FC Inter-FC Honka: hämmästytti ja kummastutti

Hiostavat illat ovat väistymään päin. Pumppaan pari matsia naisten olympiafutista alle ennen iltapäivää Veritaksella. Hongalla on alla putoaminen europeleistä ja espoolaisten kausi on muutenkin ollut hankala. Kaikki soljuu ihan hyvin ennen kuin Interin kokoonpano lävähtää pupilleille. Ei sillä, etteikö valitulla kokoonpanolla voitaisi voittaa ja menestyä, mutta fläpin magneetit vaikuttavat saaneensa paikkansa enemmän pakon sanelemana kuin suunnitelman mukaan. Toki oman kutkutuksensa otteluun tuo se, että ennen peliä pääsee testaamaan omaa seuratietämystään arvailemalla, miten tällä kokoonpanolla pelataan. Mielen päälle puskee väkisinkin myös sellainen ajatus, että tänään kolmeen pinnaan tarvitaan vähintään samanmoinen möhkäle maaleja.

Noah Nurmi ja Lassi Järvenpää pyörittivät peliä Interin puolustuksessa

Inter pistää palloa hyvin liikkeelle ja Hongan satunnainen prässi rispaantuu helposti. Rumpu paukkuu ja Inter saa katkottua peliä joka puolella kenttää ja pääsee suihkimaan vauhdilla Hongan maalia kohti. Inter pääsee hyville sektoreille ja lopulta Juho Hyvärisen nappikeskitys laskeutuu Hongan tornien väliin. Matias Ojala venyttää ensimmäisenä palloon. Tim Murray venyttää palloon Ojalan jälkeen ja sitten Aleksi Paananen syöksee paluupallon maaliin.

Peli menee sadunomaisen puolelle, kun Alejandro Sanz löytää oikealta laidalta Ojalan. Ojala pistää pallon boksiin Benjamin Källmanille, joka pudottaa parilla kosketuksella takaisin Sanzille. Sanzin sijoitus lentää Murrayn hämähäkkiverkon läpi ja Inter johtaa jo 2-0 puolen tunnin pelin jälkeen. 

Ottelu on Interin kannattajan näkökulmasta jopa liian hyvää ollakseen totta. Interin puolustuslinjan ja keskikentän veivaus säteilee positiivisesti sekä hyökkäyskolmanneksella että tulostaululle asti. Samaan aikaan Honka on yllättävänkin passiivinen, vaikka Interillä on poikkeusajan -kokoonpano sisässä.

Illuusio ehtii vielä särkyä ja ilkeä äitipuoli astua Veritakselle ennen kuin peli puhalletaan puoliajalle. Niklas Pyyhtiä kivittää Edmund Arko-Mensahin boksin reunalta irti. Arko-Mensah tyhjentää pöydän ja yllättää palttiarallaa kaikki paikallaolijat vihaisella kudilla, joka pienestä kulmasta kolahtaa maalin sivuvallista pussiin asti.

Illuusiota särkemässä

Edmund Arko-Mensah vastasi Hongan avausmaalista

Inter tulee toiselle puoliajalle hieman vapaalla vaihteella ennen kuin peli lähtee vaeltelemaan päästä päähän. Kolmatta ratkaisevaa maalia koitetaan leimata Ojalalle pian toisen puoliajan alkamisen jälkeen, mutta Murray venyttelee jälleen. Inter saa pitkiäkin syöttöketjuja virkattua toisella puoliajalla ja Hongalla on vähältä piti -tilanteita ennen kuin susi viimein koputtaa ovelle.

Honka ehtii pyöritellä pakkaansa neljän pelaajan verran ennen kuin Pyyhtiä ilmeisesti derby-hengessä (olipa kerran) kostaa Roope Kantolan perjantaiset tekoset. Pyyhtiä hiippailee boksin tuntumaan Anthony Annanin selän takaa. Annan vastaa muuttuviin olosuhteisiin pitkällä liu’ulla, mutta Pyyhtiä pyöräyttääkin kompassin nokan Otso Koskisen syötöstä toista kulmaa kohti ja kulmaan putoaa myös Pyyhtiän sutaisu. Inhottavalla tavalla ja ”mitä minä sanoin” -meiningillä peli on yhtäkkiä tasan.

Hongan paikalle saapunut mobi saa nauttia sekä yli tuhatpäisestä yleisöstä että komeasta comebackista. Kotijoukkueelle kannattajineen jää omat hämmästyksensä ja kummastuksensa koko ottelusta, joka osin vaikutti jonkinlaisen hullun tiedemiehen kokeelliselta tutkimukselta. Toki olosuhteet olivat, mitä olivat ja Inter tuntuu peli toisensa jälkeen palaavan koko kauden vedenjakajalle.

Takaisin vedenjakajalle

Kotimatkalla taistelupari kertoo toivoneensa 10-1 -tulosta. Pistetään homma sitten perhefutiksessa taas hänelleen ennen kuin reissataan Valkeakoskelle.

 Viini: nopea puraisu, jälkimauton

FC Honka-FC Inter: ei se väärin ole?

Tapiolan Urheilupuiston areenan seinämät sulkivat maksavat asiakkaat ulkopuolelleen. Peli piti katsoa siis maksutta aitauksien takaa, jos paikan päälle mieli. Olinkin viikon aikana muistellut, että mitä varten niitä stadioneita alun perin olikaan rakennettu. Nyt muistan: pitämään raha ja katsojat pois jalkapallon luota. Ei se väärin ole.

Roberto Carlosmaista vasuria väläytellyt Martti Haukioja oli yksi sinimustien parhaista

Kotosalla käytiin Game of Thronesia ruuduista, sillä matsin kanssa samaan aikaan oli päällä lasten leffailtaa ja Emma -gaalaa. Päätin siis elää vaarallisesti ja pystyttää oman studioni takapihalle ulkoilmaan. Ottelun alku on aika varovaista. Kumpikaan joukkue ei lähde kierroksilla revittelemään. Sekä Inter että Honka pelaavat identiteettinsä näköistä futista. Honka pitää pakkansa tiiviinä ja Inter pyrkii ryöväämään pallonhallinnan. Hongan hyökkäykset ovat alussa soramontun verran soljuvampia. Sekä TPS:stä paennut Niklas Pyyhtiä että länsimetrona laidallaan kiitävä Rui Modesto pistävät hyvällä tavalla silmään. Interiltä Aleksi Paananen on aktiivinen, mutta Honka imee kentältä tilan.

Vartin jälkeen Pyyhtiä jysäyttää pallon rimaan. Paananen kuittaa hetken päästä napakasti, mutta Tim Murray saa näppinsä väliin. Honka saa myös tukun kulmia, mutta Inter saa painittua pallot pois omasta boksistaan. Ottelu etenee Hongan pienoisessa hallinnassa ja sydäntä särkevä Bonnie Tyleria mukaileva aidan takaa helähtävä ”me ollaan Honka” sopii hyvän illan kuvaan. Inter saa jobin postia, kun Rick Ketting loukkaantuu. Tilalle tulee Noah Nurmi, minkä myötä kentällä oleva nurmen määrää vähintään tuplaantuu (jos ymmärrätte, mitä tarkoitan).

Terassille käyvä tuuli enteilee sadetta. Espoossakin näyttää ripsivän eli kuitenkin saman taivaan alla ollaan. Timo Furuholmin kädet käyvät kuin propellit, kun hän viestittää, mihin sinimustien tulisi palloa hyökkäyksissään pelata. Seuraava hyökkäys pukataan vielä samaan hukkanurkkaan, mutta joko Furuholm saa tuulten suunnat kääntymään tai sitten kapteenin viesti heiluu perille, sillä Inter pelaa puoliaikansa parasta futista aivan sen loppuminuuteilla. 

Toinen puoliaika jatkuu siitä, mihin ensimmäinen jäi, ja kun Furuholm pääsee heti alkuun pallon taakse putoavat Tapiolassa ovet ja ikkunat eikä Murray:lle jää palan palaa. Inter siirtyy johtoon. Pian tämän jälkeen Martti Haukioja saattaa vasurillaan palloa eteenpäin sellaisella liike-energialla, että Roberto Carlosiakin punastuttaisi. Kuti suhahtaa hieman maalin yli. Peli kääntyy muutenkin Interille ja se pääsee nyt poimimaan ensimmäisen puoliajan sinnikkään puolustamisen kypsyttämiä hedelmiä.

Honka vaihtaa päänäyttelijänsä. Parrasvaloissa vierailee ilmeisen vikkeläkinttuinen Edmund Arko-Mensah ja toisena tahtipuikossa käy Jean Marie Dongou. Länsimetro vaihtuu kuitenkin hyöryjunaan, kun Benjamin Källman puuskuttaa Hongan rangaistusalueelle. Sen verran Hongan puolustuksella on savua silmissään, että Källmanilta pyyhkäistään jalat alta, vaikka pallo on karkaamassa. Martti Haukiojan rangaistuslaukaus on todellinen taideteos. Tim Murray menee käytännössä oikeaan kulmaan kutia odottelemaan, mutta Haukioja laittaa niin sanotun pysäyttämättömän voiman pallon taakse, eikä Murraylle jää taaskaan palan palaa tai veto-oikeutta asioiden laitaan. Inter siirtyy ratkaisevan oloiseen johtoon.

Vesa Vasara nostaa kierroksia ja painaa konetuliräppiä Jari Järvisen suuntaan. Riimien välissä saattoi joku oikeakin asia olla, mutta puupöydälle asetetun läppärin välitysellä välittyy sellainen tunne, että Vasaran räppäily kääntyy Honkaa vastaan. Hongan Mensahin hötkyillessä itsensä ulos kentältä alkaa taivaalle nousemaan keltamustille lopun alun merkit. Peli ei kuitenkaan ole vielä taputeltu. Interin painaessa päälle irrottaa Lucas Kaufmann Otso Koskisen Interin puolustukselta. Koskinen kaartaa rangaistusalueelle ja suorittaa ainakin länsi-turkulaiselta petsausta kaipaavalta terassilta katsottuna aivan tyylipuhtaan filmauksen. Toki voihan olla, että Koskisen nappisten nauhat juuttuvat kastematoon, mutta todennäköisempää on, että Järvinen ei tahdo enää Vasaraa illaksi viereensä musisoimaan ja pallo viedään pilkulle. Kaufmann kopauttaa pallon maalin ja peli on jälleen elossa.

Peli ottaa kivasti lisää kierroksia ja loppuaika paahdetaan päästä päähän. Inter on kokonaisuudessaan joukkueista valmiimpi. Siksi se kestää ottelun vaiheet Honkaa paremmin ja kuskaa pinnat ansaitusti mukaansa Turkuun. Hongalle jää enemmän hienosäädettävää. Inter menee sarjakärkeen ja siinä ei ole mitään väärää.

Viini: soran joukosta nostettu edelleen kypsyvä

Kausi kääröihin: FC TPS-FC KTP

Turussa futiskautta päätettiin jo aika perinteiseksikin muodostuneilla nousu/putoamiskarsinnoilla. FC KTP:n ja FC TPS:n Kotkassa pelaamat kiikarit enteilivät Turun mustavalkoiselle puolelle harmaata kauden päättymistä. Oli vaikea nähdä, että KTP pelaisi kolmen tuntia plus lisäajat ilman maalia. Se merkitsi lähtökohtaisesti sitä, että TPS:n pitäisi napauttaa palloa pussiin vähintään kahdesti.

Kylmä tuuli puhalteli stadionin rakenteiden ja syyskankaiden läpi. Ottelu oli alusta alkaen tiheätunnelmainen. Panosten raadollinen kovuus heijastui painavina taklauksina ja ottelun alkuhetkillä useampikin pelaaja päätyi tuoksuttelemaan Veritaksen kuhmuraiseen kuntoon päässyttä nurmea. Rummut ja kannatushuudot paukkuivat. Kirjoittajalla pöydällä oli kaksi asiaa. Toisaalta Turun derbyt hienoina futispäivinä, mutta toisaalta myös luita ja ytimiään myöten futiskaupunkina tunnetun Kotkan kohtalo. Tavallaan olisi ollut mukava pitää molemmat elementit osana Veikkausliigan kattausta, mutta futisromantiikka on yksi asia ja kilpaurheilulliset asiat sitten toinen.

Sekä Sami Rähmösen...

...että Mika Ääritalon ammattifutisurat saivat päätöksensä Kupittaalla

Pelillisesti ottelun oli viihdyttävimmillään ensimmäisen vartin ajan, jolloin peli aaltoili molempiin päihin ja puolittaisia rokotuspaikkoja oli molemmila raitapaidoilla, mutta maalisuoni pysyi piilossa. Pelin edetessä Kotka luopui pallon hallinnasta. Samalla ottelu kääntyi TPS:lle. TPS:n hyökkäykset kulkivat verrattain paljon oikean laidan ja peliuransa viimeistä matsia pelanneen Sami Rähmösen kautta. Rähmösen askel oli kevyt ja keskityksissäkin ideaa, mutta KTP:n viherpaidat löysivät itsensä toistuvasti pallojen eteen.

Videoilla vaparin mallia KTP:n Asier Arranzilta

Puoliaika juoksee tiimalasinsa tyhjäksi. Kahvi lämmittää kämmeniä pahvimukin läpi. Otteluparin ensimmäinen maali antaa odottaa itseään.

TPS on toisella puoliajalle entistä enemmän pelin päällä. KTP:n hyökkäykset harvenevat entisestään. Siltä tuntuu välillä puuttuvan keskikenttä kokonaan ja vastaiskuaihiot hyydytellään omatoimisesti. Jos tämä on osa Argo Arbeiterin pelikirjaa, niin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. TPS on joukkueista parempi, mutta karsintamatsien voittamisessa on tyypillisesti ollut enemmän kyse muusta kuin pelkästään pelillisistä asioista.

Tunti ei ehdi tulla täyteen, kun kolahtaa. Niklas Pyyhtiä juoksee KTP:n puolustuksen ja keskikentän väliin. Santeri Haarala bongaa Pyyhtiän syötöllään. Pyyhtiä ottaa pallon eteensä ja lähettää kauniisti kaartavan keskityksen. KTP:n puolustus ei ole ehtinyt merkkaamaan Albijon Muzacia, joka jatkaa pallon tyylikkäästi suoraan ilmasta maaliin. KTP:n osalta tilanne ei itsessään ole sen hankalampi kuin tähänkään asti, koska se on edelleen maalin päässä Veikkausliigan parrasvaloista. Pelillisesti KTP vaikuttaa jäävän entisestä enemmän telineisiin, mutta TPS ei saa momentumistaan enempää irti.

Mika Ääritalo saatellaan seisaalta taputtavan yleisön alta vaihtoon. KTP lähettää ulkoiselta habitukseltaan Real Madridin Marceloa muistuttavan David Ramadingayen kehään. Joko jommankumman joukkueen pelisuunnitelman tai jonkin muun syvälle jalkapallon lainalaisuuksin painetun pykälän johdosta ottelun hallinta lähtee kääntymään KTP:lle.

Tarina saa jotenkin niin ilmeisen päätökseen: Ramadingaye pistää oman Martinsillan grillin pystyyn. Hän pyöräyttää pihvin molemmat puolet keskikentällä kypsäksi ja siirtää paistoksen Matias Paavolalle, joka laskee pihvin sopivan lämpimien hampparisämpylöiden väliin. Paavola lähettää polttavan valkosipulin katkuisen keskityksen maalille. Luukulla päivystää Antti Mäkijärvi, joka asettelee loput lisukkeet täydellisesti pakettiin ja ojentaa lopputuotteen kauniin puskun muodossa kotkalaiselle futisyleisölle. Kassa kilisee. Vieraskatsomo räjähtää. Tähän asti lähes mitäänsanomaton KTP sanoo viimeisen sanan.

Turun derbyt pelataan ensi kaudella kolmosdivarissa. Tervetuloa veikkausliigaan Kotka!

KTP juhlimassa tasoitusta

TPS:n kausi...

...päättyi pettymykseen

Tervetuloa Veikkausliigaan KTP!

Viinikuvaus: rommia vihreävalkoisen satamakaupungin ruumasta.

Yläkentällä: TPS U23 - PaiHa

Pirtsakalla neljätoista -asteisella yläkentällä oli isoja pisteitä jaossa. Kipeämmin niitä tarvitsi TPS, joka majaili putoamisrappusten varjoisammalla puolella.  Sarjan keskivaiheilla tuulettelevalla PaiHalla oli paikka repäistä ratkaisevan tuntuista kiriä putoajakandidaatteihin.

Peli lähtee hyvällä sykkeellä ja tempolla liikkeelle. Hyvähenkinen kolina käy ja molemmilla joukkueilla on ”joko pallo tai mies jää” mentaliteettia mukana.

Joko pallo tai mies jää

”Hei se teki pomppukuperkeikan”, tytär huudahtaa, kun yksi oranssipaita kopautetaan nurin. Seuraavaksi nurin on Juri Kinnunen ja pallo viedään pilkulle. Eetu Kolun panenka laskeutuu vierasjoukkueen maaliin ja niinpä TPS siirtyy 1-0 johtoon, kun peliä on edetty reilu viitisen minuuttia.

Videolla Eetu Kolun Panenka

Alkupainien jälkeen TPS saa fyysisyydellään napattua ottelun itselleen ja se alkaa viedä leijonanosan kaksinkamppailuista. Näyttää jopa siltä, että osalta vierasjoukkueen pelaajista pääse peli-ilo puristumaan yläkentän tekonurmelle. TPS:n hyökkäyspelaajista Onnipekka Pajula ja Ali Yasin alkavat löytää tilaa. Pallo polttelee pariin otteeseen TPS -puolustuksessa ja siitä saadaan viitteitä, miten PaiHalla saattaisi olla paikka päästä peliin takaisin mukaan.

TPS oli yläkentällä terävämpi

Sadepuuska ropisee yläkentälle ja nostaa prideviikon kunniaksi sen ylle sateenkaaria kaksin kappalein. Toinen lapsista toivoo taikavoimia ja toinen jalkapalloa. Kirjoittajallekin jää toive, mutta ”jos saisin ihan pienen hetken katsoa rauhassa peliä” hylätään ja vaatimukseksi annetaan, että toivo jotain lelua. Jään miettimään.

Reilun puolen tunnin pelin jälkeen Yasin näyttää muutaman kikkakakkosen. Tilanne kuihtuu kasaan. Tästä inspiroituneena Pajula kokeilee muutaman minuutin päästä samaa ja ottaa vastaantulevat pelaajat pujottelukeppeinä. Lopulta Pajula saadaan rouhaistua nurmen pintaan ja vaparihommiksi menee. Juri Kinnunen nostaa vaparin oikeaan yläkulmaan. TPS siirtyy 2-0 johtoon.

Ali Yasinin kikkakakkonen

Videolla Juri Kinnusen vapari

Puoliajalla soitetaan spacemania ja kotimaista räppiä. Tytär poimii riimeistä yhden sanan. Yritän selitellä sitä ”verseksi” sen toisen pakaroihin viittavan sijaan, mutta en tiedä meneekö tämäkään läpi. Yleisöä on kerääntynyt mukavasti (kuuluttajan mukaan 163 kappaletta) ja buffetti takoo kauden myyntiennätyksiä.

Vierasjoukkueen kannattajat lähtevät toisella puoliajalla kääntämän peliä. TPS jatkaa kuitenkin myllyttämistä ja sen otteista (ja myös pelaajavalinnoista) näkyy, että se tarvitsee pinnoja kipeämmin. Ihan tuntia ei ehditä pelaamaan, kun paljon myös kulmalipulla viihtyneen Niklas Pyyhtiän vapari lipsahtaa maaliin. Vajaa kymmenen minuutin päästä lipsahtaa vielä neljännen kerran ja tällä kertaa paimiolaisten oman pelaajan kautta.

PaiHa väänsi kunniakkaasti loppuun asti

TPS:n pelaajista etenkin Pajula on pelipäällä. Joskin krampit vievät hänet vaihtoon. PaiHan eduksi on sanottava, että he pelaavat kunniakkaasti loppuun eivätkä sorru hölkkäilyyn tai tilien tasaamiseen säärisuojien läpi. Vierasjoukkueesta Mark Goldson jaksaa kipittää ja prässätä TPS:n pakkeja koko ottelun ajan. Yläkenttä jää kuitenkin mustavalkoisille. Stadissakin kuulemma pelataan viihdyttävää matsia, mutta oma reitti kulkee kuntoliigan otteluun.

Viinikuvaus: sateenkaarta ja mustavalkoista