FC Inter Turku-FC Lahti: vähintään viisi tähteä

Tiedustelemme portilla sitä, milloin Seppo on tullut stadionille. Portilla epäillään, että Seppo on myöhästynyt bussista, koska ei ole ollut paikalla ensimmäisenä. Tämä voi olla hyväkin käänne, sillä viimeksi, kun Seppo oli ollut ensimmäisenä paikalla niin voittoa ei irronnut. Olympiakatsomon takana vaikuttaa olevan tavallista enemmän kelta- ja punaliivistä porukkaa. Jotain odotuksia vieraskannattajiin siis liittyy, vaikka kyseessä on keskiviikko matsi.

FC Inter Turku tarjosi koko tapahtuman ajan herkkua kannattajilleen

Inter laittaa reippaanlaisesti pintakaasua ottelun alkuun. Petteri Forsell masinoi ensimmäiseen kymppiin kaksi kertaa oikean kaistan auki. Ensimmäisellä kerralla David Haron venytys Matias Tammisen keskitykseen jää varpaankynnen mitan vajaaksi ja pallo kopsahtaa tolppaan. Toisella kerralla Juho Hyvärinen petaa Iniestalle uuden tontin täplän läheltä, mutta polvi ei painu tarpeeksi pallon päälle, joten kuti pelästyttää vain valotaulun tuntumassa parveilevat lokit. Vartin pelin jälkeen Interin purkaessa FC Lahden prässin upporikasta ja rutiköyhää meiningillä pääsee Benjamin Källman Forsellin syötöstä läpi, mutta Juho Tiainen peittää linnunpöntön.

Inter tuhlatessa alun momentuminsa ja FC Lahden hiipiessä hiljalleen mukaan peliin alkaa pientä kosteutta puskemaan otsan ihohuokosista, koska karman ja futisjumalien laki julistaa toistuvasti, että ”jos et itse tee, niin kaveri kyllä tekee”. Tähtimerkit ovat tänään kuitenkin toisenlaiset ja sinimustat, sillä kellon käydessä karvaa vajaa puolta tuntia koppaa Lahden Alan Henrique Ruxin lähentelyt kyynerpäällään. Erotuomari Jari Järvinen nostaa Henriquelle maljastaan punaisen ruusun. Hetken näyttää siltä, että rankkarin vetäjä haetaan kivi-paperi-sakset -meiningillä. Kenties HIFK -pelin kaiut leijailevat vielä Veritaksen ilmanalassa. Lopulta Forsellin oikeaan alakulmaan kierivä pilleripyörittäjä on sen verran sähäkkä, ettei siihen Tiaiselle ole nokan koputtamista.

KSP ja Petteri Forsell vierittää

Sen sijaan, että Inter lähtisi raivokkaasti pistämään peliä petiin, niin se antaa Lahdelle vielä hetken ruutuaikaa. Altin Zeqiri ottaa omat pikselinsä taituroimalla pelimiehen elkein pallon kertaalleen fillaripotkulla maalin katolle. Zeqirin idea oli sellainen, että polkaisu olisi saattanut pudota myös maaliin.

Puoliajalla stadionin uumenissa on niin sanotusti pikkaasen porukkaa. Makkaragrillit hohkavat ja juomahanat puhisevat. Soitan takaisin kaverille, jonka soiton olin missannut ensimmäisellä nelivitosella. Nyt on kuulemma hankittu Espanjaan vain menoliput ja kesälomavieraita toivotaan.

Zeqiri ja Loorents Hertsi muistuttavat toisen puoliajan alkajaisiksi kotikylän porukkaa siitä, että peli on edelleen maalin peli. Linjurin lippu pelastaa sinimustat.

Sitten hyökkää Inter Turku ja jyrisee katsomo. Tamminen on jälleen irti laidalta ja hän kääntää pallon Harolle. Haro siirtää pyrstötähden vielä takaa tulevalle Benjamin Källmanille, joka nakke nakuttaa pallon ulkosyrjällä takakulmaan. Tamminen on pysyvästi liinoista irti ja edellisestä alustuksesta kuljetaan kymppi eteenpäin, kun Tamminen löytää boksista Tommi Jyryn. Jyry kääntää pallon David Harolle, jonka piruettiin ei Lahden puolustus löydä omia kaupoloitaan ja niinpä Haro kirjaa vihdoin oman nimensä maalitaululle.

Zeqiri käy kuin varkain kääntelemässä yhden maalin lahtelaisille. Raadin vastaus tulee nopeutetulla käsittelyllä. Källman hyppypotkaitkaistaan boksissa nurin, kun hän kiirehtii Forsellin chipin perää. Ruxi voittaa KSP:n ja taittaa pallon kannattajakatsomon puoleiseen nurkkaan: 1-4

Ruxi, Rankkari ja Nimikkotuuletus

Interin pakassa on keskiviikkoiltaan vielä yksi erikoiskortti. Sen kääntää Källman kiirehtiessään vuorostaan pallon kanssa vasemmalta laidalta keskustaan ja lennättäessään palloon suunnilleen samaan neliöön, johon Ruxi aiemmin painoi pilkkunsa: 1-5

-Lisää tulee, lisää tulee, HEI! HEI HEI! kajahtaa katsomosta ensimmäistä kertaa ja sanomattakin on selvää, että enempää ei tule. Peli pelataan vaihtoruletin viuhuessa loppuun. Taistelupari kalastelee vielä itselleen Petteri Forsellin nimmarin ja pistää kortin kotimatkan ajaksi suu maireana ja silmät loistaen auton ikkunaan.

Viini: täyteläinen alku, pieni välipysäkki ja sen jälkeen pitkä herkullinen jälkimaku

FC Inter Turku-Ilves: Joga bonitoa

Lauantai menee sporttisissa merkeissä. Aamun eskarifutiksen jälkeen polttelen etukäteen jo tulevan illan kaloreita lenkillä. Leijonien välierämatsin ehtii katsoa melkein loppuun ennen kuin Corolla hurahtaa kohti illan päätapahtumaa eli FC Interin Turun ja Ilveksen veikkausliiga -matsia. Rytmiryhmän koko on jo lähellä kaksinumeroista lukemaa ja vitsailemme siitä, että pitäisikö Ruotsin Cupin -finaalin tapaan laittaa ”Bajen assholesia” -mukaileva lakana aidalle rivimme eteen.

Veritaksella mentiin vuorovedoin

Keli helli. Interillä oli allaan Vaasasta haettu vierasvoitto ja Ilveksellä parin pelin tappioton putki. Peli virtaa aika tasaisissa merkeissä. Ilves näyttää hakevan pistopaikkoja nopeilla ja suoraviivaisilla hyökkäyksillä. Inter taasen jauhaa pallollista peliään kärsivällisemmin. 

Kympin kohta on ylitetty kellosta, kun jalkaansa hyvä asennon löytänyt Tommi Jyry on jatkaa kotipelien maaliputkeaan rangaistusalueen takaa, mutta laukaus kopsahtaa tolppaan. Jyry riplaa hetken päästä itsensä jälleen vapaaksi ja kokeilee suunnilleen samoilta etäisyyksiltä uudelleen, mutta Ilveksen Rasmus Leislahti askaroi itsensä pallon eteen ja irtopallon takana on liika jalkoja, joten kiikareilla jatketaan.

Aurinko ja Veritaksen vihertävänä kuultava jo melko tasainen nurmi vaikuttivat nostaneen Interin latinalaisvivahteisten vahvistusten peli-iloa, sillä sekä Rodrigo Arciero että David Haro vaikuttavat olevan hyvällä pelipäällä. Erityisesti David Haron pallollisessa pelissä on kivasti Joga bonitoa. Lisäksi Haron pystypainit Ilveksen Goljattien kanssa ovat mieltä lämmittäviä, vaikka pallo ei aina spanskille jääkään.

Rodrico Arcieron ja David Haron Joga bonitoa

Maalit jäävät ensimmäisen puoliajan osalta näkemättä. Makkarakojulle tulee osalla kiire ettei jää tyhjä talouspaperi käteen. Interin puodista löytyy taisteluparille viimeistä huutoa oleva FC Interin lippis ja toiselle puoliajalle päästään hyvillä mielin.

Ilves saa toisen puoliajan alkuun väkevän painostusjakson. Tilanne kaartaa loppusuoralle Doni Arifin tolppaan osuvasti kudista. Maalisuoralla on ensimmäisenä Kai Meriluoto, joka piiskaa pallon Interin maalin kattoon. Keltapaidat ryntäävät oman kannattajakatsomonsa olutkarsinan aidoille juhlimaan maalia ja kotijoukkueen kannattajien katseet tyhjenevät hetkeksi.

Ilves pääsi juhlimaan ensin

Vieraiden ilo jää kuitenkin lyhyeksi. Interin seuraavassa hyökkäyksessä Matias Tamminen väläyttää säkenöivää voimaa oikealla laidalla ja rynnii boksiin. Tamminen pudottaa pallon Petteri Forsellille, joka hakee takatolpalta oman taisteluparinsa eli Benjamin Kälmanin. Kälmann pudottaa pallon taustalta nousevalle Juho Hyväriselle. Ilveksen puolustus saa riittävästi biomassaa pallon eteen, mutta irtopallossa on maantiekiitäjämäisen spurtin ottava Haro, joka tasoittaa pelin. Kotiyleisön sydämet kevenevät.

Ilves kuittaa edellisen nopeasti. Arifi tavoittaa upean taustajuoksun tekevän Tuomas Ollilan, joka kääntää pallon keskelle kirmaavalle Meriluodolla: 1-2. Täysin puolueeton kotijoukkueen kannattajaraati tuomitsee tilanteen paitsioksi ja palaute on linjatuomarille napakkaa. Ruudulta yytsittynä tilanne ei tosiaan ollut paitsio, vaan Ilves pelasi hyökkäyksen kaiken kaikkiaan erinomaisesti.

Hetkellisen tyrmistymisen jälkeen Inter saa pelinsä pian sellaiseen kuosiin, että se antaa luvan odottaa vielä uusia käänteitä. Tosin Interin nostaessa riskitasojaan löytää Ilves hyviä saumoja ottelun ratkaisemiseen. Interin kulmapotkut pomppivat vaarallisesti Leislahden maalin edessä. Walter Viitala ottaa jälleen yhden gamesaverin torjuessaan hattutemppua kärkkyvän Meriluodon läpiajon.

Inter on se, joka kääntää seuraavan kortin. Petteri Forsell lähettää kaukaa hankalasti kiitävän vaparin kohti parkkipaikan puoleista maalia. Leislahti nyrkkeilee sen eteenpäin. Ilveksen puolustus ei saa palloa tarpeeksi kauas maaliltaan, vaan se putoaa vaihdosta sisään tulleelle tuoreelle isälle eli Aleksi Paanaselle, joka taituroi pallon parilla kosketukselle Ilveksen maaliin: 2-2

FC Inter teddybears

Inter hakee vielä vimmatusti voittomaalia ja kertaalleen peliväline vielä pökkäistään Ilveksen maaliin, mutta takakulmalle hiipinyt Aleksi Paananen on paitsiossa. Peli päättyy tasalukemin ja sanalla sanoen se on jälleen kerran ollut hengästyttävän viihteellinen. Veritaksen tyhjentyessä kannattajakatsomot lähettävät vielä mustan huumorin sävyttämiä terveisiä toisilleen. Taistelupari ja reissuprinsessa nappaavat sekä Noah Nurmen että David Haron nimmarit. Nurmea ja Haroa kuullaan vielä jälkipeleissä, joiden tunnelma on hieman kevythenkisempi, mitä HIFK:ta vastaan käydyn pelin jälkeen.

Matka jatkuu kohti keskustaa ja illan päättävää Mestareiden liigan finaalia, joka erinäisten sattumusten jälkeen katsotaan Daily Newsissä (koska missäs muuallakaan)

Viini: kesäinen ja ruohon vihreä pienellä melankolisella jälkiliu’ulla.

FC Inter Turku-HIFK: magianmurtaja

Kupittaan parkkiksella poltetaan oktaania ja makkaraa. Lapset ovat yökylässä, joten saavumme peliin hyvissä ajoin. Portilla opimme, että on tärkeää päästää Seppo ensimmäisenä sisään tietyn lipuntarkastajan kautta. Tällöin Inter voittaa. Veritaksen terassilta on näkymä Kupittaa 2:lle, jossa naisten 8 vs. 8 peleissä pisteistä pelaavat Turun Pyrkivä ja RaiFun harrastejoukkue. Erotuomarikin on jo kaukaa omilta junnuvuosilta tuttu Heikki Jakonen. RaiFu laukoo enemmän kaukaa. Pyrkivä hakee murto- ja maalipaikkaa tikitakamaisella syöttöpelillä. Veritaksen terassille on tuotu makkaragrillit takaisin.

Interin ja HIFK:n pelin kuva ei ehdi vielä kunnolla valjeta, kun Sakari Mattila heittää sisäänpäin kiertävän vaparin Interin boksiin. Jostain syystä juuri se pelaaja, joka kaikkien todennäköisyyksien ja taivaan merkkien mukaan tulee olemaan kaikkien vaparien ja kulmien kohteena irtoaa puolustuksen merkkauksesta. Eero Markkanen lennättää ruhoaan ja syöksypuskee vieraat johtoon samalla, kun HIFK:n kannattajat rallattelevat omaa versiotaan Solnastakin tuttua Vi är Överalttia mukaillen. Kotikannattajat eivät lannistu, vaan oktaavit nousevat. Kannattajakatsomossa on tänäänkin reilusti Interin junnuja mukana. Äänekkäämmän kannatuksen lisäksi  tässä on rakentumassa jotain isompaa ja pitkäjänteisempää.

Interin ja HIFK:n peleissä viihdetakuu

Inter pääsee pelin päälle ja HIFK ottaa vastaan. Jostain syystä HIFK:n harvakseltaan lähtevät vastaiskut ovat kohtuuttoman sydäntätykyttäviä. En tiedä onko Mixu Paatelainen tuonut jo peliin jotain uutta reseptiikkaa vai riittääkö pelkkä preesens. HIFK:n Didis Lutumba-Pitah pistää silmään liukkaana ja vaikeasti pidettävänä pelaajana. Samoin kotijoukkueen Petteri Forsell näyttää pörräävän joka puolella kenttää ja tekevän oikeita ratkaisuja.

Reilu vartin pelin jälkeen HIFK:n Betolta lähtee huono avaus, johon Tommi Jyry pääsee väliin. Jyry ottaa aika rennosti tilanteen puolustavan HIFK -pakan välistä muutaman tikin itselleen ja singottaa pallon takayläkulmaan. Maali on palkintokaappi ja/tai kirjahyllykamaa helsinkiläiskuopiolaista futistaustaa omaavalta Jyryltä. Peli on sinimustasta näkökulmasta taas oikealla ralliradalla.

Puoliajan virvokkeet nautitaan tasatilanteessa. Traagisella tavalla grillimakkarat pääsevät loppumaan, mutta tämä tietää liikevaihdollisesti tuleviin matseihin hyvää. Oma tulosvetokin (3,4,5-1,2) näyttäisi olevan mallillaan.

Sinimustaa liekkiä kärryytetään heti toisen puoliajan aluksi, kun Forsellin keskityksen jälkeen pallo pomppaa HIFK:n rangaistusalueen rajalle. Pelaajamassasta vikkelimmät taka-askeleet ottaa Jyry, joka sitten vääntää kroppansa pallon taakse siten, että pallo sinkoaa vasempaan yläkulmaan. Toivottavasti Jyryllä oli tulta hylkivää pinnoitetta nappiksissa, sillä jalat ovat lämpimät. Forsell karjaisee kuuluvasti vielä keskiympyrässä ennen kuin HIFK lataa pallon taas peliin. Itselle tulee karjaisusta ikävä ja epärationaalinen etiäinen viime kauden päättäneestä SJK pelistä, jossa vastaavan karjaisun jälkeen SJK ratkaisi pelin.

Tommi Jyryn piiska on puhunut toistamiseen

Samaan hengenvetoon toteamme, että tulosveto on käytännössä varma. Tosin heitän leikkisästi, että tulen illan aikana Mallaskukossa kysymään sen, että miten h*lvetissä peli päättyikin lopulta 2-2. Kenties kaikki väärät aineet putoavat nyt noidan pataan, koska porteilla jo ennen ottelua varmistettu loitsu tulee purkautumaan.

Pragmaattisemmin ajatellen Inter ei saa johtoasemassa luotua riittäviä aihioita kolmanteen maaliin eli sen pallonhallinta on verrattain tehotonta. HIFK käy enteellisesti kolauttamassa pallon tuplana rimaan Interin johtomaalin jälkeen, mikä alleviivaa sitä, että niin kauan kuin peli on maalin peli, niin sattumille ja onnenkantamoisille jää oma optionsa pelin kulkuun.

Kellossa ei ole kahdeksaakymppiä, kun pelin kumiukkoa aletaan taittelemaan uuteen asentoon. Lutumba-Pitah puikkelehtii vasemmalta laidalta parin Interin pelaajan välistä boksiin. David Haro nousee sen verran reppuselkään ja takajaloille, että Lutumba-Pitah kellahtaa nurmelle. Pilkulle mennään ja sen Sakari Mattila laittaa varmasti sisään. 2-2 ja jottain tarttis tehrä.

No Inter tekeekin. Peli painetaan väkisin HIFK:n päätyyn ja kohta Rodrigo Arciero ohjaa pallon HIFK:n ylärimaan. Sen jälkeen Beto räpeltää pallon David Harolle, joka nostaa pallon kohti HIFK:n maalia. Koko ottelun aika lailla näkymättömissä ollut Sergei Eremenko nousee niin sanotusti verkolle ja lentopallopassarin elkein peippaa pallon maalin yli. Punainen kortti nousee ja uskoisin, että kollektiivisen ajattelun sanapilvestä korostuu yksi asia yli muiden: Luis Suárez

Jälkipeleistä pöllityn lausahduken mukaisesti Benjamin Källmanin pilkku lentää valitettavasti Lausteelle. On myös relevanttia kysyä, että olisiko tämä ollut kuitenkin Jyryn paikka. Petri Viljanen päättää pian pelin. Tulos ei laskeudu täysin ohdakkeetta kannattajille ja sarjassa viimeisenä olevalle Mixu Paatelaisen HIFK:lle pudotetut pinnat ottavat selvästi seuraylpeyden päälle. Palaute jälkipeleissä on osin rapsakkaa ennen kuin ihmiset valuvat Veritakselta muihin viikonlopun rientoihin. Sinänsä peli jatkaa sitä narratiivia, jossa Interin ja HIFK:n matsit ovat draamankaareltaan kutkuttavia ja viihdyttäviä mittelöitä.

Lopputuloksesta huolimatta seurakultuuria lujitettiin

Kysyn jo etukäteen kaverilta sen aiemman 2-2 lopputulemaan liittyvän kysymyksen ettei sitä tarvitse koko iltaa hilloa.

Viini: sattumia joukossa

FC Inter-IFK Mariehamn: kotihohtoa

Turun ilmanalassa oli hyvää pöhinää heti siitä asti, kun varmistui, että FC Inter pääsisi korkkaamaan talviunesta herätellyn Veritaksen nurmen. Interin pelaajia kiersi Hansa -korttelissa, some täyttyi säännöllisestä sinimustasta ja kausikortin hankkineet saivat vielä tuoda kavereitaan peliin. Lisäksi opiskelijakohderyhmälle oli futisapprojen alennettua lippujen hintaa, haalarimerkkiä ja ilmaista bingolappua tarjolla, ja millä esityksellä kotijoukkue palkitsikaan kotiyleisön.

Tästä me saadaan Turussa nauttia I

Interin kannattajakatsomosta pelmautetaan esiin asiaankuuluvaa koreografiaa ja käheää chänttiä. Inter on heti pelin alusta hyvin pelin päällä ja vaikka Veritaksen nurmi vaikuttaakin hiukan siltä, että pelin jälkeen sinne saa istutettua perunoita, niin pallo liikkuu pelaajalta toiselle. Sinimustien kannalta parasta oli se, että Boltilta ryöstöretken pinnojen lisäksi myös tehokkuus oli kulkenut reissubussin mukana Suomen jalkapallopääkaupunkiin. Vartti ja höpinät on suurimman osan pois pelistä olleella valotaululla, kun Petteri Forsellin kauniisti kiertävä ja kaartava keskityspallo löytää takatolpalla väijyvän Rick Kettingin, joka pudottaa sipsipussin entisen seuransa linjastolle: 1-0. Takit kahisevat ja ihmiset riemuitsevat

Riemu ei ehdi laantua lainkaan ennen kuin Forsell löytää Benjamin Källmanin juoksuradan. Källman ottaa askeleen pari IFK Mariehamnin maalia kohto ja pyöräyttää sellaisen ”backhand, forehand, backhand, bumbumbumin” ennen kuin sijoittaa pallon maaliin, että siitä kannattaa lätkä-tepsinkin ottaa ensi kaudelle mallia. Källman juoksee karjahdellen kannattajakatsomon luo ja tunnelma Veritaksella on euforinen.

Tästä me saadaan Turussa nauttia II

Inter avaa ladut jokapuolelta kenttää ja saareleistan pakka ei yksinkertaisesti pysy kasassa. Silmiin pistää lukuista puolenvaihdot, joilla puolustavaa joukkuetta juoksutetaan ja tiivisteet eivät pidä. Kahdenkymmenen minuutin ja gyproc -levyn verran on mennyt, kun Forsell laittaa pallon alle liike-energiaa vasurillaan, pallo käy ensin Källmanin painittavana ja sitten se laskeutuu David Harolle, joka pudottaa sen ensin omalle paellalautaselleen ja sinkoaa sen siitä tiskikoneeseen: 3-0

Bella ciaota mukaileva chäntti vaatii vielä muutamia toistokertoja, mutta aikaa on ja Interin esitykset nykyisellään ansaitsevat jatkuvaa laulantaa. Kenties myös toimivan äänentoiston Veritakselle, joskin sekin tuli ihmisvoimin korjattua. Inter hätyyttelee useampikin kertoja Elmo Henrikssonin maalia ennen kuin taas helähtää. Keittiömestarina toimii jälleen Forsell, jonka kulmareseptillä pallon salin puolelle leipoo toistamiseen mestari-Källman, jonka puskulle jää Henrikssonilta näytettävää vain juomarahat. 0-4 ja kellossa on vasta puolituntia ja unssi nauloja.

Tästä me saadaan Turussa nauttia III

Inter pelaa lopunkin puoliajasta sinimustanaraivohulluna, mutta lisäosumia ei enää tulee, jos nyt niitä ei enää tarvittukaan. Järkkärit ohjailevat noin neljän hengen IFK -mobia Ålandin lippuineen sopivammalle sektorille. Kahvikoneella käy kuhina ja toinen puoliaika voi alkaa.

IFK Mariehamn tulee toisen puoliajan alkuun hiukan kireimmillä solmuilla ja Inter antaa kenties tarkoituksellakin enemmän ankkurinköyttä saarelaisille. Tuhannen kruunun bingolappuja ei saarelaisille kuitenkaan tarjoilla, vaan bingoemäntä pitää kahvipaketit itsellään. Inter juoksuttaa kentälle kivan värisuoran nuoriso-osastoaan ja saarelaiset jatkavat sen pähkinän pureksimista, että miten tätä peliä pitäisikään oikeastaan pelata. Tällä kertaa vain hampaita lohkeilee ja pähkinä pitää kuorensa. Walter Viitala talloo isoimmat kylvöt piiloon ja Inter voittaa, ja mikä parasta, tiistaina pelataan jälleen kotona ja seuraavana lauantaina vieraissa. Molempiin matseihin on silotellut reitit bussiyhteyksien ja valmiiksi speksattujen kannattajamatkojen muodossa. Kaikki mukaan vaan, sillä kutkuttavan kihelmöivä sinimustakausi on vasta vain varovasti avannut aarretaittaansa.

Tästä me saadaan Turussa nauttia IV

Viini: maanläheinen, odotuksensa ylittävä viinien viini.

HJK-FC Inter Turku: vanhan pääkaupungin reseptillä

Loppukiri lomaviikolle lähtee Turun rautatieasemalta. Kahden päivän sisään tulee kierrettyä futismielessä sekä kotimainen että läntisen naapurin pääkaupunki. Junan ravintolavaunussa juttelemme autotrokarin kanssa, joka on käynyt viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten futisottelussa ja silloinkin kyse oli jenkkifutiksesta. Tulevien kahden päivän aikana futiksen suomalainen kannattajakulttuuri pysyi puheissa.

Juna nytkähtää pysähdyksiin Pasilan aseman alle. Haemme O’Learystä pikaiset burgerit vatsan pohjalle ennen kuin lähdemme etsimään Triplan neljännestä kerroksesta tavaroiden säilytyskaappia, joka sitten sijaitseekin ensimmäisessä kerroksessa. Kävelymatka Boltille menee viilenneessä kevätpäivässä. Portilla olen ajanut itseni klassiseen umpikujaan lippujen kanssa eli olen tulostanut kahden erillisen lipun sijaan saman lipun kahteen kertaan. Todettakoon että lipunlukujärjestelmä toimi juuri niin kuin pitikin eli pääsin kaivamaan oikeat liput vielä sähköisinä versioina. Pelin odotusarvoa kasvattaa se, että Perparim Hetemaj oli juuri naarattu HJK:n riveihin ja Hetemajn ja Petteri Forsellin mahdollinen kohtaaminen keskikentällä kutkutteli.

Boltti päiväsaikaan

Vieraskatsomossa on vähemmän porukkaa kuin olin ounastellut. Erinäisistä syistä järjestettyjä kannattajamatkoja ei saatu tällä kertaa pykälään tai ne peruuntuivat. Stadionilla on muutenkin hyvin tilaa, vaikka virallinen katsojaluku lasketaan noin kolmeen ja puoleen tuhanteen. Peli polkaistaan käyntiin ja pienen Hakaa vastaan kärsityn shokkitappion jälkeen Interin peli tuntuu rullaavan. Inter pitää pelin alussa palloa ja HJK vetäytyy ja puolustaa tiivisti. Inter ei saa vielä alun momentumiaan tuloutettua, kun HJK:n hyökkäyspeli yskähtelee käyntiin. Kotijoukkue saa muutamiakin vetopaikkoja läheltä Interin rangaistusalueen rajaa. Varsinainen Jackpot osuu Johannes Yli-Kokolle, joka pääsee testaamaan Walter Viitalan refleksejä rangaistupilkun tuntumasta, mutta erinomaisen ottelun pelannut Viitala potkii pallon väljemmille vesille.

Ottelun ylle nousee sellaista auraa, että HJK käy vielä nakuttelemassa avausmaalin, mutta Turun piispanmunkki miehet ovat eri linjoilla. Myöskin erittäin hyvän pelin pelannut Matias Tamminen vääntää pallon Interille ja hakee Noah Nurmelta seinäsyötön suoraan juoksuunsa. Tamminen rynnii määrätietoisesti kohti HJK:n maalia ja HJK:n puolustuksen tukkiessa keskustaa aukeaa vasemmalle laidalle herkullisen vapaa kumimattoneliö. Neliölle kipittää Forsell, jolle Tamminen pelaa ja pelimiehen elkein Forsell ottaa pitkän lautauksen kudilleen, joka lopulta sujahtaa HJK:n puolustajan puikoista maalin takakulmaan: 0-1 Interille ja HJK:n koko alkukauden kestänyt kuparinen särkyy.

Kello tikittää kympin verran eteenpäin ennen kuin on Casper Terho pääsee väläyttämään omaa potkutekniikkansa rangaistusalueen oikealta laitamalta. Terho saa pallon jalkoihinsa ja hakee vasurinsa vapaaksi paria askelta myöhässä askeltavalta Interin puolustukselta. Pyyhkäisy etuyläkulmaan on tekemätön paikka Viitalallekin ja peli on tasan. HJK on ensimmäisen puoliajan lopussa joukkueista vaarallisempi, mutta Inter saa Viitalan johdattelemana pidettyä tasalukemat taululla ja taukoa lähdetään viettämään tasatilanteessa.

Toisen puoliajan alkuun saadaan Hetemajkin kehiin ja kun HJK pudottelee Hostikkaa, Soiria ja Toiviota vaihtureina kentälle, niin pistäähän se hieman hymyilyttämään. Tällä millään ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, sillä milliklubin sijaan seuraavan maalin tekee Interin David Haro, joka kimmottaa Matias Tammisen keskityksestä jyrkästi pelialustasta pompun hakevan roikkopallopuskun, johon Conor Hazard ei yllä. Inter siirtyy 1-2 johtoon. Vain hetkeä aiemmin Viitala on ottanut melkoisen gamesaverin läpirynnännyttä Terhoa vastaan.

Asianmukainen huomionosoitus Permarim Hetemaj:lle

Vieraiden pirskeet sen kuin vain paranevat ja pari minuuttia edellisestä Benjamin Källman saa pallon vasemmalle laidalle. Muita punanuttuja ei ole mailla eikä halmeilla, mutta siitä Källman vähän välittään. Källman ohittaa ensin Valtteri Morenin ja sen jälkeen sekä eteen että jaloille astuu Atomu Tanaka. Oskari Hämäläinen määrää pallon pilkulle ja Källman tyylittelee sen itse sisään: 1-3

Kannattajakatsomossa vitsaillaan sillä, että matsista on näemme ainakin tasuri otetavissa. Näkemättä on kuitenkin vielä Tammisen neronleimaus oikealta laidalta. Koko olemassaolevan universumin kaikkine sen tasoineen odottaessa keskitystä uittaa Tamminen pallon avan kentän laidasta etukulmaan ja ottaa muutaman miehekkään askeleen laitaa kohti ja nostaa kädet korvilleen lyödyn klubin merkiksi. Inter voittaa ja ainoaksi pilvenhaituvaksi sinimustaksi värjäytyvälle stadin taivaalle jää se, että niin harva turkulainen pääsi nauttimaan mielettömästä futisspektaakkelista, joka Boltilla käytiin.

Inter voittaa

Tikkaamme kuin Källman konsanaan Pasilan asemalle ja karttaan painetaan merkkineulat sekä Turun sataman että Tukholman kohdille

Viini: vanhan pääkaupungin reseptiä espanjalaisvivahteilla fuusioiden