PIF 2 – Pallo-Iirot: sinikeltainen Tsingis Khan

Ruska reunustaa Saaristotietä. Pallo-Iirot dominoi sekä somessa että pelikentillä, joten Rauman Tsingis Khanin ylittäessä Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajan, on kirjoittaja paikalla. Matsi on läntisen-Suomen kolmosen ääripäiden matsi, Pallo-Iirot ehti varmistaa paikkansa kakkosen kirkkaissa saleissa jo aiemmin viikolla ja lupauksia herättävästä kauden alusta huolimatta PIF 2:n kohtaloksi oli jo tovi sitten vahvistunut lisäkiepin hakeminen nelosdivarista.

Pallo-Iirojen viimeinen ryöstöretki tämän kauden kolmosessa

Aktia LKV areenalla vaikuttaa olevan enemmän raumalaisia kuin kotijoukkueen kannattajia. ” Sexy Football Kimmo Hörkkö” -lakanaa ripustellaan ja ääniä avataan Elias Ahteen seikkailuista ”kaikkien pikkuhousujen alistajana ja hirveän miekkansa hilpeänä kalistajana” kertovalla chäntillä. Kannattajat ovat oletettavasti hakeneet vauhtia kauden päätöskamppailuun jo edellisestä yöstä. 

Kentällä vaikuttaa olevan kuitenkin eri meininki. Sekä Pallo-Iirojen valmentaja Kimmo Hörkkö että kapteeni Otto Schultz piiskaavat joukkuettaan vielä kunnon esitykseen tavalla, josta tulee etäisiä kaikuja somessa kiertäneeseen tarinaan Alex Fergusonista ja Ryan Giggsistä Mestareiden liigan voiton jälkeen. Ferguson uhkaili voitetun finaalin jälkeen pelaajia sopimusten puruilla ja Giggs pyysi paluukoneessa musiikkia pienemmälle, jotta joukkue ehtii levätä ennen seuraavaa matsia. No ehkä Pallo-Iirot oli kuitenkin hieman rennommalla otteella liikenteessä.

Mikko Jalkanen aka Ferrari tai tuhatjalkainen pistää Pallo-Iirot johtoon viiden minuutin pelin jälkeen kipittämällä laidaltaan pallon kanssa vastustamattomalla nopeudella vapaaksi ja ohittamalla kudillaan Milo Kallion. Peli painuu muutenkin Piffenin päähän. Schultz on pari minuuttia Jalkasen maalin jälkeen ohjaamassa Jalkasen ilmaan saattamasta kulmapotkusta  Pallo-Iirot jo 0-2 johtoon, mutta ohi menee. 

Piffenin pakasta mielenkiintoisena uutena tuttavuutena esiin nousee Jean-Guy Akpa Akpro, joka laitapakkina pujotellessaan raumalaisten pelaajia potkitaan muutamaankin kertaan nurin ensimmäisten minuuttien aikana. Viimeistään toisen puoliajan aikana Akpro osoittautuu jo selkeästi pelimieheksi ja saapa nähdä, mikä rooli hänelle tulee Piffenin ensi sesongissa siunaantumaan.

”Shoot!” kuuluu yleisöstä ja Luis Toomeyhan tekee työtä pyydettyä. Toomeyn kuti pyörähtää Piffenin pakin jalasta kimmoten ylärimaan. Paljon ehti pelin ensimmäisen kymmenen minuutin aikana tapahtua, sillä Elias Ahdekin käy samassa aikaikkunassa vielä kolkuttelemassa Kallion maalia, mutta Kallio saa poimittua Ahteen lähentelyn alakulmasta.

Vaarantuntua ilmassa: Luis Toomey pallossa ja Elias Ahde juoksee pystyyn

Pallo-Iirot kalastelee Piffenin hyökkääjiä paitsioon korkealla puolustuslinjalla. Ahteella on parikin paikkaa ennen kuin peli hetkeksi lämpenee Piffenin John Walleniuksen törmäillessä Miko Lainioon ja Jami Halmisen käydessä tasoittelemassa puntit. Hetken kopsuu puolin ja toisin. Ahde roikottaa melkein puolesta kentästä pallon Piffenin maalin ylärimaan ennen kuin Pallo-Iirot sahaa hienosti boksissa kotijoukkueen puolustuksen kakkosnelosiksi. Toomey painaa hienon sommitelman päätteeksi pallon alakulmaan: 0-2 ja niissä lukemissa mennään myös tauolle.

”Herra dominan ruoska sivaltaa, Oskari Ohvo teillä pyyhkii lattiaa”, kuulu kentän laidalta, kun Ohvo lähtee laittamaan säärisuojia jalkaan. Myös TPS:n ja Piffenin ykkösjoukkueen ennätysyleisölle pelattu ykkösen matsi puhututtaa.

Pallo-Iirot hallitsee toisella puoliajalla peliä, jossa on jo hiukan kaasulta hölläämisen meininkiä. Tilanteeseen tarttuu Akpro, joka riistää pallon omalla kenttäpuoliskollaan ja tykittää määrätietoisesti Pallo-Iirojen boksiin asti. Sieltä Akpro kääntää pallon takaviistoon Aaron Westerlundille, joka tällää pallon voimalla maaliin: 1-2 ja pallo toimitetaan juosten punanuttujen toimesta keskiympyrään. Pinnat kiinnostavat edelleen.

Debyyttinsä tehnyt Piffenin Jean-Guy Akpa Akpro väläytteli tänään

Pallo-Iirojen kuitti tulee kuitenkin nopeasti, kun sinikeltaisten Arttu Virtanen saa pitkän juoksuna päätteeksi pallon oikealle laidalla. Pahasti ei Virtasen  seuraava valinta voinut pieleen mennä, kun hän tavoittelee syötöllään ties kuinka monta maalia tällä kaudella tehnyttä Ahdetta eikä se pieleen menekään. Ahde ohjaa hilpein mielin pallon maalin Piffenin puolustuksen edestä: 1-3 ja kellossa 65 minuuttia.

Maaliahne Elias Ahde paineistamassa Milo Kalliota

Vieressä poika ja isä juttelevat FPL valinnoista. Molemmilta löytyy Cancelo, mutta pojallapa onkin tuoreena kasvona Bruno Guimaraes, joka tulee osoittautumaan todelliseksi neronleimaukseksi. ”Ahde! Vasemmassa kädessä mangopirtelö ja oikeassa jallupirtelö” kuuluu katsomosta ja taas on aika lähettää blogin tutkiva journalisti selvittämään raumalaisten salakieltä

Hörkkö saa kiitosta valinnastaan, kun hän päästää Ohvon kentälle joskin palaute kentälle on valmennuksen toimesta edelleen upseeris- tai sotapäällikömallia. Piffenin Eemeli Elomaa yllättää vastassa olevan Miko Lainion kaukaa. Kellossa 88 minuuttia. Kaukaa onnistuneet roikotukset ovat olleet läntisen-Suomen kolmosen A-lohkolle tällä kaudella jotenkin hyvin leimallisia. Tasoihin asti ei Piffenin punnerrus kuitenkaan riitä ja kortitonta lokakuuta viettäneen Aleksi Makkosen päättäessä pelin raumalaisyleisö remahtaa hurraamaan ja pian roiskuu sampanja.

Pallo-Iirot voittaa ja jatkaa ensi kaudella pelejä kakkosessa

Pallo-Iirot nousee kakkoseen eikä tiettävästi ole koskaan tulossa takaisin kolmoseen pinnoja ryöstelemään.

Viini: viinaa Mongoliasta ja vastateurastettu kolmosen vuohi

FC Inter Turku 2 – PIF 2: jaksaa, jaksaa

Vielä on läntisen-Suomen kolmosdivaria puolisentoista viikkoa jäljellä. Viilenevät illat ja Pallo-Iirojen dominanssi sarjassa olivat sillä tavalla purreet yleisömassaan, että rauta-aidan takaa sai melko vapaasti hakea oman nojailupaikkansa. Paraisilla futiskausi on ollut kaikin puolin vaikea ja sekä Piffenin ykkös- että kakkosjoukkueet tulevat tasohyppelypelissä putoamaan yhdellä levelillä alaspäin. PIF 2:sen alkuhuuto ei vaikuta olevan luovuttaneen joukkueen alkuhuuto eli jotain viimeisistä peleistä on tarkoitus edelleen hakea.

Jaksaa, 

jaksaa.

Peli aaltoilee aivan alussa kentän molemmissa päädyissä. Inter saa porattua hyökkäyksiään paremmin syvyyteen ja aina vieraiden boksiin asti. Jo viiden minuutin pelin jälkeen Jarkko Kokkala pujottelee boksiin ja koittaa sijoittaa sisäsyrjällään palloa alakulmaan, mutta punaisten veskari Milo Kallio saa kellahdettua pallon eteen.

Inter hallitsee peliä minuutti minuutilta enemmän ja lopuksi pelin kuva vaihtuu jo kevyen dominoinnin puolelle. Piffen pääsee kyllä Interin ensimmäisen prässilinjan läpi, mutta sen jälkeen loppuvat eväät ja liike Interin puolustuslinjan murtamiseen. Pallot jäävät Interin pakkien etupuolelle, mistä Inter painii pallon hyvällä saldolla itselleen ja palauttaa pelin kohti Piffenin maalia. Piffenin Paulus Kopperoinen saa ehkä eniten haastettua Interin puolustuspelaamista, mutta peli vääntyy väkisinkin sellaiseen asentoon, jossa odotetaan Interin maalia.

Paulus Kopperoisen vapari:

Ryan Mahuta kuivaa boksin sisältä painamallaan kudilla kahdenkymmenen minuutin jälkeen vesipisarat Piffenin maalin takatolpan sisäpinnasta. Kopperoinen nokittaa lähettämällä ihan hyvännäköisen yläkulmaa hakevan vaparin, jonka Tino Kangasaho lukee erinomaisesti ja nekkaa pallon päädystä yli. Pian tämän jälkeen Interin Anton Vyyryläinen vääntää itsensä väkevästi laidalta vapaaksi. Vyyryläinen saa käännettyä pallon keskelle ja pienen pystyflipperin päätteeksi Ryan Mahuta survaisee pallon maaliin: 1-0.

Puolen tunnin pelin jälkeen Inter tarjoilee todellisen oppikirjanäytteen. Elmeri Oksanen irroittaa Jose Gilerin oikealta laidalta. Giler petaa syötön takaviistoon, jossa Kokkala päästää pallon ohitseen ja Mahuta pistää sen varmasti pesään: 2-0.

Inter hakee vimmatusti ensimmäisen puoliajan lopussa vielä kolmattakin osumaa, mutta siltä Piffen säästyy. Muistikirjan sinimustilta plus riveiltä löytyy kuitenkin Valentin Purosalon eleettömän varma pelaaminen oikeana pakkina.

Tauon jälkeen kentälle kävelevältä Piffenin Santeri Ripatilta pyydetään hattutemppua. Ihan suoriltaan Ripatti ei siihen sitoudu.  

Ilta on entistä pimeämpi ja pelin painopiste pysyy Piffenin kenttäpuoliskolla. Mahutalla ja Yeesser Barbatalla synkkaa jälleen hyvin, joten vasemman kaistan raiteet eivät missään nimessä pääse ruostumaan umpeen. Tunnin pelin jälkeen Mahuta rynnii määrätietoisesti boksiin ja saa haettua Piffenin puolustukselta sellaisen kontaktin, että erotuomari Vili Lehtovaara viittoo pallon pilkulle. Mahuta pistää pallon rankkarista hieman jorginhomaisesti maalin takarautoihin ja ottaa nimiinsä samalla puhaan hattutempun: 3-0

Ryan Mahutan Jorginhot:

Elmeri Oksanen ottaa selvästi esimerkkiä Mahutasta. Oksanen saa myös koivilleen haastaessaan Piffenin pakkeja oikealla laidalla ja pilkulle mennään. Oksanen valitsee eri kulman, mutta kolauttaa kuitenkin rankkarinsa myös takarautoihin: 4-0 ja pakko todeta, että desibelit eivät Oksasen tai Mahutan maalien jälkeen juurikaan nouse. 

Hiukan ne sentään nousevat, kun Oksanen ja Kokkala pelaavat hienon Piffenin puolustuslinjan jähmettävän seinän boksin vasemmalla laidalla. Oksanen sijoittaa kuvion jälkeen pallon varmasti takanurkkaan: 5-0 ja ilmeisesti valmennukselta oli tullut ohjeistus, että vain erityisen hienoja maaleja saa hehkuttaa. Kellossa 84'.

Elmeri Oksasen rankkari:

Kentän laidalta alkaa kuulua sellaista tajunnanvirtaa, että André Breton hengettömänäkin tuntee varmasti kateudun piston sydämessään. Samaan narratiiviin menee viereisen kentän puolelta tullut tilannetiedustelu, johon pokkana ja itsevarmasti vastataan: peli on 2-2. Piffen tasoitti just.

Ihan tasoihin asti Piffenin ei kuitenkaan pysty punnertamaan, mutta Kopperoinen iskee lisäajalla vielä väkevästi vasemmalta laidalta Interin boksiin ja kaventaa pelin 5-1:een. Niihin lukemiin peli myös päättyy.

Viini: hehkua ja puraisu aidosta absintista

PIF 2 – MaPS: kylmä ja sateinen tiistai-ilta Pajbackalla

Tosiasiassa kun saavun Aktia Arenalle niin ei ole erityisen kylmä eikä myöskään sada. Joskin Pajbackan päällä olevat raskaat pilveet ovat sen näköisiä, että mukana olevasta sadetakista tuskin on haittaa. Törmään jälleen PIF:n organisaation Heikki Tuomeen parkkipaikalla ja saan tiiviit tunnelmat Paraisten futiksen yleisestä mielialasta. Lisäksi rivien välistä poimin keitä punapaidoista ehkä kannattaisi seurata. PIF:n maaliin on myös VG-62:n organisaatiosta naarattu Milo Kallio.

Peli itsessään on kulkenut jo jonkin aikaan, mutta hämärtyvässä illassa hyvin erottuvalla valotaululla paistaa edelleen 0-0 -lukemat. Aktia Arenan orsille on kerääntynyt kivasti porukkaa. Maskusta Paraisille matkustaneet ovat enemmän oikealla puolella tönöttävällä katsomolla ja kotijoukkueen kannattajat vasemmalla. Peli itsessään on aika klassista divarifutista ja Stokea. Kumpikaan joukkue ei kaihda tilanteen vaatiessa painaa pitkää palloa. PIF rakentaa hiukan rauhallisemmin puolustuksen kautta ja MaPS näyttää pelillisesti koko lailla omalta rouhealta itseltään. Pientä hienosäätöä MaPS:n pelisuunnitelmassa kuitenkin on, sillä yleensä topparin paikalla viihtyvä Aatu Hagelberg pelaa ja hämmentää tällä kertaa keskikentän pohjalla.

Kumpikaan joukkue ei ottelun alkupuolella pääse erityisen vaarallisille maalipaikoilla eikä MaPS:n Niclas Forsskaan vaikuta sellaisella olevan, kun hän riistää puolen kentän tuntumassa pallon. Nopean vastaiskun hakemisen sijaan Forss lähettääkin pallon kaukaa kohti vastassa olevan Kallion vastuualuetta eli kotijoukkueen maalia. Jotain Gesin Vocamaista suorituksessa on, sillä vaikka Kallio saa kätensä väliin, niin pallo putoaa pussiin. Pelimiehen maali.

Niclas Forss juhlimassa Gesim Vocamaista maaliaan

En tiedä hämmentyykö PIF maalista, mutta kello ehtii naksahdella vain muutaman minuutin eteenpäin, kun Forss on irti rangaistusalueen rajalla. Kallio ottaa Forssin kudin kiinni, mutta haaskalle ehtii ensimmäisenä Verneri Parko, jota Kalliot tai kukkulat eivät pysäytä: 0-2.

Ilmeisesti molemmat joukkueet armollisesti odottivat maalien kanssa kirjoittajan saapumista peliapaikalle, sillä kohta kopsahtaa taas. PIF:n Kajus Svanberg pääsee lähettämään oikealta sivuvaparin. Kirjoittajalle käy sillä lailla arkiviikon klassinen, että koittaessa räpsiä kuvia, palloa kimpoaa MaPS:n puolustuksen kautta Henri Forsströmin ulottumattomiin ja peli on 1-2. Koitan pikakelata lähimuistia takaisinpäin saadakseni uusinnan siitä, että mitä oikein tapahtui, mutta valvontakameran nauhat on jo tuhottu niin kuin dramaattisissa tapahtumissa aina. Kolme maalia viiteen minuuttiin on ihan napakka suoritus, vaikkakaan enempää ei enää tule.

Kajus Svanberg virittelemässä tasoitusta

Peli alkaa lämpiämään ja lämpö tarttuu myös yleisöön. Kannattajat löytävät toisistaan vastinparit. Lisäksi tanssipareja haetaan kentällä ja lopulta myös matkalla pukukoppiin. Lähden itse makkaralle, kahville ja hakemaan sadetakkia, koska keli sitä vaatii.

MaPS ottaa oman aikansa kopissa ja lopulta, kun joukkue lähtee talsimaan kenttää kohti, ottaa kotiyleisö heidät hampaisiinsa. Tosin vieraiden puolelta katsomoa lentelee vastakuitteja ja lopulta hoputtamisen syyksi todetaan se, että olisi jo pikkuhiljaa nukkumaanmenoaika. Yleisö on tämän kauden näkemistäni kolmosen otteluista kaikkein polarisoituneinta ja äänekkäintä, mikä tekee ottelutapahtumasta erityisen. Seurojen kannattajat selvästi välittävät omistaan.

Toisella puoliajalla saunakavereita löytyi hyvin sekä kentältä että katsomosta

Peli jatkuu rouheana divarivääntönä.  PIF koittaa hetkittäin hakea pidempiä syöttöketjuja, mutta MaPS:n puolustuspelin koodi ei meinaa paljastua oikein millään ja syötöt karkailevat väärille neliöille. Punapaitojen kentälle vaihdosta juoksuttama Oliver Blomqvist väläyttelee hyvää ja rauhallista pallollista pelaamista, mutta samalla nelonen välkkyy myös vieraiden tutkassa ja Blomqvistin  peli-iloa puudutetaan fyysisellä pelillä.

Vajaa tunti on valotaulussa, kun Samir Achkir pääsee ravistelemaan MaPS:n mehiläispesää, mutta Forsström pitää asemansa eikä hunajapurkille pyrkivä Svanbergään saa peliä tasoihin. Parkkipaikalle lipuu poliisimaija. Korttia nousee molemmille joukkueilla ja myös yleisön desibelit nousevat. Ennen kuin erotuomari Vili Lehtovaara pääsee lepuuttamaan korviaan, ehtii vierasjoukkueen Hushyar Aftab potkia kaikki ottelupallot Pajbackan kiviaitojen taakse.  

Juttua riittää pelaajilla vielä päätösvihellyksen jälkeen, mutta mikään ei muuta sitä, että MaPS:lla oli kyky hakea pinnat kylmänä sateisena tiistai-iltana Pajbackasta. Sarjataulukossa joukkueet jatkavat tasapisteissä ja peräkanaa. Tällä kertaa kukaan ei Tukholman tai St. Etiennen tyyliin juokse kentälle heittelemään soihtuja vahingoittamistarkoituksessa, mikä on yksinomaan hyvä asia.

Viini: arki-illan kolea ja samaan aikaan kuuma

VG-62-PIF 2: sykkeennostattaja

Aurinko helotti myös Naantalissa, kun täksi kaudeksi kolmosdivariin noussut PIF 2 saapui haastamaan VG-62:sta. Huolimatta siitä, että kyseessä oli Suomen aurinkoisimman ja onnellisimman kaupungin isännöimä ottelu, niin kevähanget olivat pakottaneet pelin Kuparivuoren sijaan Karvetille. Mantereen puoleisille kompakteille pikkukatsomoille oli noussut hyvä määrä futiksen ystäviä. Tunnistettavissa oli myös se, että Paraisilta oli tullut oma hillitty kannattajakuntansa seuraamaan peliä.

PIF on alussa terävämpi ja esittää kenties koko pelin parasta futista juuri ensimmäisenä puoliajan alussa. Pelaajat liikkuvat ja pallo liikkuu. Hiukan uneliaasti aloittaneet keltapaidat hölkkäilevät pelin alussa punapaitojen ja pallon perässä.

Ottelun alkupuolella erotuomari Mikko Kiviluoma pääsee ensimmäistä kertaa puhuttelemaan VG-62:n Eetu Leppästä suunsoiton jälkeen ja toteaa samalla, että seitsemän minuuttia siinä tällä kertaa meni. Katsomosta todetaan, että viimeksi meni vain viisi eli olisiko tämä vihreän kortin paikka. Kortteja ei tässä kohtaa vielä nouse.

PIF sen sijaan rakentaa kulmapotkusta matalalla keskityksellä hyvän paikan itselleen ja Kajus Svanbergin kulma pomppaa suoraan maaliin. PIF ottaa ansaitusti kuskin paikan. Pian tämä jälkeen punapaitojen Samir Achkir pääsee puolittain karkuun, mutta viimeistely-yritys jää eteen kellahtaneen Mikael Salmelan syliin.

PIF 2 aloitti vahvasti ja pääsi jo hyvissä ajoin tuulettelemaan ensimmäistä osumaa

Vartin paistattelun jälkeen VG-62 pääsee paremmin pelin rytmiin mukaan. Samuli Mikkonen on lähellä onnistua rangaistusalueen reunalta lähettämässään kudissa, mutta rimaan pamahtaa. Montaa minuuttia ei tästä kuitenkaan kulu, kun Mikkonen löytää enemmän tilaa PIF:n linjaan takaa hiukan keskemmältä. Pallo löytää Mikkoselle, joka painaa vastustamattomalla matalalla kudilla pelin tasoihin.

Ensimmäinen satsi kipsan makkaroita myydään loppuun. VG-62 ottaa pelin haltuunsa ja näyttää väistämättömältä, että se tulee pian tasatilanteesta keulapaikalle. Ottelun haukkakohdaksi muodostuu kuitenkin kesken VG-62:n hallintajakson lähtevä punapaitojen vastaisku. Pallo ajautuu vasemmalle laidalle Achkirille, joka heittää sisäänpäin kiertävän pallon maalille. Näyttää jo siltä, että Salmela nappaa marjan, mutta pallossa on sen verran kierrettä ja liukkaria, että se karkaa Aaron Westerlundille, joka pyyhältää Salmelan ohi pallo jaloissaan. Salmela pyyhkäisee Westerlundin nurin. Kiviluoma nostelee joulukorttia ja osoittaa pilkun suuntaan. Achkir laittaa pilkun sisään.

Samir Achkirin pilkku

Sinänsä punakortin vaikutus ei vielä ensimmäisellä puoliajalla hirveästi näy, vaan keltapaidat saavat soviteltua pelin temmon itselleen sopivaksi ja tuotua pallo vaarallisesti vieraiden maalille. Niinpä ennen taukovihellystä Mikko Leppiniemi kimmottaa väkevästi pomppunsa vielä Karvetin pinnasta ja puskee kulmapotkusta tulleesta pallosta pelin tasoihin.

Kahville lähdetään 2-2 -lukemista. Peli on varmasti ollut yleisölle mieleen, mutta valmentajille ehkä enemmän hiuksia harmaannuttavaa.

Pelissä oli omat lämpimät hetkensä ja Mikko Kiviluomalla piisasi paimennettevaa

Pelissä riitti VG-62:n valmennukselle purtavaa

Naantali pelkkää aurinkokatsomoa

Piffenin maalivahti Rasmus Knuts pyytää omiltaan toisen puoliajan alussa lisää tempoa pallolliseen peliin ja vastalahjaksi hänelle tarjotaan lippistä, josta Knuts kieltäytyy. Oman seisomakatsomopaikkani viereen hiipii PIF:n organisaatiossa toimiva Heikki Tuomi, joka sattuu myös olemaan kirjoittajan vanha valmentaja vuosien takaa. Tuomen kommenteista valottuu syy siihen, miksi PIF:n peli vaikuttaa vähän puristelulta: alla on pitkä tappioputki, mikä on vienyt rentouden.

Siinä rupatellessa Achkir sohaisee päivän toisen maalinsa maalinedushässäkästä, kun toista puoliaikaa on pelattu vain muutama minuutti. On varmaan melko selvää, mihin ottelun hetkiin Telmo Manninen tulee jatkossa vaatimaan skarppiutta. Ennen kuin VG-62 saa pelinsä taas paremmin uomiinsa ehtii Kasper Fröjdö hiippailemaan pilkun kohdalle ja lisäämään vieraiden johdon 2-4:ään.

Peli jatkuu melko klassisena divarivääntönä, missä on paljon kaksinkamppailuja ja hyökkäyksiä pyritään päättämään suoraviivaisesti. Tuomen syke ehtii heilua jo punasektorilla ennen kuin Leppänen karkaa läpi. Knuts saa pelattua pallon vielä pois Leppäsen jaloista, mutta irtopallossa on ensimmäisenä Joni Sivula, joka muuttaa matsin taas maalin peliksi, kun varsinaista peliaikaa on vartti jäljellä. 

VG-62 rynni lopussa päälle, mutta Piffenin puolustus kesti

VG-62 painaa vimmatusti päälle ja aihion tynkää tasoitukselle on, mutta PIF repii ja raastaa riittävästi, jotta tappioputki saadaan poikki ja pinnat matkaavat Paraisille. Paarman pureman lisäksi Naantali jättää viihdyttävän matsin jäljen kirjoittajan kasvoille.

Viini: vauhdilla kaikesta käsille saatavista keitetty