FC Inter Turku-VPS: läikkyvät värit

Saan villahousuvaroituksen. Veritaksella on kuulemma edellisenä iltana ollut kylmä. Tietty toiveikkuus värittää iltaa ja suunnitelmat on piirretty kolmen kotipelin varalle. Kahvi on kuumaa ja vihreät muovipenkit tällä kertaa kuivat. Kannattajakatsomossa viritellään lopulta kauden viimeiseksi jäävää Tifoa.

...ja siten se sitten päättyy....

FC Inter Turun ja VPS:n ottelun alkuminuutit ovat melkoista pöytätennistä. Kunpa joku sinimustista vain ottaisi pallon haltuunsa ja pistäisi sen omilleen, toivon. Kymmenen minuutin pelin jälkeen lampunhenki alkaa myös purkamaan To-Do -listaansa ja Inter ottaa pelin näppeihinsä. VPS:lle 0-0 vaikuttaa kelpaavan ja sen puolustajat paiskovat nollariskillä palloa kohti uutta päätykatsomoa.

Interillä on eväät pistää jotain viime aikoina kiinni ja päälle räpsyneelle valotaululle, mutta erikois- ja murtautumistilanteista puuttuu se jokin. VPS:n boksin tuntumassa ei juuri haasteta vastustajaa, vaan haetaan turvallisempia ratkaisuja. Pelirohkeus ei ole radallaan. Petteri Forsell masinoi Matias Tammiselle Interin parhaan paikan, mutta yritelmä jää Oskari Forsmanin syliin.

Interillä oli ensimmäisellä puoliajalla omat hetkensä

Kohtalokkaalla tavalla VPS rokottaa ensimmäisestä paikastaan ennen ensimmäisen puoliajan loppua. VPS keinuttaa helponnäköisesti Interin hinauslauttaa, ja kun Tyler Reid suppailee Juuso Hämäläisen keulan puolelta boksiin, jää Samu Alanko takatolpan avantopaikalle yksikseen. Kirkasselkäinen sieltä nousee: 0-1.

Pelin kuva ei ehkä itsessään herätä suurta huolenaihetta, mutta monella Veritaksen sisuksiin painuvalla pyörii pää. Mitään ennätysyleisöä ei Turussa keskiviikkoillassa nähdä, mutta paikalle saapuneet tuntevat skenensä ja tietävät, että vaikeaa tulee.

Rumpu paukkuu, chäntit kaikuvat ja kotiyleisö asettuu sinimustien taakse. Tavallaan koko kaudelta kerätty karma iskee heti toisen puoliajan alussa takaisin, kun muuten erinomaista peliä pelannut Luka Kuittinen neppaa kummallisennäköisessä tilanteessa pallon omaan maaliin. Taistelupari ja reissuprinsessa nauravat hetki tapahtuman jälkeen sitä, että kirjoittajalle lupaa kysymättä asetettuun kiroilukalenteriin tulee nyt kolme merkintää yhdellä kerralla.

Siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu, on hyvä ymmärtää, että VPS:llä onnistuu kaikki. Se ei takuuvarmasti luo viiden maalin edestä odottamaa, mutta ensin ripari putoaa maalinedushässäkän jälkeen kätevästi Kalle Multasen jalkoihin: 0-3. Sen jälkeen Robin Hudd saa oikealta laidalta hyvän syötön boksin reunalle. Huddin kutii lähtee hieman kuin hidastetussa filmissä ja se tekee juuri sen, että Walter Viitala ei ehdi kääntämään painopistettään riittävän nopeasti, jotta hän saisi työnnettyä syötön suuntaan palaavan kudin väljemmille vesille: 0-4.

Inter saa oman lämmikkeensä, kun hyökkäykseen vaihdettu puolustaja Miguel Nazarit spurttaa VPS:n turvaverkon läpi. Jussi Niska kuopii maata, pakkeja ja palloja siihen malliin, että tilanne muuttuu 1-4:ään. Eipä se kauaa kestä, kun VPS siirtää majakan taas neljän merimailin päähän. Tällä kertaa Multanen surffaa kohti Interin maalia ja siirtää vastuun Miika Niemelle, joka pyyhkäisee pallon kuin syystuuli ruskan vielä auki oleviin ränneihin: 1-5 ja vaasalaisilta onnistuu kerta kaikkiaan kaikki.

Inter saa vielä loppuun rankkarin, kun kulmatilanteessa Nazarit pyyhkäistään nurmeen. Jotain sellaista symboliikkaa sisältyy siihen, kun Ruxi ja Nazarit vetävät aika tiukastikin köyttä siitä kuka pilkkua lähtee ampumaan, että toivottavasti sitä ei nähdä ensi kaudella kertaakaan. Forsman hakeee rankkarin hienosti alakulmasta.

Niinpä peli päättyy 1-5. Jotain lohdullista on siinä ettei viimeinen peli jätä mitään seliteltävää. Koko kauden kestäneen puhurin hapertamat pitkospuut napsahtavat alta ja kaikkien jalat kastuvat. Lopussa on myös uuden alku. Jarkko Wissin tulevan aikakauden valo pilkistää jo karmien alta.

Pitkospuut poikki. Ensi kaudella taas kokka kohti Eurooppaa!

Laulu raikuu vielä kauan sen jälkeen, kun pelaajat ovat jo stadionilta poistuneet.

Viini:

joskus se läikkyy ja joskus sitä läikkyy vaan,

mut väriä sydämen, se aina vahvistaa

FC Inter Turku-VPS: festareilla onko meitä?

Aika kuluu välillä niin nopeasti. Tinahääpäivä starttaa Veritakselta FC Inter Turku-VPS -matsista ja jatkuu SMÖRIIN. On maanantai ja lauantain pelin tarinat on kirjoittamatta. Muutaman kerran vaaka heilahtaa siihen suuntaan, että kenties ne saakin jäädä tällä kertaa välistä, mutta kännykkäkameran gigabiteissä polttelee muutamia kuvia, joten word auki ja käpälät näppäimille.

Yhtäkkiä Veritaksen penkeiltä on kadonnut melkein puolet pakaroista. SJK-matsin todennäköisin selitys tonnin yleisölle oli poissaolevan blogin nettovaikutus, joka vaikutti olevan tuhannen luokkaa/matsi. VPS-matsin lopputulema aiheuttaa edelleen hämmennystä. Eikö sana kiiri kolmen festarin äänivallin yli hyvin? Myös kahden ottelun voittoputkessa porskuttaneen Interin peli-ilme on ottelun alussa hieman arvoituksellinen. VPS vie peliä ja Inter vastustelee. Pallo pyörii muutamankin kerran hyvin lähellä Walter Viitalalle piirrettyä viivaa, mutta kaikki valkoinen eli kalkki, pystyputket ja Viitalan hanskojen sisäliimapinnat pitävät pintansa

Parinkymmenen minuutin kulutta Interin kentältä löytyy hyvää pauhua pitävän kannattajakatsomon ja muunkin yleisön iloksi Petteri Forsell – Matias Tamminen -soutupari. Tammisen ensimmäinen veto blokataan, mutta seuraavaksi Forsell heittää kulmaputkusta sellaisen pyörteen maalille ettei sitä mikään pidättele. Tamminen on se, joka hönkäisee pallon maaliviivalta maaliin.

Sisäkierteinen maalille...

...ja habat paikallislehden keskiaukeamalle

VPS kuittaa Interin johtomaalin melko nopeasti, kun Joonas Vahtera lakaisee ikonisen ykköspyssyn Kalle Multasen syötön päätykatsomon rakennustyömaan puoleiseen verkkoon: 1-1. Ravintolakatsomon aidoilta helähtää merkitykseltään kryptiseksi jäävä

-”VPS me ollaan jo”, rallatus.

Kannattajakatsomon pauhu peittää sen kuitenkin pian alleen ja pukukoppeihin tikataan tasatilanteessa.

Pauhu kävi, vaikka tyhjiäkin penkkejä oli

Interin toisen puoliajan alku on parempi, mitä ensimmäisen. Draamaa tarjoilee isolla kauhalla merimiehen elkein kentälle rymistellyt Joel Rodriguez. Rodriguez karkaa ensin rommilaatikon perään sellaisella pieteetillä, että Mikko Pitkänen joutuu sekä tuttavallisesti että punaisen kortin arvoisesta nykäisemään Rodriguezin nurin. Lankku on pian vapaa ja Rodriguez käyttää jälleen kiintiöläpiajonsa Forsellin syötöstä, mutta maalikiintiön avautumista jäämme vielä odottamaan.

Inter ottaa ylivoimaisena Vepsun kämmenelleen, mutta maalipuusta se ei pääse pitkälle. Jussi Niska kopauttaa oman syöksypuskunsa tolpan ulkoreunaan. Vepsun kannattajatrion loitsut voimistivat myös vaihdosta sisään pakotettua kakkosveskari Oskari Forsmania, sillä Forsman ottaa jonkinlaisella ekstraraajalla vielä Luka Kuittisen läheltä ja kovaa lisäajalla tulevan puskun kiinni. Nurmi imee pettyneet sinimustat pintaansa ja festarilauantai palan yleisöä kitusiinsa: 1-1

Peli oli Interille hankala alussa ja päättyi lopussa pettymykseen

Viini: vaasalaisten salakirjoitusta etiketissä

IFK Mariehamn-FC Inter: reissurevanssi

Punaista asvalttia pitkin käyvä matka Bambölestä Wiklöfin imperiumiin koukkaa Pub Niskan kautta (koska sellaiseenhan ei Turussa pääsee). Tällä kertaa ollaan lähtökohtaisesti myös lokeilta turvassa, sillä vanhojen kalastajarakennusten väliin rakennetun terassin päällä on suojaverkkoa, jonka ohitse ainoastaan yksi Einstein -tason naakka löytää lounaan aikana tiensä. Pizzat virutellaan Stallhagenin tuotteilla ja kahvi kuuluu kauppaan.

Törmäämme muihin Interin kannattajiin pohjoispäädyn lippupisteellä. Maarianhaminan reissuilla on ymmärrettävästi oma hohtonsa kannattajien mielissä ja nytkin mukana olevat sinimustat lasketaan kymmenissä. Armadan maanantaisesti tifosta alkaneet huomionosoitukset kahdeksankymmentä vuotta täyttävälle Stefan Håkansille saavat jatkoa Ultraboyzin synttäribanderollista. Ottelu on juhlaottelu ja samalla Interille tärkeä vedenjakaja loppukautta ajatellen. Viimeksi tällä reissulla hävittiin, mutta nyt on tarkoitus voittaa.

Wiklöf Holding Areena valmistautumassa Stefan Håkansin juhlaotteluun

Interin kokoonpano näyttää voittavalta. Peli painuu IFK Mariehamnin päätyyn ottelun alkuhetkistä alkaen. Kannattajakatsomosta Interin hyvää peli-ilmettä kompataan vanhoja ja uudempia kannatushuutoja ja chantteja muistellen: osa osuu paremmin sanalleen ja osa sopivasti viereen, mutta duot, triot, kvartetit, kvintetit ja isommat kuorot tuovat hyvän lisänsä otteluun. Myös IFK Mariehamnin päädyssä rallatellaan tavallista reippaammin.

Taistelupari siskoineen kiipeilee katsomoiden välisellä aidalla ja poimii kentälle sinkoilevista kommenteista mielestään hauskimmat. Samaan aikaan pelin seuraaminen pohjoispäädystä vaatisi oopperakiikareita, sillä Henrik Moisanderin maalilla ei juuri käydä. 

Aleksi Paananen koettelee rangaistusalueen rajalta Oskari Forsmania jo parin minuutin pelin jälkeen, mutta aika ei ole vielä maalille valmis. Paanasen lisäksi Taiki Kagayama ja Benjamin Källman käyvät myös ensimmäisellä puoliajalla kalapaikoilla, mutta harjaantumattoman silmään saattaisi näyttää, että siimoissa on hyökkäyskolmanneksella vielä solmuja, mutta tietäjät tiesivät, että maaleja säästeltiin toiselle puoliajalla, jotta ne saadaan taas tehtyä kannattajakatsomon päätyyn.

Pohjoispäädyssä oli sen verran vähän tapahtumia ensimmäisellä puoliajalla, että tässä kuva Pub Niskan opasteesta

Puoliajalla muistellaan niitä, joilta historian saatossa tehdyillä Kongon reissuilla on syystä tai toisesta jäänyt matsi näkemättä, ja onnitellaan Stallhagenin ääressä niitä, jotka tällä kertaa stadionille asti pääsivät.

Inter tulee vahvasti myös toiselle puoliajalle. Laiturin päässä käy nyt vuorollaan Arttu Hoskosta, Timo Furuholmia ja Källmania. Lisäksi vieraiden Eero Tamminen muistuttaa kalavesien arvaamattomuudesta ennen kuin Taiki Kagayama pudottaa volleyllä dynamiitin Furuholmin pudotuksesta kaislikoiden väliin ja johan alkaa hopeakylkistä nousemaan pintaan. Inter ansaitusti, joskaan ei helpoimman kautta johtoon.

Forsman joutuu esittämään vielä muutaman uimahypyn ennen kuin IFK Mariehamn saa pelin draaman kannalta tarpeelliset läheltä piti tilanteet. Vihreävalkoisten kynttilät puhalletaan kuitenkin sammuksiin, kun Källman pistää nappisyötön läpi tikkaavalle Kagayamalle. Mohammed Abubakari heittää viimeisenä tekonaan pelastusrenkaan Kagayaman lanteille ja kävelee sen jälkeen punaisen kortin saattamana saunamajaan. Källmanin painava sivuverkkoihin painuva rankkari on tekemätön paikka Forsmanille.

Videolla Källmanin pilkku katsomosta käsin:

Sinimustien karstat pyyhitään Wiklöf Holding Areenalle. Tytär käy vielä ennen nukkumaanmenoa kertomassa, että hänellä oli hauskaa pelissä, kun siellä oli niitä miehiä, jotka huutelivat kentälle kaikkea hassua. Toteamusta voi tunnustella paristakin eri kohdasta, mutta kenties seuraavaan kotipeliin marssitaan taas kappaletta isommalla porukalla.

Onnea Stefan Håkans ja onnea FC Inter Turku

Viini: sinimusta, raivohullu 

FC Inter-IFK Mariehamn: stadioninviljelys

10.6.2021 ajasta aikaa on kirjoihin merkittävä päivänä, jolloin yleisö palaili taas kohtuuttoman pitkästä aikaa Veritakselle. Toivotaan että jatkossa stadionit ovat yleisölle auki suunnilleen  24 h vuorokaudessa niin kuin supermarketitkin.

Sikäli mikään ei ollut muuttunut, että Aninkaistenkatu oli edelleen remontissa, kuten viimeksikin, kun matka kävi Veritakselle tai sitten futisjuhlan kunniaksi remontti pistettiin uudestaan käyntiin. Keli kuitenkin helli eli mikäpäs siinä autossa hikoillessa ja kesäkansaa punaisissa valoissa silmäillessä.

Tunnelma oli Veritaksen ulkopuolella myös kesäisen leppoisa. Inter on ollut hyvässä vireessä ja joukkue on niikseen hyvin rakennettu, että loukkaantumiset eivät pääse kovin syvältä kolhimaan. IFK Mariehamn oli sikäli arvoitus, että saarelaisten kausi näytti alkaneen mallikkaasti, mutta sen jälkeen jalat ovat kastuneet useammankin kerran. 

José Riveiro käy nappaamassa ensimmäiset kotiyleisön suosionosoitukset ennen kuin pallo potkaistaan IFK:n toimesta peliin ja ensimmäisellä puoliajalla IFK ei palloon enää juurikaan pääse. Inter lähti peliin kahdella topparilla ja keskikentän keskusta oli nyt erityisen miehitetty. Kannattajakatsomossa yskitään siitepölyt keuhkoista ja tutut sinimustien nuottien tahtiin taittuvat rallattelut jatkuvat ottelun loppuun asti. Yleisö kuuluu stadioneille. Mitäpä siihen lisäämään.

Jalkapallo kuuluu kannattajille ja kannattajat stadionille

Ensimmäisen puoliajan aikana tulee mieleen, että olisi pitänyt ottaa kiikarit mukaan, sillä peli käydään kauttaaltaan Maarianhaminan päädyssä eli aika lailla toisessa, mihin me olimme kausikorteilla vihreät penkkimme varanneet. Omalle kenttäpuoliskolleen vetäytyvät saarelaiset ja lämpimähkö kesäilma johtavat siihen, että pelin tempo ei ihan hulluksi nouse. Vajaa vartin kohdalla palloa suditaan vierasjoukkueen maalin edessä, mutta Oskari Forsman löytää vielä oikeille jalansijoille. Huolimatta kilpparistaan Maarianhaminan puolustuspeli ei varsinaisesti vakuuta. Väliin näyttää hieman siltä, että jollei Inter toimita palloa maaliin niin saarelaiset tekevät sen itse.

Kymppi edellisestä niin Taiki Kagayama ninjailee pallon itselleen Arttu Hoskosen pystysyötön santsikierroksella. Benjamin Källman nappaa paketin ja viskaa sen pilkun kohdalle, jossa päivystää vaihdosta sisään tullut Matias Ojala. Inter siirtyy aivan pelinkuvan mukaisesti johtoon. Pelin ilme ei oikeastaan maalin jälkeen muutu. Lähinnä valmiiksi lannistuneen ja epätoivoisenoloisen vierasjoukkueen toimet ihmetyttävät. Hyökkäyspeli on poikkeuksellisen ideatonta ja sillä on hetkellisinä pallollisinakin hetkinä vaikeuksia joka puolella kenttää.

Kahvit ja soodat on vedetty naamarin alta. Siksi puoliajalla keskitytään aakkosiin.

Toisen puoliajan alkuminuuteilla Källman tikkaa omalta kenttäpuoliskolta päätyyn asti. Pari kaveria putoaa vaunuista ja lopulta Niilo Mäenpää imitoi poliisisarjoista tuttua piikkimattoa, johon sitten Källman suosiolla ajaa. Pelimiehen liikkeitä alusta loppuun ja pallo viedään täplälle. Veritaksen päätykatsomon rakenteita lujitetaan ennen kuin Martti Haukioja astelee pallon taakse sementoimaan paikkaansa Veikkausliigan maalipörssin kunkkuna. Haukioja antaa kuitenkin hieman armoa sekä maaliverkoille että päätykatsomon sponsorilakanoille ja laittaa moukarin sivistyneellä voimalla haavin pohjalle. Forsmanin suojelee itseään syöksymällä pois tieltä.

Benjamin Källman oli päivän pysäyttämättömin

Välissä vilkutellaan hieman keltakorttia. Sitten kaupunginteatterin edestä suojatien hauiksensa ympärille kerinyt Timo Furuholm laittaa Haukiojan nappikuljetuksen ja syötön jälkeen lapikkaansa sellaiseen asentoon, joka johdattaa pallon takayläkulmaan. Futisjuhlat saavat Veritaksella huipennuksensa, vaikka loppuun asti vaivasi vähän sellainen tunne, että vierasjoukkue oli tänään eksynyt väärän oven taakse. Inter kiittää kotiyleisöään suvereenilla esityksellä ja tyylipuhtaalla voitolla.

Siellähän se Rantakadun suojatie

Viini: kesäinen, helppo

FC Inter-IFK Mariehamn: jäätä särkemässä

Sade laantui hiljalleen Turun yltä, kun FC Inter valmistautui isännöimään Veikkausliigan mestaruussarjassa IFK Maarianhaminaa. Yleisöä oli paikalle kertynyt mukavat 3200 ja rapiat.

Timo Furuholm potkaisemassa Veikkausliigan mestaruussarjaa käyntiin

Maarianhaminan jäämuurista löytyy pehmeä kohta heti ottelun alussa, kun Filip Valencic karkaa läpiajoon. Alakulmaan suunnattu jäänmurtaja ottaa kuitenkin riittävästi sivuaallokkoa Oskari Forsmanin hanskasta ja taittaa maalin ohi.

Jose Riveiro oli taktisena siirtona muokannut hieman Mika Ojalan roolia. Ojala vetäytyi usein prässin ensimmäisestä linjasta alemmas keskikentälle tilkitsemään saumakohtia Timo Furuholmin ja Valencicin ohjatessa saarelaisten pelin avaamista. Lisäksi Inter pelasi hetkittäin hyvin suoraviivaisesti palloa hyökkäykseen.

Alun välähdyksen jälkeen peli palautui aiemmasta kohtaamisesta tuttuun staattisempaan muottiin. Inter piti palloa ja MIFK tyytyi pilkkimään sinimustien virheitä ja erikoistilanteita. Inter haki väliin IFK;n jääkentästä railoja pitkillä pystysyötöillä. Lisäksi huuhkajienkin mukana ollutta Niko Markkulaa hyödynnettiin oikealla laidalla aiemmin nähtyä aktiivisemmin.

Niko Markkula oli aktiivisesti...

...mukana pelin juoksussa

Saarelaisten hypotermiajalkapallo jäädytti hiljalleen ensimmäisen puoliajan pelin temmon. Markkula joutuu kertaalleen keräilemään itsensä oman maalin verkoista napattuaan pallon maaliviivalta vaarallisen maarianhaminalais -hyökkäyksen päätteeksi. Peli puhalletaan poikki 0-0 -tilanteessa.

Myöhäiskesän aurinko helotti toisella puoliajalla entistä lämpimämpänä. Furuholm löytää heti toisen jakson alussa saman repeämän IFL:n muurista, josta Valencic pujahti karkuun aivan ottelun alussa. Forsman saa kuitenkin taas oikeaan aikaan troolarinsa Furuholmin leipäkiven eteen. 

Saarelaisten jäämuuri hikoilee entistä enemmän Interin painaessa päälle. Reilu tunnin pelin jälkeen Daan Klinkenbergin harppuunaa tavoittaa pystyyn troolaavaan Valencicin, joka venyttää siimaa sen verran, että MIFK:n puolustuksen edestä löytyy Mika Ojalan mentävä väylä. Ojala saa pallon, vikaisee takakulmaan ja ankkuroi pallon etukulmaan Forsmanin keinuessa ees taas. Inter siirtyy 1-0 -johtoon.

FC Inter juhlimassa 1-0 -maalia

Maalin jälkeen pelin ilme muuttuu hieman saarelaisten lähtiessä aktiivisemmin hyökkäämään. Inter kontrolloi peliä vastaiskujen kautta ja toinen maali roikkuu Veritaksen yllä. IFK luo uhkaa enimmäkseen erikoistilanteiden kautta. Pallon riistojen jälkeen IFK:n ratkaisut yskähtelevät kerta toisensa jälkeen ja sen pallollinen peli jää kohmeiseksi.

Arttu Hoskonen miehittämässä ilmatilaa

Ojala pääsee vielä pariinkin kertaan tinttaamaan palloa maalipuiden väliin, mutta ei aivan osu. Jää särkyy lopullisesti, kun lisäajan ensimmäisellä minuutilla vaarattoman oloisen tilanteen päätteeksi Niilo Mäenpää tökkää Furuholmin laidasta läpi. Furuholm nostaa tähtäimensä maalin kattoon ja jättää merimerkkinsä sinne. FC Inter voittaa ja leudot mestaruussarjan mestaruushaaveet jäävät Veritaksen pinnalle leijailemaa.

Ottelu päättyi FC Interin voittokarkeloihin

Viinikuvaus: sinimustaa jalometallin katkua ja jäähilettä