Matkalla (osa I): Manchester City-Leeds United

Loppujen lopuksi en ole varma lätkinkö enemmän lappuja lähtöselvityksen tiskille vai lätkikö Manchester City enemmän maaleja Illan Meslierin taakse. Koronatesteihin meni enemmän rahaa kuin matsilippuihin, mutta kun valoshow Etihad -stadionilla syöksähti käyntiin niin tuntui kuin jotain olisi jo saavutettu. Matka Etihadin mukavan pehmeille penkeille oli ollut ensimmäisestä ajatuksesta pitkä ja Omicron oli siinä välissä ehtinyt muuttaa maailma, mutta yhtä kaikki, täällä oltiin. Päivällä huhuttiin myös, että peli monen muun tapaan peruttaisiin COVID -casejen vuoksi, mikä lisäsi levottomuutta hotellihuoneen sängyllä köllötellessä ja sekä matsia että koronatestin -tuloksia odotellessa.

Taksi ei Etihadille kauaa keskustasta aja. Tilasin edestakaisen matkan samalta taksiyhtiöltä, koska yritin varmistella jotenkin jouhevan poistumisen pelin jälkeen. Erehdyin kuitenkin kysymään kuskilta Etihadin lähellä siitä, miten löytäisin paluutaksin ja vastaus oli mallia: ”Ei mitään käryä. Koita soittaa vaikka kuskille puoli tuntia ennen pelin päättymistä. Itse en koskaan hae täältä ketään pelipäivinä." Niinpä hautaan toiveet helposta paluusta ja toivon, että neljän vuoden elämänkokemuksella maailmaa matkaavan taisteluparin hermot kestävät myöhäisillan väistämättömän samoamisen.

Tunnelmia pelin alla

Etihad ja City sopivat siinä mielessä hyvin reissukohteeksi, että lippujen kanssa ei tyypillisesti tarvitse Amerikan temppuja tehdä. Tilaa on ja näkeehän sitä samalla, mitä jalkapallossa rahalla saa. Minä halusin nähdä parin vuoden tauon jälkeen Leedsin ja sain taisteluparista vielä reissukaverin viikon koluamiselle Englannissa. Myös Leedsin kannattajat olivat kauhoneet käsiinsä reilusti kotijoukkueen kannattajille tarkoitettuja lippuja, mikä tarkoitti sitä, että katsomossa oli tavallista enemmän sähköä ja vaaran tuntua.

Videolla vähän vanhaa ja uutta maailmaa

Ensimmäinen maali tulee niin nopeasti, että pystyn vielä maistamaan pahvimukista nautitun Amstelin poskieni sisäpinnoilta. Vieressäni istuva noin viisikymppinen nainen ryntää penkkiriviä viitisen metriä eteenpäin ja höyryää Leedsin kannattajiksi tunnistettavan poikajoukon niskaan. Suukopu ei lopu ja nainen ottaa tilanteesta kaiken irti. Muutaman reippaan ”Fuck off” -palautteen saattelemana nainen palaa hetkeksi paikalleen ennen kuin nousee jälleen pystyyn ja ilmoittaa saaneensa tarpeekseen siitä, että vierasjoukkueen kannattajia on joka kerta Cityn katsomossa. Nainen ei kuitenkaan lähde stadionilta, vaan käy juttelemassa vartioiden kanssa.

Game on!

City ehtii tekemään toisen maalin ennen kuin vartijat ajavat poikajoukon pois katsomosta. City tekee kolmannen maalinsa, kun reilu puolituntia on pelattu ja käytännössä ratkaisee pelin. Leedsin kannattajat pitävät vieraskatsomossa hyvää meteliä, vaikka peli lipeää käsistä ja siksi Etihad ei pelitapahtumista huolimatta käy uneliaaksi, vaan päinvastoin: kun peli alkaa olla selvä, on hyvä keskittyä toisen joukkueen kannattajille vittuilluun.

”Is this a library?”, ”Your support is fucking shit” ja tummemman sävyinen ”She said no, Mendy”, kajahtavat Leedsin katsomosta

Kotijoukkue vastaa: ”You are not fit to Premier league” ja ”You are fucking shit” -chänteillä.

Cityn metkut olivat liikaa siipirikkoiselle Leedsille

Peli pysyy 3-0:ssa, kun ihmiset valuvat stadionin uumeniin tankkaus- ja tyhjennystouhuihin. Kioskijonossamme poikajoukko kertaa puoliajalla käymäänsä nahinaan vierasjoukkueen kannattajien kanssa. Tämä on omalta osaltani neljäs Etihadilla nähty matsi ja joka kerta jaksan hämmästellä sitä, miten tehokkaasti kymmenientuhansien ihmisten liikutteleminen ja palveleminen onnistuu puoliajalla. Kaikki, jotka vähänkään yrittävät, ehtivät sekä vessaan että myös nauttimaan Amstelinsa puoliajan aikana.

Terveiset naapurille kulkivat kätevästi punatakkisten herrasmiesten olkapäiden yli

City ei anna tuumaakaan toisella puoliajalla periksi, vaan menee 4-0 -johtoon heti alkajaisiksi. Tunnin kohdalla se naulaa Leedsin arkkuunsa, kun ensin Phil Fodenin maali hylätään paitsiona, mutta Kevin de Bruyne oikaisee asian minuutin sisällä ja homma menee hiukan humoristiseksikin: 5-0. Kotijoukkueen osalta tunnelma on tässä kohtaa korkeimmillaan ja mikään ei viittaa siihen etteikö tahti voisi jatkua. Siipirikkoinen Leeds on pahasti yltäkylläisyydessä kylpevän Cityn hyökyaallon armoilla.

Lisää tulee

Sitten tulee 6-0 ja sitten 7-0. 7-0 -tilanteessa kotijoukkueen kannattajat ovat selvästi saaneet shownsa, sillä katsomonosat alkavat tyhjentymään. Leedsin kannattajat jatkavat edelleen metelöintiään ja tilanteesta huolimatta laulavat rakkauttaan joukkueelleen. Taistelupari ilmoittaa kannattavansa Manchesteriä.

Lopulta peli päättyy ja lähdemme myöhäisessä illassa tarpomaan kaupungin keskustaa kohti. Kello tikittää Englannissa kymmentä ja Suomessa puolta yötä, joten jokainen pääväylän suuntaan otettu kilometri tuntuu epätoivoisen pitkältä. Vähintään puolisen tuntia se ottaa ennen kuin lopulta saamme Überin allemme ja loppumatkaa taittuu taksin takapenkillä. Hotellilla huomaan, että aiemmalta taksiyhtiöltä oli tullut WhatsAppiin linkki, jota klikkaamalla olisin saanut paikannettua tilaamamme taksin. Etihadilta paluun koodi jäi kuitenkin edelleen murtamatta, vaikka lähellä se oli.

Viini: uusi variantti

Manchester City-PSG: kasettinauhaa ja ikiaikaisia tarinoita

Futisillan verhoavassa hämärässä värähtelee tuhat ja yksi yötä. El Cashigo, öljyderby ja Persianlahden kolmas koettelemus tuovat pöytään sekä uutta että vanhaa rahaa. Politiikka ja urheilu ovat tänään niin syvässä syleilyssä, ettei niitä kannata lähteä toisistaan erottelemaan. Otetaan siis asia ja kasinosaari sellaisenaan, jos olemme mitään ottaaksemme.

PSG:n ja Cityn ensimmäisen ottelun ensimmäinen puoliaika oli yksi koko futiskauden parhaita: pitkää kiiltävää limusiinia ja ilmakehän puhkovaa pilvenpiirtäjää. Neymar oli pysäyttämätön, Ángel Di María oli pysäyttämätön ja Cityn syötöt leikkasivat Parc des Princesin ruohoa kuin hienoin terä silkkiä. Marquinhosin still -kuvassa oli pala minareetin tornia ja sopiva kaltevuus Pisaa, kun palloa kaivettiin ensimmäistä kertaa aarrekammiosta. Mestareiden liiga näytti pudottaneen Josep Guardiola jälleen karavaanistaan, mutta puoliajan lepopaikalla odotteli edelleen parvi taivaansinisiä.

On ollut Berliinin muuri ja on Kiinan muuri. Pariisiin sellaista toiselle nelivitoselle lähti kasaamaan Lontoon koneesta taikamatollaan laskeutunut Mauricio Pochettino. Paperi oli kuitenkin sen verran vinossa, että Gauchon aitaan jäi onnenkantamoisen mentäviä koloja. Kevin de Bruyne mursi ensimmäisenä koodin maagisesti kaartavalla pallolla, joka laskeutui valkobeisan kuoppaan. Sekä Qatar että Etihad Airways ovat tiettävästi laittaneet parhaat matemaatikkonsa tutkimaan tuon kultaisen kaaren käyttöpotentiaalia ihmiskunnalle ja bisnekselle.

Lintu lensi pariisilaisten vinkkelistä toisenkin kerran väärään suuntaan, kun Riyad Mahrez puutarhuroi pallon sinipaitojen muurin läpi juottopaikalle asti. Sen jälkeen peli meni PSG:llä välinselvittelyksi kohtalon ja jumalten kanssa. Pariisilaisten kasetinnauhoja kiemurtelee edelleen Par des Princesin nurmella. Neymar vältti niukasti juoksuhiekan ennen kuin tuomari kävelytti Idrissa Gueyen aavikolle. PSG:n pää jäi vielä paikalleen, vaikka City tanssi sapelitanssia loppuottelun ajan.

Illalla pariisilaiset saavat hinkata joka ikistä öljylamppua, että löytävät sen hengen, joka heidän toiveensa finaalipaikasta voi toteuttaa. Cityn pinta ei kuitenkaan ole haavaton, sillä Mestareiden liigan voiton Shisha on jäänyt sille vain kangastukseksi. PSG:n nopea maali nostaisi varmasti aaveita Etihad -stadionin pinnoille ja manselaisten ohimoille pakkomielteiden pullistumia. Citizensit ovat eittämättä pelanneet Euroopan parasta jalkapalloa suhteessa eniten siihen, miten vähän he lopulta ovat Mestareiden liigassa saavuttaneet. PSG:ssä on pienemmässä määrin vähän samaa, vaikka se on finaaliinkin asti päässyt lipsahtamaan. Sumusaarten sateisten pilvien taakse piirtyy tuhannen ja yhden yön kirkasta tähtinauha, johon sekä taivaan- että punasiniset kurkottavat.

Viini: taateliviini

Sähköä Etihadilla

Aurinko helottaa Etihad -stadionin ympäristössä. Alueella on festarimeininkiä; olutkarsinat ovat täynnä ja ruokakojuista lasketaan ruskeisiin papereihin käärittyjä annoksia. Ihmiset ovat ilmeisen hyvällä tuulella ja saan painettua myös Elland roadilta haettu pettymystä hieman syvemmälle.

Vaaleansinistä helottava Etihad

Manchester Cityn ja Tottenhamin ottelu on rakentunut parin viikon ajan. Se pitää sisällään vaaleansinisten tippumisen Mestareiden liigasta dramaattisten vaiheiden jälkeen. Pohjois-Lontoolaisilla on suunnitelma jo valmiina kävi ottelussa, miten kävi. Suunnitelma raikui jo Piccadilly tavernan vessassa: we are at champions league.

Festarimeininkiä Manchesterin vaaleansinisellä puolella

Kuuluttaja esittelee ylikorostetun toistuvasti kotijoukkueen hallitsevana mestarina. City hakee revanssia ja hyvitystä menneen keskiviikon tapahtumiin. Sen aistii myös faneista. Tämä on itselle kolmas kerta Etihadilla ja yleisössä on enemmän sähköä kuin koskaan. Tottenham halutaan palauttaa paikalleen. Asetelma on myös sikäli draaman kaareltaan herkullinen, että Tottenhamilla on mahdollisuus muutaman päivän sisään tiputtaa City sekä Mestareiden liigasta että sabotoida sen kamppailua valioliigan mestaruudesta.

Revanssia hakeva City

Josep Guardiolan kone jauhaa nopeasti ensimmäisen maalin. He is one of our own, he is one of our own, Philip Foden, he is one ow our own. Maalintekijä on selvästi kotiyleisön mieleen. Pelin ilme jatkuu maalin jälkeen odotetunlaisena: City jauhaa pallonhallinnan kautta ja Tottenham iskee vastaan. City ei pääse kunnolla maalipaikoille. Tottenham on vaarallisen oloinen. Kevin de Bruynen loukkannuttua Guardiola tuo Fernandinhon kentällä ja City siirtyy puolustuspainoisempaan miehitykseen, joskin pallonhallintaan tämä ei vaikuta. Liekeissä oleva Tottenhamin Heung-Min Son hukkaa pari paikkaa, joten 1-0 tilanteessa mennään puoliajalle.

Toinen puoliaika alkaa. Silmiinpistävää on, että Guardiolan heiluessa teknisellä alueella Mauricio Pochettino köllöttelee vaihtopenkillä. Ilmeisesti Tottenhamin pelisuunnitelma toimii ja se luottaa myöhäisempään tasoitukseen. Tottenhamin yllättävä veskarivalinta Paulo Gazzaniga on ollut City fanien hampaissa koko iltapäivän: You are fucking shit -kaikuu päätykatsomosta. Tottenhamin fanit kuittaavat tämän heti laulamalla rytmikkäästi: We are at Champion league. Fanikatsomoiden välissä on melko vähän järkkäreitä. Kyseessä lienee vähäisen riskin matsi.

City vaihtaa vielä Segio Agueron tilalle Leroy Sanen. Periaatteessa sillä siis ei ole enää yhtään puhdasta hyökkääjää kentällä. Pep -pallo ei sellaista vaadikaan: valioliigan mestaruus on vielä näpeissä, vaikka Mestareiden liiga on vuosi vuoden jälkeen jättänyt sellaisen pehmeän kohdan vaaleansinisten miehitykseen, johon kilpakumppaneiden pilkkakirveet on mahdollista upottaa.

Tunnelma tiivistyy ottelun loppupuolella. Sekä tuomarit että omien pelaajien huonot ratkaisut saavat äkäistä palautetta pystyyn pongahtavilta City -faneilta. Pochettinokin nousee ylös penkiltään ja jakaa viime hetken ohjeita pelaajilleen. Cityn johto kestää. Fanikatsomoiden välillä vaihdetaan viimeiset terveiset, joihin kuuluu pari pystypainia ja muutama sivukoukku.

Aurinko helottaa ulkona edelleen. City -fanit saivat tarvitsemansa keppihevosen, jolla ratsastaa viikonlopun yli.

Kotiinvaellus Etihadilta

Viinikuvaus: auringon paahtamia brittitaateleita ja joukkoon johdettua sähköä.

Paluu Etihadille

Tammikuisen yön pikkutunteina nytkähti bussi taas kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Erinäisten sattumien summana määränpäänä oli jälleen viikonloppu Manchesterissä, joka huipentuisi Manchester City-Newcastle -otteluun. Futisreissuun lähteminen on varsin helppoa eikä aina ihan järjettömän kallistakaan. Pakettina liput, neljän tähden hotelli ja edestakaiset lennot maksoivat piirun alle 600€. Edullisemminkin varmasti vielä pääsee, kun räätälöi pakettinsa itse ja on hyvissä ajoin liikenteessä.

Manchesterissä oli kylmää, kosteaa ja tuulista. Ei siis mitään uutta saarivaltion auringon alla. Kaupunki itsessään on varsin kompakti ja etäisyydet keskustan alueella sopivia, jotta paikasta (pubista) toiseen pääsee hyvin tallustelemaan kävellen. Kaupungissa ei stadionkierrosten ja futismuseon lisäksi hirveästi varsinaisia turistikohteita ole, mutta kaupungista löytyy hyviä ravintoloita ja myös virkeää olutkulttuuria, kun hieman tekee taustatyötä. Hintataso on varmasti myös huokeampi, mitä esimerkiksi Lontoossa eli sikäli Manchester on hyvä valinta reissukohteeksi.

Manchester City-Newcastle -ottelun alkuseremoniat käynnissä

Pelipäivänä taksi alle ja pelipaikalle. Matkalla taksikuski antoi oman analyysinsä Manchester Cityn edellisestä tappiollisesta pelistä Liverpoolia vastaan. Taksikuskin mielestä City prässäsi liian korkealta, jolloin Liverpool pääsi hyödyntämään hyökkäyspelinsä vahvuuksia. Kävi mielestäni järkeen. Sinänsä pieni huoli oli siitä, että Cityn hyvä vire olisi taittumassa, koska ajatuksena oli nähdä ehkä tämän kauden eurooppalaisen futiksen paras joukkue hyvässä tikissä. Ottelussa oli myös aineksia siihen, että City pyörittäessä ja Newcastlen vetäytyessä peli jatkuisi pitkään 0-0 tilanteessa ja jossain vaiheessa matsin loppupuolella City sitten ratkaisisi pelin. Toiveissa oli siis nopea avausmaali.

Varatut liput löytyvät helposti Stadionin kupeeseen rakennetusta lippupisteestä ja käytännössä jonottamatta. Paikkamme sijaitsivat siten, että niistä oli myös suora näkymä vierasjoukkueen fanikatsomoon. Newcastlen fanit olivatkin aloittaneet selvästi otteluun valmistautumisen hyvissä ajoin. Harmillisesti noin kymmenkunta katsojaa näki ottelusta vain joitain alkupuolen minuutteja, koska kyyditys kävi järjestysmiesten kantamana nippusiteissä stadionin uumenissa sijaitseviin säilytystiloihin. Newcastlen fanit toivat oluthuuruisen tuulahduksen siitä, mitä perinteinen brittifutiskulttuuri on ja on ollut. Ristiriita Cityn kaupallisempaan ja rahan kyllästämään identiteettiin oli mielenkiintoinen.  

City otti hyvin pian ottelun komentoonsa ja Newcastle tyytyi tai olla pakotettu pakittelemaan. Pallonhallinta huiteli 80% tasolla. Pallonhallinta ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään näennäiseltä missään vaiheessa, vaan se kulki suunnitelmallisesti kohti vastustajan maalia tiettyjen syöttökuvioiden toistuessa. Pallon menetettyä City pyrki joko nopeasti prässäämään pallon takaisin tai rikkomaan vastustajaa ja pysäyttämään tätä kautta sen nopeat hyökkäykset. Cityn hyökkäykset kulkivat etenkin ensimmäisellä puoliajalla paljon vasemmalta laidalta, josta kokoonpanoon nostettu Oleksandr Zinchenko nousi aktiivisesti tukemaan hyökkäyksiä. Pallo käy ensimmäisen kerran maalissa 18:sta minuutin kohdalla, mutta takatolpalle hiipinyt Raheem Sterling on paitsiossa.

Odotettu avausmaali nähdään, kun ottelua on pelattu 34 minuuttia. Kevin De Bruyne lähettää kovan tarkan keskityksen vasemmalta laidalta ja toppareiden väliin hiipinyt Sergio Agüero ohjaa päällään pallon läheltä maaliin. Tunnelma stadionilla vapautuu. Maali on vaikuttanut väistämättömältä, mutta pientä tuskatumistakin oli jo ilmassa.

Toisella puoliajalla pelin kulku ei juuri muutu. Newcastle jatkaa vetäytymistä ja kurinalaista puolustamista toivoen ettei City iske toista maalia. Toive ei kuitenkaan pidä kauaa: Sterling murtautuu vasemmalta laidalta läpi, Javier Manquillo rikkoo ja pallo viedään pilkulle. Agüero niittaa pilkulta illan toisen maalinsa. Yleisö reagoi hyvin maltillisesti. Cityn kannattajat ovat selvästi tottuneet voittamiseen ja ratkaiseviin maaleihin. 2-0 menee business as usual-kategoriaan eikä siitä tarvitse sen enempää innostua. Peli vaikuttaa ratkenneelta ja nyt vain odotettaisiin hakeeko City aktiivisesti lisää maaleja vai lähteekö se jäädyttämään peliä pallonhallinnan kautta.

Kymmenen minuutin kuluttua ottelussa nähdään ottelun kannalta positiivinen käänne. Ciaran Clarke puhkaisee Cityn korkealla pelaavan puolustuslinjan, Jacob Murphy karkaa läpiajoon ja chippaa tyylikkäästi vastaan ryntäävään Edersonin yli. Newcastlen fanikatsomo räjähtää. Tulee fiilis, että kävi ottelussa lopulta miten tahansa, he ovat jo voittaneet. Maalia ei kukaan voi Newcastlelta viedä pois. Newcastlen fanikatsomosta kulkee valtoimenaan viestejä käsimerkkien muodossa Cityn kannattajille pitkään maalin jälkeen. Sillä ei ole väliä, että joukkue on edelleen tappiolla.

Peli herää henkiin. City luo tukun maalipaikkoja, mutta ei onnistu viimeistelyssä. Ajatus siitä, että nähdäänkö lopussa vielä spektaakkelimainen tasoitus esimerkiksi erikoistilanteesta, kutkuttelee mieltä.

Peli on ollut hyvä. Cityn hyökkäyspeli on ollut juuri niin suvereenia kuin odotettua. Se on kenties maailman parasta tällä hetkellä. Newcastle on roikkunut sinnikkäästi mukana ja saanut hyödynnettyä sille avautuneen tilaisuuden. Newcastlen fanit ovat tehneet ottelun tunnelmasta erityisen. Ottelun kruunu nähdään, kun Agüero löytää jälleen riittävän tilan keskeltä. Leroyn Sanen syöttö löytää Agüeron, joka kylmähermoisesti viimeistelee vaikeasta peliasennosta: haattutemppu ja peli on selvä, kun 83 minuuttia on pelattu.

Viinikuvaus: kylmää, kosteaa, tuulista ja jännittävää brittilientä