KuuLa-TuRaKe: sunnuntaipiknikillä

VR toi stadikalta ja itä-Suomesta moitteetta takaisin Turkuun. Lapset jäivät muutamiksi päiviksi hoitoon, joten ehdotan vaimolle piknikkiä Kupittaalle. Vähemmän yllättäen takaa-ajatus luetaan silmänräpäyksessä, mutta ongelmaa ei siitä tule. Koppaamme patongit ja vissyt Kupittaan Cittarilta ja askellamme Kupittaa 2:lle. Peliä on ehditty jo tovi käymään ja huikkaan linjatuomarilta tilannetta: 1-0 valkoisille. Palloliiton tietotoimistolta myöhemmin tarkistettuna maalin onnistui tekemään Miikka Rae.

Kuuvuoren Laakia eli KuuLaa olen seurannut ajoittain somessa. TuRaKe eli Turun raittiuskerho on pistänyt silmään sekä nimensä että tämän kauden vitosessa murskaavien tulosten puolesta. Molempien joukkueiden historiikit kertovat, että joukkueiden perustamisen pohjana ovat olleet kaveriporukoiden projektit, jotka ovat ottanut kivasti tuulta alleen. KuuLa juhlii pian kaksikymmentä vuotista olemassaoloaan ja TuRaKe (joka ei varsinaisesti ole raittiuskerho) on tuoreempi tapaus eli seura on perustettu 2017.

TuRaKe on silmiinpistävästi enemmän pallossa ja KuuLa haikailee vastaiskujen perään. Tosin ensimmäisen puoliajan edetessä myös KuuLa saa pidempiä hallinta- ja hyökkäysjaksoja aikaiseksi. KuuLan hyökkäykset kulkevat korostuneesti nopeajalkaisen Ali Swaishin kautta. Samaan aikaan KuuLan maalilla Jani Maja pelaa erinomaista ottelua eikä todellakaan anna vieraille mitään helppoja, joten minkäänlaisia murskajaisia ei vaikuttanut olevan odotettavissa.

TuRaKe painoi koko pelin väkevästi päälle, mutta niin vain KuuLa napsi ottelusta pinnan

Lentävät vaihdot tuovat oman rytminsä otteluun. Molempien joukkueiden pallollinen peli vaikuttaa olevan varsin hyvää. Syötöissä on ideaa ja ne napsuvat kohtuu hyvin kohdilleen. Katsojia paikalla on nelisenkymmentä eli käsillä on kokonaisuudessaan positiivisvivahteinen ottelutapahtuma. KuuLan kannattajat ovat vieraita pykälää äänekkäämpiä.

Seuraava maali antaa odotuttaa itseään. Lähimmäs pääsee TuRaKen Matias Harjuhahto, jonka alakulmaan suuntautuvat puolivolleyn Maja saa nepattua tolpan ohi.

TuRaKe yrittää heti toisen puoliajan alkajaisiksi maalia suoraan aloituksesta, mutta vieläkään ei onnistu. TuRaKen hallinta on toisella puoliajalla vielä vahvempaa, mitä ensimmäisellä, mutta KuuLa puolustaa sitkeästi ja saa pidettyä pelin yhden maalin pelinä. TuRaKen hyökkäämisen mennessä hieman puskemiseksi alkaa pelin ylle piirtyä yllätystasoituksen aura. Samaan aikaan tosin on vaikea nähdä, mistä KuuLan tasoitus voisi tulla, sillä Swaish jää aika yksinäiseksi kärkeen.

KuuLa pelasi sitkeästi omaa peliään

Ylläkuvattua asiaa ei kirjoittajan tarvitse kuitenkaan sen enempään arpoa, sillä kellon kilkattaessa noin seiskavitosta, kopataan KuuLan pelaaja TuRaKen boksissa nurin ja erotuomari Sakari Saikkonen osoittaa tekonurmella köllöttelevää valkoista täplää. Saikkosen kunniaksi on myös sanottava se, että ottelussa oli useampiakin tiukkoja tilanteita, joihin hänen oli otettava kantaa ja ainakin omaan silmään tuomiot vaikuttivat virheettömiltä. Virheetön on myös KuuLan Leo Brennerin sijoitus maalin vasempaan takarautaan: 1-1

Leo Brennerin rankkari:

TuRaKen ja pelin desibelit nousevat. Sekä Jyri Varholla että Samuel Sibakovilla on omat paikkansa kääntää ottelun tulos vieraille sopivampaan asentoon, mutta Maja ja KuuLa ovat päättäneet kestää. Niinpä Saikkosen vapautettua pelaajat muihin sunnuntaipuuhiin juhlivat vihreäpaidat tasuria hiukan kuin voittoa. Pinna varmasti maistuu hienon joukkuepelin päätteeksi. Mielenkiintoista on myös nähdä hakeeko kauden ensimmäisen pistemenetyksen kärsinyt TuRaKe sisuuntuneena taas seuraavassa matsissa kaksinumeroisen maalilukemaa tauluun.

Viini: yhteispelillä tiiviiksi puristettu

Suomi-Bosnia: Huuhkajien siivillä

Rive ei vastaa VR:n operatiivisesta toiminnasta, joten juna nytkähtää liikkeelle vasta, kun toisesta junasta saadaan varpaansa rikkonut konnari kyytiin. Ravintolavaunu ei tänään aukea, joten lainaamme ekstraluokan vesitötsiä. Lisäksi ukkonen on iskenyt junaliikeeneen valvontajärjestelmiin. Aamupäivä on hieman vastustavalla tuulella. Helsingissä pisartelee, mutta sen toteaminen on hyvä asia, sillä se merkitsee sitä, että ehdimme lopulta helposti peliin.

Bosnia on tuttu vastustaja. Kirjoittajalle Bosnia -matsit ovat aika väkevä symboli Huuhkajien noususta rämpivästä siipirikosta, jota on lennättänyt milloin mikäkin pubivisan vetäjä, aina kisapaikasta ja voitosta pelaavaksi aivan uudenlaisen vaatimustason projektiksi. Tampereen Ratinassa tapahtui kesäkuussa juuri Bosniaa vastaan pelatussa ottelussa 2019 jotain sellaista, mikä on jättänyt lämpimän jäljen.

Tero Karhu kajauttaa stadionin ulkopuolelle epämiellyttävän kuuloiset terveiset: sisäänpääsyporttien määrää on rajoitettu eli kannattaa pyrkiä stadionin sisälle jo nyt. Lopulta pohjoisen sisäänkäynnit imaisevat porukkaa kuitenkin hyvin sisään. Missaamme osan Kevin de Bruynen pimentäjänä tunnetun Huuhkaja-ikonin Tim Sparvin jäähyväisistä. Pohjoiskaarre virittelee äänijänteitään. On tulossa hyvä ilta.

Pohjoiskaarre rullaa auki komean tifon, jossa juhlistetaan ottelutapahtumaa. Valotaululla toivotaan rauhaa maailmaan. Bosnian kansallislaululle taputetaan ennen kuin Olympiastadion yhtyy yhteiseen "Maamme lauluun".

Tunnelmia stadikalta ja sen ulkopuolelta

Peli lähtee Huuhkajien osalta käyntiin parilla aika rapsakalla taklauksella, joista toisesta nousee keltainen kortti. Mielessä häivähtää varjoinen ajatus siitä, että onko lataus mennyt yli tai onko valmistautumisessa jotain muuta häikkää. Huuhkajat pääsevät onneksi aika pian pelin pirtaan mukaan. Vartin pelin jälkeen Teemu Pukki alustaa Robin Lodille maalipaikan ja verkkohan siellä pöllähtää, mutta myös linjatuomarin lippu nousee eli maalit jäävät vielä odotuttamaan itseään.

Pelin tempo on jonkin verran verkkainen. Hyökkäykset pelataan kärsivällisesti murtautumisvaiheisiin asti. Huuhkajat hakevat linjan puhkovia taustajuoksuja, joissa erityisesti Glen Kamara vaikuttaa aktiiviselta. Bosnia hakee Suomen puolustuslinjan edessä mökkiään pitävää Edin Dzekoa ja luottaa supertähtensä pelin lukuun ja pelitaitoon.

Bosnian peli kulki paljon Edin Dzekon kautta

Huuhkajat ovat pykälän verran pelin päällä. Loppuun Suomi saakin hyvän painostusjakson Bosnian maalille, jonka lopputulemana erotuomari Nick Walsh kipittelee kentän reunalle ruudun ääreen. VAR-kello oli kalkatellut ihan aiheesta ja pallo viedään pilkulle. Teemu Pukki sivaltaa pallo vasempaan alakulmaan ja Pohjoiskaarteen johdolla hyvää tunnelmaa pitänyt huuhkaja -yleisö palkitaan euforisella hetkellä: 1-0

Teemu Pukki onnistuu rankkarista

Niin paljoa ei seikkailumieltä itseltä löydy, että lähtisin puoliajalla hakeutumaan virvokkeiden pariin. Ohjelmaksi riittää puoliaikashow ja pilvistä vapautuva stadionin ylle avautuva vaaleansininen taivas. Lisäksi puoliajalla SMJK saa tunnustuksen toiminnastaan viime kesän dramaattisesta Christian Eriksen -hetkestä.

Teemu Pukki on sivaltaa pallon toistamiseen Bosnian maaliin heti toisen puoliajan alkajaisiksi, mutta valitettavasti kuti ei löydä tietään maalipeltien väliin. Stadionilla kuulutetaan hälytysjärjestelmän aktivoituneen. Pian tämän jälkeen hyvin elämöineen Bosnian Ultrien stadionlohkossa palaa kirkkaanpunaisia soihtuja. Hieman nuutuneen oloinen taistelupari saa virtapiikin ja nostelee pientä Suomen lippua Pohjoiskaarteen tahtiin.

Reilu 20000 silmäparia sai nauttia tunnelmallisesti ottelutapahtumasta

Pieneksi huolenaiheeksi hiipii se, että Bosnian saa vähältä piti tilanteita Huuhkajien maalille ja Huuhkajien hyökkäyksistä päästään nauttimaan stadionin pohjoispuolelle enää harvakseltaan. Huuhkajat napsivat myös taktisten rikkeiden johdosta useampia keltaisia kortteja.

Suomi pelaa vielä upean toistakymmentä syöttöä sisällään pitäneen pienpelin Bosnian päädyssä, kunnes lopulta omissa helähtää.

"Tekivät sitten maalin," kuuluu vierestä.

Peliä oli nanosekuntti jäljellä, kun Suomen puolustuksen merkkausvirheen jälkeen Smail Prevljak pääsee pyörähtämään Suomen maalin edessä pallon kanssa ja kuti tulee niin läheltä, että edes Peppi Pitkätossun sävelmää mukailevan chäntin voimistava Lukas Hradecký ei pallon eteen pääse: 1-1 ja Smail pistää vieraskannattajat hymyilemään.

Huuhkajat saavat vielä yhden hyökkäyssauman ja siihen peli päättyy. Tunnelmaltaan upean ottelutapahtuman puuterin alle piirtyy muutama arpi. Selvää kuitenkin on, että Rivelutionissa ei ole kyse yksittäisestä ilmiöstä tai ottelutapahtumasta, vaan se on pysyvä muutos maailman asennossa. Niinpä parin päivän päästä voi hyvillä mielillä lähteä painamaan Montenegroa sinivalkoisiin köysiin.

Tiistaina kaatuu Montenegro

Viini: kesäinen ja huuhkajansulkainen, vaikkakin pullon pohjalla tarpeetonta sakkaa.

LiePa-FC Eurajoki: vain hienoja maaleja

Ihan vuotta ei ehtinyt kulua siitä, kun sain LiePan sen aikaiselta toiminnanjohtalta Kimmo Muttilaiselta kutsun LiePan ja LTU:n derbyyn. Tuolloin muut kiireet painoivat pakassa enemmän, mutta piirsin blogin To-Do -listille LiePan kotimatsin. Nyt oli aika lunastaa tuo lupaus.

Liedon keskuskentältä kirjoittajalla on kaksijakoiset muistijäljet. Siellä on kertaalleen varmistettu säilyminen kolmosdivarissa, mutta samassa ottelussa sain pallosta myös ikimuistoisen osuman niin sanotusti kiville ja kuula oli sen verran hyvin kohteessaan, että pelin päätyttyä yökkäilyksi meni. Kolmosdivaripaikan säilyttämisellä oli hintansa.

Adriano Douradon pelikirja piti hyvin

Sympatiaa herättävän lautakatsomon orsille nousee tusinan verran katsojia. Katsomon aidoille nousee myös LiePan valmentaja Adriano Dourado, joka tasapainoilun ohessa ohjeistaa joukkuettaan ja ottaa kuvia. Ennen ottelua katsomosta yritetään vielä kisutella useampaakin kaveria LiePan vaihtopenkille, joka tänään ei ole aivan täysimittainen. Keskusteltu kääntyy kuitenkin siihen, että Douradon pitäisi itse mennä kentälle. Tästä Dourado kieltäytyy.

Liedon keskuskentän laudoille nousi pelin edetessä parisenkymmentä katsojaa

FC Eurajoki tulee hyvällä sykkeellä perjantai-illan matsiin ja jäntevä piikkipelaaja Kristian Gustaffson ehtii hätyytellä Dan Kopolan maalia kertaalleen ennen kuin LiePa saa pelistä paremmin kiinni ja Eurajoki joutuu hiemaan vastaanottavammalle kannalle. LiePan keskikentän pohjalla Niklas Manderoos rytmittää peliä kivalla tavalla ja vieraiden puolustusta paineistetaan sekä linjan edestä että takaa.

Douradon aitataiteilusta napataan kuva sokkotreffejä varten ja vaikka yleisöä ei viljalti ole, niin se ottaa selvästi ja äänekkäästi kantaa kotijoukkueen puolesta, mikä ei jo aika tukun divarimatseja nähneelle ole ihan itsestään selvyys. Yleisöä valuu myös koko ajan lisää katsomoon ja ennen ottelun ensimmäisiä huippuhetkiä määrä on jo lähempänä kahtakymmentä. Kotijoukkueen penkiltä Jerry Kvarnström käy myös heittämässä yleisöstä bongattujen tuttujen kanssa läpyskää. Kesäiseen perjatai-iltaan puhkeaakin pikkutuhmaa ja hieman ronskimpaakin sanansäilää.

Lasissa on isomman ravintolannoksen verran lientä, kun LiePan Enoma Egharevban syöttö puhkoo eurajokisten linjan. Miika Monosen kuti karkaa tässä vaiheessa vielä kuvitteelliseen päätykatsomoon. Seuraavasta tilanteestaan Eghrevba ei enää lähde syöttelemään, vaan hän kääkäisee melko kaukaa komean ulospäin kiertävän ja maalivahti Anton Mäkelälle mahdotonta pallorataa piirtävän kaukolauksen: 1-0. Pelin pirtaan maali ei hirveästi vaikuta. Pelissä on paljon kaksinkamppailuja ympäri kenttää ja samalla molemmat joukkueet vaikuttavat kyttäilevän vastustajan puolustukselta karkaavia sopiva pomppuja, joista voisi kuitata lisäosumia. 

Enoma Egharevba kääkäisee ja LiePa juhlii

Douradoa ehditään vielä kertaalleen maanitella kentälle ennen kuin puoliaika koittaa. Koppeihin ja kahville on sen verran matkaa, että taktiikkapalaverit pidetään kentän puolella ja kahvittelu Liedossa jätetään toiseen kertaan. Illan edetessä kentän ympäristöstä kuuluu enenevissä määrin kumin polton ja hevosvoimien huudattelun ääniä.

FC Eurajoki tulee maatalon isännän otteella myös toisen puoliajan alkuun, mutta LiePan puolustus pärjää boksipainissa riittävän hyvin ja peli lähtee tasoittumaan. Kentän pinnan muodot eivät varsinaisesti suosi mitään tikitakaa, mutta kaukaa lähteville kudeille se vaikuttaa olevan juuri sopiva. Pelin ensimmäinen tunti on muutamalla pysäkillä ohitettu, kun LiePan Mononen liidättää sataprosenttista eurogoals -kamaa hohkavan puolivolleyn jostain 35:n metrin tuntumasta Mäkelän tavoittamattomiin. Jos peli itsessään ei välttämättä lajien kaikkia hienouksia tuo tarjolle, niin maalit itsessään ovat upeita.

LiePan ja FC Eurajoen matsi oli kaksinkamppailuiden sävyttämä

Vieressä nuoriso löytää spray -purkin ja yrittää maalata kalliota. Kenties aikeena on värjäillä badgea Monoselle tai kenties aikeena on enemmän kirkkovenehommia tai mitä nyt nuoriso nykyään taiteileekaan, mutta traagisella tavalla purkki osoittautuu tyhjäksi ja porukka poistuu muihin rientoihin.

Monosella on vielä toinenkin jekku euralaisten varalle. Hän riistää tee-se-itse -meiningillä pallon FC Euroajoen puolustukselta ja jysäyttää pallon väkevästi verkon perukoille. Pelin kokonaiskuvaan peilaten LiePa on pallollisena ollut parempi, vaikka FC Eurajoki haastaakin vahvasti. Yön siniset eivät kuitenkaan saa maalia samalla tavalla jyvälle, mitä kotijoukkue.  Se tekee kolmen pinnan ja kolmen maalin välisen eron Liedossa. 

Parkkiksella pauhavat subwoofferit ja yöhön ollaan siirtymässä voitolla.

Viini: perjantai-illan pikkutuhmaa

FC TPSu23 – FC Inter Turku 2: tervetuloa derbyt ja yläkenttä

Legendaarisella Urheilupuiston yläkentällä juhlittiin vähintäänkin epävirallisia kauden avajaisia Turun derbyn merkeissä. Katsomon penkeiksi oli laitettu hieman tuoreempaa puuta ja kiviseinään kirkkaampaa maalia. Otteluparin kertoimet keikkuvat kuin viikinkilaiva huvipuistossa ja tovi ennen ottelun alkua Inter oli rankattu suosikiksi matsiin, vaikka aamupäivällä pienempää kerrointa tarjottiin TPS:lle.

Tilaan ennen ottelua Brooklyn lagerin ja siivet tulisella kastikkeella. No ei. Lone Starin ja kotijoukkueen yhteisponnistelubuffet piti sisällään perinteisempää apetta eli kahvi ja vissylinjalla mentiin. Katsomoon tiensä oli löytänyt laajahko kirjo futisväkeä Turun molemman värisiltä puolilta. Aitojen taakse asettui myös niitä Interin kannattajia, jotka eivät olleet valmiita antamaan ropoakaan paikalliselle palloseuralle.

Panoksena Yläkenttä

Viitisen minuuttia keretään pelata, kun nousee ensimmäinen keltakortti kotijoukkueen Niklas Haritulle. Teoriassa tämä olisi saattanut indikoida väkevää derbyhenkistä matsia, mutta auringon valuessa länteen tunnelma seesteistyy ja pelaajat keskittyvät siihen itseensä eli jalkapallon pelaamisen. Inter on vahvasti pallossa ensimmäiset kaksikymmentä minuuttia, mutta TPS puolustaa kärsivällisesti ja Inter ajautuu hyökkäyskolmanneksella ahtaisiin kulmiin eikä varsinainen maalin uhka köllöttele yläkentän ilmanalassa.

TPS puolusti koko ottelun tiiviisti

TPS saa koko ajan paremmin pelin syrjästä kiinni ja niinpä se on kotijoukkueen Otto Näsi, joka pääsee ensimmäisenä hyvään maalipaikkaan, mutta jousen pingotus ei vielä ole kohdallaan. Interin vastine tulee tovia myöhemmin ihan kelvollista matsia pelaavalta Elmeri Oksaselta, mutta Oksasenkin maali roiskuu raamien ohi. Ottelun tiimellyksessä käydään läpi tärkeimmät futiskuulumiset ja huuhkajien tulevat koitokset. Lisäksi kuntoliigan sielun värejä ja olemusta sanoitetaan värikkäästi.

TPS vaikuttaa olevan hyökkäyksissään määrätietoisempi, mikä lopulta tuloutuu maaliksi. TPS pelaa hienon kuvion, jonka toiseksi viimeisenä siirtona Christian Linna vapauttaa Näsin. Viimeisenä siirtona Näsi ohjaa pallon ohi vastaan pyrkivän Valtteri Inkeroisen: 1-0. Sen kummempia ei ensimmäisellä puoliajalla nähdä.

Toisen puoliajan alussa TPS on myös vahva, ja kun Interin puolustus ei aivan kvarkkigluoniplasmaa ole, niin suursäätila ei vierasjoukkueelle ole aivan suotuisa. Interin parasta antia ovat Elias Mastokankaan ja Mohammed Bakkarin pienpelit, mutta hyökkäyksen keskustasta vaikuttaa puuttuvan riittävä ryminä ja liike, jotta tukkimiehelle päästäisiin jotain piirtämään. TPS:n Otto Ohvo sen sijaan mojauttaa komean ulkokierteisen kudin Interin maalin kattorakenteisiin, kun tunti ja vähän päälle on pelattu: 2-0.

Elias Mastokankaan ja Mohammad Bakkarin pienpelit jäivät vierasjoukkueen parhaaksi anniksi

Pian TPS:n toisen maalin jälkeen Joel Vainionpää koittaa kytkeä itsensä läpikarkaavaan Linnaan. Pouria Notash palkitsee viritelmän punaisella kortilla ja taivas alkaa olla enemmän tai vähemmän synkällä tavalla sinimusta. Sinänsä Interin peliin ulosajo ei hirveästi vaikuta, mutta TPS:n puolustus ei anna väylää Interin kudeille, vaan loikkii kerta toisensa niiden eteen.

TPS:n Leevi Moberg kirjauttaa itselleen ottelun viimeisen tilastomerkinnän. Moberg taituroi pallon Interin puolustukselta, painelee läpi ja sen jälkeen kania houkutellaan takaisin keskiympyrään Interin pyydyksestä: 3-0. Peli päättyy. TPS napsii pisteet olemalla terävämpi tuloksen kannalta tärkeimmillä sektoreilla ja jättämällä paremmalla joukkuepelillä Interin yksilötaidon ottelun katvealueille.

Viini: yhteisrahoituksellinen kokeilu

PIF 2 – MaPS: kylmä ja sateinen tiistai-ilta Pajbackalla

Tosiasiassa kun saavun Aktia Arenalle niin ei ole erityisen kylmä eikä myöskään sada. Joskin Pajbackan päällä olevat raskaat pilveet ovat sen näköisiä, että mukana olevasta sadetakista tuskin on haittaa. Törmään jälleen PIF:n organisaation Heikki Tuomeen parkkipaikalla ja saan tiiviit tunnelmat Paraisten futiksen yleisestä mielialasta. Lisäksi rivien välistä poimin keitä punapaidoista ehkä kannattaisi seurata. PIF:n maaliin on myös VG-62:n organisaatiosta naarattu Milo Kallio.

Peli itsessään on kulkenut jo jonkin aikaan, mutta hämärtyvässä illassa hyvin erottuvalla valotaululla paistaa edelleen 0-0 -lukemat. Aktia Arenan orsille on kerääntynyt kivasti porukkaa. Maskusta Paraisille matkustaneet ovat enemmän oikealla puolella tönöttävällä katsomolla ja kotijoukkueen kannattajat vasemmalla. Peli itsessään on aika klassista divarifutista ja Stokea. Kumpikaan joukkue ei kaihda tilanteen vaatiessa painaa pitkää palloa. PIF rakentaa hiukan rauhallisemmin puolustuksen kautta ja MaPS näyttää pelillisesti koko lailla omalta rouhealta itseltään. Pientä hienosäätöä MaPS:n pelisuunnitelmassa kuitenkin on, sillä yleensä topparin paikalla viihtyvä Aatu Hagelberg pelaa ja hämmentää tällä kertaa keskikentän pohjalla.

Kumpikaan joukkue ei ottelun alkupuolella pääse erityisen vaarallisille maalipaikoilla eikä MaPS:n Niclas Forsskaan vaikuta sellaisella olevan, kun hän riistää puolen kentän tuntumassa pallon. Nopean vastaiskun hakemisen sijaan Forss lähettääkin pallon kaukaa kohti vastassa olevan Kallion vastuualuetta eli kotijoukkueen maalia. Jotain Gesin Vocamaista suorituksessa on, sillä vaikka Kallio saa kätensä väliin, niin pallo putoaa pussiin. Pelimiehen maali.

Niclas Forss juhlimassa Gesim Vocamaista maaliaan

En tiedä hämmentyykö PIF maalista, mutta kello ehtii naksahdella vain muutaman minuutin eteenpäin, kun Forss on irti rangaistusalueen rajalla. Kallio ottaa Forssin kudin kiinni, mutta haaskalle ehtii ensimmäisenä Verneri Parko, jota Kalliot tai kukkulat eivät pysäytä: 0-2.

Ilmeisesti molemmat joukkueet armollisesti odottivat maalien kanssa kirjoittajan saapumista peliapaikalle, sillä kohta kopsahtaa taas. PIF:n Kajus Svanberg pääsee lähettämään oikealta sivuvaparin. Kirjoittajalle käy sillä lailla arkiviikon klassinen, että koittaessa räpsiä kuvia, palloa kimpoaa MaPS:n puolustuksen kautta Henri Forsströmin ulottumattomiin ja peli on 1-2. Koitan pikakelata lähimuistia takaisinpäin saadakseni uusinnan siitä, että mitä oikein tapahtui, mutta valvontakameran nauhat on jo tuhottu niin kuin dramaattisissa tapahtumissa aina. Kolme maalia viiteen minuuttiin on ihan napakka suoritus, vaikkakaan enempää ei enää tule.

Kajus Svanberg virittelemässä tasoitusta

Peli alkaa lämpiämään ja lämpö tarttuu myös yleisöön. Kannattajat löytävät toisistaan vastinparit. Lisäksi tanssipareja haetaan kentällä ja lopulta myös matkalla pukukoppiin. Lähden itse makkaralle, kahville ja hakemaan sadetakkia, koska keli sitä vaatii.

MaPS ottaa oman aikansa kopissa ja lopulta, kun joukkue lähtee talsimaan kenttää kohti, ottaa kotiyleisö heidät hampaisiinsa. Tosin vieraiden puolelta katsomoa lentelee vastakuitteja ja lopulta hoputtamisen syyksi todetaan se, että olisi jo pikkuhiljaa nukkumaanmenoaika. Yleisö on tämän kauden näkemistäni kolmosen otteluista kaikkein polarisoituneinta ja äänekkäintä, mikä tekee ottelutapahtumasta erityisen. Seurojen kannattajat selvästi välittävät omistaan.

Toisella puoliajalla saunakavereita löytyi hyvin sekä kentältä että katsomosta

Peli jatkuu rouheana divarivääntönä.  PIF koittaa hetkittäin hakea pidempiä syöttöketjuja, mutta MaPS:n puolustuspelin koodi ei meinaa paljastua oikein millään ja syötöt karkailevat väärille neliöille. Punapaitojen kentälle vaihdosta juoksuttama Oliver Blomqvist väläyttelee hyvää ja rauhallista pallollista pelaamista, mutta samalla nelonen välkkyy myös vieraiden tutkassa ja Blomqvistin  peli-iloa puudutetaan fyysisellä pelillä.

Vajaa tunti on valotaulussa, kun Samir Achkir pääsee ravistelemaan MaPS:n mehiläispesää, mutta Forsström pitää asemansa eikä hunajapurkille pyrkivä Svanbergään saa peliä tasoihin. Parkkipaikalle lipuu poliisimaija. Korttia nousee molemmille joukkueilla ja myös yleisön desibelit nousevat. Ennen kuin erotuomari Vili Lehtovaara pääsee lepuuttamaan korviaan, ehtii vierasjoukkueen Hushyar Aftab potkia kaikki ottelupallot Pajbackan kiviaitojen taakse.  

Juttua riittää pelaajilla vielä päätösvihellyksen jälkeen, mutta mikään ei muuta sitä, että MaPS:lla oli kyky hakea pinnat kylmänä sateisena tiistai-iltana Pajbackasta. Sarjataulukossa joukkueet jatkavat tasapisteissä ja peräkanaa. Tällä kertaa kukaan ei Tukholman tai St. Etiennen tyyliin juokse kentälle heittelemään soihtuja vahingoittamistarkoituksessa, mikä on yksinomaan hyvä asia.

Viini: arki-illan kolea ja samaan aikaan kuuma

FC Inter Turku-Ilves: Joga bonitoa

Lauantai menee sporttisissa merkeissä. Aamun eskarifutiksen jälkeen polttelen etukäteen jo tulevan illan kaloreita lenkillä. Leijonien välierämatsin ehtii katsoa melkein loppuun ennen kuin Corolla hurahtaa kohti illan päätapahtumaa eli FC Interin Turun ja Ilveksen veikkausliiga -matsia. Rytmiryhmän koko on jo lähellä kaksinumeroista lukemaa ja vitsailemme siitä, että pitäisikö Ruotsin Cupin -finaalin tapaan laittaa ”Bajen assholesia” -mukaileva lakana aidalle rivimme eteen.

Veritaksella mentiin vuorovedoin

Keli helli. Interillä oli allaan Vaasasta haettu vierasvoitto ja Ilveksellä parin pelin tappioton putki. Peli virtaa aika tasaisissa merkeissä. Ilves näyttää hakevan pistopaikkoja nopeilla ja suoraviivaisilla hyökkäyksillä. Inter taasen jauhaa pallollista peliään kärsivällisemmin. 

Kympin kohta on ylitetty kellosta, kun jalkaansa hyvä asennon löytänyt Tommi Jyry on jatkaa kotipelien maaliputkeaan rangaistusalueen takaa, mutta laukaus kopsahtaa tolppaan. Jyry riplaa hetken päästä itsensä jälleen vapaaksi ja kokeilee suunnilleen samoilta etäisyyksiltä uudelleen, mutta Ilveksen Rasmus Leislahti askaroi itsensä pallon eteen ja irtopallon takana on liika jalkoja, joten kiikareilla jatketaan.

Aurinko ja Veritaksen vihertävänä kuultava jo melko tasainen nurmi vaikuttivat nostaneen Interin latinalaisvivahteisten vahvistusten peli-iloa, sillä sekä Rodrigo Arciero että David Haro vaikuttavat olevan hyvällä pelipäällä. Erityisesti David Haron pallollisessa pelissä on kivasti Joga bonitoa. Lisäksi Haron pystypainit Ilveksen Goljattien kanssa ovat mieltä lämmittäviä, vaikka pallo ei aina spanskille jääkään.

Rodrico Arcieron ja David Haron Joga bonitoa

Maalit jäävät ensimmäisen puoliajan osalta näkemättä. Makkarakojulle tulee osalla kiire ettei jää tyhjä talouspaperi käteen. Interin puodista löytyy taisteluparille viimeistä huutoa oleva FC Interin lippis ja toiselle puoliajalle päästään hyvillä mielin.

Ilves saa toisen puoliajan alkuun väkevän painostusjakson. Tilanne kaartaa loppusuoralle Doni Arifin tolppaan osuvasti kudista. Maalisuoralla on ensimmäisenä Kai Meriluoto, joka piiskaa pallon Interin maalin kattoon. Keltapaidat ryntäävät oman kannattajakatsomonsa olutkarsinan aidoille juhlimaan maalia ja kotijoukkueen kannattajien katseet tyhjenevät hetkeksi.

Ilves pääsi juhlimaan ensin

Vieraiden ilo jää kuitenkin lyhyeksi. Interin seuraavassa hyökkäyksessä Matias Tamminen väläyttää säkenöivää voimaa oikealla laidalla ja rynnii boksiin. Tamminen pudottaa pallon Petteri Forsellille, joka hakee takatolpalta oman taisteluparinsa eli Benjamin Kälmanin. Kälmann pudottaa pallon taustalta nousevalle Juho Hyväriselle. Ilveksen puolustus saa riittävästi biomassaa pallon eteen, mutta irtopallossa on maantiekiitäjämäisen spurtin ottava Haro, joka tasoittaa pelin. Kotiyleisön sydämet kevenevät.

Ilves kuittaa edellisen nopeasti. Arifi tavoittaa upean taustajuoksun tekevän Tuomas Ollilan, joka kääntää pallon keskelle kirmaavalle Meriluodolla: 1-2. Täysin puolueeton kotijoukkueen kannattajaraati tuomitsee tilanteen paitsioksi ja palaute on linjatuomarille napakkaa. Ruudulta yytsittynä tilanne ei tosiaan ollut paitsio, vaan Ilves pelasi hyökkäyksen kaiken kaikkiaan erinomaisesti.

Hetkellisen tyrmistymisen jälkeen Inter saa pelinsä pian sellaiseen kuosiin, että se antaa luvan odottaa vielä uusia käänteitä. Tosin Interin nostaessa riskitasojaan löytää Ilves hyviä saumoja ottelun ratkaisemiseen. Interin kulmapotkut pomppivat vaarallisesti Leislahden maalin edessä. Walter Viitala ottaa jälleen yhden gamesaverin torjuessaan hattutemppua kärkkyvän Meriluodon läpiajon.

Inter on se, joka kääntää seuraavan kortin. Petteri Forsell lähettää kaukaa hankalasti kiitävän vaparin kohti parkkipaikan puoleista maalia. Leislahti nyrkkeilee sen eteenpäin. Ilveksen puolustus ei saa palloa tarpeeksi kauas maaliltaan, vaan se putoaa vaihdosta sisään tulleelle tuoreelle isälle eli Aleksi Paanaselle, joka taituroi pallon parilla kosketukselle Ilveksen maaliin: 2-2

FC Inter teddybears

Inter hakee vielä vimmatusti voittomaalia ja kertaalleen peliväline vielä pökkäistään Ilveksen maaliin, mutta takakulmalle hiipinyt Aleksi Paananen on paitsiossa. Peli päättyy tasalukemin ja sanalla sanoen se on jälleen kerran ollut hengästyttävän viihteellinen. Veritaksen tyhjentyessä kannattajakatsomot lähettävät vielä mustan huumorin sävyttämiä terveisiä toisilleen. Taistelupari ja reissuprinsessa nappaavat sekä Noah Nurmen että David Haron nimmarit. Nurmea ja Haroa kuullaan vielä jälkipeleissä, joiden tunnelma on hieman kevythenkisempi, mitä HIFK:ta vastaan käydyn pelin jälkeen.

Matka jatkuu kohti keskustaa ja illan päättävää Mestareiden liigan finaalia, joka erinäisten sattumusten jälkeen katsotaan Daily Newsissä (koska missäs muuallakaan)

Viini: kesäinen ja ruohon vihreä pienellä melankolisella jälkiliu’ulla.

Hammarby IF-Malmö FF: varkaisilla

Ruotsin maalla taas

Aikainen aamu Tukholmassa kulkee Scandic Ariadnen kautta. Saimme liput Hammarbyn ja Malmön Cup -finaaliin lopulta vierasjoukkueen kiintiöstä, joten tarinan ensimmäistä narua nykien otamme taksin Fridhemsplanille ja Copperfields pubiin, joka kestitsee Etelä-Ruotsista tulleita vieraita. Brittityyppinen pubi on täynnä toiveikasta puheensorinaa ja ensimmäiset chäntit kajatelevat kattorakenteisiin. Jopa niin, että yksi katossa kulkevista viemäriputkista sanoo sopimuksensa irti.

Tunnelman nostatusta Copperfieldsillä Tukholmassa

Tele 2 -areena piirtyy sadetta vastustavaan taivaankanteen jonkinlaista avaruusasemaa muistuttavana monumenttina. Etelän puolelta stadionia kohti kulkevat enimmäkseen Malmön väreihin sonnustautuneet futiksen ystävät. Hammarbyyn vihreät saapuvat pelipaikalle pohjoisesta.

Pelin alkuun on melkein tunti, mutta kilpalaulanta on jo käynnissä. Katsomo-osaamme on hakeutunut myös kotijoukkueen kannattajia. Se ei varsinaisesti vaikuta alkuun olevan isompi ongelma, vaikka avauspotkua odottaessa yksi otsalla-otsaan nojailu nähdäänkin paria rivi alempana.

Seurojen kannattajat sikin sokin

Malmön kannattajapääty lähtee ensimmäisenä valuttamaan valtavaa ja vaikuttavaa tifoa alas. Hammarbyn päädystä paljastuu kultakirjaimin värjätty "Go Bajen Go"-teksti, jonka alla liehuvat liput ja tulitteet paukkuvat. Käärittyään tifon alas Malmön pääty vastaa vielä useankymmenen soihdun samanaikaisella soihdutuksella. Savua pöllähtelee kentälle. Tähän Preludiin tiivistyy se, miksi länsinaapurin huippuottelut ovat niin koukuttavia suomalaiselle futisturistille.

Ennen peliä heitin kruunun toivomuskaivoon ja toivoin tälle kerralle ekstrana sitä, että peli nousisi tasoltaan ja tapahtumiltaan vähintäänkin lähelle sen tunnelman tasoa, jota katsomossa lietsotaan. Alku vaikuttaakin hyvältä Hammarbyn vyöryttäessa hyökkäyksiä kohti Ismael Diawaran maalia. Taklaukset lähtevät puolin ja toisin aika väkevästi, ja välillä vähän myöhässäkin, mikä saattaisi povata tapahtumarikasta ottelua. Hiljalleen Malmö kuitenkin saa hiekotettua tiiviillä puolustuspelaamisella pelin näköisekseen ja montturalli vaihtuu shakista tuttuun verkkaisempaan liu'utteluun.

Hammarby hyökkää ja Malmön kannattajakatsomo vastustaa

Pari rapsakampaakin taklausta nähtiin

Edessämme pyörähtää järkkäri, joka määrää yhden "Bajenin" kannattajan ottamaan huivin kaulastaan. Hänen ympärillään muutama muukin seuraa ohjetta, kunnes järkkäri lähtee ja huivit nostetaan takaisin kaulaan. Yläkatsomosta lentää muutamia tuoppeja ja muuta roskaa alakatsomoon. Lisäksi sieltä valutetaan Hammarbyn huiveista punottu köysi prinsessa Tähkäpään tapaan alalauteille. Sille on varmasti perusteensa, miksi koti- ja vieraskannattajien välille kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan hiukan hajurakoa.

Vihreiden tähkäpää yläkatsomossa

Hammarby hassaa 2 vs. 1 hyökkäyksen, mikä tulee symboloimaan sitä, miten vaikeaksi maalinteko Tukholman illassa vielä muotoutuu. Malmön Isaac Kiese Thelinillä on vielä saumat kuparin särkemiseen ensimmäisen puoliajan lisäajalla, mutta tekemättä jää: pallo ohi ja paitsio. Niinpä alkuspektaakkelien jälkeen ensimmäisen puoliajan kohokohdaksi jää kannattajien taukoamaton ja pelitilanteiden dynamiikka mukaileva laulanta.

Kakkosoluella ja vilpoisenpuoleisella hodarilla mennään puoliaika. Tele 2:sen uumenissa homma toimii. Kaikki, mikä on mahdollista laittaa valmiiksi, on laitettu valmiiksi ja sapuskapuolta lentelee tiskin yli samalla, kun kortinlukijat siirtelevät bittejä tilien välillä.

Hammarby on sähäkkä myös toisen puoliajan alussa, mutta jälleen Malmö viilentää pelin. Malmön kannattajakatsomosta naljaillaan Zlatan Ibrahimovićille, jonka Hammarbystä hankkimaa omistussiivua ei Etelä-Ruotsissa ole annettu anteeksi. Torstai-illassa Zlatan saa lisänimen pyörävaras.

Anteeksi ei ole annettu

Olin hiljaa laskenut ilmoille toiveen myös siitä, että omien ilta-aikataulujen johdosta peli ei menisi jatkoajalle tai rankkareille, mutta molempien joukkueiden hyökkäyspelin yskähdellessä skenaario alkaa näyttää todennäköiseltä. Maalien puuttumisesta huolimatta kaikki muut sirkustemput kentällä nähdään. Kesken pelin kentälle livahtaa leidi ilmastoliikkeen Återsräll Våltmarkerin väristä lippua käsissään kantaen.

Ilmastoasiaa

Hammarbyn Williot Svedberg pyörähtää itselleen rangaistusalueella hyvän paikan, mutta kuti menee erikoisella tavalla ohi. Myöhemmin uusinnasta todettuna asia selittyy sillä, että tilanteessa Malmön puolustuksella on sopivasti shortsivaras -mentaliteettia. Malmön Dennis Hadzikadunic ehtii myös puskea läheltä ohi ennen kuin erotuomari Andreas Ekberg päättää pelin ratkaistavaksi jatkoajalle.

Peli ja kannatus kovenee

Malmön Segio Pena meinaa räjäyttää pankin heti jatkoajan alkupuolella, mutta Davor Blazevic saa työnnettyä painavan kudin ylärimaan. Blazevic joutuu pian venymään uudelleen, kun hän hakee Ola Toivosen puskun alakulmasta. Hammarby saa vielä paitsioksi tuomitun tilanteen tiimoilta pallon Malmön maaliin. Tilanne jää siltä osin elämään, että Malik Abubakari näyttää aika tylysti olevan paitavarkaisilla ja repivän tilanteessa Björn Paulsenin ketoon.

Hammarby saa jatkoajan toisen puolikkaan lopussa kasan kulmapotkuja, mutta valmista ei kannattajien raivoisasta tuesta huolimatta tule, joten pilkuille mennään. Malmö saa voitolleen tilastollisen todennäköisyyden, sillä se pääsee vetämään ensimmäisen rangaistuspotkun. Toisaalta rankkarit vedetään Hammarbyn päätyyn eli yleisön pauhu tulisi suosimaan vihreitä.

Maalinteko osoittautuu edelleen hyvin vaikeaksi:

1. Blazevic ottaa paraatipelastuksella Penan vedon kiinni

2. Nahir Bessara yrittää samaan kulmaan, mutta Diawara torjuu eli ei vieläkään maalia

3. Veljko Birmancevic ottaa hidastuvan vauhdin ja uittaa pallon sisään 1-0 Malmölle

4. Mads Fenger pudottaa tarkan laukauksen alakulmaan 1-1

Maalihanat aukeavat todenteolla

5. Jo Inge Berget ampuu keskeltää sisään

6. Bubacarr Trawally ottaa sivuharppauksen ja sivaltaa oikealle ylös: 2-2

7. Martin Olsson täräyttää korkealla ja kovaa

8. Abdul Khalili napsuttaa saman korkeuden, mutta hiukan enemmän vasemmalle 3-3

9. Ola Toivonen chippaa kylmästi vasempaan kulmaan ja Hammarbyn seuraavan vetäjän on pakko onnistua

10. Astrit Selmani joutuu pelin painepisteeseen. Selmani lähtee ottamaan vauhtia, mutta palaa takaisin. Selmani askeltaa uudelleen palloa kohti, tekee Jorginho -loikan ennen sijoitustaan, joka lähtee vasemmalle alas. Laukauksesta puuttuu riittävä tarkkuus ja kovuus, joten Diawara torjuu

Pyro paukkuu. Ruuti haisee. Malmön kannattajat hyppivät alas katsomonosastaan ja koittavat repiä katsomon ja kentän välistä verkkoa rikki. Joko jokin koodi särkyy tässä tai sitten Hammarbyn päädyssä turhautuminen vain keittää yli, sillä vihreiden katsomosta kentälle ryntää lipputangoin ja soihduin varustautunut mobi. Se suuntaa kohti Malmön päätyä ja tilanne eskaloituu melko vaarallisen näköiseksi. Muutamia soihtuja lentää turvaverkkoon ennen kuin kentälle ryntää mellakkapoliiseja, jotka onnistuvat pakottamaan kannattajat takaisin päätyihinsä. Katsomoomme lentää olutta, kahvikuppeja ja muuta roskaa. Malmön kannattajat vastaavat tähän kääntymällä yläparvea kohti ja chänttäämällä voittonsa kunniaksi. Keskiympyrään parkkeeraa mellakkapoliiseja koirineen. Kaaos rauhoittuu. Malmö FF voittaa ja ryöstää Ruotsin Cupin kannun Tukholmasta etelään.

Ottelutapahtuma eskaloituu

Viini: mausteisuutta, poltetta ja eteläisen Ruotsin vaaleansinistä