Peimari United-KaaPo: boksiin, boksiin!

Aurinkoiseen lauantaihin oli ladattu paljon tapahtumaa, kun kansakunta odotti leijonien lätkäpeliä ja Käärijää. Sauvon suunnalla herkuteltiin vielä edellisten lisäksi kaikkien aikojen kolmosen paikalliskamppailulla, kun KaaPo ylitti Paimion ja Sauvon rajat ja saapui Peimari Unitedin vieraaksi. Tapaan Kunnallis – ja paikallislehden Jan Sundmanin Hakkispaanan parkkipaikalla. Juttelemme niitä näitä ennen kuin Sundman puhuu meidät portilla sisään otteluun. Turun lähiseudun futisseuroille varoituksen sana: blogi tulee käyttämään jatkossa samaa taktiikkaa välttääkseen sisäänpääsymaksut. Erityisesti niissä otteluissa mennään puhumalla sisään, joissa ei alun perinkään ollut sisäänpääsymaksua.

Hakkispaanan Peimari-Areenan hulppeissa puitteissa, joista voisi mallia ottaa useampi ylemmänkin tason seura, on lauantaibrunssia ja kahvittelua käynnissä. Peimari Unitedilla oli allaan kirvelevä 3-2 -tappio loppuhetkiltään varsin lämpimäksi helähtäneessä matsissa MaPSia vastaan. KaaPo oli pelannut 2-2 tasurin kotipyhätössään VG-62:ta vastaan eli pinnat kiinnostivat varmasti molempia.

Peimari United palasi voittokantaan KaaPoa vastaan käydyssä ottelussa

Nimivahva Peimari United on ottelun ensimmäisellä jaksolla pykälän verran vieraita pelissään edellä. Molemmat joukkueet olivat hakeneet peliraamatun samoilta sivuilta elementtejä peleihinsä, sillä ne rakensivat pallollista peliä ensin rauhallisesti puolustuksen kautta, mutta ensimmäisen prässilinjan ohitettuaan pallo lähti nopeasti vastustajan linjan taakse laitaan. Peimari United pystyy toteuttamaan pelitapaa paremmin ja KaaPon Mirco Pettersonin, joka löysi itselleen painikaverin Djibril Lakhista, perään kuuluttama ”kokeillaan nyt välillä jotain muutakin” tiivistää vierasjoukkueen hyökkäyspelin yskähtelyä.

Laidoilla riitti ottelussa trafiikkia

Peimari United pääsee piirtämän viivan tulostaululle, kun Jonatan Nunesin vasemmalta lähettämä keskitys hakeutuu Daniel Ferreira Piresin hollille. Pires siirtää pelivälineen hallitusti maaliviivan yli 1-0, kellossa 18 minuuttia ja äänentoistossa ”Cha, Cha, Cha”. Ottelu pysyy hienokseltaan Peimari Unitedin hallinnassa maalin jälkeenkin. Sekä Solomon Duahilla että tyylikästä ulkoteräkutia esitelmöineellä Piresillä on parhaat paikat pidentää kotijoukkueen johtoa. KaaPolla sen sijaan on vaikeuksia löytää reittejä Peimari Unitedn maalille asti. Sen parasta antia on Yeesser Barbatan elegantti pallollinen ja palloton pelaaminen keskikentän pohjalla. Futisniiloille pettuleipää tarjoaa hetkittäin myös Barbatan ja Peimari Unitedin Sami Rähmösen keskikentän väännöt.

KaaPo saa ekstravaihdetta aivan ensimmäisen jakson loppuhetkillä, mutta maaliin asti pallo ei toimitu. Haen santsikahvit kotikylän seuran mukaisesti brändättyyn kahvikuppiin ja makkarakin paistuu Peimarin Sisu nimellä. Vaihdan puoliajalla myös muutaman sanan Peimari Unitedin organisaation Miia Suurosen kanssa, jonka sanat hehkuvat ylpeyttä Peimari-Areenan puitteista eikä ihmekään, sillä ne ovat Tip Top ja kaiken kaikkiaan 160 -katsojaa on saapunut niistä nauttimaan.

Hakkispaanan lehtereillä riitti futiksen ystäviä

Toinen puoliaika polkaistaan käyntiin. Erotuomari Vili Lehtovaara ottaa otteluaan tiukemmin näppeihinsä ja laputtaa KaaPon vaihtopenkkiä. Ottelussa on auringon paisteen lisäksi joukkueiden fyysisyyden näkökulmasta pientä laukalle lähdön auraa, mutta Lehtovaara suitsii ja johtaa peliä hyvin. Pelin kuva toisella jaksolla hiukan muuttuu, kun Peimari United nostaa kärkiprässiään. Samalla sen pakka hiukan venyy, mikä avaa KaaPolle enemmän tilaa vastaiskuille. Barbatakin käy vierailemassa Peimari Unitedin boksissa, mikä olisi saattanut enteillä KaaPon tasoitusta, mutta Peimari Unitedin kokonaisuudessaan hyvin pelannut puolustuslinja kasaa tukkeja maalille vievien virtojen eteen.

Toisella puoliajalla tilanteita luotiin tasatahtiin

”Boksiin, mene sinne boksiin!” napautetaan Peimari Unitedin mummi-ultra osastolta sellaisella päättäväisyydellä, että kyseisen kannattajan hyökkäyspelin ykkösteesi käy kaikille varsin selväksi. Viesti ei meinaa mennä perille, joten sama kehotus viskataan uudemman kerran kentän suuntaan, mikä levittää hymyä ilta-auringosta nauttivan yleisön kasvoille. 

Hiekkaa valuu tiimilasissa. Peimari United antaa muutamia helpohkoja vapareita KaaPolle, mikä houkuttelee dramaattisia käänteitä ottelun suuntaan. KaaPo ottaa veskariaankin Jesse Peltosta loppuhetkillä mukaan boksiin, mutta mikään ei auta. 

Peimari United saa pelattua hyvän pätkän pelistä KaaPon kulmalipulla pois. Pires veivaa pilkun kohdalla kertaalleen jalkaansa vapaaksi, kun yleisöstä kuultua huutoa mukaillen 100 minuuttia on pelattu. Kuti ei löydä pyydykseen, mutta pian sen jälkeen peli päättyy. Parhaiden pelaajian palkinnot jaetaan vielä ei ”kunnanjohtajan" (blogin sisäpiiri ja euralaiset tietävät), vaan kaupunginjohtajien toimesta.

Sekä hyökkäys- että puolustusuuntaan hyviä otteita esittänyt  KaaPon Yeesser Barbata oli yksi ottelun hahmoista

Viini: kesäinen, juuristaan ylpeä ja brändinsä osaava sauvolainen.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

MaPS-Peimari United: humppaa ja hulinaa Taponkedolla

Perjantai oli Taponkedolla pelipäivä, kun hyvän pelivireen lisäksi huomionarvoisesti vieraskannattajia peleihinsä keräävä MaPS sai isännöitäväkseen kovilla odotuksilla kauteen ladatun Peimari Unitedin. Masku kohtelee blogia hyvin ja matsikioskista löytyy kirjoittajalle kausikortti. Kahvia valutellessa selviää kuitenkin, että Peimari United on ehtinyt painella jo 0-2 johtoon ennen kuin life-football -balancen välillä kiikkuva kirjoittaja ehtii paikalle. Kolmosessa melkoista profiilihankinnan leimaa kantavat Alim Moundi ja Solomon Duah ovat nopeaan tahtiin iskeneet maalin mieheen.

Perjantai Taponkedolla päättyi kotikylän humppaan

Rauta-aidan viereltä irrotaan hetkeksi tervehtimään kirjoittajaa ja huikataan, etten varsinaisesti ole missannut mitään. Peimari Unitedin Sami Rähmönen riplaa itsensä vasemmalta laidalta irti ja kääntää pallon boksin rajalle. Sieltä pelmahtava kuti pölähtää kuitenkin maalin yli. MaPS lennättää kodikkaaseen tyyliin palloja toppareidensa voimin Peimari Unitedin puolustuksen selustaan. Yks näistä pomppaa paineistetun mustapaidan käteen ja pallo pistetään täplälle.  Aleksi Hagelberg lennättää veskarin vasempaan nurkkaa ja vierittää pallon oikeaan: puolen tunnin kohdalla peli on 1-2 ja MaPS:n kirivaihde napsahtaa päälle. Katsomossa  pyörii muutama vihertävä huivi ropellin lailla.

Aleksi Hagelberg uittaa rankkarin sisään

MaPS on tasoittaa pelin hetimmiten, kun Antti Niemiselle pedataan rangaistusalueen rajan tuntumaan mukavanoloinen tontti, mutta Niemisen kuti menee tiiliskiven verran maalin yli. Kotijoukkue ei tästä jää kuitenkaan rakennusvirastolle reklamoimaan, vaan pian Niclas Forss hakee terassin samoilta neliöiltä ratkaisua. Dhiego Bento loikkaa vielä yläkulmaan putoamassa olevan kudin eteen, mutta siinä tiimellyksessä Jari Oksanen on löytänyt itselleen Mario Brosta tutun tähden ja kirmaa muun sienimaailman kansan ihmetellessä ensimmäisenä irtopalloon: 2-2 ja 37min. Oksanen pistää tuuletuksen pötköttäen.

Pötkötystuuletus + hyppypotku = uusi musta

Peli menee puoliajalle MaPS:n hienoisessa hallinnassa. Peimari Unitediin verrattuna sillä vaikuttaa olevan selkeämmät askelmerkit pelisuunnitelmissa niin avoimen pelin kuin erikoistilanteiden tiimoilta. Santsikuppeja lähdetään täyttämään 2-2 -lukemissa. Lämminverisimmät löytävät tiensä myös auki olevalle anniskelualueelle. Santsikupin kylkeen lähtee matsimakkara. Samalta grilliltä pyydetään myös jonossa seuraavana olleen toimesta konjakkia, mutta sellaiseen ei lain tai laittomuudenkaan puolesta oltu varauduttu.

”Juokse, juokse” -huikkaa linjatuomari ilmeisesti päätuomarin suuntaan. Niclas Forss väläyttelee tavaramerkkiään eli kutakuinkin pellon toiselta laidalta lähtevää kaukolaukausta, jonka Bento hädin tuskin saa nepattua maalin yli. MaPS on hitusen Peimari Unitedia hallitsevampi joukkue. Se on erityisen terävä myös kaksinkamppailuissa ja kakkospalloissa. Peimari Unitedin paras sauma siunaantuu Pedro Dinizille, joka pääsee puolittain karkuun. Dinizin kuti suhahtaa kuitenkin puolikkaan tiiliskiven verran yläkulmasta yli. 

Katsomossa TPK:n ja TPS Akatemia -ottelun tulos puhututtaa. Kuninkuussarjan oletetut voimasuhteet vaikuttavat olevan hyvin paikallisen futiskansan tiedossa. MaPSin Mico Laaksonen on ensimmäisenä Peimari Unitedin puolustuslinjan laudoitukseen putoavassa pallossa. Laaksosen yläkulmaan leikkaava ulkosyrjäkuti on sellainen, että se saisi varmasti Ricardo Quaresman halkeilemaan kateudesta: 3-2 ja pelikellossa 77minuuttia. Peimari Unitedin leiristä pyydetään paitsiota, jota se ei saa. MaPS:n nuorisoultrilta lähtee paitaa päältä, mikä kirvoittaa vieressä pohdinnan siitä, että onko se ikääntymisen merkki, jos paidattomuus kirvoittaa ensimmäisenä ajatuksen siitä, josko keli on liian kylmä sellaiseen.

Skenensä tunteville ei välttämättä tule yllätyksenä, että Peimari Unitedilla alkaa popcornit poksumaan. Organisaatiosta Olli Dahlille nostetaan punaista korttia vaihtopenkin puolelle.  MaPS paiskoo palloa rauta-aitojen taakse ja käyttää aika montakin kikkakakkosta ajan pelaamiseen. Omaksi suosikiksi nousee Forssin tuomaristolle viestimä sääntömuutos tai ainakin mahdollinen sitä koskeva viesti siitä, että vaihtopelaaja pitää ottaa ulos aina vaihtokopin puolelta. Mene tai tiedä, mutta tuomarit linjaavat, että vaihtoon menevän tulee mennä lähimmän sivurajan yli. Tähän dialogiin menee muutamia sekuntteja.

”Se on väärä pallo!”, huudahdetaan palloa kiireellä heittävälle Peimari Unitedin pakille tiimalasin tyhjentyessä. MaPS kutsuu hiukan vaarallisenoloisesti painetta viimeiset minuutit  boksiinsa, mutta mikäpä siinä, kun puolustus luutii tarvittavat. Desibelit nousevat ja peli päättyy. Tai ei se ihan päätykään. Lämmöt eivät vierasjoukkueella ota laskeakseen ja kiukaalle lentää yksi jos toinenkin maustemitallinen Masku -humppaa. Dinizille nousee vielä punainen kortti positiossa, joka on jo tekonurmen ja anniskelualueen puolessa välissä. Tuomariston kunniaksi on sanottava se, että se pitää ottelua lieassaan, vaikka peli on jo päiviä sitten puhallettu päättyneeksi. Tulos ei kuitenkaan pelin kuvaa puijaa, vaan paremmalla pelisuunnitelmalla ja terävämmällä asenteella pelannut MaPS ansaitsee 3-2 -voittonsa ja siirtyy sarjakärkeen.

Ylitöiksi menee ennen kuin peli saadaan oikeasti päätökseen

Kirjoittajalle tarjotaan poistuessa vielä toistakin kausikorttia. Yhdellä kuitenkin pärjätään!

Viini: laadukas paikallinen humppajuoma, jonka joukossa teelusikallinen sauvolaista tulilientä

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa:

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

Kausi kääröihin: FC TPS-FC KTP

Turussa futiskautta päätettiin jo aika perinteiseksikin muodostuneilla nousu/putoamiskarsinnoilla. FC KTP:n ja FC TPS:n Kotkassa pelaamat kiikarit enteilivät Turun mustavalkoiselle puolelle harmaata kauden päättymistä. Oli vaikea nähdä, että KTP pelaisi kolmen tuntia plus lisäajat ilman maalia. Se merkitsi lähtökohtaisesti sitä, että TPS:n pitäisi napauttaa palloa pussiin vähintään kahdesti.

Kylmä tuuli puhalteli stadionin rakenteiden ja syyskankaiden läpi. Ottelu oli alusta alkaen tiheätunnelmainen. Panosten raadollinen kovuus heijastui painavina taklauksina ja ottelun alkuhetkillä useampikin pelaaja päätyi tuoksuttelemaan Veritaksen kuhmuraiseen kuntoon päässyttä nurmea. Rummut ja kannatushuudot paukkuivat. Kirjoittajalla pöydällä oli kaksi asiaa. Toisaalta Turun derbyt hienoina futispäivinä, mutta toisaalta myös luita ja ytimiään myöten futiskaupunkina tunnetun Kotkan kohtalo. Tavallaan olisi ollut mukava pitää molemmat elementit osana Veikkausliigan kattausta, mutta futisromantiikka on yksi asia ja kilpaurheilulliset asiat sitten toinen.

Sekä Sami Rähmösen...

...että Mika Ääritalon ammattifutisurat saivat päätöksensä Kupittaalla

Pelillisesti ottelun oli viihdyttävimmillään ensimmäisen vartin ajan, jolloin peli aaltoili molempiin päihin ja puolittaisia rokotuspaikkoja oli molemmila raitapaidoilla, mutta maalisuoni pysyi piilossa. Pelin edetessä Kotka luopui pallon hallinnasta. Samalla ottelu kääntyi TPS:lle. TPS:n hyökkäykset kulkivat verrattain paljon oikean laidan ja peliuransa viimeistä matsia pelanneen Sami Rähmösen kautta. Rähmösen askel oli kevyt ja keskityksissäkin ideaa, mutta KTP:n viherpaidat löysivät itsensä toistuvasti pallojen eteen.

Videoilla vaparin mallia KTP:n Asier Arranzilta

Puoliaika juoksee tiimalasinsa tyhjäksi. Kahvi lämmittää kämmeniä pahvimukin läpi. Otteluparin ensimmäinen maali antaa odottaa itseään.

TPS on toisella puoliajalle entistä enemmän pelin päällä. KTP:n hyökkäykset harvenevat entisestään. Siltä tuntuu välillä puuttuvan keskikenttä kokonaan ja vastaiskuaihiot hyydytellään omatoimisesti. Jos tämä on osa Argo Arbeiterin pelikirjaa, niin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. TPS on joukkueista parempi, mutta karsintamatsien voittamisessa on tyypillisesti ollut enemmän kyse muusta kuin pelkästään pelillisistä asioista.

Tunti ei ehdi tulla täyteen, kun kolahtaa. Niklas Pyyhtiä juoksee KTP:n puolustuksen ja keskikentän väliin. Santeri Haarala bongaa Pyyhtiän syötöllään. Pyyhtiä ottaa pallon eteensä ja lähettää kauniisti kaartavan keskityksen. KTP:n puolustus ei ole ehtinyt merkkaamaan Albijon Muzacia, joka jatkaa pallon tyylikkäästi suoraan ilmasta maaliin. KTP:n osalta tilanne ei itsessään ole sen hankalampi kuin tähänkään asti, koska se on edelleen maalin päässä Veikkausliigan parrasvaloista. Pelillisesti KTP vaikuttaa jäävän entisestä enemmän telineisiin, mutta TPS ei saa momentumistaan enempää irti.

Mika Ääritalo saatellaan seisaalta taputtavan yleisön alta vaihtoon. KTP lähettää ulkoiselta habitukseltaan Real Madridin Marceloa muistuttavan David Ramadingayen kehään. Joko jommankumman joukkueen pelisuunnitelman tai jonkin muun syvälle jalkapallon lainalaisuuksin painetun pykälän johdosta ottelun hallinta lähtee kääntymään KTP:lle.

Tarina saa jotenkin niin ilmeisen päätökseen: Ramadingaye pistää oman Martinsillan grillin pystyyn. Hän pyöräyttää pihvin molemmat puolet keskikentällä kypsäksi ja siirtää paistoksen Matias Paavolalle, joka laskee pihvin sopivan lämpimien hampparisämpylöiden väliin. Paavola lähettää polttavan valkosipulin katkuisen keskityksen maalille. Luukulla päivystää Antti Mäkijärvi, joka asettelee loput lisukkeet täydellisesti pakettiin ja ojentaa lopputuotteen kauniin puskun muodossa kotkalaiselle futisyleisölle. Kassa kilisee. Vieraskatsomo räjähtää. Tähän asti lähes mitäänsanomaton KTP sanoo viimeisen sanan.

Turun derbyt pelataan ensi kaudella kolmosdivarissa. Tervetuloa veikkausliigaan Kotka!

KTP juhlimassa tasoitusta

TPS:n kausi...

...päättyi pettymykseen

Tervetuloa Veikkausliigaan KTP!

Viinikuvaus: rommia vihreävalkoisen satamakaupungin ruumasta.

FC Inter-TPS: no drama necessary

Taivaan kappaleet ovat hyvässä asennossa. Pilvet ovat alhaalla ja ilta on mukavan lämmin. Koko viikon ajan on ollut sellainen fiilis, että Inter palauttaa kaupungin valtikan sinimustalle puolelle. Suonenvedot ovat loppuun nyitty ja nyt pelillinen laatu ratkaisee.

Ihan mutapainiksi peli ei pääse, vaikka vettä on ropissut pitkin päivää. Inter laittaa raskaan kelin kaluston hyökkäykseen. Taskuraketit saavat odottaa vuoroaan. Tifoja rullataan auki ja TPS:n kannattajakatsomossa rätisee. Ensimmäiset herjat lentävät, kun José Riveiro astelee Veritaksen nurmelle. Interin kannattajakatsomo vastaa.

Ilta oli pedattu FC Interille...

...vaikka mustavalkoisen pinnan alla myös kyti

Molemmat joukkueet aloittavat pelin varsin varovaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Interin pelisuunnitelmassa on painotettu sitä, että alkuun ei anneta TPS:lle maalia. TPS saa ottelun alkupuolella kulmansa, mutta pallo pomppaa melkein pystysuoraan kohti tulostaulua. Pian tämän jälkeen liekehtivä Filip Valenčič riistä pallon Alim Moundilta. Valenčič höyryää tovin kohti TPS:n maalia ennen kuin pallo vapautuu Benjamin Källmanin viimeisteltäväksi. Källman kohteliaana nuorena miehenä kilauttaa pallon tolppaan, jotta vanhempi herrasmies Timo Furuholm pääsee pistämään maalitilastoaan koreammaksi.

Maalin jälkeen Inter käynnistelee vaihde vaihteelta hyökkäyspeliään. Tilaa löytyy sekä laidoilta että TPS:n puolustuslinjan edestä. Pelin panokset ovat jätetty määrittelemättömäksi, mutta TPS:n osalta ne saattavat olla karsintapaikan välttämisen kannalta välttämättömät. Siksi TPS:n flegmaattisuus kaksinkamppailuissa on yllättävää.

Vartti menee peliä, kun Sami Rähmönen muistuttaa Källmania edellisestä tempustaan ja talloo tämän jaloille. Tilannetta seuranneesta vaparista Connor Ruane lähettää komean sisäkierteisen TPS:n maalille. Arttu Hoskonen pongahtaa pientä pisamaista kaltevuutta tavoittelevassa kaaressa kaikkein korkeimmalla ja pudottaa pallon maaliin. Hoskonen vaihtaa kuulumiset Interin kannattajakatsomon kanssa ennen kuin palloa kiikutetaan keskipisteelle.

TPS:n pelissä ei mikään oikein muutu ja Inter jatkaa mustavalkoisen kakkosnelosen sahaamista. Derbyn lautapino tulee kasattua ensimmäisen puoliajan lisäajalla. Metsureina toimivat Aleksi Paananen ja edelleen kipinöitä kantapäistään roiskiva Valenčič. Källman painaa pölkyn pinoon tyylikkäällä chipillä, jonka alla Jere Koponen haroo kosteaa syysilmaa.

Toinen puoliaika menee hieman pelailuksi. Inter rakentaa muutaman paikan heti alkuun, mutta viimeistelyissä ei ole aivan samaa terävyyttä, mitä ensimmäisellä puoliajalla. TPS saa pelattua Interin toppareiden eteen matalia palloja ja selustassa siintää enimmäkseen kosteaa nurmea, mutta Interin puolustus jatkaa suvereeneja otteitaan ja vie karkkikaupan kaikki karkit. Selusta jää koskemattomaksi. TPS vaikuttaa lannistuneelta ja Inter varmistelee voittonsa. Ottelu ei kasva varsinaiseksi klassikoksi, mutta se sementoi Interin aseman Turun ykkösseurana sinimustana vuonna 2020.

Videolla kiitokset kahteen suuntaan!

Selvitettäväksi jää, että toteutuuko Interin kannattajakatsomon ”Ykkönen! Ykkönen! Täältä tulee tepsi” -ennustus.

Viinikuvaus: ylähyllyltä ja alahyllyltä

TPS-MuSa: hengen voitto materiasta

Kiipeämme rappusia ylös kohti turvatarkastusta, kun stadionilla kohahtaa. Pian perään helähtävä TPS:n maalilaulu viestii siitä, että ennakkosuosikkina otteluun lähteneet turkulaiset ovat aloittaneet asemansa vaativalla tavalla. Mieleen hiipii, että näinkö peli taputellaan jo ottelun alkupuoliskolla.

Siinä, missä Jaron ja TPS:n kohtaamimen oli kahden perinteikkään pääsarjaseuran kohtaaminen, MuSa on jotain muuta. Joukkueen viinipunaisia paitoja eivät sponsoreiden painatukset juuri korista ja selässä roikkuvat numerotkin näyttävät kuin pelaajat olisivat juuri ennen peliä ne itse teipanneet.

Taiki Kagayaman lähettämä sivuvapari jää pyörimään rangaistus alueelle ja Samuli Virtanen tällää pallon maalin kattoon.

-Maalii!, hihkaisee poitsu vieressä.

Peli on silmänräpäyksessä tasan. Pelin ensimmäisistä minuuteista alkaen käy ilmi, että Porin metsäisemmältä ja peltoisemmalta puolen täksi kaudeksi ykköseen noussut Musan Salama on tullut tekemään kotijoukkueen pelin hankalaksi.

MuSa pelasi hyvällä hengellä. Tilanteessa Matias Koskinen suojaamassa palloa

TPS:n vierittää hyökkäyksiään laidoille ja erityisesti Mika Ääritaloa kohden. MuSa pelaa suoraviivaisemmin painepalloilla TPS:n puolustuksen selustaan, eivätkä he häpeile lähettää pitkiä kukkupalloja, joilla tavoitellaan pääsääntöisesti jättiläismäistä Matias Koskista.

Kagayama saa hieman rangaistusalueen ulkopuolelle pykälän liikaa tilaa ja pommittaa pallon toistamiseen TPS:n maaliin, kun 26 minuuttia on pelattu. Peli on heittänyt häränpyllyä ja yhtäkkiä ylempi käsi on porilaisilla.

MuSa juhlimassa 2-1 -osumaa

Seuraavat pommit napsahtelevat nilkkojen ja säärisuojien alueille. Yliotetta haetaan nyt fyysisyydellä. MuSa on jopa hieman onnekas siinä, että osa taklauksista lähtee sen verran myöhässä etteivät ne saavuta pallon sijasta vastustajaakaan. Kaikki pelaajat saavat jatkaa kentällä, kun pahimmat viikatteet kyntävät vain kenttää. TPS:n kapteeni Sami Rähmönen lanataan muutamaankin kertaan laidallaan. 

Fyysisyyteen TPS pystyy vastamaan, mutta haasteita on pelin avaamisessa. Pidemmät puolustuksesta ja veskarilta lähtevät pallot painuvat useamman kerran rosvosektorin puolelle.

Peli puhalletaan poikki ja yleisössä kuulutellaan taas Tommi Pikkaraiselta tiukkaa koppipuhetta.

Toisella puoliajalla TPS hallitsee, mutta se ei pääse riittävästi kunnon maalipaikoille. MuSan maalivahti Tommi Mikkelsson poimii kauempaa lähetyt omena koriinsa ja MuSa tarjoilee shokkihoitoa Turun raitapaidoille. Porilaiset voivat lähteä tyytyväisinä isännöimään satakunnan maita ja turkulaisille jää mietittävää tuleviin koitoksiin.

TPS ei saanut käännettyä toisen puoliajan hallintaansa maaleiksi

Viinikuvaus: porilaisen hengen kontaminoima ja terästämä jokivarren juoma.