Retkellä Porissa: MuSa - PK-35

Laitan kyselyä kotijoukkueelle siitä, mikä on alin ikä sille, että otteluun tarvitsee ostaa liput. Vastaus on ”12”. Muistutan itseäni siitä, että tämä on Pori eikä asia vaadi sen kummempia lätinöitä. Hotellimme edestä laahustaa kaveri ilman kenkiä ennen kuin lähdemme Porin stadionille, mikä leimaa yllä olevan asian. Kirjoittajalla on yhden pelin verran aiempaa kokemusta MuSa:sta. Tuolloin porilaisten riveissä Veritaksella dominoi muuan Taiki Kagayama, joka sittemmin kalasteltiin Turun Interiin.

Porin stadionin parkkipaikoilla on tungosta ja lippuluukkujen eteen kertyy jonoa. MuSa on sementoinut paikkansa kaupungin ykkösjoukkueena ja se liikuttaa porukkaa.

Rumpu kolahtelee satunnaisesti. MuSa pyörittää peliä ympäri kenttää liikkuvan Naoki Maedan kautta. Boksissa kärkikohteena on Matias Koskinen. PK-35 pyrkii saamaan MuSan prässin alta pois päästyään palloa juonikkaan oloisille hyökkääjilleen Jonathan Muzingalle ja Ben Geraldille. Gerald irtoaakin puolittain läpi, kun peliä on pelattu seitsemän minuuttia, mutta kuti karkaa takatolpasta ohi.

Naoki Maeda taituroi laajalla säteellä

Kolmentoista minuutin jälkeen nähdään todella upea maali. Kulman jälkitilanteesta peliväline pyörii noin kolmeen-kolmeenviiteen. Matias Sallila on ensimmäisenä pallossa ja lataa niin, että ovet ja ikkunat tippuvat. Pallo kopsahtaa tolpan kautta maalin yläkulmaan ja homma on täyttä eurogoals -kamaa. Palloa haettaisiin luultavasti edelleen Porin lentokentän suunnalta, mikäli maaliverkot eivät olisi sen liitoa pysäyttäneet.

MuSa saa maalista hyvää henkeä peliinsä ja PK-35:llä on entisestään vaikeampaa saada palloa hyökkäykseen. Puolen tunnin pelin jälkeen nähdään kentällä jo sääriluiden kolinaa ja peli lämpenee. MuSan kovaäänisin katsomoraakkuja pääsee pyytämään tuomarilta keltaista korttia ja joitain niitä vierasjoukkueelle jaetaankin. Ensimmäinen nelivitonen päätetään kotijoukkueen johdossa.

Maalinedus ryminää

Puoliajalla minulle poksautetaan olutkarsinassa Rocking Bear Brewers Mu-Sa -olut, mistä tulee hyvä mieli ja kyllähän jokaisella itseään kunnioittavalla seuralla tulisi olla oma artesaanioluensa.

Mu-Sa -olut täältä

MuSa jatkaa toisella puoliajalla hyvällä otteella. Se vie sähäkästi kaksinkamppailuja ja juoksee tilan kentältä. Lisäksi MuSan pelaajat liikuttelevat näyttävästi palloa pienessäkin tilassa ja helposti voitaneen todeta MuSan pelaavan hyvää futista. PK-35:llä on vaikeampaa, mutta Muzinga, Gerald ja vaihdosta sisään tullut Charles Katashira muodostavat niin juonikkaan jazz -trion, että heiltä voi odottaa maalia. Ottelun voitto lipsahtaa MuSan näpeistä, koska se ei saa paikoistaan peliä lyötyä vartaaseen.

PK-35:n hyökkääjät olivat liukkaammasta päästä

Varsinaista peliaikaa on kymppi pelaamatta, kun Muzinga lähtee Toni Korkiakosken pitkän avauksen lennättämänä haastamaan MuSan pakkeja. Muzinga ajautuu melko laitaan, mutta ulosmittaa tilanteesta enemmän kuin mitkään odotusarvot antavat osviittaa ja uittaa pallon etukulmasta sisään. Klassinen ”kun et itse tee, niin kaveri kyllä tekee” saa yhden ilmentymänsä Porin stadionilla ja peli on tasan. Maalin jälkeen pelisuunnitelmat rutistetaan ruttuun ja viskataan peltiroskikseen. Hetki paahdetaan päästä päähän ja haetaan ottelulle voittajaa, mutta sellaista ei tähän iltaan kuitenkaan löydy.

Katsojia kellotettiin 961 kappaletta

Karhu jaetaan, vaikka kotijoukkue ja inan vajaa tuhannen verran sen kannattajista, saattaakin peliesityksen takia katsoa tulosta alta kulmain.

Viini: Rockin Bear Brewersiltä paikallista

*PK-35 ei ole vantaalainen joukkue, kuten blogissa virheellisesti mainittiin, vaan se nykyisellään tulee Helsingin Pihlajamäestä

TPS-Haka: paperitehtaan piipusta kun savu kohoaa

Turussa aurinko helli taas futiksen ystäviä, kun ykkösen kärkimatsissa FC TPS ja FC Haka ottivat mittaa toisistaan. Valkeakosken mustavalkoisten meno on ollut kauttaaltaan vakuuttavaa, kun Turun mustavalkoisilla käynti on muutamia kertoja ontunut esteillä kohti veikkausliigan vihreämpiä nurmikenttiä.

Veritas tarjosi idylliset puitteet ykkösdivarin kärkikamppailulle 

Valkeakosken Haka näytti luonnetaan, kun heidän mukavan runsaslukuinen kannattajajoukkonsa laittoi rallataen jo ennen ottelun alkua. Hakapeliitat ilmoittivat olevansa täällä taas ja matkalla kohti veikkausliigaa.

Hieman enteenomaisesti pelaajat saapuivat savun tuprutessa kentälle

Peli itsessään oli alussa varovaista ja riskejä vältettiin puolin ja toisin. Molemmat joukkueet aloittivat myös prässinsä vain pykälää ennen puolta kenttää eli pelin tärkeys heijastui staattisena peli-ilmeenä. TPS sai myös rikkomalla otettua Hakalta vauhtia pois. Keltakorttia ei toistuvista pikkukoiruuksista huolimatta Antti Munukan taskusta kaivettu.

25 minuutin jälkeen TPS sai pelin muutaman kerran vaarallisesti Hakan boksiin. Mika Ääritalon lisäksi Tatu Varmanen sai tuotua peliä hyvin eteenpäin, mutta aivan viimeisillä hetkillä sopivaa viisasten kiveä ei löytynyt eikä pallo myöskään pomppinut sopivasti.

Haka rokotti surutta: Salomo Ojala saa ensin rangaistusalueen sisällä jalkaansa sopivasti vapaaksi ja pallo löytää tiensä TPS-maalin takayläkulmaan. Peliä oli pelattu 35 minuuttia. Tästä kahdeksan minuutin kuluttua Ojala voittaa kulmapotkutilanteessa pystypainin ja shokeeraa Veritaksen kauden divariennätysyleisöä jo toisella maalilla. Haka on kliinisellä viimeistelyssään osoittanut divarimestarin elkeitä ja jättänyt polttomerkkinsä Veritaksen nurmeen.

Punaisissa pelannut Haka juhlimassa avausosumaa

Toiselle puoliajalle TPS tuo maalipyssynsä Eliecer Espinosan kentälle ja peli ei kauaa vanhene, kun Espinosan rangaistusalueen ulkopuolelta ampuma ohjus ottaa pienen kimmokkeen ja uppoaa maaliin. Peli herää kunnolla henkiin.

Hakan Santeri Aaltonen käy kertaalleen koppaamassa pallon alakulmasta. TPS saa hyvän hengen päälle ja ilmassa on tasoittavan maalin tuntua, mutta Haka pistää taas noitaliemet uusiksi. Kulmapainin päätteeksi Ville-Valtteri Starck pokkaa matolta pisteet ja vie Hakan taas kahden maalin johtoon. TPS:n puolustus on ollut liian pehmeä peliittoja vastaan ja tehtaiden piiput tupruttelevat jälleen voitonmerkkejä.

Savupeite saadaan vielä hetkeksi purjeeseen, kun suurten suosionosoitusten saattelemana comebackin kentälle tehnyt Matej Hradecky painaa palosammuttimen rangaistuspotkusta maaliin. TPS pääsee kirittämään vieraita maalin takaa-ajoasemasta. Kiri hyytelöityy Munukan pillin rytmikkääseen puhallukseen. Teemu Tainio merirosvoineen nappaa makoisan päänahan mukaan viemisiksi. Turun mustavalkoisen puolen osaksi jää yhden viihdyttävän ottelun isännöiminen.

Comebackin tehneen Matej Hradeckyn rankkariosuma ei riittänyt pisteille asti

Todentuntuinen "Veikkausliiga täältä tulee Haka" -chäntti pistää pisteen futisillalle.

Haka kiittämässä hakapeliittoja

Viinkuvaus: voimakkaan savuinen tarkanmarkan -reseptin nokinen luomus

TPS-EIF: löylytys

TPS:llä oli kokka käännettävänään, kun Veritaksella vastaan asteli Ekenäs IF. Molempien joukkueiden lämpömittarit olivat painuneet parin tappion myötä pakkasen puolelle. TPS:llä vastoin odotuksia ja EIF:llä enemmänkin odotustenmukaisesti.

TPS sai tappioputkensa poikki EIF:ää vastaan

Veritakselle tiensä oli löytänyt mukavasti Aura Cupin junnujoukkueita, joiden tulevaisuuden tähdet loivat tunnelmaa ja joillekin pitkän linjan kannattajille myös hämminkiä stadionilla. Itselle tuli kotoisa olo, kun FC Ylivieskan junnujoukoista lähti kunnolla pohjoispohjanmaalaisittain molkottaen kuittia Neymarin, oman pakin ja kotijoukkueen kannattajien suuntaan.

TPS paahtoi päälle ja EIF vetäytyi. EIF:llä oli vaikeuksia ensimmäisen vartin aikana saada kontrolloituja hyökkäyksiä TPS:n prässin alta. Lopulta TPS:n Albijon Muzaci hukkui EIF:n pakeilta todella pitkäksi aikaa ja kun pallo hänelle lopulta saatiin, nähtiin myös avausmaali.

EIF pääsi maalin jälkeen hieman paremmin peliin mukaan. Hanakasti laidaltaan keskelle leikannut Akseli Ollila sai tuotua pelin painopistettä lähemmäs turkulaisten maalia ja myös Omar Jana väläytteli peliälyään keskikentällä. Raaseporilaisilta jäi kuitenkin muinaistulet polttamatta, kun Rasmus Holman johtama raitapaitojen puolustus pysyi tiiviinä ja samoille lauteille TPS:n maalinedustalle pyrkineet vieraat löylyteltiin kumaraan.

EIF:n Akseli Ollila leikkaamassa keskustaan

Poitsun puoliajan vessatauon rytmikkäät Inter, Inter -huudot nostivat virneen muutamille kasvoille. Liekkö valinta jo tehty hyvissä ajoin toisen startanneen ikävuoden jälkeen.

EIF käänsi toisella puoliajalla taktiikkaoppaasta useammankin sivun: se nosti puolustuslinjaansa ja pyrki prässäämmään korkemmalta, mutta ei onnistunut rikkomaan TPS:n pelinrakentelua. Tästä seurasi katkeamaton vaarallisten pystypallojen ja -juoksujen sarja EIF:n puolustuksen selustaan.

TPS:n pidemmän painostusjakson päätteeksi loisteliaasti pelannut TPS:n ikinuori ikoni Mika Ääritalo sai jalkansa vapaaksi ja pallo painui maalin takakulmaan. Pian tämän jälkeen EIF:n Mehdi El Moutacim väläytti pari akrobaattista torjuntaa, mutta puolustuksen vilvotellessa terassin puolella vihtoi Holma pallon kolmannen kerran maaliin. Sekä keskikentän että puolustuksen keskustat olivat raaseporilaisten pehmeät kohdat toisella puoliajalla ja TPS purjehti iloisin mielin vieraiden laitureille.

Mehdi El Moutacimin akrobaattinen torjunta

Ottelun mieliinpainuvimman ja jopa zenmäistä mestarillisuutta hipovan suorituksen esitti vaihdosta sisään tullut Oskari Jakonen. Hän sai pallon hyökkäyksen vasemmalle keskisektorille; pää pyörähti sekä vasemmalle että oikealla tukijoukkojen rynniessä pystyyn. Sen jälkeen Jakonen taittoi kylmästi ja riittävän jyrkästi keskelle, jotta omaa maalia kohti vetäytyvä EIF -pakisto jätti juuri riittävästi tilaa Jakosen oikealle jalalle, joka sinkosi pintin korkuisena pomppivan kudin vihreäpaitojen maalin takakulmaan: yksinkertaista, tarkkaa ja kaunista.

EIF:ä ei pelastanut tänään edes kolossaalisen topparin Seynabou Bengan nostaminen piikkiin. Kolistelupuolellakin oli tänään melko yksipuolista ihastusta ilmassa, koska ainoastaan kotijoukkue tutkiskeli kunnolla saunakavereidensa säärisuojien vuosikertoja. EIF:llä jäi latinki jotenkin piippuun ja TPS marssi ansaittuun voittoon EIF:n palatessa punertavin nahkoin Raaseporiin.

Viinikuvaus: turkulaista löylyttelyä kesäisellä jokivarrella

TPS-MuSa: hengen voitto materiasta

Kiipeämme rappusia ylös kohti turvatarkastusta, kun stadionilla kohahtaa. Pian perään helähtävä TPS:n maalilaulu viestii siitä, että ennakkosuosikkina otteluun lähteneet turkulaiset ovat aloittaneet asemansa vaativalla tavalla. Mieleen hiipii, että näinkö peli taputellaan jo ottelun alkupuoliskolla.

Siinä, missä Jaron ja TPS:n kohtaamimen oli kahden perinteikkään pääsarjaseuran kohtaaminen, MuSa on jotain muuta. Joukkueen viinipunaisia paitoja eivät sponsoreiden painatukset juuri korista ja selässä roikkuvat numerotkin näyttävät kuin pelaajat olisivat juuri ennen peliä ne itse teipanneet.

Taiki Kagayaman lähettämä sivuvapari jää pyörimään rangaistus alueelle ja Samuli Virtanen tällää pallon maalin kattoon.

-Maalii!, hihkaisee poitsu vieressä.

Peli on silmänräpäyksessä tasan. Pelin ensimmäisistä minuuteista alkaen käy ilmi, että Porin metsäisemmältä ja peltoisemmalta puolen täksi kaudeksi ykköseen noussut Musan Salama on tullut tekemään kotijoukkueen pelin hankalaksi.

MuSa pelasi hyvällä hengellä. Tilanteessa Matias Koskinen suojaamassa palloa

TPS:n vierittää hyökkäyksiään laidoille ja erityisesti Mika Ääritaloa kohden. MuSa pelaa suoraviivaisemmin painepalloilla TPS:n puolustuksen selustaan, eivätkä he häpeile lähettää pitkiä kukkupalloja, joilla tavoitellaan pääsääntöisesti jättiläismäistä Matias Koskista.

Kagayama saa hieman rangaistusalueen ulkopuolelle pykälän liikaa tilaa ja pommittaa pallon toistamiseen TPS:n maaliin, kun 26 minuuttia on pelattu. Peli on heittänyt häränpyllyä ja yhtäkkiä ylempi käsi on porilaisilla.

MuSa juhlimassa 2-1 -osumaa

Seuraavat pommit napsahtelevat nilkkojen ja säärisuojien alueille. Yliotetta haetaan nyt fyysisyydellä. MuSa on jopa hieman onnekas siinä, että osa taklauksista lähtee sen verran myöhässä etteivät ne saavuta pallon sijasta vastustajaakaan. Kaikki pelaajat saavat jatkaa kentällä, kun pahimmat viikatteet kyntävät vain kenttää. TPS:n kapteeni Sami Rähmönen lanataan muutamaankin kertaan laidallaan. 

Fyysisyyteen TPS pystyy vastamaan, mutta haasteita on pelin avaamisessa. Pidemmät puolustuksesta ja veskarilta lähtevät pallot painuvat useamman kerran rosvosektorin puolelle.

Peli puhalletaan poikki ja yleisössä kuulutellaan taas Tommi Pikkaraiselta tiukkaa koppipuhetta.

Toisella puoliajalla TPS hallitsee, mutta se ei pääse riittävästi kunnon maalipaikoille. MuSan maalivahti Tommi Mikkelsson poimii kauempaa lähetyt omena koriinsa ja MuSa tarjoilee shokkihoitoa Turun raitapaidoille. Porilaiset voivat lähteä tyytyväisinä isännöimään satakunnan maita ja turkulaisille jää mietittävää tuleviin koitoksiin.

TPS ei saanut käännettyä toisen puoliajan hallintaansa maaleiksi

Viinikuvaus: porilaisen hengen kontaminoima ja terästämä jokivarren juoma.

TPS-Jaro: perinneseurojen sunnuntaishow

Futisviikkoa pääteltiin Veritaksella perinteikkäitten TPS:n ja Jaron kohtaamisella. Joukkueiden korpivaellus divarissa toi paikan päälle reilu 1600 -katsojaa, joista kourallinen oli hyvät äänijänteet omaavia pietarsaarelaisia.

Kaikkinensa peli oli hyökkäyspelin osalta hyvätasoinen ja viihdyttävä. Sikäli voi sanoa, että matsi oli sen kahdenkympin arvoinen, jonka viime tingassa hieman irvistellen maksettu lippu kustansi.

TPS ja Jaro valmistautumassa illan pisteniistoon

Molemmat joukkueet lähtivät rakentamaan peliä nopealla eteenpäin vievällä syöttöpelillä. Erityisesti Jaro prässäsi korkealta ja paineisti TPS:n puolustuksen pelin avaamista. Jaro pystyi viemään peliä eteenpäin useamman kerran myös pienessä tilassa, mitä oli hienoa katsella.

Peli oli myös tunnetilaltaan intensiivinen. Sääriluut ja suojat kalisivatkin tasaiseen tahtiin ja kylmäsuihkeelle oli käyttöä. Mitään ylilyöntejä ei kuitenkaan nähty, vaikka useampi taklaus jäi pallon kyydistä ja napsahti kanssapelaajien luustoon.

Peli oli tunnetilaltaan kiihkeä ja irtopalloista käytiin kovaa kamppailua

Ottelun sankariksi nousi TPS:n kolumbialaishyökkääjä Eliecer Espinosa, joka tälläsi ensimmäisen maalinsa kun ottelua oli käyty nelisen minuuttia. Jaro ei kuitenkaan shokkialusta hätääntynyt, vaan kiri rinnalle ja lopulta puolen tunnin pelin jälkeen ohi Severi Kähkösen ja Jahir Barrazan maaleilla. Jaro meni ansaitussa johdossa viettämään puoliaikaa.

Espinosa nappasi futisillan viihdekuninkuuden toisella puoliajalla tyylittelemällä kaksi maalia lisää ja ampumalla hatun taivaalle. Jaro puski lopussa vielä kovaa päälle ja sai hyviä tilanteita, mutta Anton Lepolan taakse ei enää palloja saatu ja TPS otti tärkeät kolme pistettä.

Oskari Jakonen viemässä palloa kulmalipulle ottelun liaäajalla

Ottelun nostamassa hurmoksessa väkisinkin hiipi mieleen, että kyllähän kyseiset seurat perinteidensä ja kannattajakulttuurinsa puolesta kuuluisivat veikkausliigaan. Pisteet ja sijoitukset ratkotaan kuitenkin viheriön puolella, joten jäämme odottamaan, milloin seurat saavat taas korpivaelluksensa päättymään.

Viinikuvaus: perinteikäs ja freesattu kesäviini