FC Inter Turku-FC Drita: Euroopassa

Eurooppa saapuu Turkuun kosovolaisen FC Dritan väreissä. Ottelun ympärillä on tavallista enemmän pöhinää, mikä on tuiki tarpeellista, sillä europelit eivät ole mikään itsestään selvyys ja jatkuvasti toisintuva toiminne. Oma matka Kupittaan parkkipaikoille käy kaverin terassin kautta. Siipikastikkeen etikat ovat laimentumaan päin, kun iskemme puhelinta lipunlukijan alle.

Eurotunnelmia Turussa

Ihmisiä näyttää olevan kohtalaisen hyvin liikenteessä. Vieraskarsinaan löytää porukkaa ehkä hiukan odottamaani vähemmän ja näköpiiriin ei ilmaannu muutenkaan vastaavaa stadionin -valtausta kuin aikoinaan Huuhkajat-Kosovo-ottelussa. Kotijoukkueen kannattajakatsomossa on enemmän mustaa ja pieni häivähdys sinistä. Tifoja nostellaan ja konfetit paukkuvat, mikä on poikkeuksellinen elämys myös rivillämme istuvan nuoremman kaverin ensimmäiseen euro-otteluun. Tunnelma on kauttaaltaan stadionilla koko illan erityisen hyvä ja sitä kannattaa jatkossakin tulla aistimaan. Oli vastustaja sitten Balkanilta tai vaikka pääkaupunkiseudulta.

Jonkinlaista erikoistärinää vaikuttaa olevan myös Interin pelissä, sillä pienet pelin sisäiset elementit eivät löydä vihreän veran tetriksestä paikkaansa. Syötöt hiukan karkaavat, harhautukset eivät pure ja nopeat suunnanmuutokset jäävät suutareiksi. Koneiston yskähtely johtaa siihen, että FC Dritalle aukeaa paikkoja nopeisiin vastaiskuihin. Kotikannattajien onneksi FC Dritan vieterit ovat vielä jähmeät. Se ei saa myöskään pinkkaansa särmäksi ja hukkaa maukkaimmat paikkansa: sillä lailla laadulliset tekijä tasoittuvat.

Ottelun tuomaristo tuo oman vivahteensa peliin. Ensimmäisellä puoliajalla kyykytetään pariin kertaa kolhujen takia kentän sivuun siirrettyjä pelaajia sillä, että heitä ei muitta mutkitta oteta takaisin peliin, vaan heidän annetaan odottaa kentälle paluutaan pidemmän tovin verran. Tehokkaan peliajan puolesta hassuttelun sijaan tässä saattaisi olla jonkinlainen parasetamoli siihen, miten ajanpeluuseen tähtäävää kentällä pötköttelyä voisi vähentää.

Enemmänkin mahtuu!

Toinen puoliaika parkaistaan käyntiin 0-0:ssa. FC Drita lähtee prässämään korkeammalta. Ottelun silmää vinkkaavin hetki nähdään, kun yksi pallopojista pääsee sivurajaheittotilanteessa ulkoiselta habitukseltaan hiljalleen eläköityvän gängsterin fiboja lähettävän Besnik Krasniqin ihon alle. Voipi olla että jamppa pääsee koulujen jälleen jatkuttua kirjoittelemaan muutamiakin nimikirjoituksia. FC Dritan pelitavassa on myös omanlaistaan häijyyttä ja sen ei ole tarkoituskaan päästää Interiä mustelmitta vierasreissulle, sillä tilanteiden jälkeen kopisee. Tuomaristo pääsee asiasta kuitenkin vihille. Ansa laukeaa 74:n minuutin kohdalla Ilir Blaqorille, joka laputetaan ulos kentältä.

Besnik Krasniqi rajalla

Sitten lähteekin Petteri Forsellin ulospäin kiertävä vapari, johon Rick Ketting syöksyy. FC Dritan Faton Maloku on hieman onnekkaastikin puskun edessä, mutta pelivälineen taakse ahnaasti pomppaava Jussi Niska varmistaa pallon kulkureitin maaliin asti. Tunnelma Veritaksella on vapautuneen euforinen. Pelin ilmeestä viis. Inter johtaa.

Hyvin putoaa!

Viimeiseen varttiin ja lisäaikaan eivät päde aivan normaalit jalkapalloilun lainalaisuudet. Vajaamiehisenä pelaava Drita pistää uuden vaihteen pykälään. Inter keskittyy pitämään kynsin ja hampain kiinni johdostaan. Palloa paiskitaan pois sinimustien kenttäpuoliskolta ja kellon sekunnit tikkaavat hitaasti. Ambulanssinkin edessä spaddua palaa. Pääkatsomon viimeisetkin vieraskannattajat paljastavat äänijäänteensä. Peli päättyy. Inter voittaa. Kierrokset eivät ota laantuakseen. Inter voittaa. Siellä täällä läikkyy levylle.

Kiitos Inter!

Inter voittaa ja se on tärkeintä!

Viini: enemmän ja yhdessä 

FC Inter Turku-Puskas Academy: Vamos!

Lomia edeltävä torstai on juhlapäivä. Veritaksella päästiin isännöimään Euroopan Konferenssiliigan ensimmäisiä karsintaotteluita. Turun sinimustien vieraaksi tuli aika tuoreeltaan Budapestin viereisille pelloille perustettu Puskas Academy. Arpa oli Interille tyhjin mahdollinen, mutta toisaalta ennemmin tai myöhemmin näitä ottelupareja täytyy ottaa taskuunsa, jos meinaa kuuseen kurkottaa.

Valmistelen taisteluparia siihen, että tänään saattaisi stadionilla sauhuta tai paukkua. Taistelupari pähkäileekin automatkalla, että savustetaankohan tänään stadionilla niin kuin jossain aiemmin häneen mieleen jääneessä pelissä. Nyt myöhemmin ajatellen toki juolahtaa mieleen, että UEFAN ukot ovat varmasti olleet vaahtosammuttimien ja ruutikoirien kanssa väijymässä ja varmistamassa, että Mayhem rakentuukin äänijänteiden rytmikkäästä käytöstä. Tunnelma ottelussa on tämän kauden parasta, vaikka penkeille olisi mahtunut vielä lisääkin pakaroita.

Euroopan nurmilla

Lakanoita ja bannereita viritellään kannattajakatsomoon erikoispäivän intensiteetillä. Lisäksi ennen ottelua vielä Interin kannattajaikonitar saa asiaan kuuluvaa huomiota sekä kuuluttajalta että yleisöltä täytettyään noin varttisatasen verran. Ei hullumpi päivä viettää synttäreitä. Onnea!

Sitten pallo potkaistaan peliin. Inter ottaa ensimmäisen hallintajakson, mutta sen päätteeksi Puskas tulee tuhatta ja sataa kohti Interin maalia. Luciano Slagveer kolauttaa pallon tolppaan. Viimeistään tässä vaiheessa varistellaan kesä- ja unihiekat silmistä. Nyt on tosi kyseessä ja pelataan Euroopan kentillä. Tolpan tärinä saattaa resonoida Veritaksen nurmen kautta myös Interin peliin, sillä se ei näytä alkuun aivan omalta itseltään.

Inter pyrkii pallonhallintaan ja Puskas tilanteen vaihtoihin, joiden jälkeen se lähtee suoraviivaisesti ja nopeasti pelaamaan kohti Interin maalia. Puskas on ensimmäisellä puoliajalla jatkuvasti vaarallisenoloinen. Interillä on vaikeuksia saada hyökkäyksiään tuotua riittävän syvälle vastustajan kenttäpuoliskolle, jotta se saisi riittäviä aihoita maalintekoon. Jännällä tavalla toteen käy kaikki ne seikat, joita ennen otteluakin venyteltin: Inter on taktisesti hiotumpi, mutta Puskasilla on pykälän verran enemmän vauhtia ja painon mukanaan tuomaa liike-energiaa rytmiryhmässään. Kotijoukkueen onneksi Puskasin pyssyt ovat vielä talven jäljiltä virittämättä ja unkarilaisten viritelmät lentelevät enimmäkseen Veritaksen parkkipaikoille.

Rummun pauhatessa taisteluparikin tarttuu huiviin ja heiluttelee sitä eurooppalaiseen malliin kentälle päin. Erikoispäivä on erikoispäivä.

Toinen puoliaika on jotain aivan toista. Inter hyökkää kannattajakatsomon päätyyn ja peli kääntyy sinimustille. Pallo liikkuu varmemmin ja pidempinä ketjuina pelaajalta toiselle: Balazs Tothin maali saadaan tutkalle. Benjamin Källman näyttää kaksinkamppailuissa mallia, miten valkopaitoja ravistellaan hihoista ja miten pääpallot pudotellaan omilleen.

Vamos!

Vamos! kuuluu Källmanin äänijänteistä, kun hän on ensin rymistellyt Timo Furuholmin esityöstä Puskasin boksiin ja tällännyt pallon vastustamattomasti etukulmaan. Inter kuuluu eurokentille ja transfermarktin Daavid-Goljat -data lähtee sakkokierroksille. Sekä pelaajat että kannattajat repeävät liitoksistaan, kun kotijoukkueen maalihanat aukeavat.

Edelleenkin kirjoittajalle jää jotenkin epäselväksi, miten Puskasin kani pomppii peräverkkoihin asti, kun peliä olisi enää vartti pelaamatta. Jakub Plsekille pyydys merkataan, mikä on toiseen puoliaikaan peilaten melkoinen rosvosektori, mutta ehkei kuitenkaan ensimmäiseen puoliaikaan ja koko peliin katsoen. Samainen Unkarin töpöhäntä pomppii vielä kerran Interin maalia kohti, mutta sen otsa kolahtaa tolppaan ja Henrik Moisander poimii sen korvista talteen, vaikka tätä ennen tajunnan syövereistä säpsähtelee esiin painajaiskuvia Belgian avausmaalista Huuhkajia vastaan. Jotain samaa tilanteissa on, mutta jälkimmäisessä sentit ovat sinimustien puolella.

Tätä lisää ensi viikolla!

Unkarissa jatketaan nykysäännöillä koko lailla samoista ruuduista, mistä aloitettiinkin. Unelma siitä, että Veritakselle tuodaan tällä kaudella vielä lisääkin euroherkkuja elää ja on voimissaan. Aninkaistenkatukin oli Veritakselle päin kulkiessa auki eli maailmassa tapahtuu yhtä jos toistakin, ja Unkarissahan meillä kulkee.

Viini: suuren maailman rypäleistä