FC Inter Turku-FC Drita: Euroopassa

Eurooppa saapuu Turkuun kosovolaisen FC Dritan väreissä. Ottelun ympärillä on tavallista enemmän pöhinää, mikä on tuiki tarpeellista, sillä europelit eivät ole mikään itsestään selvyys ja jatkuvasti toisintuva toiminne. Oma matka Kupittaan parkkipaikoille käy kaverin terassin kautta. Siipikastikkeen etikat ovat laimentumaan päin, kun iskemme puhelinta lipunlukijan alle.

Eurotunnelmia Turussa

Ihmisiä näyttää olevan kohtalaisen hyvin liikenteessä. Vieraskarsinaan löytää porukkaa ehkä hiukan odottamaani vähemmän ja näköpiiriin ei ilmaannu muutenkaan vastaavaa stadionin -valtausta kuin aikoinaan Huuhkajat-Kosovo-ottelussa. Kotijoukkueen kannattajakatsomossa on enemmän mustaa ja pieni häivähdys sinistä. Tifoja nostellaan ja konfetit paukkuvat, mikä on poikkeuksellinen elämys myös rivillämme istuvan nuoremman kaverin ensimmäiseen euro-otteluun. Tunnelma on kauttaaltaan stadionilla koko illan erityisen hyvä ja sitä kannattaa jatkossakin tulla aistimaan. Oli vastustaja sitten Balkanilta tai vaikka pääkaupunkiseudulta.

Jonkinlaista erikoistärinää vaikuttaa olevan myös Interin pelissä, sillä pienet pelin sisäiset elementit eivät löydä vihreän veran tetriksestä paikkaansa. Syötöt hiukan karkaavat, harhautukset eivät pure ja nopeat suunnanmuutokset jäävät suutareiksi. Koneiston yskähtely johtaa siihen, että FC Dritalle aukeaa paikkoja nopeisiin vastaiskuihin. Kotikannattajien onneksi FC Dritan vieterit ovat vielä jähmeät. Se ei saa myöskään pinkkaansa särmäksi ja hukkaa maukkaimmat paikkansa: sillä lailla laadulliset tekijä tasoittuvat.

Ottelun tuomaristo tuo oman vivahteensa peliin. Ensimmäisellä puoliajalla kyykytetään pariin kertaa kolhujen takia kentän sivuun siirrettyjä pelaajia sillä, että heitä ei muitta mutkitta oteta takaisin peliin, vaan heidän annetaan odottaa kentälle paluutaan pidemmän tovin verran. Tehokkaan peliajan puolesta hassuttelun sijaan tässä saattaisi olla jonkinlainen parasetamoli siihen, miten ajanpeluuseen tähtäävää kentällä pötköttelyä voisi vähentää.

Enemmänkin mahtuu!

Toinen puoliaika parkaistaan käyntiin 0-0:ssa. FC Drita lähtee prässämään korkeammalta. Ottelun silmää vinkkaavin hetki nähdään, kun yksi pallopojista pääsee sivurajaheittotilanteessa ulkoiselta habitukseltaan hiljalleen eläköityvän gängsterin fiboja lähettävän Besnik Krasniqin ihon alle. Voipi olla että jamppa pääsee koulujen jälleen jatkuttua kirjoittelemaan muutamiakin nimikirjoituksia. FC Dritan pelitavassa on myös omanlaistaan häijyyttä ja sen ei ole tarkoituskaan päästää Interiä mustelmitta vierasreissulle, sillä tilanteiden jälkeen kopisee. Tuomaristo pääsee asiasta kuitenkin vihille. Ansa laukeaa 74:n minuutin kohdalla Ilir Blaqorille, joka laputetaan ulos kentältä.

Besnik Krasniqi rajalla

Sitten lähteekin Petteri Forsellin ulospäin kiertävä vapari, johon Rick Ketting syöksyy. FC Dritan Faton Maloku on hieman onnekkaastikin puskun edessä, mutta pelivälineen taakse ahnaasti pomppaava Jussi Niska varmistaa pallon kulkureitin maaliin asti. Tunnelma Veritaksella on vapautuneen euforinen. Pelin ilmeestä viis. Inter johtaa.

Hyvin putoaa!

Viimeiseen varttiin ja lisäaikaan eivät päde aivan normaalit jalkapalloilun lainalaisuudet. Vajaamiehisenä pelaava Drita pistää uuden vaihteen pykälään. Inter keskittyy pitämään kynsin ja hampain kiinni johdostaan. Palloa paiskitaan pois sinimustien kenttäpuoliskolta ja kellon sekunnit tikkaavat hitaasti. Ambulanssinkin edessä spaddua palaa. Pääkatsomon viimeisetkin vieraskannattajat paljastavat äänijäänteensä. Peli päättyy. Inter voittaa. Kierrokset eivät ota laantuakseen. Inter voittaa. Siellä täällä läikkyy levylle.

Kiitos Inter!

Inter voittaa ja se on tärkeintä!

Viini: enemmän ja yhdessä