VG-62 - FC Åland: käänteitä ja kääntöjä

Elokuuhun asti se otti, että silkkitie länsi-Turusta Naantaliin jälleen aukesi. Maantierosvoja ei Raision pätkälläkään väijynyt, joten Corolla tussahtaa turvallisesti aurinkoiselle Kuparivuorelle. Urheilukentän lauteiden yleisömäärä lasketaan kymmenissä. VG-62:n pelaajat heittävät läpyjä ja nyrkkivitosia sekä vastaantulevalle juniori- että senioriosastolle.

Pienen alkutunnustelun jälkeen pelin kuva lähtee piirtymään siten, että VG-62 hallitsee palloa ja ottelua. FC Åland valuu syvälle omalle kenttäpuoliskolleen ja kyttäilee vastaiskuja. Viiden minuutin pelin jälkeen  VG-62:n Samuli Mikkonen saa pallon FC Ålandin puolustuslinjan eteen, josta hän ohjaa sen Eetu Leppäselle. Leppäsen kuti jää kuitenkin FC Ålandin maalivahdin Albin Backholmin jalkoihin. ”Eetu on mahdoton puolustaa”, todetaan yläpuolella olevasta asiantuntijakatsomosta.

FC Åland osoittautui liian juonikkaaksi VG-62:lle

VG-62:n ote pelistä tiukkenee minuutti minuutilta. Se vaikuttaa tietävän, mitä pallolla tulee tehdä ja sen hyökkäykset kulkevat suoraviivaisesti ja vähin kosketuksin kerta toisensa jälkeen kohti vieraiden maalia. Tulosta tulee, kun 26 minuuttia on pelattu. Pallo pelataan kovana ja matalana FC Ålandin puolustuksen keskustaa kohti. Leppänen pyytää kanaalit auki kohti kierivälle syötölle ja se vierii perille asti Leppäselle. Leppänen kauhoo pallon mukaansa FC Ålandin puolustuksen selustaan ja tinttaa sen maalin: 1-0.

Eduardo Salinas viihtyi hyvin pallon kanssa

Asiantuntijakatsomo tekee havainnon siitä, että Backholm vaikuttaa pelaavan vain jaloillaan. FC Ålandin Eduardo Salinas pyörii melkoisena väkkäränä ja pallotaiturina keskikentällä. VG-62:n Jaakko Siltaselle avautuu paraatipaikka lisämaaleille maalinedushässäkän päätteeksi, mutta pallo nousee Siltasen kurotuksen saattelemana maalin yli. 

Sitten peli hakeekin aivan uudet merimerkit. FC Åland saa kulmapotkun. Asiantuntijakatsomosta todetaan, että FC Ålandin Adam Erikssonissa on jotain samaa kuin kevyesti korkealle nousevissa lentopalloilijoissa. Kuinka ollakaan.  Eriksson nousee iskupaikalla maalin edessä. Erikssonin pusku napsahtaa erotuomari Hassan Hagin tulkinnan mukaan Joni Sivulan käteen. Joulukorttia Sivulalle ja rankkaria saarelaisille. Jimmy Sundman uittaa pallon varmasti maalin: 1-1 ja kellossa 35 minuuttia.

Jimmy Sundmanin rankkari:

VG-62:n puolustus vaikuttaa järjestelevän vielä uudelleen jaettuja kortteja kädessään, kun pari minuuttia edellisen maalin jälkeen oikealta tuleva keskitys laskeutuu vapaalle tontille. Ensimmäisenä kiinnityksen perään syöksyy Daniel Boman, jonka tyylikäs pusku taittuu Riku Tanilan ulottumattomiin: 1-2. 

Ottelun draaman kaareen painetaan vielä aivan ensimmäisen jakson lopussa yksi jälki, kun Leppänen ohjaa pallon toistamiseen maaliin, mutta se liputetaan paitsioksi. Näkemyseroja ruoditaan vielä taukovihellyksen jälkeenkin.

Peli melkein tasoihin

Tauon jälkeen peli hakee hieman asentoaan. Mikkosella on paljon pallonkuskausvuoroja, katsomosta kuuluu pelin kulkua ruotivia ruotsinkielisiä kannanottoja, VG-62:n junnuosasto väittelee siitä, että onko kentällä oikeasti ”Zlatan” ja Backholm ottaa toisen jakson ensimmäisen jalkatorjunnan, mikä kohahduttaa jälleen yleisöä. 

Hiljalleen VG-62 pääsee taas enemmän palloon kiinni, mutta FC Ålandin passiivisaggressiivinen peli-ilme hyydyttää VG-62:n pelin juoksutusta. VG-62:n Leo Tommila vaatii kotijoukkueelta suoraviivaisempaa peliä ja on asiasta vainulla, sillä VG-62:n pelin avaaminen meinaa mennä hiukan kuskailun puolella. Naantalilaisten puolustuksessa Santeri Nurmi tekee hyviä pelitekoja. Sen sijaan Onni Ojala saa ikävän alavatsa (vai yläkives?) osuman, minkä villitsee nuoriso-osastoa tsemppaamaan: ”pystyt kyllä jatkamaan”.

Tulostaulua naksauttelee seuraavaksi FC Åland. Yleisö pyytää paitsiota tilanteessa, jossa Robin Welander saa pallon keskustaan. Welander vapauttaa Daniel Bomanin, joka roiskii jäämurskaa Naantalin auringon lämmittämälle kentälle sijoittamalla pallon maaliin: 1-3 ja peliä pelattu 72 minuuttia.

Kellon tikatessa seiskaseiskaa Tommila vapauttaa kentälle Roni Lehmuskosken, joka ensi töikseen raivaakin maatalon isännän ottein FC Ålandin joutomaata. Heti seuraavasta tilanteesta Lehmuskoski sivaltaakin tasaiseksi tallaamaltaan tontilta pallon maalin ja nostattaa siten kotijoukkueen toiveita pinnapotin kartuttamisesta: 2-3 ja kellossa 79 minuuttia. 

VG-62 saa vielä pistettyä painetta pitkän ja korkean muodossa FC Ålandin maalille, mutta se jää kuitenkin maalin päähän ekstraosingoista. Peli jää varmasti hiukan tykyttelemään kotijoukkueen ohimoihin, sillä kokonaiskuvaan peilaten, sille olisi ollut parempaakin seppälää lauantai-illassa tarjolla.

Ottelu FC Ålandille

Viini: saarelta salakuljetettua oolantilaista

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

VG-62 – Salon Wilpas: herrasmiesmäisesti kolautellen

Naantalin Kuparivuoreen länsi-Turusta ajettaessa Raision kohdalla blogi saa poliisisaattueen, koska tunnetusti se on se pätkä, jolla maantierosvot lymyävät. EM-kisojen rippeitä oli vielä Naantalissa jäljellä, sillä kirjoittaja bongaa ennen parkkipaikalle kääntymistä Onni Valakarin paidan. Keli on sadetta odottava ja VG-62:llä olisi paikka voitolla kammeta itsensä takaisin sarjakärkeen.

Kirjoittajasta riippuvista syistä lipun ja kahvin ostamiseen menee Mobilepaylla vartti. Monacon tapaan seuraavalla asiakkaalla homma hoituu kultakolikoilla kolmessa sekunnissa. Korona on kurittanut länsi-Suomen Monacon silmäterää eli Naantalin VG-62:sta, sillä buffetista kaikkea ei saa enää eurolla. Ajat ovat ymmärrettävästi kovat.

Puupenkeille kiipeää mukavasti yleisöä. Ottelu kiinnosta siinä määrin ihmisiä, että myös Naantalin Campingin aidan taakse kokoontuu kourallinen jalkapallon ystäviä. Tunnelma katsomossa on letkeä ja paikalla ollaan, vaikka joka ikinen sääntöjen koukero ei olisikaan hallussa, mikä on pelkästään oikein.

Letkeää ja idyllistä meininkiä Kuparivuoren kentällä

Peli lähtee tunnustellen liikkeelle. Kumpikaan joukkue ei prässää talla pohjassa, vaan molemmat luottavat hitaampaan prosessiin. Erityisesti VG-62:lla näyttää olevan selkeät askelmerkit, miten pakkaa liikutellaan ja miten pelissä edetään. Wilpas ehkä enemmänkin sopeutuu pelin virtaan. VG-62 liikuttaa hyökkäyspeliään paljon targetmaisena kärkenä pelaavan Roni Lehmuskosken pudotusten kautta. Wilpas löytää hyökkäyspelilleen tilaa laidoilta VG-62:n tukkiessa keskustan.

Roni Lehmuskoski paini ensimmäisellä puoliajalla kotijoukkueen hyökkäyspelin keskiössä

Kellossa on kymppi, kun Wilppaan Jesse Koskinen säikäyttää kotiyleisön ja sutaisee pallon boksin sisältä hieman maalin ohi. Kellossa on kaksikymppiä, kun kotijoukkueen Veli Hartola lähdettää laadukkaan matalan keskityksen Wilppaan maalille. Elias Ervast pääsee käsineen ohjaamaan pallon pois punaiselta sektorilta, mutta Wilppaan epäonneksi se ohjautuu nurmineliöitään isännöivälle Lehmuskoskelle, joka sijoittaa pallon varmasti maaliin. VG-62 siirtyy johtoon ja liveseurannassa sarjan kärkeen.

1-0 ja bileet

Peli pysyy tempoltaan suht maltillisena, mutta lämpenee muutoin. VG-62 veskaria Riku Tanilaa kolhaistaan. Monte Carlon kasinolle saadaan hetkeksi torimeininkiä. Peli jatkuu kuitenkin hyvässä hengessä, vaikka herrasmiesmäisiä kopautuksia jaetaan puolin ja toisin. Wilppaan Al-Shekhli Ahmed käy kertaalleen läpi, mutta Tanila sulkee kasinon ovet. Puoliajalle mennään kotijoukkueen johdossa.

Wilppaalla on toiselle puoliajalla sikäli selvät sävelet, että se saapuu kentälle selvästi kotijoukkuetta aiemmin. VG-62:n puoliajan ripitys kestää pidempään. Kuparivuoren Calwert-Lewin eli Eetu Leppänen juttelee itselleen toisen puoliajan alkuun keltaisen kortin. Kotijoukkue käy muutenkin erikoisen kuumana ja penkin päästäkään ohjeistetaan don-tasoisesti keskittymään ensisijaisesti peliin. Lehmuskosken jäädessä puoliajalla vaihtoon joutuu VG-62 keittelemään hyökkäyspelinsä uudenlaisista rohdoista.

Erotuomari Samu Halmetniemellä riitti paimennettavaa

Wilpas löytää edelleen laidoilta tilaa ja oikean laidan Vilho Ståhlström on hyvällä pelipäällä. Hän jättää pysyvimmän jälkensä peliin keskittämällä tunnin pelin jälkeen pallon Jani Lehtiselle, joka tökkää pallon tyhjään maaliin ja peli on tasan. Leppäselle siunaantuu pian paikka kuitata Wilppaan osuma, mutta Ervast on nokkelampi. Riparista pallo saadaan maaliin, mutta laidalla veturimiehen lippu on paitsion merkiksi pystyssä. 

1-1 ja bileet

Katsomosta sytytään peliin. Ensin annetaan random -aplodit satunnaisessa kohdassa peliä. Pari minuuttia tästä katsomorakenteista rummutetaan We will rock youn -rytmejä ja kohta saadaan kannustushuutojakin mukaan. Perjantai-illassa tämä ei kuitenkaan siivitä kotijoukkuetta voittoon. Poistun myös itse paikalta ennakoivasti, koska kuntoliiga ei nuku (lähinnä siksi, että pelit ovat niin myöhään) eli velvollisuudet kutsuvat. Tasaisen pelin päätteeksi molemmille joukkueille jää suunnilleen saman verran hampaankoloon. Pistejako on siltikin reilu tulos.

Viini: mallasseppien samppanjamaustettua (vuosimalli 2022?)

Stade de Louis II:lla: VG-62- SC Wolves

Monacon eli Naantalin ruhtinaskuntaan pääsee ilman erillistä rajatarkistusta. Uutta asvalttia on hetken painettu Turun ja Naantalin väliin. Hummamiesten uutistoimistosta tiedetään kertoa, että projekti on viivästynyt, koska asvalttiseokseen sopivia kultahippuja on huonosti saatavilla.

Stade Louis II:n eli Naantalin Kuparivuoren kenttä avautuu idylliseen maisemaan. Nurmi vaikuttaa olevan priimaa ja kuten vieressä istuvan selvästi pitkän linjan VG:läisen puheenparresta poimin: luonnon nurmi on ainoa oikea pelialusta. Buffetissa kaikki maksaa euron ja kausikorttilaisille ei sitäkään. Otteluun oli toivottavasti vapaa pääsy ja, jos ei ollut, niin laskun saa laittaa perästä.

Idyllinen Kuparivuori ja pikkupojankokoinen pala futiskulttuuria Paraisilta

Euran Wembleyn reissun jälkeen oli sellainen tunne, että ruhtinaskunnan puoli tarinasta jäi hiukan aurinkolasikatsomon katveeseen. Samaan aikaan kiinnosti todeta se, miksi vastustaja Paraisten SC Wolves kyntää ilman pinnan pinnaa läntisen-Suomen kolmosessa. Niinpä könyämme koko perheen voimin puisen pääkatsomon orrelle ratkomaan päivän futismysteereitä.

Matsi alkaa tunnustellen. VG-62:n kapteeni Eetu Leppänen peräänkuuluttaa samanlaista starttia, mitä Eurassakin. Naantalin mustakeltaiset näyttävät avaavan 4-2-3-1 -tyyppisellä muodostelmalla. Wolvesista henkii se, että he lähtevät edelleen voittamaan, vaikka tämän kauden matka on käynyt toistuvien piikkimattojen yli. Molemmat joukkueet jättävät prässihikotukset Bielsalle koulukuntineen ja pyrkivät tiiviillä muodolla pakottamaan vastustajan pallon menetyksiin. VG-62 on pykälän verran pelaavampi joukkue, kun taas Wolves lähettää herkemmin pitkiä divaripalloja naantalilaisten puolustuksen selustaan.

VG-62:n hyökkääjä liikkuvat fiksusti ja sen keskikenttä on myös koko ajan hajulla, mitä hyökkääjät tekevät. Siksikin VG:62:n maali alkaa nykimään jo pian muodollisten tunnusteluiden päättyessä.  Tappioputken taakka lähtee pian paistamaan vierasjoukkueessa. Turhautumisen tunnetta jaetaan erityisesti tuomarin kanssa. Tässä kohtaa fiksummat olisivat jo lyöneet vetoa vierasjoukkueen punakortin puolesta.

VG-62 taisi hyökkäyspään pelaamisen

Wolves saa vyörytettyä tilanteitaan kulmiksi asti, mutta VG-62:n puolustus painii jälleen kulmat ja keskitykset toisaalle.  Kello kilkkaa pariakymmentä minuuttia, kun hieman Suomi-Wales -tyyliin Wolvesin puolustus kadottaa muotonsa. Veli Hartola saa pallon puolustuksen taskuun ja ajaa kohti maalia. Näyttää jo, että Hartola taittaa itsensä hieman pieneen kulmaan, mutta takakulmaan ryömii laadukas kuti ja VG-62 siirtyy 1-0 johtoon. Pitkän linjan VG:läinen kuittaa kaverilleen, että tämä olisi varmaan painanut kärkkärillä tuossa tilanteessa. Kaveri myöntää tämän, mutta toteaa myös, että maalin se olisi mennyt. Maalivahti olisi vain ollut ihmeissään, miten pallo olisi niin nopeasti suhahtanut ohitse.

Ottelu alkaa hakemaan lopullisia uomiaan, kun Wolvesin puolustushassin jälkeen Niklas Aalto napauttaa VG-62:n hyökkääjän nurin. Tuomari nostaa keltaisen, joka on Aallolle laatuaan toinen. Kuparivuori kasvaa Susille Mont Agelin mittoihin kiivettäväksi. Pelin ilme ei ensimmäisen puoliajan osalta ulosajon jälkeen hirveästi muutu. Mahdolliset kerrannaisvaikutukset siirtyvät tuonnemmaksi. Aurinko käväisee kesäisen lämpimänä Kuparivuorella.

Punakorttia kaivetaan


Videolla SC Wolvesin maalivahti Saku Suominen nappaa ylläolevaa tilannetta seuranneen vaparin

Toisen puoliajan alussa VG-62 paketoi pelin. Veli Hartola löydetään tällä kertaa rangaistusalueen rajoilta, josta hän heittää kauniisti sisäänpäin kiertävän pallon oikeaan yläkulmaan. Pari minuuttia tästä Leppänen on läpi ja tyylittelee pallon takakulman alasektoriin. Susien päät painuvat ja turkki vettyy.

Toinen puoliaika oli kotijoukkueen juhlaa

Vaihdosta sisään tullut Roni Lehmuskoski napauttaa naantalilaisille vielä yhden. Viimeistään tämän jälkeen ottelu menee aika lailla pelailuksi. Puolustussuuntaan juoksijoita kysyttäessä ei kummaankaan rivistöstä montaa kättä nouse pystyyn. Kulmapotkujen sijaan vieraat keräävät keltakortteja. Kenties juuri kulmapotkut ovat se erikoiskortti, mikä Wolvesin kannattaa tällä kaudella vielä koittaa kääntää.

SC Wolves ei ujostellut pitkienkään pallojen kanssa, mutta VG-62:n puolustus hoiti ne mallikkaasti.

Vierasjoukkue ja tuomaristo eivät löytäneet yhteistä säveltä.

Molemmat joukkueet saavat vielä omat maalipaikkansa, mutta terävyys on ottelusta jo haihtunut. VG-62 voittaa ja on orastavassa voittoputkessa kiinni kauden harppoessa kohti ratkaisuotteluita. Pitkänlinjalaiset olivat jo hetkeä aiemmin lähteneet omaan matsiin ja sen jälkeen valmistautumaan Suomi-Ruotsi -maaotteluun. Tältä aamupäivältä peli on jo hetken aikaa ollut selvä.

Viinikuvaus: tännekin sopisi jotain Mallasseppien takomaa