FC Inter Turku-FC Drita: Euroopassa

Eurooppa saapuu Turkuun kosovolaisen FC Dritan väreissä. Ottelun ympärillä on tavallista enemmän pöhinää, mikä on tuiki tarpeellista, sillä europelit eivät ole mikään itsestään selvyys ja jatkuvasti toisintuva toiminne. Oma matka Kupittaan parkkipaikoille käy kaverin terassin kautta. Siipikastikkeen etikat ovat laimentumaan päin, kun iskemme puhelinta lipunlukijan alle.

Eurotunnelmia Turussa

Ihmisiä näyttää olevan kohtalaisen hyvin liikenteessä. Vieraskarsinaan löytää porukkaa ehkä hiukan odottamaani vähemmän ja näköpiiriin ei ilmaannu muutenkaan vastaavaa stadionin -valtausta kuin aikoinaan Huuhkajat-Kosovo-ottelussa. Kotijoukkueen kannattajakatsomossa on enemmän mustaa ja pieni häivähdys sinistä. Tifoja nostellaan ja konfetit paukkuvat, mikä on poikkeuksellinen elämys myös rivillämme istuvan nuoremman kaverin ensimmäiseen euro-otteluun. Tunnelma on kauttaaltaan stadionilla koko illan erityisen hyvä ja sitä kannattaa jatkossakin tulla aistimaan. Oli vastustaja sitten Balkanilta tai vaikka pääkaupunkiseudulta.

Jonkinlaista erikoistärinää vaikuttaa olevan myös Interin pelissä, sillä pienet pelin sisäiset elementit eivät löydä vihreän veran tetriksestä paikkaansa. Syötöt hiukan karkaavat, harhautukset eivät pure ja nopeat suunnanmuutokset jäävät suutareiksi. Koneiston yskähtely johtaa siihen, että FC Dritalle aukeaa paikkoja nopeisiin vastaiskuihin. Kotikannattajien onneksi FC Dritan vieterit ovat vielä jähmeät. Se ei saa myöskään pinkkaansa särmäksi ja hukkaa maukkaimmat paikkansa: sillä lailla laadulliset tekijä tasoittuvat.

Ottelun tuomaristo tuo oman vivahteensa peliin. Ensimmäisellä puoliajalla kyykytetään pariin kertaa kolhujen takia kentän sivuun siirrettyjä pelaajia sillä, että heitä ei muitta mutkitta oteta takaisin peliin, vaan heidän annetaan odottaa kentälle paluutaan pidemmän tovin verran. Tehokkaan peliajan puolesta hassuttelun sijaan tässä saattaisi olla jonkinlainen parasetamoli siihen, miten ajanpeluuseen tähtäävää kentällä pötköttelyä voisi vähentää.

Enemmänkin mahtuu!

Toinen puoliaika parkaistaan käyntiin 0-0:ssa. FC Drita lähtee prässämään korkeammalta. Ottelun silmää vinkkaavin hetki nähdään, kun yksi pallopojista pääsee sivurajaheittotilanteessa ulkoiselta habitukseltaan hiljalleen eläköityvän gängsterin fiboja lähettävän Besnik Krasniqin ihon alle. Voipi olla että jamppa pääsee koulujen jälleen jatkuttua kirjoittelemaan muutamiakin nimikirjoituksia. FC Dritan pelitavassa on myös omanlaistaan häijyyttä ja sen ei ole tarkoituskaan päästää Interiä mustelmitta vierasreissulle, sillä tilanteiden jälkeen kopisee. Tuomaristo pääsee asiasta kuitenkin vihille. Ansa laukeaa 74:n minuutin kohdalla Ilir Blaqorille, joka laputetaan ulos kentältä.

Besnik Krasniqi rajalla

Sitten lähteekin Petteri Forsellin ulospäin kiertävä vapari, johon Rick Ketting syöksyy. FC Dritan Faton Maloku on hieman onnekkaastikin puskun edessä, mutta pelivälineen taakse ahnaasti pomppaava Jussi Niska varmistaa pallon kulkureitin maaliin asti. Tunnelma Veritaksella on vapautuneen euforinen. Pelin ilmeestä viis. Inter johtaa.

Hyvin putoaa!

Viimeiseen varttiin ja lisäaikaan eivät päde aivan normaalit jalkapalloilun lainalaisuudet. Vajaamiehisenä pelaava Drita pistää uuden vaihteen pykälään. Inter keskittyy pitämään kynsin ja hampain kiinni johdostaan. Palloa paiskitaan pois sinimustien kenttäpuoliskolta ja kellon sekunnit tikkaavat hitaasti. Ambulanssinkin edessä spaddua palaa. Pääkatsomon viimeisetkin vieraskannattajat paljastavat äänijäänteensä. Peli päättyy. Inter voittaa. Kierrokset eivät ota laantuakseen. Inter voittaa. Siellä täällä läikkyy levylle.

Kiitos Inter!

Inter voittaa ja se on tärkeintä!

Viini: enemmän ja yhdessä 

FC Lahti-FC Inter Turku: viheltää

Ultraboyzin minibussiin ei jää montaa tyhjää penkkiä. Reissu Lahden Hiihtostadionille, jolla pelataan myös futista, on kirjoittajalle ensimmäinen laatuaan. Helle on pistänyt metsäneläinten päät sekaisin, sillä tielle hölköttelee hirveä pariinkin otteeseen. Paistinjako jää onneksi näiden yksilöiden osalta kuitenkin jahtiaikaan. Hämeenlinnassa tuetaan paikallista elinkeinoa siten, että janoisimmat nappaavat pullot Lammin Sahtia loppumatkan evääksi. Taistelupari tykittelee kännykällä rallipeliä niin kauan, että saa ostettua sinimustan menopelin itselleen.

Rick Kettingin liuku ei riittänyt Lahdessa Interille

Bussille on paikka kätevästi vierassektion vieressä. Erikoisempaa on se, että minkäänlaista myyntiä ei vierassektion alueella ole. Erikoisemmaksi sen tekee vielä se, että meidät ohjeistetaan taisteluparin kanssa pois kannattajakatsomosta, koska se on anniskelualuetta. Anniskelumahdollisuus on tässä vaiheessa vielä täysi mysteeri. Saamme sentään sovittua paikat Hiihtostadionin lipan alle, mikä on kiva asia, sillä alempien rivien suoraan päähän paistava aurinko ei tässä maailman ajassa sitä niin sanottua ”uutta mustaa”.

Lahden hiihtostadion

Peli saadaan käyntiin. Rick Ketting ojentaa koipensa Petteri Forsellin lähettämään sivuvapariin ja Inter siirtyy 0-1 johtoon. Pelin pirta puhallellaan seuraavienkin tovien aikana Interin pillin mukaan. FC Lahden viritelmät perustuvat pitkälti vastaiskujen kyttäilyyn ja target pelaaja Geoffrey Chinedun ratkaistavaksi lähetetyille pidemmille syötöille. Vastaiskuissa Lahden pelaajin syötöt karkailevat ja Ketting klaaraa Chinedun mallikkaasti, joten mitään varsinaista hätää ei Interillä vaikuttaisi olevan.

Ensimmäiset oluet kannetaan viereiseen katsomonosaan eli anniskelun koodi on saatu murrettua, mikä ei sinänsä suomalaisessa kulttuuriympäristössä ole yllätys. Juridiikka on myös paikanvaihtoomme liittyen nyt järkkäreiden takana. Havahdumme siihen, että Lahden puolelta Hiihtostadionia kuulu rytmikkäät Inter! Inter! Inter! -huudot. Myöhemmin selviää, että PiPS:n junnut ovat ottaneet kotikatsomon haltuun.

Inter saa hyviä aihioita, mutta raivohullun -vaisto ei kytkeydy päälle. Maali jää roikkumaan, jonnekin lentomäen korkeudelle. Ensimmäisen puoliajan loppupuolella ja kesken Interin hyökkäyksen Lahti pääsee katkomaan. Hetken näyttää, että Tommi Jyry saa asetettua betoniporsaan Lahden vastaiskun eteen, mutta lopulta Hysen Memolla potkii sekä Jyryn nurin että pallon omalle omalle juoksulinjalleen. Interin pelaajia jää reippaanlaisesti pallon taakse. Memolla tökkää pallon eteenpäin Altin Zeqirille, joka heittää vieheen hienosti Albion Ademille. Ademi pudottaa pallon Interin keskikentän varjoista esiin viheltävälle Kevin Kouassivi-Benissanille, joka tällää pelin tasoihin.

Maalia edeltävä Memollan ja Jyryn kaksinkamppailu oli sellainen, josta oli mahdollista viheltää rike Memollaa vastaan. Koko pelin kontekstissa ja erityisesti ottelun ratkaisevaan rangaistuslaukaukseen peilaten näin olisi pitänytkin tehdä. Inter saa vielä yhden paikan ennen kuin ensimmäinen puoliaika päättyy.

Katsomonosan pihan puolella meille ilmoitetaan, että tarvitsemme virvokkeiden ja makkaroiden ostoon saattajan. Sellaista jäämme sitten odottamaan ja sellaista ei tule, joten ensimmäisellä ryhmällä lämpenee kiuaskivet sen verran, että porukkaa lähtee kävelemään aitojen välistä läpi ja näin tilanne ratkeaa. Sinänsä puoliajan tarjontaa ei ollut mitään syytä piilotella, sillä Merosen makkarat ovat matsisapuskana priimaa ja myös Lahden erikoiset vaikuttavat tekevänsä kauppansa. Makkarakioskilla käy vielä joku asiamies pyytämässä, että grillimyyjät laittaisivat yhden Forsellille dedikoidun makkaran sivuun. Siitä ei ole tietoa, että miten tämä juonenkäänne eteni.

Merosta metsästämässä

Toinen puoliaika alkaa. Järkkärit käyvät härkkäämässä vieraskannattajien katsomossa, mutta tilanne raukeaa hyvähenkisellä suunsoitolla. En tiedä onko FC Lahden oma kannattajasektori vielä bännissä, mutta jonkinlaista jännityksen kaipuuta vaikuttaa järjestävällä taholla olevan. Inter vie peliä ja se saa riittävät paikat pelin kapalointiin, mutta Antonio Reguero napsii ne, mitkä eivät lentele taivaan tuuliin. 

Edes otteluisännyys ei lopulta auttanut Interiä

Jännityksen kaipuuta tuntuu valitettavasti olevan myös ottelun tuomaristolla. Alkusoittona laputetaan Interin vaihtopelaajaa ja antikliimaksina Mohammed El-Amara keksii Lahdelle rangaistuspotkun tilanteesta, jossa Memolla syöksyy kuin skeleton -kelkkailija jääputkeen sellaisen keskityksen perään, joka on menossa suunnilleen normaalimäen verran Memollasta yli. Matias Tamminen juoksee Memollan rinnalla nappulaliigasta tuttuun kylki-kylkeen malliin ja Memollan pötkähtäessä hyppyrimäkien juuriin palloa huidotaan pienen mietintätauon jälkeen täplälle. 

Macoumba Kandjin tanssahtelu

Macoumba Kandjin tanssahteleva suorite on tyylikäs ja iloinen. Se tuo varmasti toivoa suojuoksua rämpivään Lahden futisskeneen, ja ottamatta mitään Lahdelta pois, niin pelin ratkaisevissa parrasvaloissa pyörivät lauantai-illassa muut kuin 22 kenttäpelaajaa, jolle estradi lähtökohtaisesti kuuluu. Korttia viuhdotaan rankkarin loppusoittona vielä sinne ja tänne.

Viini: Lammin sahtia ja Lahden erikoista

FC Inter-IFK Mariehamn: kotihohtoa

Turun ilmanalassa oli hyvää pöhinää heti siitä asti, kun varmistui, että FC Inter pääsisi korkkaamaan talviunesta herätellyn Veritaksen nurmen. Interin pelaajia kiersi Hansa -korttelissa, some täyttyi säännöllisestä sinimustasta ja kausikortin hankkineet saivat vielä tuoda kavereitaan peliin. Lisäksi opiskelijakohderyhmälle oli futisapprojen alennettua lippujen hintaa, haalarimerkkiä ja ilmaista bingolappua tarjolla, ja millä esityksellä kotijoukkue palkitsikaan kotiyleisön.

Tästä me saadaan Turussa nauttia I

Interin kannattajakatsomosta pelmautetaan esiin asiaankuuluvaa koreografiaa ja käheää chänttiä. Inter on heti pelin alusta hyvin pelin päällä ja vaikka Veritaksen nurmi vaikuttaakin hiukan siltä, että pelin jälkeen sinne saa istutettua perunoita, niin pallo liikkuu pelaajalta toiselle. Sinimustien kannalta parasta oli se, että Boltilta ryöstöretken pinnojen lisäksi myös tehokkuus oli kulkenut reissubussin mukana Suomen jalkapallopääkaupunkiin. Vartti ja höpinät on suurimman osan pois pelistä olleella valotaululla, kun Petteri Forsellin kauniisti kiertävä ja kaartava keskityspallo löytää takatolpalla väijyvän Rick Kettingin, joka pudottaa sipsipussin entisen seuransa linjastolle: 1-0. Takit kahisevat ja ihmiset riemuitsevat

Riemu ei ehdi laantua lainkaan ennen kuin Forsell löytää Benjamin Källmanin juoksuradan. Källman ottaa askeleen pari IFK Mariehamnin maalia kohto ja pyöräyttää sellaisen ”backhand, forehand, backhand, bumbumbumin” ennen kuin sijoittaa pallon maaliin, että siitä kannattaa lätkä-tepsinkin ottaa ensi kaudelle mallia. Källman juoksee karjahdellen kannattajakatsomon luo ja tunnelma Veritaksella on euforinen.

Tästä me saadaan Turussa nauttia II

Inter avaa ladut jokapuolelta kenttää ja saareleistan pakka ei yksinkertaisesti pysy kasassa. Silmiin pistää lukuista puolenvaihdot, joilla puolustavaa joukkuetta juoksutetaan ja tiivisteet eivät pidä. Kahdenkymmenen minuutin ja gyproc -levyn verran on mennyt, kun Forsell laittaa pallon alle liike-energiaa vasurillaan, pallo käy ensin Källmanin painittavana ja sitten se laskeutuu David Harolle, joka pudottaa sen ensin omalle paellalautaselleen ja sinkoaa sen siitä tiskikoneeseen: 3-0

Bella ciaota mukaileva chäntti vaatii vielä muutamia toistokertoja, mutta aikaa on ja Interin esitykset nykyisellään ansaitsevat jatkuvaa laulantaa. Kenties myös toimivan äänentoiston Veritakselle, joskin sekin tuli ihmisvoimin korjattua. Inter hätyyttelee useampikin kertoja Elmo Henrikssonin maalia ennen kuin taas helähtää. Keittiömestarina toimii jälleen Forsell, jonka kulmareseptillä pallon salin puolelle leipoo toistamiseen mestari-Källman, jonka puskulle jää Henrikssonilta näytettävää vain juomarahat. 0-4 ja kellossa on vasta puolituntia ja unssi nauloja.

Tästä me saadaan Turussa nauttia III

Inter pelaa lopunkin puoliajasta sinimustanaraivohulluna, mutta lisäosumia ei enää tulee, jos nyt niitä ei enää tarvittukaan. Järkkärit ohjailevat noin neljän hengen IFK -mobia Ålandin lippuineen sopivammalle sektorille. Kahvikoneella käy kuhina ja toinen puoliaika voi alkaa.

IFK Mariehamn tulee toisen puoliajan alkuun hiukan kireimmillä solmuilla ja Inter antaa kenties tarkoituksellakin enemmän ankkurinköyttä saarelaisille. Tuhannen kruunun bingolappuja ei saarelaisille kuitenkaan tarjoilla, vaan bingoemäntä pitää kahvipaketit itsellään. Inter juoksuttaa kentälle kivan värisuoran nuoriso-osastoaan ja saarelaiset jatkavat sen pähkinän pureksimista, että miten tätä peliä pitäisikään oikeastaan pelata. Tällä kertaa vain hampaita lohkeilee ja pähkinä pitää kuorensa. Walter Viitala talloo isoimmat kylvöt piiloon ja Inter voittaa, ja mikä parasta, tiistaina pelataan jälleen kotona ja seuraavana lauantaina vieraissa. Molempiin matseihin on silotellut reitit bussiyhteyksien ja valmiiksi speksattujen kannattajamatkojen muodossa. Kaikki mukaan vaan, sillä kutkuttavan kihelmöivä sinimustakausi on vasta vain varovasti avannut aarretaittaansa.

Tästä me saadaan Turussa nauttia IV

Viini: maanläheinen, odotuksensa ylittävä viinien viini.

KuPS-FC Inter: mölinää ja värettä

Olin oikeastaan päättänyt jo, että Kuopion reissu jää välistä, vaikka osaltani olinkin huudellut lauantaipelien perään. Sitten kotoa tulee vihje siitä, ettei varsinaisesti haittaisi, jos lähtisin lasten kanssa viikonlopuksi evakkoon. Aprillipäivä tuo myös tilille katetta joulukuisen Englannin reissun jälkiaaltoina vakuutusyhtiöltä, joten universumin viesti alkaa olla selvä: Kuopioon!

Lopulta torin laita häämöttää. Pikainen pyörähdys hotellilla ja helpot lounasappeet naamariin ennen suuntaamista Väre Areenaa ja Mölymäkeä kohti. Nostellessamme mukeloiden kanssa Interin huiveja kaulaan saamme torin reunalta spontaanit peukut. Kuopiosta yleisestikin on jäänyt sellainen kuva, että vieraskannattajia toivotaan paikalle. Se ei kuitenkaan välity vierasjoukkuetta kohtaan, sillä Interin pelaajien tullessa pelaajatunnelista kentälle on palaute selvästi keskimääräistä rapsakkaampaa, ja toisaalta miksi ei olisi, sillä eihän kotikentälle kuulukaan vieraita kutsua kuin valmiiseen pöytään.

Kevättalvinen Väre Areena

Nousemme aurinkokatsomon natiseville laudoille. Ensin näyttää, että vieraskannattajat olisi laskettavissa yhden käden sormilla, mutta lopulta määrää hieman yli tuplataan, kun liukkaista teistä ja muista pitkiin vierasmatkoihin liittyvistä haasteista selvitään. Meteliäkin iskuryhmästä lähtee. Kotijoukkueen kannattajakatsomossa tunnustetaan keltamustan värin lisäksi myös sinikeltaista väriä.

Tunnusta väriä

KuPS suolaa Interin pelin pallonhallinnan kautta heti alussa. Interin prässi on pari askelta koko ajan perässä, joten se ajautuu juoksemaan pallon perässä ja se ei ole Interille sen identiteetin mukaista peliä. KuPS pystyy hyvällä tempolla ja yllättävänkin nopealla syöttöpelillä rikkomaan Interin ensimmäisen prässilinjan ja tuomaan peliä eteenpäin.

KuPS:n maali tulee varhaisessa vaiheessa ja varmasti sinimustien makuun liian helposti. KuPS murtaa jälleen tehokkaasti Interin prässin ja pallo saadaan vauhtiin Clinton Antwille, joka tikkauksensa päätteeksi kääntää pallon Interin boksiin. Iiro Järvinen yrittää ovelasti päästää pallo takaa mukaan viilettävälle Janis Ikaunieksille. Yritys torpataan, mutta Järvinen pääsee yrittäämään uutta temppua heti perään ja ulkoterä lähestyminen löytää väylälle. Siellä se Janis edelleen luuraa ja seuraavaksi hän pääsee tuulettelemaan koko ottelun melko hyvää meteliä pitäneen kotikannattajakatsomon eteen.

Interin eduksi on sanottava, että kun se vihdoin alkaa saada palloa haaviinsa, niin sen hyökkäykset näyttävät siltä, että niistä on jotain tuloillaan. Edellisen lausunnon mukaisesti Inter kirittääkin pian rinnalle, kun pidemmän painostusjakson jälkeen pallo pomppii Ruxin isännöimälle ruohoneliölle ja vihaisen kimmoisaa puolivolleytä Johannes Kreidl voi seurata vain katseellaan.

Tommi Jyrylle aukeaa vielä paikka mädättää kalakukkoa ennen kuin KuPS karkaa taas kärkipaikalle. Anton Popovitchin lähettäessä sivuvaparia jää Interin puolustuksen töppöset alustaan kiinni ja niinpä Gabriel Bispo siirtää pallon lähietäisyydeltä Interin maaliin. KuPS pääsee juhlimaan taukojohtoa.

Inter oli hyvä pallon kanssa, mutta se ei tuloutunut Kuopiossa pinnoiksi

Siinä mielessä keli hellii, että pääkatsomon takaa helottava aurinko takaa sen, että parilla kerroksella pitkälahkeisiä pärjää, vaikka keliä ja maisemaa ei muuten voi turhan keväiseksi haukkua. Paikalle tulleiden määrä, joka laskeutuu noin 1300:aan, indikoi myös sitä, että tuotteen markkinoinnin parissa duunia edelleen piisaa. Peli ei omaan silmään itsessään ole ollenkaan hassumpaa ja kenttää tömistelevien nappisten kantajien tarinoidenkin pitäisi kestää pikku pakkasetkin.

Toisen puoliajan alku on tuttua KuPS:n masinoimaa kissahiirileikkiä. Interin kapteeni Rick Ketting ansaitsee papukaijamerkin työstään Turun sinimustan puolen eteen ja lopulta Inter alkaa pääsemään myös paremmin palloon ja sen hallintaan kiinni. Interin hallinta on lupauksia herättävää, mutta se ei lopulta tässä maailman ajassa tuloudu. KuPS voittaa ja niinkuin nuorisopiireissä joskus tavattiin todeta: ei se väärin ole.

Tuore Inter -kapteeni Rick Ketting hoiti hyvin oman tonttinsa

Saan vielä poistuessamme lyömättömän viiden euron tarjouksen loppuerästä Irene Partasen lihapiirakoita (8kpl) ja jo pelkästään tarinankin takia tartun siihen.

Viini: vilpoisaa mutta laadultaan pätevää

FC Inter-Ilves: Petterin verran parempi

Turussa lähdettiin varovaisen toiveikkaasti Ilves -jahtiin Veritakselle. Melkoisessa myllerryksessä olleet Turun sinimustat vaikuttivat päässeen voiton päähän siitä bingosta, joka värjäisi taivaan taas sinimustaksi ja päästäisi auringon paistamaan kannattajilleen. Tavallaan voidaan todeta, että Inter on viimeisen kahden kauden aikana lellinyt ja hellinyt kannattajiaan niin pakkaamalla palkintokaappiin jalometallia kuin pelaamalla hyvää futista. Siksikin kannattajien odotuksetkin vaikuttavat nousseen eksponentiaalisiksi ja vastoinkäymiset iskevät nopeasti ja lopullisen tuntuisesti kuin pienet maailmanloput. AC Oulu matsi oli pelillisesti jo varsin hyvä ja oli puhdasta jalkapallojumalien ivaa, että Inter palasi Turkuun tappio niskassaan. Juuri valmentajansa kilometritehtaalle laittanut Ilves kotona vaikutti sopivalta vastustajalta momentumin kääntämiseen.

Ennen ottelua Mika Ojala nostettiin ansaitusti Inter -legendojen joukkoon. Siinä oli myös tarun hohdetta, kun Petteri Forsell puki ensimmäistä kertaa sinimustan paidan päälle eikä ensiesiintyminen jättänyt varmasti ketään kylmäksi, ellei joku nyt sitten satu asumaan iglun kulmassa täyteen jäähän tuutatussa pakastimessa.

Inter -legenda Mika Ojala 

Aurinko paistaa kuumasti ja takkeja nostellaan harteilta. Inter nappaa identiteettinsä mukaisesti pallon hallintaansa. Forsell pistää ensimmäisen syötön nätisti omilleen. Se on hyvä alku Interin ja Forsellin vielä määrittämättömän pituiselle matkalle. Ilves ryhmittyy suosiolla omalle kenttäpuoliskolleen ja jää passiin. Kannattajakatsomon sinfonia jyrisee tavallista mahtipontisemmin. Vartin pelin jälkeen Forsell järkkää ensimmäisen paikan Aleksi Paanaselle, mutta uuni ei vielä ole tarpeeksi lämmin ja antava: Rasmus Leislahti ottaa olkapäätorjunnan.

Vartti edellisestä ja Forsell-Alejandro Sanz-Timo Furuholm trio pyörittelee pallon sellaiselle ruohoneliölle, josta Furuholm lähtee kotiuttamaan: pallo riman kautta yli. Interillä pelaajat ja pallo liikkuvat hyvin. Forselilla vaikuttaa olevan aika vapaa rooli hakea palloa ja edistää peliä eri puolilla kenttää, ja vaikka tämä meinaa nyt kirjoittajan puolelta mennä aivan fanitukseksi, niin Forsell tekee myös hyviä ja Interin peliä edistäviä ratkaisuja sarjana. Interin maali antaa vielä ensimmäisen puoliajan odotuttaa itseään, mikä ainakin epäilevän Tuomaan hatulla ajateltuna saattaisi tarjoilla Ilvekselle jonkin onnekkaan pompun. Etenkin kun Ilveksen harvakseltaan lähteviin hyökkäyksiin tulee ensimmäisen puoliajan lopussa jonkinlaista säännönmukaisuutta.

Taikuri#14 työssään

Pomput on kuitenkin varattu stadionin sisätiloihin vieville rappusille. 0-0 -tilanne ei tunnu paljon tauolla vaivaavan, vaan kioskien jonot kaartuvat pitkinä muodostelmina pitkin Veritaksen käytäviä. Kahvin lisäksi omaa sydänalaa lämmittää vielä happihyppelyn ajan Rick Kettingin ensimmäisen puoliajan lopulla tekemä väkevä nousu, jonka päätteeksi Inter jäi enää hiuskarvan päähän avausmaalista. Kuviossa saattaisi olla jotain aihiota myös pimenevien syysiltojen matseihin.

Rick Kettingin jääminen Interiin oli myös juhlan aihe

Jostain syystä Honkakin haluaa tulostaulun kulmasta käydä toteamassa asioiden laidan ennen kuin Forsell-Paananen -akseli tarjoilee toisen puoliajan alussa taikinapalaa Furuholmille. Kuti suhahtaa edelleen ohi.

Myös FC Honka menossa mukana

Ilveksen kannattajakatsomossa tänään hiukan rauhallisempaa

Ilves nostaa hetkellisesti prässiään ja saa pienoista otetta peliin ja Interin maalin edessä järjestetään muutamat Keravan kollit, mutta Interin puolustusseinämä pitää, ja kun lopulta ottelun tarinan näkymätön muste löyhytellään näkyväksi, on loppuratkaisu täyttä klassikkokamaa. Forsell heittää ensimmäisen berliininmunkin Furuholmille, joka pursottaa hillon takatolpalta leivokseen ja Inter siirtyy johtoon. Seuraava uunilämmin lähtee Forsellin lapikkaasta vaihdosta ammattiaan kentälle harjoittamaan tulleelle Källmanille, joka sulattaa kuorrutteen päällään juoksulinjalleen ja sokeroi rapean taikinan palan nurmea pitkin ja Leislahden längistä sinne, minne se kuuluukin: 2-0

Pirskeet ovat valmiit ja mehut pöydässä. Tuomari päättää pelin. Inter on palannut.

Tätä hetkeä on Turun sinimustalla puolella odotettu

Viini: jälkiruokaviini

FC Haka-FC Inter: savua silmissä

Ehkä siinä oli jotain pahaenteistä, kun tuttu taukopaikka oli pistänyt ovet säppiin. Bussimatkalla ehditään kuitenkin hyvässä hengessä spekuloida sillä, että jos Rick Kettingistä saadaan puolimiljoonaa, niin FC Interillä saattaisi olla varaa Lionel Messiin viikon sopparilla.

Kotijoukkue, vierasjoukkue, tuomaristo ja Veikkausliigan legendaarisin tulostaulu. Check.

Vieraskannattajat lasketaan kymmenissä ja katsomoissa vaikuttaa olevan ihan kivasti porukkaa muutenkin.  Haka aloittaa väkevästi. Haka ei tule otteluennakoissa ennakoidun suoraviivaisesti, vaan etenee lyhyemmillä syötöillä eteenpäin. Interillä menee kymmenisen minuuttia ennen kuin se laskeutuu identiteettinsä mukaisen pelin alustalle. Inter saa kohtalaisia palloja ja juoksuja alussa boksiin, mutta valkeakoskiset ovat viekkaalla päällä. Hakan puolustus saa horjutettua sekä Timo Furuholmia että Benjamin Källmania juuri sopivasti, etteivät he toisaalta pääse aivan herkkupalalle asti ja toisaalta juuri sopivasti sille, että pilkut jäävät jakamatta. Läpikirmaava Taiki Kagayamakin pukataan juuri sopivan keveästi nurin, ettei rikettä ja punakorttia tarvitse lähteä määräämään.

Inter sai pelistä otetta Hakan alkurynnistyksen jälkeen, mutta Haka puolusti riittävän viekkaasti

Haka luo ensimmäiseen puoleen tuntiin paremmat maalipaikat, mutta ylärima on kotijoukkueelle hiukan liian matalalla. Ottelu muuttaa merkittävästi muotoaan, kun Maximus Tainio koppaa reippaasti myöhässä vastaiskuun kirmaavaa Källmania koiville ja pitkähkön kyläkokouksen päätteeksi Tainio pistetään kilometreille. 

Tehtaan kentällä eletään aivan viimeisiä sekunteja, kun Janne-Pekka Laineen kulma putoaa piipuista korkeimmalle eli Niklas Fribergille, jonka pusku kolahtaa kottikärryyn. Ottelu siirtyy lakisääteiselle kotijoukkueen johdossa ja Tainion rokulipäivästä huolimatta.

Uusi muoto ottelulle

Toinen puoliaika on yllättäen juuri vierasjoukkueen näkökulmasta piinaava. Inter pyörittää palloa Hakan kenttäpuoliskolla, mutta sellusta ei saada paperia. Ei sitten millään. Pallo vaikuttaa liikkuvan jotenkin verkkaasti ja Haka liikkuu riittävästi, ettei avoimia ovia aukea. Seurauksena on radaltaan karkaavia keskityksiä, joiden kanssa Hakalla ei erityisemmin ole ongelmia. 

Kello tikkaa hitaasti mutta varmasti kuin pitkää viikonloppua odotellessa. Haka käärii lopulta rullansa valmiiksi ja piilottaa sen joukkoon voitottoman kotirupeamansa ja maalittoman ylityöputkensa. Kirjoittaja ottaa vierasmatkojensa kuvakirjaan yhden lomanpäätösspesiaaliin, joka ei palaavaan arkeen anna mitään pehmikettä tahi lämmikettä.

Henrik Moisander veti lopussa pisimmän korren, vaikka Haka pääsi juhlimaan koko pelin voittoa

Viini: nokisesta astiasta juotettu

FC Inter-HIFK: takaisin stadiin

Lohjan ABC:llä kellotetaan tilanne sellaiseksi, että pyykit saavat nyt odottaa ja tie vie Veritakselle kotiruudun kautta kulkematta. Inter taiteilee sen verran ottelun lähtökohdista nuoralla, että eurokenttien pettymykset tulisi saada nyt nopeasti luututtua ja työvälineet tuunata takaisin Veikkausliigassa dominoinnin moodiin.

Interin ja HIFK:n väliset pelit kannattaa nykyään käydä katsomassa kaikki. Tunnelmaa hyvin ylläpitävien kannattajien lisäksi molemmat joukkueet pelaavat viihdyttävää pallonhallintaan nojaavaa jalkapalloa. 

Ennen matsia Interin kannattajat nostavat sunnuntaina 80-vuotta täyttävälle Stefan Håkansille tifoa. Ensimmäistä kertaa tämän kauden Veikkausliigassa vieraskannattajien katsomossakin on Veritaksella elämää, vaikka "Fuck Mondays" -plagaattia heilutellaankin. Myös sinimustien kestokannattajan Anteron pyöreitä (70v) juhlistetaan kenttäkuuluttajan säestämänä. Taistelupari ottaa katsomosta reissuväsymyksen johdosta pötköttelypaikan, vaikkakin silmät pysyvät kirkkaina ja auki.

Kannattajakulttuuria Veritaksella

HIFK saa pienen tunnustelun jälkeen peliin paremman asennon. Punanutut avaavat fiksusti peliä tuomalla vuoroin sekä Matej Hradeckýa että Moshtagh Yaghoubia puolustuslinjan eteen keskikentän ankkurin paikalle juoksuttamaan Interin ensimmäistä prässilinjaa. Interin pelin avaaminen on vastavuoroin todella vaikeaa. HIFK peittää syöttölinjat hyvin ja Inter ei saa hakkeroitua reittiä eteenpäin. Laidoille syntyvä tila jää käyttämättä ja lopputuotteena on muutaman syötön jälkeen kukkupalloa, jonka HIFK:n puolustajat kuolettavat ja sen jälkeen lähtevät jälleen hyökkäämään. Benjamin Källmanin ollessa ottelun alun huilivuorossa Interiltä puuttuu selkeä kohdepelaaja ja sitä myöten myös suunnitelma pitkille avauksille, mikä lisää sinimustien ongelmia.

HIFK löysi reitin Interin linjojen läpi

Interin keskuspuolustuksen kaapit Juuso Hämäläinen ja Rick Ketting ovat puolustussuuntaan sen verran pelipäällä, että HIFK ei ensimmäisellä puoliajalla saa ulosmitattua pelillistä etumatkaansa maaliksi, joten kiikareilla mennään kahville. Taisteluparin kanssa käydään kipsajonossa klassinen

-Isi on apina!

-Jos isi on apina, niin sinä olet pikkuapina,

keskustelu. Toiselle puoliajalle oli lupa odottaa sekä kotijoukkueelta että koko peliltä enemmän.

Inter ei saa edelläänkään ratkottua ilmeistä pelin rakentamiseen liittyvää ongelmaa. Ilmeisesti Felcsútin nurmi oli myös toista laatua, sillä helpotkin syötöt tuntuvat pomppivan erikoisesti. HIFK tuo kadehdittavan helposti peliä eteenpäin ja kenttä kallistuu minuutti minuutilta Aati Marttisen isännöimän ladon oven suuntaan

Sinimustien puolelta toivo käänteestä herää triplavaihdon myötä reilun tunnin pelin jälkeen. Kyseessä on kuitenkin tällä kertaa se toivo, mikä lopulta vie hengen. Rick Ketting hoitaa HIFK:n kulman suvereenisti, mutta Jake Dunwood on oikealla kehätiellä ja lähettää pallon kohti Interin maalia. Hämäläinen saa vielä nuppinsa väliin, mutta tällä kertaa osuma otsaan varmistaa sen, että Marttinen jää pötköttelemään väärään kulman. Punanuttujen pirskeet alkavat ennen kuin triplavaihdetut ovat vielä saaneet lihassäikeisiinsä pelin vaatiman kimmoisuuden.

Kenttä kallistui minuutti minuutilta Interin maalin suuntaan

Timo Furuholm vilauttaa johtajuuttaan nappaamalla hieman HIFK:n maalin jälkeen pallon Hradeckýltä ja puikottamalla Jukka Halmeen. Markus Uusitalo saa kuitenkin pukattua Furuholmin kärkkärin pellon puolelle. Furuholmille siunaantuu vielä toinen paikka, ja lisäksi ottelun loppuminuuteilla Inter toimittaa pallon kahteenkin kertaan HIFK:n maaliin, mutta käsikirjoitukseen painetaan tänään se, että Inter saa sen, mitä ansaitsee eli kivuliaan maalin tappion.

Vierasjoukkueen kannattajien juhlimisen äänet kumisevat vielä pitkään Veritaksen parkkipaikalle asti, mutta joskus sitä voittaa ja joskus häviää. Interille ohipeli, mutta kurssia on mahdollista veivata oikeaan suuntaan taas tulevana viikonloppuna

Viini: uudelleen käymään

FC Inter-FC Lahti: sinnepäin

Turussa kaikki on vähän sinnepäin. Olen olevani fiksu ja kierrän Aninkaisten ikuisessa kesäremontissa olevan väylän itäpuolelta vain havaitakseni Datacenterin kohdalla kokovartalo -siltä näyttävän körilään viittovan minut pois Kupittaan suunnalta. Veritakselle pääsy on tehty niin hankalaksi, että alan epäillä jonkinlaista salaliittoteoriaa. Taistelupari ottaa torkut, kun lähden hakemaan seuraava kiertoreittiä, joka kulkee suunnilleen Kiinan Shandongin kautta. Tilanne eskaloituu siihen malliin, että huomaan kääntäväni vielä vastaantulevien kaistalle odottamaan punaisen valon vaihtumista. No. Kaksi miinusta on plus ja heilautan itseni viimein Hippoksentielle ja stadioni alkaa piirtymään maisemaan.

Tietyömaat väistetty ja peli voi alkaa

Interin kalustoa on murjottu oikein olan takaa ja kokoonpano on vähintäänkin nuorekas, mutta mikäpä siinä, asiat ovat niin kuin ovat ja nuoriso saa ahmia vastuuta sinimustalta pöydältä nyt oikein olan takaa. Kannattajakatsomon baritoni helähtää tällä kertaa ilman rumpua, mutta biisit ovat niikseen tuttuja, että rytmissä pysytään ja ääntä lähtee.

Interin peli rullaa heti alussa hienosti.  Jopa odotettua hienommin. Lahti nojaa jo valmiiksi köysiin, kun sinimustat tuovat hyökkäyksiä sarjana kohti valkopaitojen maalia. Kahvi ei ehdi jäähtyä kupeissa eikä oluen vaahto laskeutua mukeissa, kun Alejandro Sainz vapauttaa määrämittaisella Benjamin Källmanin läpiajoon ja Benkkuhan toimittaa: vartalo väännetään sellaiseen asentoon ennen laukausta, ettei Antonio Reguerolle jää oikein mitään käsitystä siitä, miltä puolelta häntä puijataan. Inter johtoon. Kuuluttaja huudattaa ensin Rick Kettingiä. Kyseessä lienee joko käytännön pila tai auringonpistos, mutta sen pelin aion olla itsekin näkemässä, kun Ketting kipittelee topparin tontilta vastustajan puolustuslinjaa karkuun. Jään odottamaan.

Kahvi on edelleen lämmintä ja vaahtokaan ei ole kokonaan haihtunut, kun Lassi Järvenpää pistää kauniin matalan pallon Lahden puolustuksen selustaan. Koko ottelun aktiivisesti pelannut Jasper Yrjas ehtii hyvin valkopaitojen oven välistä, mutta harmillisesti ja vuorostaan Reguero vääntelee kroppaansa sellaiseen asentoon, että Yrjaksen kuti ei löydä aivan perille asti. 

Inter pysyi ensimmäisen puolituntisen hyvin pallossa

Inter höykyttelee hämärän rajamailla vaeltavaa Lahtea ensimmäisen puolen tunnin ajan ja sitten ikään kuin tuttavallisesti nostaa kaverin köysistä. Inter olisi ehdottomasti tarvinnut toisen maalin hallintajaksoltaan, koska Lahden päästessä peliin mukaan kyseessä on edelleen maalin peli. Santsikuppeja ja tuoppeja lähdetään täyttämään hiukan epäuskoisissa fiiliksissä, mutta Interin johtaessa 1-0.

Toinen puoliaika suunniteltiin porukalla

Varsinaisena yllätyksenä ei tule, että Lahti rokottaa. Macoumba Kandji tarjoilee sputinikkia painimalla itsensä vapaaksi ennen kuin vissyjen hapot ovat toisella puoliajalla ehtineet laimentumaan ja maalihan siitä tulee. Peli ei ole aivan niin Interin hallussa kuin ensimmäisen puoliajan ensimmäinen puolituntinen, mutta aihioita on.

Lopulta ei kuitenkaan pure Taikin taika eikä Furkan loitsut. Onneksi Henrik Moisander on laittanut maalikehikoihin oikeaa salvaa, jotta vierasjoukkueenkaan kello ei pääsee helähtämään. Omien pelivelvollisuuksien painaessa päälle kuuntelen viimeiset huokaukset jo Veritaksen parkkipaikalta. Aninkaistenkatuakin ajaa, kun ei ole muuta liikennettä.

Viini: kypsyy

FC Honka-FC Inter: ei se väärin ole?

Tapiolan Urheilupuiston areenan seinämät sulkivat maksavat asiakkaat ulkopuolelleen. Peli piti katsoa siis maksutta aitauksien takaa, jos paikan päälle mieli. Olinkin viikon aikana muistellut, että mitä varten niitä stadioneita alun perin olikaan rakennettu. Nyt muistan: pitämään raha ja katsojat pois jalkapallon luota. Ei se väärin ole.

Roberto Carlosmaista vasuria väläytellyt Martti Haukioja oli yksi sinimustien parhaista

Kotosalla käytiin Game of Thronesia ruuduista, sillä matsin kanssa samaan aikaan oli päällä lasten leffailtaa ja Emma -gaalaa. Päätin siis elää vaarallisesti ja pystyttää oman studioni takapihalle ulkoilmaan. Ottelun alku on aika varovaista. Kumpikaan joukkue ei lähde kierroksilla revittelemään. Sekä Inter että Honka pelaavat identiteettinsä näköistä futista. Honka pitää pakkansa tiiviinä ja Inter pyrkii ryöväämään pallonhallinnan. Hongan hyökkäykset ovat alussa soramontun verran soljuvampia. Sekä TPS:stä paennut Niklas Pyyhtiä että länsimetrona laidallaan kiitävä Rui Modesto pistävät hyvällä tavalla silmään. Interiltä Aleksi Paananen on aktiivinen, mutta Honka imee kentältä tilan.

Vartin jälkeen Pyyhtiä jysäyttää pallon rimaan. Paananen kuittaa hetken päästä napakasti, mutta Tim Murray saa näppinsä väliin. Honka saa myös tukun kulmia, mutta Inter saa painittua pallot pois omasta boksistaan. Ottelu etenee Hongan pienoisessa hallinnassa ja sydäntä särkevä Bonnie Tyleria mukaileva aidan takaa helähtävä ”me ollaan Honka” sopii hyvän illan kuvaan. Inter saa jobin postia, kun Rick Ketting loukkaantuu. Tilalle tulee Noah Nurmi, minkä myötä kentällä oleva nurmen määrää vähintään tuplaantuu (jos ymmärrätte, mitä tarkoitan).

Terassille käyvä tuuli enteilee sadetta. Espoossakin näyttää ripsivän eli kuitenkin saman taivaan alla ollaan. Timo Furuholmin kädet käyvät kuin propellit, kun hän viestittää, mihin sinimustien tulisi palloa hyökkäyksissään pelata. Seuraava hyökkäys pukataan vielä samaan hukkanurkkaan, mutta joko Furuholm saa tuulten suunnat kääntymään tai sitten kapteenin viesti heiluu perille, sillä Inter pelaa puoliaikansa parasta futista aivan sen loppuminuuteilla. 

Toinen puoliaika jatkuu siitä, mihin ensimmäinen jäi, ja kun Furuholm pääsee heti alkuun pallon taakse putoavat Tapiolassa ovet ja ikkunat eikä Murray:lle jää palan palaa. Inter siirtyy johtoon. Pian tämän jälkeen Martti Haukioja saattaa vasurillaan palloa eteenpäin sellaisella liike-energialla, että Roberto Carlosiakin punastuttaisi. Kuti suhahtaa hieman maalin yli. Peli kääntyy muutenkin Interille ja se pääsee nyt poimimaan ensimmäisen puoliajan sinnikkään puolustamisen kypsyttämiä hedelmiä.

Honka vaihtaa päänäyttelijänsä. Parrasvaloissa vierailee ilmeisen vikkeläkinttuinen Edmund Arko-Mensah ja toisena tahtipuikossa käy Jean Marie Dongou. Länsimetro vaihtuu kuitenkin hyöryjunaan, kun Benjamin Källman puuskuttaa Hongan rangaistusalueelle. Sen verran Hongan puolustuksella on savua silmissään, että Källmanilta pyyhkäistään jalat alta, vaikka pallo on karkaamassa. Martti Haukiojan rangaistuslaukaus on todellinen taideteos. Tim Murray menee käytännössä oikeaan kulmaan kutia odottelemaan, mutta Haukioja laittaa niin sanotun pysäyttämättömän voiman pallon taakse, eikä Murraylle jää taaskaan palan palaa tai veto-oikeutta asioiden laitaan. Inter siirtyy ratkaisevan oloiseen johtoon.

Vesa Vasara nostaa kierroksia ja painaa konetuliräppiä Jari Järvisen suuntaan. Riimien välissä saattoi joku oikeakin asia olla, mutta puupöydälle asetetun läppärin välitysellä välittyy sellainen tunne, että Vasaran räppäily kääntyy Honkaa vastaan. Hongan Mensahin hötkyillessä itsensä ulos kentältä alkaa taivaalle nousemaan keltamustille lopun alun merkit. Peli ei kuitenkaan ole vielä taputeltu. Interin painaessa päälle irrottaa Lucas Kaufmann Otso Koskisen Interin puolustukselta. Koskinen kaartaa rangaistusalueelle ja suorittaa ainakin länsi-turkulaiselta petsausta kaipaavalta terassilta katsottuna aivan tyylipuhtaan filmauksen. Toki voihan olla, että Koskisen nappisten nauhat juuttuvat kastematoon, mutta todennäköisempää on, että Järvinen ei tahdo enää Vasaraa illaksi viereensä musisoimaan ja pallo viedään pilkulle. Kaufmann kopauttaa pallon maalin ja peli on jälleen elossa.

Peli ottaa kivasti lisää kierroksia ja loppuaika paahdetaan päästä päähän. Inter on kokonaisuudessaan joukkueista valmiimpi. Siksi se kestää ottelun vaiheet Honkaa paremmin ja kuskaa pinnat ansaitusti mukaansa Turkuun. Hongalle jää enemmän hienosäädettävää. Inter menee sarjakärkeen ja siinä ei ole mitään väärää.

Viini: soran joukosta nostettu edelleen kypsyvä

FC Inter-FC Haka: tätä varten eletään

Äitienpäivän FC Inter-FC Haka -ottelu ottaa lempeän ironisen asennon, kun stadionille päästetään kokonaista kuusi katsojaa. Samansuuruisia pöytäseurueita näkyi edeltävän illan ravintolakäynnillä, mutta tutkimattomia ovat sääntökirjojen koukerot. Toivottavasti sekoilu loppuu pian ja katsomot avataan.

Loppuunmyyty Veritas

Oma arpa ei osu ja niinpä jalkapalloelämys haetaan jälleen taulutelevision välittämänä. Veritaksen nurmi näyttää ottaneen lisää vihreää pintaansa ja ”Tätä varten eletään” -plakaatti tuo omaa nostalgiaa ottelun alkuun. Inter on hyvällä jalalla liikkeellä ja peli pelataan alkuun Hakan päädyssä. Martti Haukiojan lämmin vasuri saattaa pallon heti alkuun Hakan maaliin, mutta Timo Furuholm käy sen verran hämmentämässä boksissa kuplivaa keittoa, että Mattias Gestranius päättää linjatuomarin kanssa käydyn rupattelutuokion jälkeen käyttää paitsiokortin, ja oli se mahdollista käyttää.

Maalilaulu ehtii hädin tuskin lakata, kun Inter sanelee jälleen maalinteon oppikirjasta yhden kappaleen verran tiukkaa tavua. Timo Furuholm leikkaa itselleen riittävän kokoisen siivun Veritaksen nurmea, jotta Noah Nurmi voi piirtää no -look syötöllään kultaisen leikkauksen Furuholmin juoksulinjalle. Takatolpalle rynnii Benjamin Källman, jonka jalkaan Furuholmin terävästi kaartava keskitys napsahtaa: 1-0

Ottelu ja pallo pysyvät Interin hallinnassa. Sinimustat varioivat hyökkäyspeliään kärsivällisesti linja linjalta etenevistä hitaista hyökkäyksistä nopeisiin joko Fururholmin juoksulinjalle tai Källmanin suojaukseen tähtääviin pitkiin avauksiin. Puoleen tuntiin Interillä ei ole pelissä mitään hätää, mutta sitten ottelu ottaa hiukan Lahden hiihtostadionin kaikuja, kun Hakan Eero-Matti Auvinen pääse valkopaitojen ensimmäisestä kulmasta aivan liian helposti tökkäämään pelin tasoihin. Maalin jälkeen ote siirtyy Hakalle ja sen hyvä jakso saa kulminaatiopisteensä aivan ensimmäisen puoliajan loppuhetkillä. Luiyi de Lucas ottaa Henrik Moisanderista hieman tukea ennen kuin pudottaa Ishmael Yartey kulman Interin maaliin. Henrik Moisander saa tilanteeseen sen verran kipinää, että Gestraniuksen vaaka kallistuu rikkeen puolelle. Maali hylätään ja samalla palaa monen valkeakoskisen näpit.

Haka tulee toisen puoliajan alkuun vielä väkevästi ennen kuin tehdaskaupungin piiput alkavat yskähtelemään. Inter pääsee enemmän ja enemmän pelin päälle. Haka ei saa oikein millään tulpattua Interin pelin rakentelua. Inter tuo peliä eteenpäin monipuolisesti. Välillä Furuholm ja Källman hakevat palloa leveyteen. Välillä pallo siirrellään keskellä pienessäkin tilassa liukkaasti pelaavien Anthony Annanin ja Aleksi Paanasen tahdittamana. Kaistaa löytyy sekä laidoilta että keskeltä. Inter saa erikoistilanteita myös sarjana. Haka jää vastaiskujen ja yksilötaidon varaan. Kollektiivisesti se ei hyökkäyssuuntaan näytä tai anna paljoakaan. Omassa boksissa Haka painii riittävän väkevästi aivan pelin loppuhetkille asti.

Hetken näyttää, että Veritaksen rouhikkoinen nurmi imee sen verran pohkeista liike-energiaa, että maalit jäävät kahteen. Interillä on kuitenkin vielä yksi sommitelma käyttämättä. Rick Ketting riistää tyylikkäästi pallon Interille, minkä jälkeen hänen revitään vyötäröotteella kenttään. Kettingin nopean vaparin jälkeen pallolla käy Engströmiä, Annania, Ojalaa ja Kagayamaa ennen kuin Jesper itse työntää pallon verkon perukoille. Haka saa lopussa vielä kulman. Siihen se peli sitten päättyy. Tehdaskaupunkiin suuntaavassa bussissa sadatellaan varmasti vielä ottelun lopputulemaa ja tuomarin osaa siinä. Eikä siinä. Jonain toisena aikana jokin tuomioista olisi voinut napsahtaa toisin, mutta isossa kuvassa Inter ansaitsee paremmin pelaavana joukkueen voittonsa. Kuusi pistettä ensimmäisestä kolmesta ottelusta on jopa peli-ilmeeseen nähden hieman alakanttiin. Interin pelissä on paljon hyviä elementtejä, joista kuluneella kaudella katsojat voivat jalkapalloelämyksiään ammentaa. Tehdaskaupungin koijareista Auvisen lisäksi hyvää lajiosaamista väläyttivät ainakin Maximus Tainio, Hussein Mohamed ja Ishmael Yartey.

Viini: sunnuntai-iltapäivän kevyt

FC Lahti-FC Inter: hiihtostadionin kirous

Vapun jälkeinen maanantai oli harmaa. Harmaa oli myös Lahden hiihtostadion, jossa FC Inter metsästi sarjan piikkipaikkaa ja FC Lahti availi kauttaan. Interin Timo Furuholm oli hyvin kannattajien pulssilla pelin alus haastattelussa, jossa hän loi uskoa siihen, että pian ihmiset pääsisivät katsomoihin. Hevosmiesten uutistoimistolta saatu sähke oli jo kertonut, ettei katsomoista olisi Veikkausliigassa lähtenyt yhtäkään Korona -casea liikkeelle viime sesongillakaan, mutta ohjeistus oli tällekin kierrokselle se, että parempi jäädä kotiin pärskimään. Tosin eipä kirjoittaja olisi illaksi Lahteen kyllä ehtinytkään.

FC Lahti oli selvinnyt simakesteistä Interiä paremmin ja se painoi pelin väkevästi Interin päätyyn. Inter ei oikein löytänyt alussa väyliä Lahden prässin alta ja niinpä kaikkien ennusmerkkien mukaan Jasin-Amin Assehnoun sutii vähän helpon näköisesti pallon maaliin, kun pelikellossa on seiska. Interin osalta alkuminuuttien viihteellisimmäksi hetkeksi jää se, kun Martti Haukioja lennättää Altin Zeqiriä heti ottelun alussa varoituksen arvoisesti.

Erikoisella tavalla Lahden prässi hyytyy pian maalin jälkeen ja Inter pääsee sahaamaan syöttöpeliään hiihtostadionin keskimääräistä enemmän nurmikenttää muistuttavalla viheriöllä. Interillä on paikan tynkääkin ensimmäisellä puoliajalla, mutta viimeisten ratkaisujen osalta sille tarjoillaan sakkokierroksia. Riittävää X-faktoria tai sopivaa pomppua ei Interille sukeudu ja niinpä taukomaskit nostetaan naamalle kotijoukkueen 1-0 -johdossa.

Toisella puoliajalla draaman kaari liikkuu lähemmäs Lahden maalia, mutta ilmeisesti nurmen alle on piilotettu onnea tuovana Ahosen Jannen mäkihyppypuku tai Hietasen Konstan Sammy Babitz -cover, sillä sopivaa kaarta ei pallolle löydy ja Antonio Reguero napsii vähän sinnepäin tulevat. Edes Haukiojan Martin kengätön minuutti ei kirousta pura. Niinpä se ei minään kaikkien aikojen yllätyksenä tule, kun Assehnoun loikkii vastaiskussa Interin maalille kuin autotietä ylittävä sammakko ja jysäyttää komean kudin takayläkulmaan. Peli vaikuttaa taputellulta ennen kuin lähes heti perään Martti Haukioja kellottaa Juuso Hämäläisen hankkimasta rankkarista kauden kovimman kanuunan, jonka voimasta Lahden maalin siimat humppaavat edelleen Bensaa suonissa. 

Pian Interin kavennuksen jälkeen Rick Ketting on hetkellisesti maailman epäonnekkain mies, kun viimeistely-yritys noin puolestatoista metristä kopsahtaa Regueron jalkoihin. Joku voodoonukke sinne nurmeen oli kaivettu ja se kannattaa lahtelaisten näkökulmasta tiirailtuna sinne myös tulevia matseja silmällä pitäen jättää. Lahti voittaa ottelun siinä mielessä ansaitusti, että se tekee kaksi maalia ja Inter vain yhden, ja tyypillisesti jalkapallomatsin voittaa se joukkue, joka tekee enemmän maaleja. Toivottavasti pian päästään vastaloitsuja lausumaan sekä koti- että vieraskatsomoihin.

Viini: harmaan kelin harmaata hurmaa ja magiaa

Matkalla: Ilves-FC Inter

Minibussissa pyörii urheiluruudun maalikimarat FC Interin ensimmäiseltä veikkausliiga -kaudelta.  Interin ja Ilveksen käheä-ääniset löytävät toisensa katsomoissa. Aurinko lämmittää hetken aikaa väljästi täyttynyttä Ratinan stadionia. Pelipöydällä on kolmen pinnan lisäksi näkymä ensi vuodeksi Eurooppaan.

Ratinalle sopi hyvin

Inter aloittaa väkevästi, mutta peli tasoittuu silmänräpäyksessä, kun Ilveksen Lauri Ala-Myllymäki hätyyttelee Interin maalia rangaistusalueen reunalta lähtevällä vaparilla. Henrik Moisander ottaa gamesaverin ja palloa kimmotetaan jopa maaliristikon kautta. Ilves saa tasaiseen tahtiin pahoista paikoista vapareita. Muutoin Ilveksen hyökkäyspeli pyörii Interin puolustuslinjan edessä. 

Interistä Filip Valenčič on aktiivinen vaikuttaa olevan pelipäällä. Aleksi Paanasen rooli linjojen välissä vaikuttaa myös sopivan pelin pirtaan. Inter pääsee ottelun alkupuoliskolla puskemaan hyvällä vauhdilla kohti Ilveksen puolustuslinjaa.

Rintamasuunta kohti Eurooppaa, vaikka hieman puskien

Peli menee puolen tunnin kohdalla melko sekavaksi. Kukkupalloihin vastataan kukkupalloilla. Sinimustien peli yskähtelee. Inter antaa palloa pykälän verran liian helposti pois ja siksi se jää tupsukorvien paineen alle. Interin keskuspuolustuksen tornit Juuso Hämäläinen, Rick Ketting ja Arttu Hoskonen isännöivät kuitenkin sekä ilma- että maatilaa, ja Moisanderin tehdessä tarpeelliset poiminnat, tauolle mennään maalittomassa.

Inter tulee vahvasti toiselle puoliajalle. Viitisen minuuttia ehditään hiekkaa pudotella tiimalasin pohjalle, kun Alvaro Mûniz paikantaa toppareiden väliin leikkaavan Valenčičin. Valenčič leikkaa ensin luoteeseen ja lähettää pallon sitten koiliseen, missä sijaitsee Ilveksen maalin takakulma. Sinimustat nappaavat johdon.

Ilves virittelee ihan kunnioitettavan kirin päälle, joskin tupsukorvat päätyvät melko usein lähettämään korkeita painipalloja Interin puolustuksen keskustaan, josta pallo järjestäen palautetaan lähettäjän suuntaan. Naatan Skyttää pyörähtelee laidallaan terävästi ja luo vaaran tuntua

Ilveksellä oli omat tonttinsa...

...mutta tehottomuus maalipaikoissa maksoi pinnat

Ilves ehtii pompauttamaan pallon kertaalleen ylärimaan ja suhauttamaan sen etukulmasta niukasti ohi ennen kuin aktiivisesta liekehtivään muuntautuva Valenčič ratkaisee ottelun. Vaihdosta kentälle kirmannut Timo Furuholm pyöräyttää itsensä väkevästi vaapaksi ja Valenčičin juna on taas oikeilla raiteilla Ilves -puolustuksen välissä. Liikeradat ja lopputulema ovat ensimmäisen maalin kaltaisia. Ilves jatkaa yritteliäänä, mutta pinnat matkaavat Turkuun.

Kiitos Inter!

Kotimatkalla FC Inter voittaa vielä TPS:n liigacupin finaalissa. Onkohan tässä mitään enteellistä torstain derbyä silmälläpitäen?

Viinikuvaus: tuliaisia mansesta

FC Inter-KuPS: torihengellä

Purppurainen taivas kehystää Veritas -stadionia. Maskihommia on ehditty jo treenaamaan maaotteluissa eli tilanne on sikäli hallussa. Olympiastadionilta on hyvä palata kotiin.

Legendat ensin

FC Inter on hyvällä jalalla liikenteessä. Otteluiden alut ovat olleet sinimustille viime aikoina sydäntä tykyttäviä, mutta vaatekaapit on nyt vaihdettu. Inter prässää tiukasti KuPS:n puolustusta, joka paiskoo pitkää pallo Arttu Hoskosen, Rick Kettingin ja Juuso Hämäläisen poimittavaksi. Interin liike KuPS:n linjan edessä on myös terävää ja vaikka heti alkuun ei mitään mahdottoman vaarallista aukeakaan, niin peli on lupauksia herättävää.

FC Inter oli heti pelin alusta asti muutaman askeleen edellä

Kannattajakatsomon laulu tunkeutuu alkuyskähdysten jälkeen maskien läpi.

Interin rynnistyksen jälkeen KuPS pääsee hetkeksi pelin päälle. Interin puolustus pelaa kuitenkin yhtä kauden parhaista peleistään, joten mitään mahdottoman vaarallista ei aukea sinimustienkaan päädyssä.

José Riveiron pelikirjassa on muutamia tuoreentaktisia elementtejä. Aleksi Paanasen piilokärkimäinen rooli ja Kevin Kouassivi-Benissanin ja Filip Valenčič paikanvaihdot vinkkaavat silmää. Sinimustan sydämen lisäksi pelisuunnitelmassa on myös juonikkuutta.

Reilu kahden kymmenen pelatun minuutin jälkeen Valenčičin, Paanasen Kouassivi-Benissanin -akselilla tapahtuu. Valenčič katkoo KuPS:n hyökkäyksen ja siirtää pallon nopeasti Paanaselle. Paananen jatkaa pallon yhdellä kosketuksella Kouassivi-Benissanille, joka puuskuttaa määrätietoisesti kohti KuPS:n maalia. Ensimmäinen kuti kolahtaa vielä keltapaitojen pakin jalkoihin, mutta seuraava painuu sellaisella tahdon voimalla maalin alakulmaan, että verkkokangas vain venyy. Habaa kannattajakatsomolle tarjoava Kouassivi-Benissanin joudutaan lähes kantamaan pois kannattajakatsomon edestä. Siihen ilmentyy se poikkeuksellinen henki, jolla kotijoukkue on lähtenyt sarjakärkeä kellistämään.

Kevin Kouassivi-Benissan toimittaa, mitä juliste pyytää

Muistiinpanot ensimmäiseltä puoliajalta loppuvat tähän eli ei muuta kuin vissyt ja salmiakkikaramellit mukaan toiselle puoliajalle.

Sinimustien pelissä oli hengen lisäksi hyvää juonikkuutta

Muistiinpanot jatkuvat taas siitä, kun Kouassivi-Benissan tikkaa laidaltaan läpi ja keskittää takatolpalle. Paikalle harppoo Connor Ruane, joka puskee yhden tikin verran eteenpäin ja taittaa pallon takayläkulmaan. Myös näyttävät oppikirjamaalit palaavat kertaheittämällä Veritakselle.

Kevin Kouassivi-Benissan ja Filip Valenčič löysivät hyvin toisensa

Maalin jälkeen KuPS nostaa riskitasojaan ja rynnii päälle. Tämä avaa Interille muutamia läheltä piti -tilanteita, mutta jotain jätetään tuleviinkin koitoksiin. Sen sijaan Lucas Rangel ei halua jättää asioita selvittämättä Juuso Hämäläisen kanssa. Tuomaristo missaa sivujuonen ja pikkukoiruuksien lisäksi Rangel pyytää Hämäläistä piirileikkiin vielä pelin päätyttyäkin, mutta Interin puolustustornit hoitavat vielä ylityötkin hyvällä sykkeellä.

Terveisiä torilta

Inter voittaa. Matka ensin kohti Tamperetta ja sitten Eurooppaa jatkuu.

Viinikuvaus: kuohuu niin ettei korkki pidä

FC Inter-FC Honka: kiikareita ja nuhruisia linssejä

Autoletka Veritakselle on yllättävän pitkä. FC Interin osalta kuljetaan edelleen veitsen terällä sen suhteen, mihin suuntaan kausi vielä lähtee kääntymään. Helppoa arki-illan puhdetta ei ollut tiedossa, kun niin tasapeleihin, vähämaalisiin otteluihin kuin vähämaalisiin tasapeleihin päättyviin otteluihin erikoistunut FC Honka saapui Veritakselle. Mukaan se oli saanut kourallisen torstaiaamun aikaista heräämistä pelkäämättömiä kannattajia.

Peli lähtee vauhdikkaammin kuin saattoi uumoilla. Peli ei vanhene minuuttiakaan, kun ikinuori Macoumba Kandji kipittää läpi. Henrik Moisander saa kotiyleisön onneksi tuupattua pallon ohi maalista ja sinimustien silmien edessä vilisevä filmi SJK-ottelun alkukaaoksesta katkeaa. Kenties tässä kiivettiin nyt sellaisen aallon harjalle, josta pääsisi liukumaan kohti tuloksellisesti parempaa syksyä.

Interin avauskokoonpano on lupauksia herättävä. Interin pelissä on myös heti alusta alkaen enemmän otetta kuin edellisessä pelissä. Sikäli on lupa odottaa hyvää futisiltaa. Tunnelma on Veritaksella jälleen hyvä.

Honka jatkaa pelaamista ja reilu kymmenen minuuttia on pelattu, kun Tapio Heikkilä ohjaa pallon kulmasta Interin maalin ohi. Honka leikittelee muutamaan otteeseen Interin prässin kanssa ennen kuin Espoolaiset alkavat vetäytyä syvempään puolustukseen ja tähtäämään pelinrakenteluaan targettina toimivan Kandjin kautta. Pallonhallinta siirtyy Interille.

Ottelun alussa Honka leikitteli Interin prässin kanssa.

Sikäli melko siististi käyntiin lähtevä peli saa yllättävän sivujuoneen, kun Oliver Reitalan johtama tuomaristo alkaa ottaa otteluun enemmän kantaa. Yritti asiaa sitten, miten neutraalisti vain katsoa, niin koti- ja vierasjoukkue vaikuttavat pelaavaan eri säännöillä. Tuomaristo tarttuu kaikkiin Hongan horjahduksiin, kun taas kotijoukkueen pelaajia saa rapata reilummin. Hongan ketut pelimiehinä aistivat tämän ja ottavat ilon irti tuomarilinjasta. Erityisesti kotijoukkueen Taiki Kagayama joutuu hankalaan väliin, sillä häntä saa rauhassa tuuppia selästä ja koputella nilkoille. Sitä vastoin kaikki Kagayaman nojaamiset tulkitaan järjestäen virheeksi.

Peli ja kotiyleisö ottavat lisää kierroksia. Inter saa puolittaiset tilanteensa rakennettua vasemmalta laidalta, mutta Hongan veskari Tim Murray pelaa hyvää peliä eikä tarjoile ibuprofeenia Interin hyökkäyspelin kolotuksiin. Tauolle mennään niin Turussa kuin koko Veikkausliiga -kierroksella maalittomana.

Toista puoliaikaa ei tarvitse kauaa jännittää, kun voidaan todeta, että tuomarilinja ei muutu ja sen kanssa nyt vain on elettävä. Inter on lupaavalla jalalla liikkeellä, mutta Honka ei ole myöskään antamassa tuumaakaan periksi. Benjamin Källman on lähellä viedä kotijoukkueen johtoon heti toisen puoliajan ensimmäisellä minuutilla, mutta Murray saa jälleen näppinsä väliin.

Inter hallitsi palloa. Honka puolusti tiiviisti.

Inter joutuu hyökkäyspelissään pelaamaan Hongan puolustuslinjan etupuolella. Kuteja lähtee nyt myös kauempaa. Álvaro Muñizin volley suhahtaa reilu metrin ohi. Komeinta kanuunaa käyttää Martti Haukioja, jonka pakista jengaa ottavan laukauksen Murray taiteilee maalipuiden ulkopuolelle. 

Kahdeksankymmentä minuuttia, kun kilahtaa kelloon, saa Honka pidemmän painostusjakson aikaiseksi. Inter puolustus luutii pimenneessä illassa hyvin. Momentum ehtii kertaalleen kääntyä vielä Interille. Matias Ojala pääsee ennen loppuvihellystä kokeilemaan maalintekoa niin päällä kuin jalallakin, mutta Murray pitää maalinsa puhtaana ja niin lopputulemana on tyylipuhdas 0-0.

Rick Ketting toi hyvää ryhtiä Interin puolustuspelaamiseen.

Viinikuvaus: lämmikettä

FC TPS-FC Inter: derby henkien hallussa

Olympiakatsomoon kiertävä jono saadaan yökerhomalliin parin sadan metrin mittaiseksi. Kohtalon oikusta vettä ropisee niskaan koko jonotuksen ajan. Katujen varsissa on yli viikon ajan ollut pahvikylttejä, jotka kertovat Turun derbystä. Some ja futisforum ottavat heti aamusta asti mukavasti kieppiä. Derbypäivä on juhlapäivä.

Derbyaamua asiaankuuluvasti

Saavumme Veritakselle Pajamäen kioskin kautta käyvän pitstopin kautta. Toisin kuin olin ajatellut niin juurikaan muut eivät olleet valinneet matsievääkseen ”kaupungin parhaita” wingsejä. Järkkäri utelee vielä portilla, että onko varmaa, ettei lippumme ole fanikatsomoon. On varmaa, koska liput hankittiin jo ennen kuin kannattajakatsomon erillinen lipunmyynti alkoi. Olin jo unohtanut nostaneeni tyttären Frozen -lippiksen päähäni. Vaimo tästä huomauttaa. Asia kuulemma huvittaa monia.

Sininen savu lehähtää Olympiakatsomoon ja pääkatsomon vastakkaiseen kulmaan venytetään tifoja. Matsi alkaa. Tunnelma on hurmoksellinen niin kuin sen Suomen jalkapallopääkaupungissa tuleekin olla.

Sinimustaa hurmosta...

...ja mustavalkoista nostalgiaa

Pelin alku on jonkin verran sekavaa ja aaltoilevaa. Derby tuo oman tärinänsä pelaajien hermokeskuksiin. Kaaoksen keskellä Aldayr Hernandez löytää itsensä Santeri Haaralan keskityksen alta. TPS menee 1-0 johtoon ja muistijälki siitä, että derbyt ovat vuosien saatossa olleet sinimustille vaikeita, hohkaa kiuaskiven lailla. Aamusuunnistuksesta väsähtäneet muksut ottavat torkut vihreillä penkeillä.

Voittomaalia vaille valmista I

ja II

Savu hälvenee ja peli löytää järjestyksensä. Inter pitää palloa, TPS puolustaa syvältä ja tukkii keskustan kaikella, mitä se on saanut jalkeille. Ei mitään uutta Veritaksen katosten varjoissa. Interin hyökkäykset ajautuvat toistuvasti laidoille ja päättyvät keskityksiin. Relevantti kysymys lienee, että palveliko tämä enemmän José Riveiron vai Jonatan Johanssonin pelikirjaa? 

Interin kärkikolmikko ei ensimmäisellä puoliajalla löydä viimeisille hitaille asti eivätkä askelmerkit osu riittävän tarkasti keskitysten alle. Tämä sataa TPS:n laariin. Rick Ketting käy kolauttamassa pallon kertaalleen ylärimaan ja toisessa päässä Mika Ääritalo puttaa vapaasta paikasta pallon Henrik Moisanderin palleaan. Peli viedään alkukauden näytteiden vastaisesti tauolle kotijoukkueen 1-0 johtoasemassa.

Ennen kuin Inter aloittaa toisen puoliajan rumputulensa Albijon Muzaci ohjaa palloa rangaistusalueella kädellään. Päätuomari Mohammad Al-Emara näkee tämän. Myös linjatuomari näkee tämän ellei sitten epätodennäköisessä skenaariossa kärsi kaukonäöstä. Ilmeisesti korismiehinä kuitenkin tulkitsevat tilanteen niin ettei virhettä ole. Tuomareiden valta-aseman kautta tulkinnasta tulee  todellisuutta. Lappua Arttu Hoskoselle ja se siitä sitten.

Peli ottaa lisää kierroksia. TPS repii, raastaa ja riehuu. Interin keskikenttä saa myös varisteltua punnukset nilkoistaan ja pallo lähtee toisen puoliajan alkua terävämmin eteenpäin. Keltalappua nousee kenttäpelaajille, maalivahdeille, valmentajille, huoltajille ja pallopojille.

Inter pääsee kokeilemaan maalia läheltä, kaukaa, päällä, jalalla, taidolla ja tuurillakin, mutta ei vain osu. Jopa Henrik Moisander tuo palloa puoleen kenttään asti, mutta Jere Koponen pelaa elämänsä peliä ja tuntuu nappaavan kaiken, mikä maalipuiden väliin on putoamassa. Pelin loppuun asti Inter vie pallon sinne, minne pitäisikin, mutta maaliin pitää päästä tasalukemalla ja sellaista ei nopasta pyörähdä. Pelkästään lisäajalla Interillä on kolme Littoistenjärven kirkasta maalipaikkaa, mutta derbyn hengellä on mustavalkoiset napitukset. Al-Emara päättää ottelun ja kotijoukkueen bileet lähtevät käyntiin sellaisella jengalla, että liekkö niistä ennen kaupungin lopullisen herruuden osoittavaa lokakuun derbyä selvitään.

Inter puski päälle loppuun asti 

Voimistunut sade huuhtoo katuja sinimustilla ja mustavalkoisilla kyyneleillä. Riemun ja surun.

Viinikuvaus: viinin pitää olla viini.