TPK 2 -UPK: sininen kääntötemppu

Aurinko lämmitti lempeästi elämänmakuisen Pansion Kisapuistoa, kun läntisen-Suomen vitosen A1-lohkon "invincibles" eli Uudenkaupungin pallokerho saapui TPK 2:n vieraaksi. Traagisella tavalla kentän kulmalla kököttävä kebab-pizzeria-kioski-kahvila vaikuttaa menneen konkurssiin, joten joudun lupaamaan muksuille lahjonta- tai neuvotteluvalttina luvatut jätskit kotipuolessa lunastettavaksi.

Kirjoittajan erinäisestä syistä venyneen aikaikkunan ohi oli ehtinyt mennä se, että Eemeli Salin oli vienyt UPK:n johtoon heti ottelun alkajaisiksi. Eemeli Salinin takatolpalle leijailevan keskityksen, jonka Salineista Vesa junttaa maaliin, kirjoittaja saa poltettua kuitenkin verkkokalvoilleen: 0-2 ja peliä on pelattu vasta vitonen.

Peli lähti vihreissä merkeissä liikenteeseen

Joku TPK:n hurjapäistä koittaa saksaria, takana olevalta koriskentältä kuuluu rytmistä puhelaulua eli räppiä ja lämmin päivä vaikuttaa rytmittävän pelin tempoa. Keskialueella molemmilta syötöt hiukan karkailevat ja niinpä peli läiskyy puolelta toiselle kuin aallonmurtajalla konsanaan. UPK vaikuttaa olevan pykälän verran pelin päällä. Autotehtaan jätkät rakentavat peliään rauhassa puolustuskalustonsa kautta kaikissa muissa pelin vaiheissa paitsi maalipotkuissa, joista UPK:n veskari lennättää ei ainoastaan pitkää, vaan erittäin pitkää palloa ikitammen korkuisia Salineja kohti.

Kymmenen minuutin kohdilla TPK:n Victor Djibalene karkaa laidalta ja taittaa pallon takatolpalle, mutta Sakari Minkkisen ohjaus ei suuntaudu riittävästi lounaaseen, vaan pölähtää takarautoihin. Tovia myöhemmin UPK:n Eemeli Salin jysäyttää vähän kauempaa lämpöohjaimeensa yläkulman ottaneen kudin, mutta hiukan korkeaksi jää. Puolen tunnin pelin jälkeen Eemeli Salin irrottaa vasemmalta laidalta Severi Marttilan, mutta Jesse Soraluoma nostaa käpälänsä Marttilan kudin eteen.

Räp jatkaa pauhamistaan ja lonkeroa aukeaa. Soraluoma pitää tuotantolinjansa kriittisillä hetkillä kiinni, kun lopputuotetta yrittävät molemmat Salinit ja Marttila. Hallin ovella käy TPK:sta Djibalene, mutta hänen kutinsa napsahtaa maalin renkaaseen sellaisella voimalla, että pölykapselikin saattaisi tippua. Ennen tauolle siirtymistä muistikirjaan piirtyy vielä Arian Rasulzadan taituruus ja aktiivisuus TPK:n keskikentällä.

”Los blancosia” kehutaan sairaaksi biisiksi ja kentän laidalla on draamaa, kun yksi pelivuoroaan odottavista TuTon pelaajista on unohtanut pelipaitansa kotiin. TPK on erittäin terävä toisen puoliajan alussa. Ensin Eetu Kaukinen tinttaa rimaa rummuttaen Rasulzadan keskityksen verkon perukoille. Muutaman minuutin kuluttua tästä Kaukinen puhkoo syötöllään UPK:n puolustuslinjan, jonka takaa Djibalene löytää sekä tontin että pallon. Djibalenen matala kuti tuo pelin tasoihin, kun kellossa on 51 minuuttia.

”Ei kahta ilman kolmatta”, sanotaan ja tämä pitää kutinsa myös Pansion illassa. Kaukinen hakee keskitystä maalille, mutta hänen aikeensa blokataan. Kaukisen kanuuna on kuitenkin ensimmäisenä irtopallossa ja jos yläkulmaan suhahtavan kudin edessä ei olisi ollut erikoisvalmisteista ja murron estävää maaliverkkoa, niin pallo olisi luultavasti lentänyt Pernon telakalle asti: 3-2 ja TPK on aivan käsittämättömällä tavalla pyöräyttänyt pelin kymmenessä minuutissa aivan uuteen asentoon.

TPK väänsi pelin toisen puoliajan alkajaisiksi aivan uuteen asentoon

UPK hakee nopeaa kuittia ja Eemeli Salin-Severi Marttila -akseli nostaa useampaan otteeseen UPK:n maaliodottamaa, mutta viimeinen piirto ei vaan pysy paperilla. Koriskentällä käydään puolitotista läpänheittoa kauppa-alueista. UPK:n Niklas Antola väläyttelee vasemmalla erikoiskikkasarjan, jossa on kaikenlaista moovia käärmeenkielestä alkaen, mutta pilkun kohdilla syöttöä päivystävä Salin ei saa kroppaansa riittävästi pallon taakse ja kuti kierii ohi maalista.

Victor Djibalene UPK:n puolustuksen kiusana

Tuomari hätyyttelee pikku-jäpiköitä pois kentältä. Peli hiukan lämpenee loppua kohden ja karjahduksia kuuluu tasaisempaan tahtiin. Sitten aivan loppuhetkillä melko seesteisissä tunnelmassa vellonut peli kiehahtaa ihan levylle asti, kun UPK saa hyvästä paikasta vaparin, mutta pallon saattaminen vaparin antopaikalle vaatii merimiespainia. Vaparista siunaantuukin vaarallisenoloinen tilanne, mutta pallo pomppii TPK:n maalin ohi. Niille sijoille peli päättyy ja UPK joutuu luopumaan vitosen "invincibles" leimastaan tämän kauden osalta.

Lopussa lämpöenergiaa nousi muualtakin kuin ilta-auringosta

Viini: ensin totaalisen vihreää ja sitten täysin sinistä

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

Suomen Cup: lauantaipotpuri

Lauantai-ilta Kupittaalla oli täynnä räntää, kuraa, kylmää tuulta ja futista. Suomen Cupin ympärillä kuhisee, sillä FC RP:n ja TPK 2:sen välinen ottelu kuului jo edellisenä iltana Hunters Inn:ssä viereemme istuneen satunnaisen juhlaseurueen puheissa. Seurojen ja muun lajia seuraavien toimijoiden some -pöhinä on selvästi osunut kohdeyleisöönsä.

Lasten harrastusten rytmittämän päivän ensimmäinen Suomen Cupin räpsähdys tulee KaaPon ja Turun Kisa Veikkojen pelistä. Edelliskautena kolmosdivariin pudonneen KaaPon asento tulevaan ”kaikkien aikojen kolmoseen", josta useammat seurat yrittävät sarjajärjestelmän muutosten takia ”Do or Die” -meiningillä ylös, ei ole aivan vielä valjennut kirjoittajalle. Sen sijaan, jos blogi matkaisi Uuteen-Seelantiin Ngāi Tahu -heimon vieraaksi ja kysyisi juuri puhumaan oppineelta Tipeneltä Turun Kisa Veikoista, niin vastaus olisi takuuvarmasti se, että joukkueella on projekti käynnissä, jonka tämä kauden ainoa tavoite on nousu nelosdivariin.

Lauantaipotpuri

KaaPon puolustus vaikuttaa varsin fyysiseltä ja jopa häijyltä, mihin pirtaan myös Interin -reserveistä kaapatun Yeesser Barbatan hankkiminen sopii. Sinänsä TuKV ei ole minkään totaalidominoinnin uhri, vaan se saa tasaisesti tuotua omia hyökkäyksiään KaaPon kenttäpuoliskolle, joka generoi sekä vapareita että kulmapotkuja.

Potpurin ensimmäiset tahdit KaaPon ja TuKV:n tahtiin

Yksi blogin vuosikerta siirtyy katukauppa -tyyliin povitaskusta toiseen. KaaPon Jani Jussilla veivaa vasurinsa auki ja pudottaa sisään päin kiertävän kudin maaliin. Peli on 0-4. Wiljam Wikström lisää KaaPon johtoa rangaistuspotkusta, kun peliä on pelattu 79 minuuttia. Wikström pussittaa pienen sipsutuksen päätteeksi pallon vastustamattomasti maalin. Ottelun loppulukemat taltataan tauluun tovia myöhemmin, kun Lauri Valli ohittaa Antti Niemelän (vai onko tämä vain kentille palannut Antti Niemi in disguise?) matalalla sijoituksella: 0-6.

Kisureiden organisaation ytimestä kerrotaan pelin jälkeen, että loukkaantumiset ja kuumetaudit olivat riepotelleet joukkuetta ennen ottelua, mikä selitti tulosta ”ja eihän KaaPo päässyt ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin aikana muutenkaan mihinkään”. Blogi saa myös kuittia siitä, että heti, kun Byyri oli huomioinut sen, niin kirjoittaja ei katso enää pelejäkään kokonaan. Näin se on. Viini on noussut ja nousee jatkossakin päähän.

Jo edellisenä iltana puhututtanut TPK 2-FC RP -matsi ottaa KaaPon ja Kisureiden matsin kanssa läpystä vaihdon. Vesi puskee jo talvivaatteiden kankaista läpi ja kerrastoja ei selvästi ole kirjoittajalla tarpeeksi. Paikalle tulee poliisiyksikkö eli kyse on ilmeisen korkean riskitason ottelusta. Jotain bretonia on kuitenkin siinä, että poliisien jalkautuessa kura- ja jäävellin joukkoon, on toisella RuPan -huivi kaulassa. ”Isompi kuin maapallo” ottaa jälleen uusia asteita nahkaansa.

TPK 2:n ja FC RP:n ottelu keväisissä tunnelmissa liikenteeseen I

TPK 2:n ja FC RP:n ottelu keväisissä tunnelmissa liikenteeseen II

Ruskon kannattajia putoilee hiljalleen enemmän ja enemmän paikalle. Kati Eivola nostaa lupaamansa katoksen FC RP:n kannajakatsomon viereen ja se tuleekin olemaan ottelun aikana kovassa käytössä. FC RP:llä on ottelun alussa aivan tuhannen miljoonan markan paikka, mutta ylivoimahyökkäyksessä askelmerkit eivät osu ja salama-alku imeytyy takaisin ukkospilveensä. 

Taistelupari ehtii liippaamaan katsomoon purettua palloa päällään kohti Kupittaa nelosta ennen kuin TPK:n  Victor Djibalene purjehtii läpi ja kiertää ohi vastaan rynnänneen Jesse Juutilaisen: 1-0 ja kellossa 7’. Salama-alusta ei enää voida ehkä puhua, mutta ehkä pallosalama -alusta sitten? 

”Ei haittaa” kuuluu kannattajakatsomosta, mutta kuitenkin sellaisella äänenpainolla, että ehkä se sittenkin haittasi.

Vartti on peliä tikattu, kun Djibalene prässää pallon Juutilaselta ja pistää pelin 2-0:aan. FC RP ajautuu siis tilanteeseen, jossa sen tulisi toistaa edellisen kierroksen La Ramontadansa. Tässä kohtaa nappaan taisteluparin katsomon orsilta mukaani ja lähdemme hakemaan reissuprinsessan taitouinti treeneistä. Ennen paluutamme Djibalene on täydellistänyt päiväänsä puhtaalla hattutempulla.

Iloa, valoa ja jne...

...myös toisella puoliajalla

TPK:n kannattajayksiköstä, joka nauttii samankaltaisia virvokkeita, joita kirjoittajakin oli hyödyntänyt edellisenä iltana niin Ismo Alangon keikalla kuin sen jälkeisillä Pyhän Patrickin kesteillä, lentää kuittia Ruskon pelaajien suuntaan. Eivolan katoksen alla on tunkua. Savua nousee vain savukkeista ja kuulemma tuomari on käynyt myös puhuttelemassa seuruetta siitä, että mikäli vierasesineitä lentää kentälle, niin ensin peliä keskeytetään ja sitten se tarvittaessa siirretään uuteen ajankohtaan. TPK:n Djibalene tekee neljännen maalinsa ja sillä sysäyksellä lähden muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle Turku Energia -areenalle. Peli päättyi lopulta 5-1 TPK 2:lle.

Muksut päätyvät räntäsateen sijaan valitsemaan auton takapenkin ja medialaitteet. Turku Energia-areenalla Suomen Cupin keväisemmistä sääolosuhteista kisasivat FC Inter Turku 2 ja Hangö IK. Ilmeisesti Hangon kenttäolosuhteet olivat pakottaneet ottelun Turkuun. Se varmasti sopi niiden parinkymmenen hengen iltasuunnitelmiin, jotka olivat koitosta tulleet kentän laidalle todistamaan. Saan ensi käden tietoa siitä, että AC Oulu on tasoittanut Liiga Cupin välierä -ottelussa pelin 1-1:een FC Inter Turkua vastaan. 

Illan viimeisessä ottelussa Hangon IK:n maalilla riitti tunkua

Vahvistunut ja uusiutunut FC Inter Turku 2:n nousuprojekti lienee myös Tipenelle tai vähintäänkin hänen äidilleen Marthalle selvä. Inter on sähäkällä energialla liikenteessä sekä pallollisena että pallottomana. HIK pyristelee vielä alussa vastaan ja se saa pieniä hässäköitä erikoistilanteista Interin maalille, mutta sen tina alkaa ottelun edetessä väistämättä sulamaan. 

Kahdenkymmenen minuutin pelin jälkeen Interin Anton Vyyryläinen paikantaa nousunsa päätteeksi takaviistoon kurvaavalla syötöllä Gesim Vocan rangaistusalueen rajan tuntumasta. Profiilihankinnan sijoitus rikkoo Piñatan ensimmäisen kerran ja peli on 0-1. Vauhti sen kuin vain kiihtyy ja Interin sähäkkää pelaamista on ilo seurata. Tosin sitä seurataan vierestäni myös kännykän ruudulta ja kun homma menee Oulussa rankkareilla, niin huomio imeytyy pois paikan päältä.

Kevättä ja kaikkien aikojen kolmosta kohti

Oulussa rankkareita painetaan pitkän kaavan kautta. Samalla Inter 2 venyttelee verkkoja. Myös Voca tehtailee hattutempun lauantain illassa. Sen kankaassa on tarkkaa sijoitusta sekä ”määrämittaisena” että sisäänpäin kiertävänä lähtevää sisäterännostoa. Myös Joona Enbuska vetää yhden viivan tukkimiehen päiväkirjaan. Vieressä vitsaillaan siitä, että olisiko nyt oikeasti tiedossa se kaikkien aikojen kolmonen, jonka jälkeen sarja voidaan lakkauttaa. Mene ja tiedä, mutta FC Inter Turku 2:n peliesitys herättää huolta ainoastaan tulevien vastustajien suuntaan. Voiko olla niin, että vuodesta toiseen futisforum -totuutena tiedetty TPK:n varma nousu ei sittenkään tapahdu?

Peli puhalletaan 0-4 -tilanteessa tauolle. Siihen päättyy kirjoittajan livefutis -potpuri. Ottelu itsessään oli päättynyt lopulta melko pysäyttäviin 0-14 -lukemiin. 

Viini: liikennevalo -drinkin malliin rosesta, valkoisesta ja punaisesta aseteltu