Tampere United-Sääksjärven Loiske: täysi tulostaulu

Lomat ovat loppumassa muiltakin ja junan viereisiltä penkeiltä Humppilan kohdilta matkaa säestää tasainen voimasanojen pauke. Otan komppikitaraksi kokoelman Tampere Unitedin valmentajan Jukka Listenmaan veijarimaisen letkeitä otteluennakkoja ja matsianalyysejä.

Nouseeko TamU?

Tampere nimenomaan alasarjafutiksen näkökulmasta on ollut blogin bucketlistillä jo tovin. Tampere United kolminkertaisena suomenmestarina ja kannattajakulttuuriltaan vireänä joukkueena on hyvä tärppi liveottelulle. Otamme välietapin kotijoukkueen tyypillisestä etkopaikasta Ravintola tuopista, josta pystyykin bongaamaan jo muutamia TamU:n huiveja ja lippiksiä.

Tuopin kautta

Pyynikin tekonurmelle levittäytyvässä ottelutapahtumassa on puitteet kunnossa. Puisen pääkatsomon ympäristössä on kaksi anniskelualuetta, joista toinen oli kätevästi yhdistetty kannattajakatsomoon, ja VIP-karsina. Makkarat grillataan Tapolan brändin alla ja hodarit tarjoilee ravintola 4vuodenaikaa. IG:n puolelle tullut vinkki siitä, että tarjoilut on kunnossa, piti siis täysin kutinsa.

Aurinkoisella Pyynikillä puitteet...

...ja menu tikissä

Portilla toivotaan tasaista matsia ja viitataan johonkin aiempaan 14-0 -tulokseen. Hetken näyttääkin, että tasainen matsi saadaankin. Lempäälässä kotipaikkaansa pitävä Sääksjärven Loiske pistää alussa hyvin sinipaidoille hanttiin, mutta sitten alkaa "Tapahtumien yön" kunniaksi ropista tapahtumia Juuso Tuomisen maalille. TamU nakuttaa ensin puoleen tuntiin 6 maalia ja lopulta Mauno Siren päättää ensimmäisen puoliajan maalitehtailut hattutemppuun ja taukolukemiksi jää hämmästyttävät 7-0.

Maali-iloittelun ohessa Sinikaarti rallattelee kattavan otoksen laulukirjastaan. Loiske pystyy joillain osa-alueilla hetkittäin haastamaan TamU:a, mutta omalla puolustuskolmanneksellaan se on eksyksissä. Sinipaidoille jää toistuvasti liikaa tilaa hyvillä maalintekosektoreilla ja se rankoo paikoista armottomasti.  Toiselle puoliajalle arvailujen varaan jää lähinnä se, minkälaisina maalikarkelot jatkuvat.

TamU oli hyökkäysboksissaan pitelemätön

TamU tulee toiselle puoliajalle armollisemmin ja pelikellossa on 68  minuuttia, kun Roope Kostiainen tinttaa kotijoukkueelle kahdeksannen maalin. Levy viilenee taas hetkeksi, mutta katsomosta lähdetään pyytämään kympin rikkomista ja sellainen myös saadaan. Kostiainen, Eric Bullock ja Panu Väliaho napauttavat maalin mieheen ja Pyynikillä päästään toteamaan, että valotaululle sopivat kaksinumeroisetkin lukemat. Peli päättyy 11-0.

Kymppiä särkemässä

Futisilta ottaa vielä yhden pysäkin ravintola Maja/Talosta ja myöhemmin nyt jo hiukan utuiseksi jääneestä TamU:n kannattajan kanssa käydystä keskustelusta, jossa ruodittiin kulunutta kautta, TamU:n nousumahdollisuuksia ja läntisen kolmosen lohko B:n voimasuhteita ja sarjadynamiikkaa.

Viini: Pyynikin ylivoimainen

FC Inter-FC Honka: hämmästytti ja kummastutti

Hiostavat illat ovat väistymään päin. Pumppaan pari matsia naisten olympiafutista alle ennen iltapäivää Veritaksella. Hongalla on alla putoaminen europeleistä ja espoolaisten kausi on muutenkin ollut hankala. Kaikki soljuu ihan hyvin ennen kuin Interin kokoonpano lävähtää pupilleille. Ei sillä, etteikö valitulla kokoonpanolla voitaisi voittaa ja menestyä, mutta fläpin magneetit vaikuttavat saaneensa paikkansa enemmän pakon sanelemana kuin suunnitelman mukaan. Toki oman kutkutuksensa otteluun tuo se, että ennen peliä pääsee testaamaan omaa seuratietämystään arvailemalla, miten tällä kokoonpanolla pelataan. Mielen päälle puskee väkisinkin myös sellainen ajatus, että tänään kolmeen pinnaan tarvitaan vähintään samanmoinen möhkäle maaleja.

Noah Nurmi ja Lassi Järvenpää pyörittivät peliä Interin puolustuksessa

Inter pistää palloa hyvin liikkeelle ja Hongan satunnainen prässi rispaantuu helposti. Rumpu paukkuu ja Inter saa katkottua peliä joka puolella kenttää ja pääsee suihkimaan vauhdilla Hongan maalia kohti. Inter pääsee hyville sektoreille ja lopulta Juho Hyvärisen nappikeskitys laskeutuu Hongan tornien väliin. Matias Ojala venyttää ensimmäisenä palloon. Tim Murray venyttää palloon Ojalan jälkeen ja sitten Aleksi Paananen syöksee paluupallon maaliin.

Peli menee sadunomaisen puolelle, kun Alejandro Sanz löytää oikealta laidalta Ojalan. Ojala pistää pallon boksiin Benjamin Källmanille, joka pudottaa parilla kosketuksella takaisin Sanzille. Sanzin sijoitus lentää Murrayn hämähäkkiverkon läpi ja Inter johtaa jo 2-0 puolen tunnin pelin jälkeen. 

Ottelu on Interin kannattajan näkökulmasta jopa liian hyvää ollakseen totta. Interin puolustuslinjan ja keskikentän veivaus säteilee positiivisesti sekä hyökkäyskolmanneksella että tulostaululle asti. Samaan aikaan Honka on yllättävänkin passiivinen, vaikka Interillä on poikkeusajan -kokoonpano sisässä.

Illuusio ehtii vielä särkyä ja ilkeä äitipuoli astua Veritakselle ennen kuin peli puhalletaan puoliajalle. Niklas Pyyhtiä kivittää Edmund Arko-Mensahin boksin reunalta irti. Arko-Mensah tyhjentää pöydän ja yllättää palttiarallaa kaikki paikallaolijat vihaisella kudilla, joka pienestä kulmasta kolahtaa maalin sivuvallista pussiin asti.

Illuusiota särkemässä

Edmund Arko-Mensah vastasi Hongan avausmaalista

Inter tulee toiselle puoliajalle hieman vapaalla vaihteella ennen kuin peli lähtee vaeltelemaan päästä päähän. Kolmatta ratkaisevaa maalia koitetaan leimata Ojalalle pian toisen puoliajan alkamisen jälkeen, mutta Murray venyttelee jälleen. Inter saa pitkiäkin syöttöketjuja virkattua toisella puoliajalla ja Hongalla on vähältä piti -tilanteita ennen kuin susi viimein koputtaa ovelle.

Honka ehtii pyöritellä pakkaansa neljän pelaajan verran ennen kuin Pyyhtiä ilmeisesti derby-hengessä (olipa kerran) kostaa Roope Kantolan perjantaiset tekoset. Pyyhtiä hiippailee boksin tuntumaan Anthony Annanin selän takaa. Annan vastaa muuttuviin olosuhteisiin pitkällä liu’ulla, mutta Pyyhtiä pyöräyttääkin kompassin nokan Otso Koskisen syötöstä toista kulmaa kohti ja kulmaan putoaa myös Pyyhtiän sutaisu. Inhottavalla tavalla ja ”mitä minä sanoin” -meiningillä peli on yhtäkkiä tasan.

Hongan paikalle saapunut mobi saa nauttia sekä yli tuhatpäisestä yleisöstä että komeasta comebackista. Kotijoukkueelle kannattajineen jää omat hämmästyksensä ja kummastuksensa koko ottelusta, joka osin vaikutti jonkinlaisen hullun tiedemiehen kokeelliselta tutkimukselta. Toki olosuhteet olivat, mitä olivat ja Inter tuntuu peli toisensa jälkeen palaavan koko kauden vedenjakajalle.

Takaisin vedenjakajalle

Kotimatkalla taistelupari kertoo toivoneensa 10-1 -tulosta. Pistetään homma sitten perhefutiksessa taas hänelleen ennen kuin reissataan Valkeakoskelle.

 Viini: nopea puraisu, jälkimauton

FC Åland-FC Inter Turku 2: kesti itätuulta kuin Kastelholma

Ahvenanmaan lähiböleistä leikkaamme Stallhagenin panimoravintolan kautta Pålsbölen läpi Markusböleen.  Pohjoiseen jää Brantsböle, itään Rågetsböle ja etelään Ättböle. Saavumme paikalle hyvissä ajoin, joten lipunmyyntipistettä ei ole vielä ehditty pystyttämään parkkipaikalle vievälle tienpätkälle. Toinen reitti parkkipaikalle on jo tukittu eteen parkkeeratulla autolla eli suunnitelma on selvä: pummilla ei pääse.

Stallhagenin panimon kautta idylliseen Markusböleen

Pieneen syvänteeseen upotettu kenttä on metsä- ja peltomaisemineen idyllisellä paikalla. Toki tulee mieleen, että ollaan aika syrjässä kaikesta eli paikallisten on yhtä lailla nieltävä vajaa puolen tunnin matka punaista asvalttia ja pätkä hiekkatietä ennen kuin pelipaikalle pääsee.  FC Ålandin sinimustaan huiviin pukeutunut pitkän linjan kannattaja käy höpisemässä kaikille paikalle ennättäneille katsojille. Hän kyselee ihmisten nimet, iät ja iltamenot ennen kuin kertoo olevansa 104 -vuotta ja että peli päättyy 10-0. Kyseessä on selvästi ikääntyvä pala markusböleläistä kylähöperön sielua.

FC Åland tulee heti alussa kovaa. Saarelaiset hanskaavat selvästi kuivan ja muhkuraisen nurmen salat vieraita paremmin. Ålandin syöttöpeli lähtee hyvin rullaamaan ja he puhkovat Interin pakkaa suoraviivaisesti linja – linjalta. Inter joutuu epämukavuusalueelleen, koska Åland ottaa selkeästi pallonhallinnan ja Inter joutuu juoksemaan pallon perässä. Kello ehtii pomppaamaan vajaa kympin, kun alimittaiseksi jääneen purkupallon jäljiltä Thomas Mäkisen kuti ottaa sopivaa kimmoketta pelaajamassasta, ja jos tulostaulu olisi laitettu päälle, sinne piirtyisi 1-0 kotijohto.

FC Åland pakotti Interin puolustuskannalle

Åland jatkaa rymistelyään ja saa parikin lähes täyden xG:n maalipaikkaa. Interin veskari Tino Kangasaho ja muuten vaan suotuisat tuulet pitävät pelin edelleen jännänä. Muuan Daniel Sjölund liikuttelee palloa rauhallisesti kotijoukkueen keskikentällä ja oikealla laidalla Rezgar Amani on vaarallisen oloinen. Åland saa präsillään tukittua Interin syöttölinjat ja pari kertaa, kun saarelaiset saavat katkaistua vaarallisesti Interin pelinrakentelun jo alkuunsa, nähdään myös Interiltä pidempää variaatiota avauksissa, joka ei ehkä ole myöskään sille aivan ominta peliä.

Daniel Sjölundilta rauhallisia, mutta oikeita siirtoja

Rezgar Amani oli kotijoukkueen parhaita

Puolisen tuntia se ottaa, kun Inter saa pidemmillä syöttöputkilla peliä paremmin hallintaansa. Ensimmäisen hallintajakson päätteeksi hyvin syötöillään omat pelaajat löytänyt Ville Viitanen koittaa löytää kudillaan oikean yläkulman, mutta pallo putoaa laiturin taakse. Pian tämän jälkeen Sjölund hiipii inhottavalla tavalla Interin nousevaa puolustuslinjaa vastaan ja pääsee läpi. Kangasaho nokittaa Sjölundin juoksun komealla jalkatorjunnalla. Tauolle mennään kuin mennäänkin 1-0 -lukemissa.

Väliaika. Kahvia ja pullaa. Paitsi että kipsa ei aukea. Sitten se kuitenkin aukeaa, kun toista puoliaikaa on pelattu tovi. Kahvia ei kuitenkaan tällä kertaa ehditty keittää, mikä osaltaan vahvistaa Markusbölen POP UP -tyyppistä meininkiä. Lämpöä on sen verran hyvin, että vadelmavissy käy kyllä mainiosti.

Inter tulee toisen puoliajan alkuun hyvin. Vaihdosta sisään tullut Daniel Baggio tuo toivottua pallovarmuutta Interin peliin. Ålandin intertaustainen Onni Sillanpää säikäyttää kuitenkin pelin alkupisteeseensä pistämällä komean läpipallon Amanille, mutta Kangasahon ankkuri pitää vielä.

FC Inter aloitti toisen puoliajan hyvin

Inter lähtee avaamaan peliään kirjoittajan mielestä ihan viisaasti riskilläkin puolustuksen kautta, mutta hyvällä pelipäällä oleva Åland ottaa tästä shakkimatin. 63:n minuutin kohdalla pallo ryövätään Interin veskarilta ja Daniel Boman puttaa tyhjiin. Viitisen minuuttia tästä Elias Eriksson ryövää pallon Interin muulta puolustukselta ja heittää saaliin Oscar Wiklöfille, joka pyöräyttää pallon yläkulmaan. Minuutti tästä jonkinlaisen hassin, joka kirjoittajalta menee ohi, jäljiltä Amani roikottaa pallon neljästäkympistä puolimatkan krouviin jääneen Kangasahon yli: 4-0 ja checkmate.

Taistelupari ihmettelee, miksi Timo Furuholm pelaa Ålandissa (sinimusta -paita, numero 15 ja samantyyppinen parta/hiuslook = makes sense). Inter taistelee loppuun asti, vaikka kotiin viemisiä ei saarelta ole tulossa. Åland valuttaa hiekkaa tiimalasista pitämällä rauhassa palloa pallonpitämisen vuoksi ja Inter tikkaa korkealta. Peli päättyy Ålandin vahvaan esitykseen. Tuomaristolle myös täysin puhtaat paperit, mikä ainakin kaksikymmentä vuotta sitten Ahvenanmaalla pelatessa olisi ollut mainitsemisen arvoinen asia.

Lopun kuva: FC Åland pyrkii pallonhallintaan ja FC Inter tikkaa korkealta

Päätetään kirjoitus paikalliselta kannattajalta kuultuun huudahdukseen, jonka kohde saattoi olla korttia pyytänyt kirjoittaja, vierasjoukkueen valmennus tai tuomaristo.

-Turpa kiinni!

Viini: Stallhagenin Barley wine 

Viisipenninen eurokeskusteluun

HJK:n ja Malmö FF:n ottelupari kirvoitti paljon keskustelua. Teemat liikkuivat suomalaisen jalkapallon tilasta oman seuran kannattamiseen ja median rooliin ja vastuuseen tärkeäksi koettujen urheilutapahtumien televisioinnissa.

Turun Interin kannattajana ottelupari herätti ristiriitaisia fiiliksiä. Joitain vuosia takaperin olisin yksiselitteisesti nostanut lipun pystyyn sen puolesta, että suomalaisten joukkueiden euromenestys on aina hyvästä. Tilanne on saanut siten uutta twistiä, että olen KuPS:n ohella mieltänyt HJK:n Interin päävastustajaksi Veikkausliigassa. Samaan aikaan horisonttiin on piirtynyt tunnepitoinen uhkakuva siitä, että HJK on tekemässä pitkäaikaista irtiottoa suomalaisessa futiksessa ja silloin muut seurat saattaisivat jäädä eräänlaiseen satelliittiseurojen asemaan, joilta HJK kävisi tarpeen mukaan vain ryöstökalastamassa parhaat pelaajat. Enhän minä oman seuran kannattajana tällaista voi toivoa?

Kuvio asettuu kuitenkin jo eri prisman alle, kun astutaan suomalaisen ammattifutaajan tai sellaiseksi haluavan Copa mundialeihin. Palkka ja oma urakehitys ovat varmasti ne kovat asiat pelaajien seuravalintojen ytimessä, jotka määrittävät sen, missä halutaan pelata.  Seura, jolla on parhaat taloudelliset resurssit pystyy niin halutessaan siirtämään pilkkua sopivasti palkkaneuvotteluissa ja siten napsimaan osan rusinoista pullan päältä.

Yksiselitteisesti ei voida kuitenkaan todeta, että rikkain seura olisi pelaajalle automaattisesti paras vaihtoehto urakehityksen kannalta. Vaakakupissa painavat se, miten pelaaja sopii joukkueen pelitapaan, miten pelaaja tulee toimeen valmennuksen kanssa ja pääseekö pelaaja ylipäätään pelaamaan vai valuuko hän esimerkiksi reservijoukkueeseen, kun toisaalla olisi mahdollista pelata pääsarjaa ja jopa niitä europelejäkin. Siksi hyvin valmennetulla joukkueella, jolla on riittävät resurssit ja hyvä pelisuunnitelma, on aina mahdollisuus kilpailla rikkaampaa seuraa vastaan niin urheilullisesti kuin joukkueen rakentamisen näkökulmasta. Ei ole itsestään selvää, että taloudellinen etumatka taittuu aina kilpailulliseksi eduksi, vaikka painavamman kirstun päältä on kevyempi ponnistaa.

Vähintäänkin tunnetasolla kirjoittajaa kalvaa myös lauselma siitä, että suomalainen pääsarjafutis ottaa jollain tavalla muuta Eurooppaa kiinni. Onko oikeasti näin ja jos on, niin mihin se perustuu? Väittäisin että ainoa tapa kyseiseen skenaarioon on juuri suomalaisten seurojen menestyminen Euroopassa ja sitä kautta isompien tulovirtojen kanavointi kotimaiseen futikseen. 

Euroopan jättiläisten maille tulee tuskin ainakaan kirjoittajan elinaikana olemaan mitään asiaa, mutta kenties kesäterässä olevat Honvedit tai juuri ensi parkaisunsa parkaisseet Puskás Akadémiat voisivat olla samanlaisia suupaloja suomalaisille seuroille kuin monet maajoukkueet huuhkajille. Kuitenkin niin kauan kuin ruotsalaiset, tanskalaiset tai unkarilaiset seurat kahmivat eksponentiaalisen osan UEFAN ja TV-yhtiöiden läikyttämistä kultakolikoista itselleen saavat ne hoitaa asiansa todella huonosti, jos ne meinaavat pudottaa eurosarjojen lohkopaikkojaan suomalaisille. Rahalla saa jalkapallo-organisaatiossa niin paljon muutakin kuin vain korkeamman Transfermarkt -arvon. 

Niinpä en nykyisellään keksi suomalaisella seurafutistasolla mitään, mikä olisi tärkeämpää kuin eurokentillä menestyminen. Niinpä olen pitkin sarvin ja toraisin hampain valmis toivottamaan niin KuPS:lle ja Hongalle huomenna kuin HJK:lle, milloin sitten euroseikkailua jatkaakaan, mielummin voittoja kuin tappioita Euroopassa, ja jos sen sivutuotteena Veritaksella jalat hieman  painavat ja ajatukset karkailevat, niin sen parempi. Kiritetään me sitten Turun sinimustalla puolella Eurooppa ensi ja sitä seuraavana vuonna, ja varastetaan omat slovenialaiset jalokalamme nyt Euroopassa tarpovien vanavesistä ja rallatellaan Veritaksella niin kuin ei muuta Eurooppaa tänä vuonna enää olisikaan.

Viini: suomalaista vientitavaraa

IFK Mariehamn-FC Inter: reissurevanssi

Punaista asvalttia pitkin käyvä matka Bambölestä Wiklöfin imperiumiin koukkaa Pub Niskan kautta (koska sellaiseenhan ei Turussa pääsee). Tällä kertaa ollaan lähtökohtaisesti myös lokeilta turvassa, sillä vanhojen kalastajarakennusten väliin rakennetun terassin päällä on suojaverkkoa, jonka ohitse ainoastaan yksi Einstein -tason naakka löytää lounaan aikana tiensä. Pizzat virutellaan Stallhagenin tuotteilla ja kahvi kuuluu kauppaan.

Törmäämme muihin Interin kannattajiin pohjoispäädyn lippupisteellä. Maarianhaminan reissuilla on ymmärrettävästi oma hohtonsa kannattajien mielissä ja nytkin mukana olevat sinimustat lasketaan kymmenissä. Armadan maanantaisesti tifosta alkaneet huomionosoitukset kahdeksankymmentä vuotta täyttävälle Stefan Håkansille saavat jatkoa Ultraboyzin synttäribanderollista. Ottelu on juhlaottelu ja samalla Interille tärkeä vedenjakaja loppukautta ajatellen. Viimeksi tällä reissulla hävittiin, mutta nyt on tarkoitus voittaa.

Wiklöf Holding Areena valmistautumassa Stefan Håkansin juhlaotteluun

Interin kokoonpano näyttää voittavalta. Peli painuu IFK Mariehamnin päätyyn ottelun alkuhetkistä alkaen. Kannattajakatsomosta Interin hyvää peli-ilmettä kompataan vanhoja ja uudempia kannatushuutoja ja chantteja muistellen: osa osuu paremmin sanalleen ja osa sopivasti viereen, mutta duot, triot, kvartetit, kvintetit ja isommat kuorot tuovat hyvän lisänsä otteluun. Myös IFK Mariehamnin päädyssä rallatellaan tavallista reippaammin.

Taistelupari siskoineen kiipeilee katsomoiden välisellä aidalla ja poimii kentälle sinkoilevista kommenteista mielestään hauskimmat. Samaan aikaan pelin seuraaminen pohjoispäädystä vaatisi oopperakiikareita, sillä Henrik Moisanderin maalilla ei juuri käydä. 

Aleksi Paananen koettelee rangaistusalueen rajalta Oskari Forsmania jo parin minuutin pelin jälkeen, mutta aika ei ole vielä maalille valmis. Paanasen lisäksi Taiki Kagayama ja Benjamin Källman käyvät myös ensimmäisellä puoliajalla kalapaikoilla, mutta harjaantumattoman silmään saattaisi näyttää, että siimoissa on hyökkäyskolmanneksella vielä solmuja, mutta tietäjät tiesivät, että maaleja säästeltiin toiselle puoliajalla, jotta ne saadaan taas tehtyä kannattajakatsomon päätyyn.

Pohjoispäädyssä oli sen verran vähän tapahtumia ensimmäisellä puoliajalla, että tässä kuva Pub Niskan opasteesta

Puoliajalla muistellaan niitä, joilta historian saatossa tehdyillä Kongon reissuilla on syystä tai toisesta jäänyt matsi näkemättä, ja onnitellaan Stallhagenin ääressä niitä, jotka tällä kertaa stadionille asti pääsivät.

Inter tulee vahvasti myös toiselle puoliajalle. Laiturin päässä käy nyt vuorollaan Arttu Hoskosta, Timo Furuholmia ja Källmania. Lisäksi vieraiden Eero Tamminen muistuttaa kalavesien arvaamattomuudesta ennen kuin Taiki Kagayama pudottaa volleyllä dynamiitin Furuholmin pudotuksesta kaislikoiden väliin ja johan alkaa hopeakylkistä nousemaan pintaan. Inter ansaitusti, joskaan ei helpoimman kautta johtoon.

Forsman joutuu esittämään vielä muutaman uimahypyn ennen kuin IFK Mariehamn saa pelin draaman kannalta tarpeelliset läheltä piti tilanteet. Vihreävalkoisten kynttilät puhalletaan kuitenkin sammuksiin, kun Källman pistää nappisyötön läpi tikkaavalle Kagayamalle. Mohammed Abubakari heittää viimeisenä tekonaan pelastusrenkaan Kagayaman lanteille ja kävelee sen jälkeen punaisen kortin saattamana saunamajaan. Källmanin painava sivuverkkoihin painuva rankkari on tekemätön paikka Forsmanille.

Videolla Källmanin pilkku katsomosta käsin:

Sinimustien karstat pyyhitään Wiklöf Holding Areenalle. Tytär käy vielä ennen nukkumaanmenoa kertomassa, että hänellä oli hauskaa pelissä, kun siellä oli niitä miehiä, jotka huutelivat kentälle kaikkea hassua. Toteamusta voi tunnustella paristakin eri kohdasta, mutta kenties seuraavaan kotipeliin marssitaan taas kappaletta isommalla porukalla.

Onnea Stefan Håkans ja onnea FC Inter Turku

Viini: sinimusta, raivohullu 

Åland United-TiPS: pisteliäästi kolme

Maarianhaminassa on markkinaa ja rokkikonserttia. Punainen asvalttitie ehdittiin ajamaan pariin kertaan edestakaisin Bambölen ja Maarianhaminan välillä ennen kuin pujahdan Wiklöf Holding Areenan porteista sisään. Käsillä on Kansallisen liigan kärkikahina Åland Unitedin ja TiPS:n välillä.

Peli lähtee energisesti liikkeelle. TiPS:n junioriosasto pistää kannustaen ja TiPS sekä jalalla että pallolla koreasti. Åland on enemmän painautunut askelmilleen odottamaan iskun paikkoja. Peli etenee siten näköisenään, että reilu kymppi on kellossa, kun TiPS:n Aino Martikainen viilettää vauhdilla kohti Ålandin maalia ja syöttää keskelle aukeavaan tilaan Jenna Topralle, jonka tarkka laukaus puhaltaa tuulta Ålandin purjeisiin: 1-0 vieraille.

Peli lähti sähäkästi käyntiin

Riippumatta siitä, miltä peli näyttää tai siitä nimenomaan huolimatta, Åland palauttaa pelin lähtöruutuun jo muutaman minuutin kuluttua. Mariana Jaleca puhkoo TiPS:n puolustuslinjan tarkalla syötöllä ja Cassandra Korhonen nappaa kanin, kiertää Elsa Sulun ja tasoittaa pelin. Tasoitus vaikuttaa hetken hiukan sattuman kaupalta, mutta Korhosen kirmatessa parinkymmenen minuutin jälkeen TiPS:n puolustuksen puristuksiin ja napatessa entistäkin ahtaamassa tilassa jälleen pallon, jonka hän toimittaa tuttuun osoitteeseen, alkaa pelin kuva näyttää suunnitellulta. TiPS:n pallonhallinnasta huolimatta Åland tarttuu pinnapussiin: 2-1

Cassandra Korhonen oli pitelemätön ensimmäisellä puoliajalla

Epäuskoisuus valtaa sekä peliä hallinneet vieraat että vieraskatsomon. Åland ottaa momentumistaan tiukasti kiinni ja Korhonen pääsee herättelemään horroksesta heränneet kotiyleisön sohaistessa pallon kulman jälkitilanteesta jo kolmannen kerran TiPS:n maaliin. Tikkurilasta kohoaa pelin päälle hämmentynyt puhekupla, jossa lukee ”Miten tässä nyt näin kävi”?

Eurot, kahvit ja vedet lentelevät tiskien yli, kun joukkueet pistävät magneetteja fläpille toista puoliaikaa silmällä pitäen. Opiskelen hetken twitterin inspiroimana myös KuPS:n kohtalon hetkiä saarella ennen kuin asettaudun aloilleni.

TiPS tulee toiselle puoliajalle jälleen hyvällä jalalla, mutta Åland pistää kivuliaasti. Kesken TiPS:n hallinnan Korhonen on jälleen läpi, mutta tällä kertaa Sulku toimii niin kuin nimi velvoittaa ja torjuu Korhosen vedon jalallaan. TiPS hieroo vielä antihistamiinia punoituksiin, kun kotijoukkueen Monica Hagström irtoaa suunnilleen samoilta jalansijoilta läpi kuin Korhonen aiemmin, mutta kohteekseen hän valitsee etukulman. Laukaus kopsahtaa tolpan kautta ohi.

TiPS kerää vielä itsensä, löytää tilaa kentältä ja tuo hyökkäyksiä vauhdilla kohti Christina Dinesonin maalia. Se tekee oikeastaan kaiken oikein hyökkäyskolmannekselle asti, jossa Ålandin puolustus saa lyötyä riittävästi kitkaa sen liikeratoihin. Åland ei päästä TiPSiä sen linjojen taakse, vaan jättää tilan mieluummin puolustuslinjan eteen ja tätä tilaa TiPS ei oikein saa hyödynnettyä. Ålandin puolustus houkuttelee TiPSiä kokeilemaan onneaan kauempaa, mutta TiPS puskee silti päätyrajaa kohti.

TiPS oli lähellä tasoitusta toisella puoliajalla

Puolustuksessa TiPS ottaa harmaan vyöhykkeen käyttöön Korhosta ja kumppaneita vastaan, mikä toisaalta poikii keltaisia kortteja, mutta pinnoista pelaaminen vaatii sen. Ottelu huipentuu, kun kymppi on pelaamatta. TiPS pelaa kulmapotkun juonikkaasti ja matala syöttö puijataan Emmi Sirenille asti, joka sijoittaa pallon maaliin. TiPS meinaa iskeä pelin tasoihin kulmasta jo parin minuutin kuluttua, mutta Ålandin puolustus heivaa pallon maaliviivalta kohti taivaan kantta.

Peli kuumeni lopussa

Kannattajat rallattelevat kilpaa, kun TiPS hakee vimmatusti tasoitusta. Ålandin ja Korhosen kyyninen kliinisyys omissa maalipaikoissaan on kuitenkin se kivi, joka pelin päätteeksi jää kuumana hohtamaan. TiPSille jää pinnojen sijaan vetolaukun pohjalle katkeransuloinen muisto hyvästä pelistä, joka ei lopulta tulouttanut pisteitä.

TiPS:n hyvästä pelistä huolimatta pinnat pidettiin saarella

Viini: hatullinen länsinaapurin tuliaisia

Pallo-Iirot - JyTy: Pitsiyön spesiaali

Lyhyt puolentoista vuorokauden retki Raumalle sai päätöksensä Äijänsuon stadionilla. Aina yhtä luotettava hevosmiesten uutistoimisto oli huhuillut, että Pallo-Iirojen pelaajabudjetti huitelee jossain Real Madridin ja Manchester Cityn välimaastossa eli peli kutkutteli jo etukäteen. Etenkin, kun vastassa oli reippaalla liigakokemuksella kuorrutettu, itsensä Turun piirin omituisimmaksi, mutta parhaaksi (jalkapallo) joukkueksi tituleeraava JyTy.

Harmiksemme ykköspäivällispaikan oveen nostettu A4 -kertoi, että henkilökunta lomailee vielä kuluvan viikon loppuun, joten taitoimme kadun pätkän verran Poroholmaan päin. Kadun varressa rehellisen nuhruisena komeili Santun grilli, josta sai grilliruokaa huokeaan hintaan. Ei ollenkaan huono. Mätämme grilliherkkuja naamariimme, kunnes lokkiparvi iskee kiinni viimeisiin ranskalaisiin: se on merkki siitä, että on aika etsiä parkkipaikka lähempää stadionia.

Ennen ottelua somea plärätessä esiin pomppaa, että kyseessä on spesiaalimatsi eli Pitsiyön spesiaali. Konsepti ei aivan suoraan itselle pelitapahtumassa aukea muutoin kuin, että yleisöä vaikuttaa olevan hyvin liikenteessä. Ympärille vilkuillessa on helppo havaita, että mennään vauvasta-vaariin linjalla. Pallo-Iirot ovat selvästi raumalaisille sydämen asia. Se näkyy ja tuntuu. Lisäksi stadionin kuuluttajakin liekitti matsin aikana pariin otteeseen kotiyleisöä, vaikka äänentoistotekniikka omassa katsomonosassamme tekikin työn hiukan hankalaksi.

Pitsiyön -spesiaali oli kotijoukkueen juhlaa

Vastapäiselle kalliolle viritellään pari lakanaa ja sinikeltaisia lippuja testaillaan ennen ottelua. Kourallinen nuorekkaita Pallo-Iirojen ultria rallattelee ison maailman tyyliin lähes koko ottelun ajan ja siten ryövää hyvän siivun tapahtumasta nimiinsä.

Pallo-Iirot sanelevat aika nopeasti sen, miten peli tullaan pelaamaan. Sinikeltaiset omivat pallon ja rytmittävät peliä sekä pidemmillä pallonhallinnan jaksoilla että nopeilla pistoilla JyTyn puolustuksen selustaan. Sinikeltaisten laidoilla ja hyökkäyksessä vaikuttaa olevan hyvällä pallonkäsittelytaidolla varustettuja maantiekiitäjiä. Erityisesti Markus Babb ja Mikko Jalkanen vaikuttavat kaikin puolin liukkailta. JyTyn rooliksi väistämättä jää enemmän vallitseviin olosuhteisiin sopeutuminen.

JyTy pääsi ensimmäisellä puoliajalla hyökkäämään vain harvakseltaan

Inan vajaa vartti ehditään pelata, kun raumalaisten sivuvaparikuvion jälkilöylyissä Otto Schultz käy napauttamassa kotijoukkueen täysin pelin ilmeen mukaisesti johtoon. Kello nytkähtää puolitoista minuuttia eteenpäin, kun Jussi Aalto yrittää rangaistusalueen kulmasta roikottaa palloa takayläkulmaan. Oman tonttinsa pitkin peliä vähintäänkin mallikkaasti hoitanut Jesse Peltonen saa kurotettua palloon ennen kuin se laskeutuu haaviin. Tästä kuluu sellainen hämäläisen silmänräpäyksen verran, kunnes pallo kolahtaa tolppaan. Pallo-Iirojen viesti vieraille ei jää epäselväksi.

Pallo-Iirot olivat juonikkaita pallon kanssa

Pallo-Iirojen kallioultrilta irtoaa provoja vierasjoukkueen ja ylipäätään Turun suuntaan, ja mikäs toisaalta sen parempaa, hauskempaa ja ärsyttävämpää kuin ottaa pelikentällä ja katsomossa ne aikusimaisesti vastaan. Tekonurmella sahaavat raumalaiset osoittavat nopeuden ja taidon lisäksi myös hyvää peliälyä. He eivät lähde automaattisesti pukkaamaan erikoistilanteitakaan korkeina, kun vastassa on kokemusta, pituutta ja painovoimaa. Puolen tunnin pelin jälkeen sivuvapari laitetaan boksiin kovana ja matalana. Välissä käy pientä takavasaraa ennen kuin Schultz merkkaa maalin edestä itselleen toisen pystyviivan.

JyTy saa toisen puoliajan loppuun pienen aihion kotijoukkueen veskarin syöttöhassista, mutta valmista ei siitä tule, joten Pallo-Iirot vievät ensimmäisen puoliajan täysin nimiinsä.

Oma kahvikiintiö on ehtinyt peli-illalta täyttyä, joten muu seurue lähtee karamelli ja pillimehu -ostoksille. Jotenkin jään odottamaan, että heidän mukanaan tulisi joku Pitsiyön -tarina, mutta servetti on musteesta puhdas. Karamellit sen sijaan maistuvat.

Pallo-Iirojen trio Aake Rapala-Babb-Jalkanen värkkää heti toisen puoliajan alkuun oppikirjamaalin. Pian tämän jälkeen toinen linjatuomari loukkaantuu ja ottelu ottaa niin sanotut väyryset. Iltapäiväbreikki yhdistettynä vaihtoihin ja kenties kesäiseen hyvänolon -tunteeseen sotkee kotijoukkueen peliä. JyTyn kapteeni Pedro Lehtonen joko vainuaa tämän tai sitten lihamuistista nousee muuten vain sellaisia signaaleja, että hän löytää itseään vähän joka puolelta kenttää tekemässä yksinkertaisia, mutta oikeita ratkaisuja, ja niinpä JyTy saa pelin kulmasta kiinni.

Petri "Pedro" Lehtonen iski kipinää JyTyn peliin toisella puoliajalla

Pallo-Iirojen puolustuksesta koitetaan vetää konetta tiukoillakin sanavalinnoilla käyntiin, mutta homma yskähtelee. Lopulta pinkkien Tuure Odendorff ottaa satamakaupungin tuulta purjeisiinsa ja sopivan merimerkin keskikentältä saatuaan purjehtii aikansa vierasjoukkueen karikkoja väistellen ja heittää ankkurin maaliin: 3-1.

Maalin jälkeen JyTy pääsee rynnimään vielä parin erikoistilanteen verran kohti Pallo-Iirojen maalia, mutta aivan eivät solmut riitä. Sitä vastoin kotijoukkue järkkää loppuun vielä muutaman aika herkullisenkin paikan, mutta Peltonen ja maaliraudat symppaavat JyTyn karjuja, joten valotaulun maaleja osoittaviin numeerisiin arvoihin ei tule enää muutoksia.

Viitisensataa katsojaa, joiden painosta katsomon laudatkin kohoilivat, pääsevät hyvillä mielin jatkamaan juhlaviikkojaan. Kotijoukkueen pelaajat käyvät ottelun päätteeksi vielä kiittämässä kannattajakatsomoaan, mikä on hieno ele ja näin sitä pelaajat ja kannattajat varttuvat yhdessä, vaikka pientä jakoa siihen ketkä pelaa ja ketkä hulinoi, saattaisikin jossain vaiheessa matkaa piirtyä.

Omalta osaltamme käännämme kärryn jo hieman viilenneelle kasitielle ja aloitamme Pallo-Iirojen kannattajien toivottaman Kapteeni koukun sävelmää mukailevan pitkän matkan Suomen jalkapallopääkaupunkiin tai sinne itseensä. Vastuu kauneudesta on katsojalla.

Viini: Linden Breweryltä yksi kaikkia hyllystä