JyTy-Salon Wilpas: keikka Naantaliin

En tiedä oliko jossain Jyrkkälän suunnalla ryöstetty pankki vai oliko Raisionkokea pitkin saatu joku arvolasti rantautumaan, mutta JyTy eleli sillä lailla leveästi, että se oli masinoinut matsinsa Naantalin ruhtinaskunnan Karvetiin. Nelosen kärkikahina kiinnosti blogin lukijoita eniten tarjolle annetusta neljästä vaihtoehdosta, joten suunta kävi Karvettiin. Autoja on Karvetin parkkipaikalla enemmän kuin olin ajatellut ja yleisöä kiipeää kymmenittäin pienten katsomoiden laudoille. Bongaan katsomosta muutaman mustapinkin JyTyn huivin ja täytyy sanoa, että ne ovat aivan törkeän hienoja.

JyTyn peleistä tuttu oranssi tölkki sihahtaa auki katsomossa. Kenties kyseessä on tuotesijoittelua. Kapteeni Petri Lehtonen hämmentää ensin sekä tuomaristoa että kaikkia muitakin pyytäessään hävityn teikkauksen jälkeen puolen vaihtoa. Humun keskellä hän meinaa napata teikkauskolikon vielä parempaan talteen, mutta tämä ei mene erotuomari Tomi Heikkilältä läpi ja samalla kolikolla teikataan jatkossakin.

Peli alkaa viimeistään teikkauksesta

Salon Wilpas ryhtyy pitämään huolta pelivälineestä, mutta se ei sinänsä huoleta JyTyä, sillä se antaa Wilppaan pyörittää palloa omassa puolustuksessaan ja pistää liinat kiinni aina silloin kuin Wilpas lähtee aktiivisemmin hyökkäämään. JyTyn tiiviinä pysyvä ja hyvin sijoittuva ryhmitelmä pakottaa Wilppaan useasti huonoihin syöttöihin ja JyTy pyrkii iskemään pallonriistojen jälkeen nopeasti vastaan. Erotuomari Heikkilän salliva linja vaatii salolaisilta enemmän sopeutumista ja energiaa, kun se taas tuntuu sopivan paremmin JyTyn pirtaan. Peli onkin ensimmäiset hetket paremmin kotijoukkueen kontrollissa.

Tuure Oldendorff Salon Wilppaan harmina I

Tuure Oldendorff Salon Wilppaan harmina II

Vartin pelin jälkeen se on juuri JyTy, joka pääsee ensimmäisenä arvotonteille. Risto Monnonen irtoaa Wilppaan puolustukselta, mutta Monnosen viimeinen silaus jää Kristian Viitasen syleiltäväksi

”Nyt loppuu ne alibisyötöt”, kajahtaa jostain Wilppaan tukijoukkojen syövereistä. Parin kymmenen minuutin pelin jälkeen alkaa Wilpas pääsemään paremmin syvyyteen ja peli lähtee aaltoilemaan vauhdikkaammin. JyTyllä riittää kuitenkin tässä vaiheessa vielä hyvin jalkaa puolustuspuuhiin ja peli etenee tasaisesti.

Palloja paukkuu rauta-aitojen yli ja kotijoukkueen tukijoukot käyvät niitä vuorovedoin etsimässä. Tauolle mennään 0-0 -tilanteessa.

Useampi on hakenut lähihuoltoasemalta kahvimukeja. Tauko menee muuten hyvin rauhaksiin ja myös toinen puoliaika alkaa rauhaksiin. JyTyn Erkki Vanhasen parannellessa tekonurmen pinnassa koivilleen saamaa kopsua, kysytään häneltä, että tarvitseeko Vanhanen jäitä. Vieressä päivystävä Pasi Salmi ottaa velikullan roolin ja pienen tutkailun jälkeen toteaa Vanhasen voimasanan johdannaisena, että ei Vanhanen tarvitse jäitä, vaan ”rakkautta”.

Pelin kuva jatkuu toisen puoliajan alussa pitkälti samanlaisena kuin se oli ensimmäisenkin aikana. Tosin JyTyn organisaatiota alkaa pallovahdin hommat nyppimään, sillä pallon suhahtaessa jälleen kerran taka-aitojen yli esitetään jo kysymys siitä, että ”hakeeko vetäjä jo?”.

Salon Wilppaan liike pysyy ottelun vanhetessa stabiilimpana, mitä JyTyn ja se alkaakin nostattelemaan maalipeikkoa Lauri Raitalan selän taakse. Wilppaan vasemmalla laidalla Vilho Ståhtström iskee päätään JyTyn muurin niin kauan, että siihen alkaa lopulta muodostua murtumia. Myös Jongtae Yoonin diesel kestää hyvin pienen polton ja Yoon kuskaa kerta toisensa jälkeen palloa kohti JyTyn maalia.

Noin 70:n minuutin kohdalla joutuu JyTyn Juho Nieminen jo pyörittämään vannettaan maaliviivalla, kun Wilpas saa kulmasta hyvin ryminän aikaiseksi. Pian tämän jälkeen pallo saadaan sekä taidolla että tuurilla tökättyä JyTyn puolustuslinjan selustaa, jonne Mohammed Al-Ahadi ryntää hanakasti, mutta Raitala ottaa vielä mallikkaan torjunnan.

JyTy pakotetaan paiskomaan koko ajan enemmän pitkää palloa ja sen hyökkäyspelin variaatot yksipuolistuvat Tuure Oldendorffin tavoitteluksi Wilppaan puolustuksen selustasta. Kertaalleen Oldendorff pääseekin irti, mutta Kristian Viitanen saa torjuttua Oldendorffin kärkkärin. JyTy alkaa ottamaan ennakoidusti hiukan lukua.

Lopulta sitten ilmassa olevat taivaanmerkit realisoituvat. Yoon temppuilee itsensä vasemmalta laidalta  vapaaksi. Yoon kääntää pallon Ståhlströmille sellaiselle kalapaikalle, että saalista nousee aina, kun vain siimat kestää ja nehän kestävät. Ståhlström sijoittaa pallon tarkasti alakulmaan: 0-1.

Jongtae Yoonilla riitti dieseliä koko ysikympiksi

JyTy muuttaa hieman pelitapaansa ja löytää myös lisäpetrolia takakontistaan. Peli painuu Wilppaan päätyyn ja Viitasen maalille. Pallo hieman polttelee Wilppaan puolustuksessa, mutta se kestää JyTyn loppukirin. Peli päättyy. Wilpas voittaa ja samalle se repäisee sarjakärjen kaulaansa jo hieman ratkaisevan tuntuiseen kuuteen pisteeseen.

Viini: oranssista tölkistä, hapanta

VG-62 – Salon Wilpas: herrasmiesmäisesti kolautellen

Naantalin Kuparivuoreen länsi-Turusta ajettaessa Raision kohdalla blogi saa poliisisaattueen, koska tunnetusti se on se pätkä, jolla maantierosvot lymyävät. EM-kisojen rippeitä oli vielä Naantalissa jäljellä, sillä kirjoittaja bongaa ennen parkkipaikalle kääntymistä Onni Valakarin paidan. Keli on sadetta odottava ja VG-62:llä olisi paikka voitolla kammeta itsensä takaisin sarjakärkeen.

Kirjoittajasta riippuvista syistä lipun ja kahvin ostamiseen menee Mobilepaylla vartti. Monacon tapaan seuraavalla asiakkaalla homma hoituu kultakolikoilla kolmessa sekunnissa. Korona on kurittanut länsi-Suomen Monacon silmäterää eli Naantalin VG-62:sta, sillä buffetista kaikkea ei saa enää eurolla. Ajat ovat ymmärrettävästi kovat.

Puupenkeille kiipeää mukavasti yleisöä. Ottelu kiinnosta siinä määrin ihmisiä, että myös Naantalin Campingin aidan taakse kokoontuu kourallinen jalkapallon ystäviä. Tunnelma katsomossa on letkeä ja paikalla ollaan, vaikka joka ikinen sääntöjen koukero ei olisikaan hallussa, mikä on pelkästään oikein.

Letkeää ja idyllistä meininkiä Kuparivuoren kentällä

Peli lähtee tunnustellen liikkeelle. Kumpikaan joukkue ei prässää talla pohjassa, vaan molemmat luottavat hitaampaan prosessiin. Erityisesti VG-62:lla näyttää olevan selkeät askelmerkit, miten pakkaa liikutellaan ja miten pelissä edetään. Wilpas ehkä enemmänkin sopeutuu pelin virtaan. VG-62 liikuttaa hyökkäyspeliään paljon targetmaisena kärkenä pelaavan Roni Lehmuskosken pudotusten kautta. Wilpas löytää hyökkäyspelilleen tilaa laidoilta VG-62:n tukkiessa keskustan.

Roni Lehmuskoski paini ensimmäisellä puoliajalla kotijoukkueen hyökkäyspelin keskiössä

Kellossa on kymppi, kun Wilppaan Jesse Koskinen säikäyttää kotiyleisön ja sutaisee pallon boksin sisältä hieman maalin ohi. Kellossa on kaksikymppiä, kun kotijoukkueen Veli Hartola lähdettää laadukkaan matalan keskityksen Wilppaan maalille. Elias Ervast pääsee käsineen ohjaamaan pallon pois punaiselta sektorilta, mutta Wilppaan epäonneksi se ohjautuu nurmineliöitään isännöivälle Lehmuskoskelle, joka sijoittaa pallon varmasti maaliin. VG-62 siirtyy johtoon ja liveseurannassa sarjan kärkeen.

1-0 ja bileet

Peli pysyy tempoltaan suht maltillisena, mutta lämpenee muutoin. VG-62 veskaria Riku Tanilaa kolhaistaan. Monte Carlon kasinolle saadaan hetkeksi torimeininkiä. Peli jatkuu kuitenkin hyvässä hengessä, vaikka herrasmiesmäisiä kopautuksia jaetaan puolin ja toisin. Wilppaan Al-Shekhli Ahmed käy kertaalleen läpi, mutta Tanila sulkee kasinon ovet. Puoliajalle mennään kotijoukkueen johdossa.

Wilppaalla on toiselle puoliajalla sikäli selvät sävelet, että se saapuu kentälle selvästi kotijoukkuetta aiemmin. VG-62:n puoliajan ripitys kestää pidempään. Kuparivuoren Calwert-Lewin eli Eetu Leppänen juttelee itselleen toisen puoliajan alkuun keltaisen kortin. Kotijoukkue käy muutenkin erikoisen kuumana ja penkin päästäkään ohjeistetaan don-tasoisesti keskittymään ensisijaisesti peliin. Lehmuskosken jäädessä puoliajalla vaihtoon joutuu VG-62 keittelemään hyökkäyspelinsä uudenlaisista rohdoista.

Erotuomari Samu Halmetniemellä riitti paimennettavaa

Wilpas löytää edelleen laidoilta tilaa ja oikean laidan Vilho Ståhlström on hyvällä pelipäällä. Hän jättää pysyvimmän jälkensä peliin keskittämällä tunnin pelin jälkeen pallon Jani Lehtiselle, joka tökkää pallon tyhjään maaliin ja peli on tasan. Leppäselle siunaantuu pian paikka kuitata Wilppaan osuma, mutta Ervast on nokkelampi. Riparista pallo saadaan maaliin, mutta laidalla veturimiehen lippu on paitsion merkiksi pystyssä. 

1-1 ja bileet

Katsomosta sytytään peliin. Ensin annetaan random -aplodit satunnaisessa kohdassa peliä. Pari minuuttia tästä katsomorakenteista rummutetaan We will rock youn -rytmejä ja kohta saadaan kannustushuutojakin mukaan. Perjantai-illassa tämä ei kuitenkaan siivitä kotijoukkuetta voittoon. Poistun myös itse paikalta ennakoivasti, koska kuntoliiga ei nuku (lähinnä siksi, että pelit ovat niin myöhään) eli velvollisuudet kutsuvat. Tasaisen pelin päätteeksi molemmille joukkueille jää suunnilleen saman verran hampaankoloon. Pistejako on siltikin reilu tulos.

Viini: mallasseppien samppanjamaustettua (vuosimalli 2022?)