisöön. Kannattajat löytävät toisistaan vastinparit. Lisäksi tanssipareja haetaan kentällä ja lopulta myös matkalla pukukoppiin. Lähden itse makkaralle, kahville ja hakemaan sadetakkia, koska keli sitä vaatii.

MaPS ottaa oman aikansa kopissa ja lopulta, kun joukkue lähtee talsimaan kenttää kohti, ottaa kotiyleisö heidät hampaisiinsa. Tosin vieraiden puolelta katsomoa lentelee vastakuitteja ja lopulta hoputtamisen syyksi todetaan se, että olisi jo pikkuhiljaa nukkumaanmenoaika. Yleisö on tämän kauden näkemistäni kolmosen otteluista kaikkein polarisoituneinta ja äänekkäintä, mikä tekee ottelutapahtumasta erityisen. Seurojen kannattajat selvästi välittävät omistaan.

Toisella puoliajalla saunakavereita löytyi hyvin sekä kentältä että katsomosta

Peli jatkuu rouheana divarivääntönä.  PIF koittaa hetkittäin hakea pidempiä syöttöketjuja, mutta MaPS:n puolustuspelin koodi ei meinaa paljastua oikein millään ja syötöt karkailevat väärille neliöille. Punapaitojen kentälle vaihdosta juoksuttama Oliver Blomqvist väläyttelee hyvää ja rauhallista pallollista pelaamista, mutta samalla nelonen välkkyy myös vieraiden tutkassa ja Blomqvistin  peli-iloa puudutetaan fyysisellä pelillä.

Vajaa tunti on valotaulussa, kun Samir Achkir pääsee ravistelemaan MaPS:n mehiläispesää, mutta Forsström pitää asemansa eikä hunajapurkille pyrkivä Svanbergään saa peliä tasoihin. Parkkipaikalle lipuu poliisimaija. Korttia nousee molemmille joukkueilla ja myös yleisön desibelit nousevat. Ennen kuin erotuomari Vili Lehtovaara pääsee lepuuttamaan korviaan, ehtii vierasjoukkueen Hushyar Aftab potkia kaikki ottelupallot Pajbackan kiviaitojen taakse.  

Juttua riittää pelaajilla vielä päätösvihellyksen jälkeen, mutta mikään ei muuta sitä, että MaPS:lla oli kyky hakea pinnat kylmänä sateisena tiistai-iltana Pajbackasta. Sarjataulukossa joukkueet jatkavat tasapisteissä ja peräkanaa. Tällä kertaa kukaan ei Tukholman tai St. Etiennen tyyliin juokse kentälle heittelemään soihtuja vahingoittamistarkoituksessa, mikä on yksinomaan hyvä asia.

Viini: arki-illan kolea ja samaan aikaan kuuma