Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Onni Valakari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Onni Valakari. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. syyskuuta 2022

Huuhkajat-Romania: kerta vielä kevään päälle

Siniset valot välkkyvät, kun Pohjoiskaarre marssii kohti Olympiastadionia. Romanian oma rytmiremmii astelee Mannerheimintiellä tovia myöhemmin. Futiksen puolella ei tätä sesonkia ole varsinaisesti ajettu voitosta voittoon, mutta jalkapallon seuraaminen on paljon muutakin kuin yksittäisiä otteluita ja niiden tuloksia. Huuhkaja -boomi on yksi ilmentymä tästä.

Tunnelmia ennen ottelua I

Tunnelmia ennen ottelua II



"Riven johdolla" ottaa stadikan betoneista kimmoketta jo hyvissä ajoin ennen peliä, vaikka Hamelnin sormet eivät ole aivan täydellisesti osuneetkaan tässä sesongissa huilun koskettimille. Jukka "Jugi" Raitala saa läksiäisensä ja oman kannattajapaitansa. Interin tuleva valmentaja esiintyy kuvaputken varaan jääneille katsojille, taistelupari nukahtaa ja peli voi alkaa.

Tunnelmia ottelusta I

Tunnelmia ottelusta II



Huuhkajilla on ottelun alkuminuuteilla hyvä kontrolli ottelusta, mutta momentum särkyy muutamaan syöttöhassiin pelin avaamisvaiheessa ja niinpä peli tasoittuu. 

Molemmat joukkueet hyökkäävät pitkillä kontrolloiduilla hyökkäyksillä, jossa sopivaa hetkeä murtautumiselle haetaan kärsivällisesti ja tilanteen vaihdon jälkeen pelaajia pudotetaan reilusti ja syvälle oman boksin tuntumaan. Romania on aktiivinen erityisesti vasemmalla laidalla.

Romani oli aktiivinen vasemmalla laidalla



Pohjoiskaarteen laulut raikavat, Romanian kannattajakatsomossa poksahtaa liekkiin muutama soihtu ja kotikannattajat saavat oman riemun hetkensä, kun peli kilkattaa munuuteissa vähän yli kymppiä. Huuhkajat tuo peliä vasemmalta laidalta. Romania ei saa puolustettua palloa pois omalta pesältään, vaan se päätyy Onni Valakarille, joka siirtää sen Teemu Pukille. Pukki piiskaa pallon boksin rajan tuntumasta Romanian maalin vasempaan kulmaan: 1-0.

Peli jatkuu pitkien hallintajaksojen ja syöttöketjujen kutomana tasaisena. Glen *"sulava kuin makeinen" Kamara antaa taas pallolisena pelaajana näyttöjä tulevia Ballon d'Or valintoja varten. Ihmiset elävät pelin mukana ja stadionin valojen paiste vähät välittää Uniper -sotkuista.

Ballon d'Or hetkiä Glen Kamaralta



Puolen tunnin kohdilla Huuhkajien puolustus vaikuttaa hetken kuin kalikan kalloonsa saaneelta. Romania rummuttaa kerran tolppaa ja kerran rimaa ennen kuin Florin Tanase ohjaa pallon parista metristä maalin ohi. Parin siiveniskun aikana eskaloitunut tilanne raukeaa ja tauolle mennään Suomen 1-0 -johdossa.

Tauolla arvuutellaan sitä, että josko mystinen stadikan vessamaailma onkin siellä luolastossa, josta Freestyle Finlandin viihdyttäjät nousevat estradille tahi päätykatsomoon avautuvan lohkon takana. Joku väittää twitterissä löytäneensä sen, mutta eipä ole laittanut kuvia.

Olympiastadionin pinta viettää toisen puoliajan alussa selvästi enemmän Lukas Hradeckýn maalin suuntaan ja opperakiikareille olisi jälleen käyttöä. Transylvanian hirviöiden painostusjakso päättyy lopulta siihen, kun Tanase tökkää pallon perille asti: 1-1

"Tännepäin, tännepäin, tännepäin" -huudot kuvaavat hyvin kotiyleisön tuntoja. Rive reagoi tuplavaihdolla. Sekä Lucas Lingman että Benjamin Källman tuovat lisähöystettä Huuhkajien peliin. Taisteluparikin herää ja lähtee hetkellisesti mukaan "Suomi!" -huutoihin.

Pelin voitto on yhtä lailla sekä Huuhkajien että Draculan kynsissä viime hetkiin asti. Romanian Nicolae Stanciu heläyttää kertaalleen verkkoa, mutta hienosti pelatun kuvion päätteeksi lähtevä sisäkierteinen kuti kaartaa kuitenkin Huuhkajien maalitolpan ohi katsomon puolelta. Pian tämän jälkeen Källman rynnii ominaiseen tapaansa Lucas Lingmanin lähettämän herkkupalan perään. Källman keinuttaa vielä venettä, mutta kudin suhahtaessa takakulman ohi, saadaan myös kyydistä pudonneet noukittua takaisin lauteille.

Next Stop Montenegro



Peli päättyy tasan. Tulos ei ole kummoinenkaan kummallekaan joukkueelle ja lohkosijoitusten viimeinen kortti jää maanantaille nostettavaksi.

Viini: sulavaa kuin makeinen

*chäntti kuuluu oikeasti sulavaa, liike lanteiden









sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Huuhkajat-Kazakstan: väistäkää-ä-ää-ä-ää pulkka tulee jo

Turusta itäänpäin lähtevässä junassa näkyy ensimmäiset sinivalkoiset huivit. Riven huuhkajat eivät olleet mitkään yhden karsintojen tai kisojen ihme, vaan tässä ollaan luomassa jotain pysyvämpää. Sikäli Korona sotki edelleen kuvioita, että liput piti hankkia kahteen kertaan, jos MM-karsinta junasta mieli varata paikkansa.

Stadikka pakkautumisvaiheessa
Aurinko lämmitti mukavasti, kun kiersimme stadionia taisteluparin kanssa. Aika tarkkaan puolitoista kierrosta se otti ennen kuin bongasin oikean portin, mutta onneksi se imaisi pitkähkönä kiemurtelevan käärmeen sisäänsä nopeasti. Kipusimme omille paikoillemme juuri, kun Kazakstanin kansallislaulu helähti eetteriin. Paikkojen suhteen olimme sikälikin onnekkaita, että pääsimme Pohjoiskaarteen -jengin kupeeseen, mikä osaltaan takasi hyvän tunnelman ottelun ajaksi.

Pohjoiskaarre valmiina

Lukas Hradecký kiittelee Pohjoiskaarretta chäntistä, joka suorasanaisesti kuvaa sitä toimintaa, mitä Luke kannattajajoukon näkökulmasta stadikalla toimittaa. Tämä on yksi osoitus lisää siitä, miten huuhkajat ja sen kannattajat ovat symbioottisesti rakentaneet kulttuuria, jonka päältä suomalainen maajoukkuetason jalkapallo on ponnistanut ennen näkemättömiin korkeuksiin.

Suomi hallitsee peliä ensin. Sitten Kazakstan hallitsee ja sitten taas Suomi. Viereemme istahtaa vähän vilkkaammanoloinen herrasmies, joka kertoo viimeisen Helsingin reissunsa päätyneen yöuniin Aleksis Kiven -patsaan kupeessa olleeseen pusikkoon. Kazakstan vaikuttaa sitkeältä joukkueelta, joka osaa myös hyökätä ja hakeutua sekä kotijoukkueen että tuomariston ihon alle. Siksi sydän väliin tykyttää, kun Kazakstan etsiytyy laukaisupaikkoihin Suomen rangaistusalueen ulkopuolelle. Kazakstanin ja Ukrainan pelit oli pikaskannattu kahdesta kulmasta: sekä Suomen kannalta hyvistä tuloksista että Kazakstanin potentiaalisesta vaarallisuudesta. Kazakstan leimaa heti alussa jälkimmäistä.

Kazakstan oli sisukas ja sai otettua omat hallintajaksonsa

-Olin Myyrmäessä katsomassa peliä, ja yhtäkkiä mun ympärillä oli poliiseja ja järkkäreitä. Ne väitti, että olen polttanut bajamajan.

Klassikkokamaa. Taistelupari nukahtaa tapansa mukaan ensimmäisen puoliajan toisella puoliskolla päivätorkuille. Herrasmies ehtii juuri kehaisemaan Onni Valakaria, kun tämä peippailee oikealta laidalta kohti Igor Shatskiyn maalia, mutta painimaan koipia on liian tiheään boksissa, jotta tuulettelemaan päästäisiin vielä.

Herrasmies hakee kahvin ja alkoholittoman oluen. Hän kertoo zoomailleensa, että stadionin ulkopuolella olevien aitojen yli pomppimalla pääsisi kannattajakatsomoon. Totean että stadionin sisäpuolella ei näyttäisi olevan aitoja ollenkaan, joten käynti kannattajakatsomoon saattaisi onnistua ilman aitajuoksuakin.

Puoliaika koittaa. Luen vaimolta tulleen viestin, jossa kerrotaan taksin hotellille maksaneen 43€, kun mennessä kellotimme samasta matkasta 10,90€. Herrasmies toteaa lähtevänsä aitahommiin. Peli on ollut odotetun vaikea, mutta Riven aikana on helppo luottaa siihen, että ottelusta kairataan voitto vielä.

Teemu Pukki oli koko pelin ajan aktiivinen
Toinen puoliaika lähtee sähäkästi liikenteeseen ja Suomi pääsee hyville paikoille. Taistelupari heräilee torkuiltaan ennen kuin Valakari ja Teemu Pukki käyvät kutittelemassa Shatskiyn maalilla. Lopulta Jere Uronen lähettää karamellin Kazakstanin puolustuksen keskelle ja Joel Pohjanpalo suihkii hattaraa koko suomalaisen jalkapalloyleisön unelmiin puskemalla pallon vastustamattomasti maaliin.

Kansallisaarre suojeltavana

Taistelupari bongaa pohjoiskaarteesta paidattoman sällin ja huuhkajat alleviivaavat entisestään eroa siihen, mitä suomalainen maajoukkuefutis oli ennen ja mitä se on nyt: pelin ilme ei välttämättä ole ollut mitään totaalidominointia, mutta tulos haetaan kyynisesti. Siksi Kazakstanin loppuviritelmä ei herätä sen kummempaa huolta, sillä siinä skenaariossa, jossa keltapaidat punnertaisivat tasoihin, Suomi penkittäisi toisen maalin.

Rive hoitaa

Suomi voittaa. Vakiosta napsahtaa 13 oikein haravaan (tosin hajoitus ei osu). Luke lainaa megafonia, kun huuhkajat ja kannattajat suorittavat totutut voiton jälkeiset rituaalinsa. Aurinko ja huuhkajat lämmittävät sydänalaa, kun lampsimme Pohjoiselle Stadionintielle.

Viini: Riven perusvalikoimasta







perjantai 9. heinäkuuta 2021

VG-62 – Salon Wilpas: herrasmiesmäisesti kolautellen

Naantalin Kuparivuoreen länsi-Turusta ajettaessa Raision kohdalla blogi saa poliisisaattueen, koska tunnetusti se on se pätkä, jolla maantierosvot lymyävät. EM-kisojen rippeitä oli vielä Naantalissa jäljellä, sillä kirjoittaja bongaa ennen parkkipaikalle kääntymistä Onni Valakarin paidan. Keli on sadetta odottava ja VG-62:llä olisi paikka voitolla kammeta itsensä takaisin sarjakärkeen.

Kirjoittajasta riippuvista syistä lipun ja kahvin ostamiseen menee Mobilepaylla vartti. Monacon tapaan seuraavalla asiakkaalla homma hoituu kultakolikoilla kolmessa sekunnissa. Korona on kurittanut länsi-Suomen Monacon silmäterää eli Naantalin VG-62:sta, sillä buffetista kaikkea ei saa enää eurolla. Ajat ovat ymmärrettävästi kovat.

Puupenkeille kiipeää mukavasti yleisöä. Ottelu kiinnosta siinä määrin ihmisiä, että myös Naantalin Campingin aidan taakse kokoontuu kourallinen jalkapallon ystäviä. Tunnelma katsomossa on letkeä ja paikalla ollaan, vaikka joka ikinen sääntöjen koukero ei olisikaan hallussa, mikä on pelkästään oikein.


Letkeää ja idyllistä meininkiä Kuparivuoren kentällä


Peli lähtee tunnustellen liikkeelle. Kumpikaan joukkue ei prässää talla pohjassa, vaan molemmat luottavat hitaampaan prosessiin. Erityisesti VG-62:lla näyttää olevan selkeät askelmerkit, miten pakkaa liikutellaan ja miten pelissä edetään. Wilpas ehkä enemmänkin sopeutuu pelin virtaan. VG-62 liikuttaa hyökkäyspeliään paljon targetmaisena kärkenä pelaavan Roni Lehmuskosken pudotusten kautta. Wilpas löytää hyökkäyspelilleen tilaa laidoilta VG-62:n tukkiessa keskustan.


Roni Lehmuskoski paini ensimmäisellä puoliajalla kotijoukkueen hyökkäyspelin keskiössä


Kellossa on kymppi, kun Wilppaan Jesse Koskinen säikäyttää kotiyleisön ja sutaisee pallon boksin sisältä hieman maalin ohi. Kellossa on kaksikymppiä, kun kotijoukkueen Veli Hartola lähdettää laadukkaan matalan keskityksen Wilppaan maalille. Elias Ervast pääsee käsineen ohjaamaan pallon pois punaiselta sektorilta, mutta Wilppaan epäonneksi se ohjautuu nurmineliöitään isännöivälle Lehmuskoskelle, joka sijoittaa pallon varmasti maaliin. VG-62 siirtyy johtoon ja liveseurannassa sarjan kärkeen.


1-0 ja bileet

Peli pysyy tempoltaan suht maltillisena, mutta lämpenee muutoin. VG-62 veskaria Riku Tanilaa kolhaistaan. Monte Carlon kasinolle saadaan hetkeksi torimeininkiä. Peli jatkuu kuitenkin hyvässä hengessä, vaikka herrasmiesmäisiä kopautuksia jaetaan puolin ja toisin. Wilppaan Al-Shekhli Ahmed käy kertaalleen läpi, mutta Tanila sulkee kasinon ovet. Puoliajalle mennään kotijoukkueen johdossa.

Wilppaalla on toiselle puoliajalla sikäli selvät sävelet, että se saapuu kentälle selvästi kotijoukkuetta aiemmin. VG-62:n puoliajan ripitys kestää pidempään. Kuparivuoren Calwert-Lewin eli Eetu Leppänen juttelee itselleen toisen puoliajan alkuun keltaisen kortin. Kotijoukkue käy muutenkin erikoisen kuumana ja penkin päästäkään ohjeistetaan don-tasoisesti keskittymään ensisijaisesti peliin. Lehmuskosken jäädessä puoliajalla vaihtoon joutuu VG-62 keittelemään hyökkäyspelinsä uudenlaisista rohdoista.


Erotuomari Samu Halmetniemellä riitti paimennettavaa


Wilpas löytää edelleen laidoilta tilaa ja oikean laidan Vilho Ståhlström on hyvällä pelipäällä. Hän jättää pysyvimmän jälkensä peliin keskittämällä tunnin pelin jälkeen pallon Jani Lehtiselle, joka tökkää pallon tyhjään maaliin ja peli on tasan. Leppäselle siunaantuu pian paikka kuitata Wilppaan osuma, mutta Ervast on nokkelampi. Riparista pallo saadaan maaliin, mutta laidalla veturimiehen lippu on paitsion merkiksi pystyssä. 


1-1 ja bileet


Katsomosta sytytään peliin. Ensin annetaan random -aplodit satunnaisessa kohdassa peliä. Pari minuuttia tästä katsomorakenteista rummutetaan We will rock youn -rytmejä ja kohta saadaan kannustushuutojakin mukaan. Perjantai-illassa tämä ei kuitenkaan siivitä kotijoukkuetta voittoon. Poistun myös itse paikalta ennakoivasti, koska kuntoliiga ei nuku (lähinnä siksi, että pelit ovat niin myöhään) eli velvollisuudet kutsuvat. Tasaisen pelin päätteeksi molemmille joukkueille jää suunnilleen saman verran hampaankoloon. Pistejako on siltikin reilu tulos.

Viini: mallasseppien samppanjamaustettua (vuosimalli 2022?)