FC Inter-HIFK: La Revancha

Lokakuun ensimmäinen pyhä piti sisällään Veikkausliigan yläloppusarjan ensi askeleet Turussa. ”Kaveri mukaan kausarilla” -triggeri tuli omalta osalta laukaistua ja ottelutapahtuman lisäksi Interin huivi saatiin kaverin mukaan kotiinviemisiksi. Interin ja HIFK:n ottelut ovat viime aikoina olleet niin pelillisesti kuin tunnelmaltaankin hyviä, joten riittävä kerrospukeutuminen ei ollut paha rasti ennen ottelua. Tiedossa oli myös, että Kupittaan oli vallannut Inter Cup, mutta parkkipaikka löytyi yllättävän kivuttomasti. 

HIFK on niitä harvoja joukkueita, jotka ottavat Interiltä pallonhallinnan ja tällä kertaa näytti, että sinimustat jopa tarkoituksellaankin luopuivat siitä. HIFK pelasi lisäksi erityisen paljon Moshtagh Yaghoubin kautta, mutta erityistä uhkaa se ei saa luotua. Interin pelissä on hyvä elementtejä. Petteri Forsellin syötöt napsahtelevat kivasti kohdilleen ja Timo Furuholmin rooli kohdepelaajana vaikuttaa toimivan. Interillä ei myöskään ole samanlaisia vaikeuksia pelin avaamisessa, mitä joukkueiden edellisessä vastaavassa ottelussa, mikä lupaa hyvää ja Inter on hyökkäyksissään vieraita vaarallisemman oloinen.

HIFK oli enemmän pallossa, mutta Inter oli tehokkaampi

Interin lanteissa hyökkäyskolmanneksella ei ole vielä ensimmäisellä puoliajalla samanlaista irtonaisuutta, mitä yläloppusarjan promovideossa, joten johtomaalin suhteen homma menee sekahauksi. Parhaat pyynnit käyvät Timo Furuholmilla ja Benjamin näyttää myös ”Air Källmania” Forsellin kulmasta, mutta vielä ei osu. Inter nostattaa kuitenkin ensimmäisen puoliajan lopulla niin kotiyleisön maalitoiveita kuin tilastollista maaliodottamaa siihen malliin, että puoliaikaa voi lähteä viettämään leppoisissa merkeissä.

Toisen puoliajan alkuun Forsell ravistelee jälleen taikapölyä Veritaksen nurmelle ja lähettää inhottavan vaparin kohti HIFK:n maalia. Calum Ward saa kellahdettua pallon eteen, mutta inhottavasti leijaileva peliväline ei ole Wardin kontrolloitavissa. Niinpä Air Källman ei edes pistä laskutelineitä alas, vaan syöksyy holtittoman näköisesti pallon paluuradalle ja palauttaa sen komentokeskukseen. Inter 1-0 -johtoon.

Petteri Forsell toi tarvittavaa X-faktoria Interin peliin

Maalin jälkeen HIFK ottaa peliin väkevästi kantaa ja pakottaa Interin puolustusasemiin. HIFK paukuttaa sarjana keskityksiä, kulmia ja sivuvapareita Interin maalille, mutta jokivarsi kestää. Henrik Moisander pääsee nappaamaan myös gamesaven, kun Aldayr Hernandez suuntaa ottelun loppupuolella puskunsa sellaisille korkeus- ja leveyspiireille, että monesti maaliverkko pölähtää. Moisander lennättää kuitenkin itsensä ilmavasti puskun eteen ja tuuppaa pallon toisaalle.

Pian Herndezin viritelmän jälkeen Interin vaihdokkaat paketoivat ottelun. Aleksi Paananen nappaa omasta boksista lähteneen irtopallon ja se on Haukiojan Martti, joka tikkaa terävästi laidalta. Paananen ajoittaa syöttönsä viimeisen päälle ja Haukioja leikkaa vielä ronskisti keskelle ennen kuin uittaa pallon etukulmasta sisään. 2-0 ja sillä se on selvä.

2-0 ja sillä se oli selvä

Viini: lämmike

HIFK-FC Inter: kalliolle kukkulalle rakennan minä katsomopaikkani

Lauantai kätki sisäänsä melkoisen futiskattauksen. Kello viiden teenä kirjoittaja nauttii HIFK:n ja FC Interin -matsin, vaikka koko päivän menikin hieman nuoremman viiteryhmän suosikkiartistia Ibeä mukaillen: Ulkomaist vai kotimaist? Mä otan molemmat.

Bolt -areenan taakse nousevalla kalliolla oli merkittävä rooli ottelun lavasteille. Kotijoukkueen kannattajat olivat nousseet sinne paistattelemaan päivää ja nauttimaan kotimaisesta jalkapallosta. Stadionille pääsi kymmenen ihmistä ja kuulemma areenan ympäristössä oli suunnilleen jokaiselle oma maija -varattuna. Eletään erikoisia aikoja edelleen, mutta toivottavasti kesäkuu muuttaa pirran.

Ruudun takaa vol X

Ottelu saa sähäkän alun ja ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin sekä HIFK että Inter käväisevät toistensa kukkulalla. Sen jälkeen ottelu taittuu enemmän stadilaisten suuntaan. HIFK liikuttelee hyvin palloa ja Interin prässi on koko ajan askeleen tai kaksi myöhässä, mikä on riittävästi sille, että pelin painopiste siirtyy sinimustien päätyyn. Interin juostessa punanuttujen perässä HIFK saa sarjan kulmia ja vapareita. Kahdenkymmenen minuutin pelin jälkeen yksi näistä kaartuu maalin eteen ja kuvaruudun kautta välittyy jonkinlainen hetkellinen mospit, jonka seurauksena Aldayr Hernadez kierii tekonurmella ja palloa viedään valkoiselle täplälle. Hidastusta ei meinaa kuulua, joten kirjoittaja lähestyy asiaa twitterissä ironisella päivän politiikkaan viittavalla kommentilla. Hieman yllättäen byyrin mainio Henrik Hyvönen pukkaa tilanteesta GIF:n vastauksena. Heppoiselta näyttää tuomio itselle, mutta koska en ole pitkävihaista tyyppiä, niin en vedä viime kauden Turun ensimmäistä derbyä ja koripallovertausta tähän mukaan.

Kotimaista futista someaikaan

Moshtagh Yaghoubi eli tuttavallisemmin Mosa sievestelee pallon maalin ja HIFK siirtyy ottelussa johtoon. 

Ottelun lopputuleman kannalta seuraava hyökkäys saattaa olla se ratkaiseva. Heti aloituksesta Arttu Hoskonen lähettää kukkupallon kohti Timo Furholmia, joka pompauttaa pallon Benjamin Källmanille, joka palauttaa sen parin neppauksen kautta Furoholmille boksiin. Furuholm käyttää kikkavarastostaan niin sanotun syöttölaukauksen, jonka Lionel Messin seuraava parempi versio eli Taiki Kagayama vaistoaa ja kurottaa pelin tasoihin. Maalilla vaikuttaa olevan sikälikin iso merkitys, että sinimustat pääsevät sen jälkeen paremmin punanuttujen iholle ja katkoihin. Ottelun momentum pyörähtää vieraille ja ottelun loppupuolella Interin rynnistyksen päätteeksi Kagayama pääsee näyttämään parempaa versiota Messin vasurista ja Inter painelee Bolt -areenan uumeniin maalin johdossa. Kotijoukkueen kannattajat saattavat ihan aiheesta sadatella tilannetta, koska 1-2 -pala ei välttämättä ihan sukkana ensimmäisen puoliajan kuvaan sovi.

Peli pysyy toisella puoliajalla, sillä lailla viihdyttävänä, että Markus Uusitalon räpyläkäsi ehtii Furuholmin ensi hetkien kudin eteen. HIFK on edelleen hyvällä jalalla liikkeellä ja pelaa hyvää jalkapalloa, vaikka se ei samanlaista dominanssia saakaan aikaiseksi, kun ensimmäisen puoliajan alkupuolella. José Riveiro tiimeinen on saanut pelin edetessä oikeanlaiset viivat ja kuvakaappaukset ruuduille, jolloin HIFK:n paikat tulevat lähinnä Interin omista nukahduksista ja höntyilyistä. 

Ottelua ratkotaan, kun hiekkaa on valutettu tiimilasiin viinipullon ja tasting -lasin verran. Källman katsoo pari shakkisiirtoa muita pidemmälle ja laukoo ensimmäisestä paikasta keskikovan ja korkean kudin keskelle. Uusitalon odottaessa seuraavasta tilanteesta vastaavaa Källman keilaa pallon etukulmaan. Täysikaato ja Inter ratkaisee pelin. Källman vierittää pallon vielä kertaalleen takatolpalle kipittävälle Pibelle, joka pistää pelin murskajaisten puolelle. Inter voittaa 1-4 ja venyttää voittoputkensa neljään.

Blogissa valittiin lauantaina molemmat

Tulos voi tuntua kotijoukkueen vinkkelistä pisaran verran epäreilulta, mutta ryöstöretkeläisille hyvin lämmenneen saunan kanssa se muodostaa illan futisputkelle täydellisyyttä hipovan startin.

Viini: tulijaisia Turusta

FC TPS-FC Inter: derby henkien hallussa

Olympiakatsomoon kiertävä jono saadaan yökerhomalliin parin sadan metrin mittaiseksi. Kohtalon oikusta vettä ropisee niskaan koko jonotuksen ajan. Katujen varsissa on yli viikon ajan ollut pahvikylttejä, jotka kertovat Turun derbystä. Some ja futisforum ottavat heti aamusta asti mukavasti kieppiä. Derbypäivä on juhlapäivä.

Derbyaamua asiaankuuluvasti

Saavumme Veritakselle Pajamäen kioskin kautta käyvän pitstopin kautta. Toisin kuin olin ajatellut niin juurikaan muut eivät olleet valinneet matsievääkseen ”kaupungin parhaita” wingsejä. Järkkäri utelee vielä portilla, että onko varmaa, ettei lippumme ole fanikatsomoon. On varmaa, koska liput hankittiin jo ennen kuin kannattajakatsomon erillinen lipunmyynti alkoi. Olin jo unohtanut nostaneeni tyttären Frozen -lippiksen päähäni. Vaimo tästä huomauttaa. Asia kuulemma huvittaa monia.

Sininen savu lehähtää Olympiakatsomoon ja pääkatsomon vastakkaiseen kulmaan venytetään tifoja. Matsi alkaa. Tunnelma on hurmoksellinen niin kuin sen Suomen jalkapallopääkaupungissa tuleekin olla.

Sinimustaa hurmosta...

...ja mustavalkoista nostalgiaa

Pelin alku on jonkin verran sekavaa ja aaltoilevaa. Derby tuo oman tärinänsä pelaajien hermokeskuksiin. Kaaoksen keskellä Aldayr Hernandez löytää itsensä Santeri Haaralan keskityksen alta. TPS menee 1-0 johtoon ja muistijälki siitä, että derbyt ovat vuosien saatossa olleet sinimustille vaikeita, hohkaa kiuaskiven lailla. Aamusuunnistuksesta väsähtäneet muksut ottavat torkut vihreillä penkeillä.

Voittomaalia vaille valmista I

ja II

Savu hälvenee ja peli löytää järjestyksensä. Inter pitää palloa, TPS puolustaa syvältä ja tukkii keskustan kaikella, mitä se on saanut jalkeille. Ei mitään uutta Veritaksen katosten varjoissa. Interin hyökkäykset ajautuvat toistuvasti laidoille ja päättyvät keskityksiin. Relevantti kysymys lienee, että palveliko tämä enemmän José Riveiron vai Jonatan Johanssonin pelikirjaa? 

Interin kärkikolmikko ei ensimmäisellä puoliajalla löydä viimeisille hitaille asti eivätkä askelmerkit osu riittävän tarkasti keskitysten alle. Tämä sataa TPS:n laariin. Rick Ketting käy kolauttamassa pallon kertaalleen ylärimaan ja toisessa päässä Mika Ääritalo puttaa vapaasta paikasta pallon Henrik Moisanderin palleaan. Peli viedään alkukauden näytteiden vastaisesti tauolle kotijoukkueen 1-0 johtoasemassa.

Ennen kuin Inter aloittaa toisen puoliajan rumputulensa Albijon Muzaci ohjaa palloa rangaistusalueella kädellään. Päätuomari Mohammad Al-Emara näkee tämän. Myös linjatuomari näkee tämän ellei sitten epätodennäköisessä skenaariossa kärsi kaukonäöstä. Ilmeisesti korismiehinä kuitenkin tulkitsevat tilanteen niin ettei virhettä ole. Tuomareiden valta-aseman kautta tulkinnasta tulee  todellisuutta. Lappua Arttu Hoskoselle ja se siitä sitten.

Peli ottaa lisää kierroksia. TPS repii, raastaa ja riehuu. Interin keskikenttä saa myös varisteltua punnukset nilkoistaan ja pallo lähtee toisen puoliajan alkua terävämmin eteenpäin. Keltalappua nousee kenttäpelaajille, maalivahdeille, valmentajille, huoltajille ja pallopojille.

Inter pääsee kokeilemaan maalia läheltä, kaukaa, päällä, jalalla, taidolla ja tuurillakin, mutta ei vain osu. Jopa Henrik Moisander tuo palloa puoleen kenttään asti, mutta Jere Koponen pelaa elämänsä peliä ja tuntuu nappaavan kaiken, mikä maalipuiden väliin on putoamassa. Pelin loppuun asti Inter vie pallon sinne, minne pitäisikin, mutta maaliin pitää päästä tasalukemalla ja sellaista ei nopasta pyörähdä. Pelkästään lisäajalla Interillä on kolme Littoistenjärven kirkasta maalipaikkaa, mutta derbyn hengellä on mustavalkoiset napitukset. Al-Emara päättää ottelun ja kotijoukkueen bileet lähtevät käyntiin sellaisella jengalla, että liekkö niistä ennen kaupungin lopullisen herruuden osoittavaa lokakuun derbyä selvitään.

Inter puski päälle loppuun asti 

Voimistunut sade huuhtoo katuja sinimustilla ja mustavalkoisilla kyyneleillä. Riemun ja surun.

Viinikuvaus: viinin pitää olla viini.