FC Inter Turku 2 – PIF 2: jaksaa, jaksaa

Vielä on läntisen-Suomen kolmosdivaria puolisentoista viikkoa jäljellä. Viilenevät illat ja Pallo-Iirojen dominanssi sarjassa olivat sillä tavalla purreet yleisömassaan, että rauta-aidan takaa sai melko vapaasti hakea oman nojailupaikkansa. Paraisilla futiskausi on ollut kaikin puolin vaikea ja sekä Piffenin ykkös- että kakkosjoukkueet tulevat tasohyppelypelissä putoamaan yhdellä levelillä alaspäin. PIF 2:sen alkuhuuto ei vaikuta olevan luovuttaneen joukkueen alkuhuuto eli jotain viimeisistä peleistä on tarkoitus edelleen hakea.

Jaksaa, 

jaksaa.

Peli aaltoilee aivan alussa kentän molemmissa päädyissä. Inter saa porattua hyökkäyksiään paremmin syvyyteen ja aina vieraiden boksiin asti. Jo viiden minuutin pelin jälkeen Jarkko Kokkala pujottelee boksiin ja koittaa sijoittaa sisäsyrjällään palloa alakulmaan, mutta punaisten veskari Milo Kallio saa kellahdettua pallon eteen.

Inter hallitsee peliä minuutti minuutilta enemmän ja lopuksi pelin kuva vaihtuu jo kevyen dominoinnin puolelle. Piffen pääsee kyllä Interin ensimmäisen prässilinjan läpi, mutta sen jälkeen loppuvat eväät ja liike Interin puolustuslinjan murtamiseen. Pallot jäävät Interin pakkien etupuolelle, mistä Inter painii pallon hyvällä saldolla itselleen ja palauttaa pelin kohti Piffenin maalia. Piffenin Paulus Kopperoinen saa ehkä eniten haastettua Interin puolustuspelaamista, mutta peli vääntyy väkisinkin sellaiseen asentoon, jossa odotetaan Interin maalia.

Paulus Kopperoisen vapari:

Ryan Mahuta kuivaa boksin sisältä painamallaan kudilla kahdenkymmenen minuutin jälkeen vesipisarat Piffenin maalin takatolpan sisäpinnasta. Kopperoinen nokittaa lähettämällä ihan hyvännäköisen yläkulmaa hakevan vaparin, jonka Tino Kangasaho lukee erinomaisesti ja nekkaa pallon päädystä yli. Pian tämän jälkeen Interin Anton Vyyryläinen vääntää itsensä väkevästi laidalta vapaaksi. Vyyryläinen saa käännettyä pallon keskelle ja pienen pystyflipperin päätteeksi Ryan Mahuta survaisee pallon maaliin: 1-0.

Puolen tunnin pelin jälkeen Inter tarjoilee todellisen oppikirjanäytteen. Elmeri Oksanen irroittaa Jose Gilerin oikealta laidalta. Giler petaa syötön takaviistoon, jossa Kokkala päästää pallon ohitseen ja Mahuta pistää sen varmasti pesään: 2-0.

Inter hakee vimmatusti ensimmäisen puoliajan lopussa vielä kolmattakin osumaa, mutta siltä Piffen säästyy. Muistikirjan sinimustilta plus riveiltä löytyy kuitenkin Valentin Purosalon eleettömän varma pelaaminen oikeana pakkina.

Tauon jälkeen kentälle kävelevältä Piffenin Santeri Ripatilta pyydetään hattutemppua. Ihan suoriltaan Ripatti ei siihen sitoudu.  

Ilta on entistä pimeämpi ja pelin painopiste pysyy Piffenin kenttäpuoliskolla. Mahutalla ja Yeesser Barbatalla synkkaa jälleen hyvin, joten vasemman kaistan raiteet eivät missään nimessä pääse ruostumaan umpeen. Tunnin pelin jälkeen Mahuta rynnii määrätietoisesti boksiin ja saa haettua Piffenin puolustukselta sellaisen kontaktin, että erotuomari Vili Lehtovaara viittoo pallon pilkulle. Mahuta pistää pallon rankkarista hieman jorginhomaisesti maalin takarautoihin ja ottaa nimiinsä samalla puhaan hattutempun: 3-0

Ryan Mahutan Jorginhot:

Elmeri Oksanen ottaa selvästi esimerkkiä Mahutasta. Oksanen saa myös koivilleen haastaessaan Piffenin pakkeja oikealla laidalla ja pilkulle mennään. Oksanen valitsee eri kulman, mutta kolauttaa kuitenkin rankkarinsa myös takarautoihin: 4-0 ja pakko todeta, että desibelit eivät Oksasen tai Mahutan maalien jälkeen juurikaan nouse. 

Hiukan ne sentään nousevat, kun Oksanen ja Kokkala pelaavat hienon Piffenin puolustuslinjan jähmettävän seinän boksin vasemmalla laidalla. Oksanen sijoittaa kuvion jälkeen pallon varmasti takanurkkaan: 5-0 ja ilmeisesti valmennukselta oli tullut ohjeistus, että vain erityisen hienoja maaleja saa hehkuttaa. Kellossa 84'.

Elmeri Oksasen rankkari:

Kentän laidalta alkaa kuulua sellaista tajunnanvirtaa, että André Breton hengettömänäkin tuntee varmasti kateudun piston sydämessään. Samaan narratiiviin menee viereisen kentän puolelta tullut tilannetiedustelu, johon pokkana ja itsevarmasti vastataan: peli on 2-2. Piffen tasoitti just.

Ihan tasoihin asti Piffenin ei kuitenkaan pysty punnertamaan, mutta Kopperoinen iskee lisäajalla vielä väkevästi vasemmalta laidalta Interin boksiin ja kaventaa pelin 5-1:een. Niihin lukemiin peli myös päättyy.

Viini: hehkua ja puraisu aidosta absintista

FC Inter Turku 2 – FC TPSu23: sinimustia leivonnaisia

Aurinko tuijotti vaativalla silmällä Turku Energia -areenalle syyskuisessa torstai-illassa. Kumirouhetta olivat tulossa pöllyttämään FC Inter Turku 2 ja FC TPSu23. Reserviderby olisi voinut sekä näkyä että kuulua enemmänkin, mutta jonkinlaista sesonkiväsymystä vaikuttaa olevan kotimaisen futiksen DNA:ssa. Rauta-aitojen taakse löytyy lopulta hyvin porukkaa. Piparia tarjotaan yli organisaatiorajojen ja yleisöstä pärskyy pientä kipinää.

Molemmat joukkueet aloittavat pelin aika varovaisesti. Palloa siirrellään rauhallisesti puolustajalta toiselle eikä raivopäinen prässi kuulu kummankaan joukkueen ensi minuuttien pelisuunnitelmaan. Vieressäni tarjoudutaan yhdelle katsojattarelle leipomaan leivonnaisia. Tarjous kuitenkin hylätään. Interin hyökkäysten syöttöketjut saavat useampia punoksia, mitä suoraviivaisemmin hyökkäävän TPS:n vastaavat. Interin hyökkäyksien lopputulemana on sarja kulmia. Peliä pelataan muutenkin enemmän TPS:n kenttäpuoliskolla, mutta sanalla sanoen, mitään erityisen vaarallisia maalipaikkoja ei kuitenkaan jää kummastakaan päästä kirjoittajan tutkaan. 

Ensimmäinen puoliaika oli tarkkaa ja melko varovaistakin peliä

Syötöt hiukan karkailevat puolin ja toisin. Niistä seuraavat nopeat tilanteen vaihdot keskialueella ovat väliin lupauksia herättäviä, mutta ensimmäisen puoliajan tarinaan ei hirveästi kohokohtia nouse. Peli on tarkkaa ja hieman hermostunutta matalan riskin peliä. Interistä silmään pistää aktiivisesti laidallaan peliä edistävä Ryan Mahuta, kun taas TPS:llä se on Onnipekka Pajula, josta välittyy nälkää kuparisen rikkomiseen. Toisen puoliajan käärmekeitoksia lähdetään hämmentämään 0-0 -tilanteesta.

Tauolla pilvistä koitetaan bongata kuningatar Elisabetistä merkkejä, mutta muodostelmat näyttävät enemmän Prinssi Charlesilta. Saattaa siellä joku nähdä jotain kaalimato -osastoltakin, mutta jätetään tarkemmat analyysit Freudin koulukunnalle.

Kenttä viettää toisella puoliajalla samaan suuntaa kuin ensimmäiselläkin, mikä tarkoittaa sitä, että TPS pääsee pelaamaan alamäkeen. Pallo rullaileekin kertaalleen Interin maaliviivalla, kopsahtaa kerran tolppaan ja putoaa kerran Erik Holopaisen toimesta rimaan, mutta perille asti se ei löydä. 

TPS:n hyvä ote pelistä lähtee lipsumaan, kun Inter saa boksin takaa lupaavan oloisesta rouhetontista paikan. Pallon taakse astelee Mahuta, jonka sijoitus leijailee muurin ohi ja pamahtaa Lauri Järvisen näppien kautta maaliin. Mahutan ja muun rytmiryhmän tuuletuksessa on sellaista kipinää, jota derbyssä kuuluukin olla.

Ryan Mahutan vapari ja tuuletukset

Maalin jälkeen ottelu taas tasaantuu. Tosin TPS on edelleen enemmän pallossa ja Inter vastaisku linjalla. Viinipullon verran on elohopeaa pudoteltu aikaa mittaavaan astiaan, kun Elmeri Oksanen haistaa hyvin TPS:n puolustuksen hassaaman avauksen. Nopean vastaiskun sijaan Oksanen lennättää pallon tyylikkäästi maalistaan reippaasti ulkona olevan Järvisen yli ja peli on 2-0.  Inter pääsee kudin etäisyydestä johtuen tuulettelemaan sellaiselle sektorille kenttää, että sinne ehtii Tino Kangasahokin mukavasti riemuitsemaan ja hänen  palatessaan tuskin tarvitsee ottaa ylimääräistä huikkaa Hart-Sportista.

Loppunahinat ja reserviderbyjen valtikka vaihtoon

Tavallaan peli vaikuttaa paketoidulta, mutta eihän se ole, sillä yksi kulma repsottaa vielä. TPS:n Zegy Abdallah saa maalinedushässäkän päätteeksi pistettyä pallon Kangasahon taakse ja jostain päin kenttää huudahdetaan, että matsia olisi viisi minuuttia jäljellä. Se ei riitä yhtä nahistelua ja niskaan räimivää syysadetta lukuun ottamatta mihinkään. Inter voittaa. Yläkentällä keväällä hukattu reserviderbyjen valtikkaa siirtyy sinimustalle kuningashuoneelle ja siellä se pysyy vähintään pitkän talven yli 

Viini: makea Portviini 

VG-62 – FC Inter Turku 2: keisarin murheita

Ruhtinaskunnan arkiviikon päätöspäivä toi Kuparivuorelle vieraita Turusta. VG-62:lla oli allaan pari heikompaa matsia, kun taas FC Inter Turku 2 pääsi ponnistamaan toistaiseksi kauden parhaan matsinsa päältä. Naantalilaiset pöllyttelivät ennakoissaan parin viikoin takaisen juhlaottelunsa höyryjä. Yleisöä ei samoissa määrin löydä Kuparivuoren katsomon orrelle, vaikka ääneen kannustusta kuuluukin ottelun tiimellyksessä parikin kertaa.

Kenties kotijoukkue häpeilee ottelun alkupuolella kentän tilkkutäkkimäistä olemusta, sillä sillä on reippaanlaisesti karstaa moottorissaan. Koppurainen nurmi vie tempoa Interin pelistä, mutta se pysyy silti hyvin pallossa ja pakottaa VG-62:n vastaanottavalle kannalle. Parin minuutin jälkeen Jarkko Kokkalan puolen vaihto tavoittaa Ryan Mahutan, joka pistää yhden pakin vipuun ja painaa pallon alakulmaan: 0-1

Ryan Mahutalle Kuparivuoren tilkkutäkki ei ollut ongelma

Minuutti kuluu edellisestä, kun Kokkala hakee Mohammed Bakkarilta seinän itselleen, mutta Riku Tanila poimii kävyn. Kokkala on kohta puolin jälleen xG -sektoreilla, mutta kuti karkaa yli. Kaikki on käynyt niin nopeasti, että katsomossakin ihmetellään

”Ai noi teki jo maalin vai?”

”Taistele VG”, ei ihan heti pure pelin DNA:han vaan Inter jatkaa vaarallisennäköisiä hyökkäyksiään, kun taas kotijoukkueen vyöryttämät hyökkäykset sulavat kerta toisensa jälkeen kuin aavikolle karanneet lumipallot. Bakkarin sisäkierteinen kuti suhahtaa yläkulman yli. Ehkä se triggeröi VG-62:n pelissä jotain, sillä se alkaa hiljalleen napsimaan kaksinkamppailuja nimiinsä ja neppaa siten itsensä mukaan pelilaudalle. Puolisen tuntia se otti ennen kuin Interin veskari Valtteri Inkeroinenkin pääsi venyttelemään lihassyitään.

Naantalilaisten harmiksi Kokkala on edelleen liukkaalla pinnalla liikenteessä ja Kokkala pyöräyttää itsensä VG-62:n puolustukselta irti. Kokkalan jalasta pallo lähtee jälleen Mahutalle, joka ei epäröi tahi erehdy läpiajossaan: 0-2 ja kellossa 38'. VG-62 ei varsinaisesti lannistu takaiskusta, vaan oivallus siitä, että se pystyy fyysisyydellään haastamaan Interiä pitää sen pelin pirrassa mukana. Tauko koittaa 0-2 -lukemissa.

Tauolla suitsutetaan buffettia, pallopojista saa jokaikinen kuulla nimensä kuuluttajan mikistä ja sekä erityismaininta että aplodit lähtevät kahdeksan vuotta täyttäneelle ”Köstille”.

Markus Arsalo säätää tähtäintä ennen osumaansa

VG-62 tulee hyvin myös toiselle puoliajalle. Tunnin pelin kohdalla pallo pyörii Interin maaliviivan läheisyydessä ja kotijoukkueen pelaajien mukaan se käväisee myös sisällä. Tästä ollaan erimieltä kuin tiukassa parisuhdekeskustelussa konsanaan ja tuomaristohan asiasta päättää: edelleen 0-2. Ei käynyt sisällä.

Edellisestä kello ehtii tikata muutaman minuutin, kun Markus Arsalon väläyttää sekä pelisilmää että potkutekniikkaa samassa kohtauksessa. VG-62:n pelaajien hakiessa vielä rupatteluseuraa erotuomari Einari Sariosta sinkoaa Arsalo vaparin palttiarallaa 35-40:stä metristä Tanilan vartioiman maalin yläpussukkaan: 0-3 ja kakku alkaa olla taputeltu. Arsalon vaparin paljastaa katsomosta kourallisen Inter -ihmisiä eli Raision läpi ihmisiä sniikkailevilla salakuljettajilla on taas ollut tilipäivä.

Kokkala lukee minuutti Arsalon neronleimauksen jälkeen hyvin peliä ja ryöstää pallon VG-62:n pakeilta. Maali jää edelleenkin tekemättä, mutta tämän matsin perusteella en vaihtaisi Kokkalaa läntisen kolmosdivarin "fantasyssä" pois kentältä, sillä maaleja on takuuvarmasti vielä tulossa.

Ottelussa mitataan vastoin odotuksia vielä uusi helle-ennätys. Keskikentällä ja varsinaisen pelitilanteen ulkopuolella kopsahtaa Mirco Petterson nurin. Tilanne menee sekä kirjoittajalta että tuomaristolta ohi, mutta äänenpainojen perusteella se palaa erittäin selkeänä Interin vaihtopenkin verkkokalvoille. Hetki pelissä sitten potkitaan enemmän tai vähemmän kaikkea, mikä liikkuu ja keltaista kaivetaan taskusta. Sario saa lopulta hiukan rauhoitettua peliä kertaamalla sen, että enää olisi 5 minuuttia matsia jäljellä ja tokkopa kukaan haluaa enää paareissa lähteä viikonlopun viettoon.

Näkemysten vaihtoa

Juuso Enbuska tintta pelin vielä 0-4:ään ja juuri ennen päätösvihellystä Inter meinaa tintata vielä nollavitosen tauluun. Peli päättyy kuitenkin Tanilan paraatipelastukseen. Aurinkovaltakunnan keisari tuskin kääntää silti peukaloaan taivasta kohti.

Viini: juhlaottelun rääppijäisviini

FC Inter Turku 2 – FC Åland: melkein Valioliigaa

Turku Energia Areenalle saapui vieraita saarelta. Tosin vierasjoukkueen pelipaidan kuosi kirvoitti useammankin kysymyksen siitä, että onko vastustaja sittenkin tepsi. Soppaan, kun lisättiin vielä se, että FC Åland pelaa kotiottelunsa tyypillisesti sinimustissa peliasuissa, niin spekuloitavaa riitti.

Interillä oli peli ja pallo hallussa Turku Energia Areenalla

Palloliiton sivuilta tiirattuna Interillä oli erittäin vahva nippu kasassa. Perusrungon lisäksi listalle oli piirretty uutta hankintaa Tobias Fagerströmiä, pitkästä loukkaantumisesta toipuvaa liigajyrää Juuso Hämäläistä ja lisäkuorrutteena vielä Ryan Mahutaa.

FC Åland lähettää oman viestinsä kotijoukkueen suuntaan heti aloituksesta. Se ryhmittää kasan pelaajia vasemmalle laidalle ja viskaa pallon aloituksesta kohti vasenta laitaa: tänään tullaan kovaa. Interin Fagerstöm puolestaan pehmittää heti alussa oman laitansa hippakaveria ronskilla taklauksella ja pitkällä tuijotuksella. Fagerströmille siunaantuu myös ottelun alussa avopaikka, mutta palloa pyörähtää jalkapöydältä keittiön puolelle.

Alkutörmäilyissä yksi saarelainen jää pötköttämään Interin boksiin.

”Menikö kärpänen suuhun”, kaikuu katsomosta, jossa ollaan myös tosissaan liikenteessä.

Peli on sanalla sanoen molempiin suuntaan erittäin hyvää. Molemmat joukkueet murtavat vastustajan linjoja hyvillä syöttökombinaatioilla. Tempo on reipasta ja pelin aaltoilu lisää ottelun viihteellisyyttä. Inter suojaa oman puolustuskolmanneksensa paremmin, mitä FC Åland, mikä tekee Interistä pykälää paremman kokonaisuuden.

Kello ei ole tikannut aivan kymmentä minuuttia, kun Valentin Purosalo heittää todellisen nappikeskityksen Interin hyökkäyksen keskustassa väkevästi punnertaneelle Jarkko Kokkalalle. Kokkala ei saa puskuun ihan riittävästi tarkkuutta, joten Ålandin Otto Hautamo saa käpälänsä pallon ja maaliviivan väliin.

Parinkymmenen minuutin pelin jälkeen Inter pelaa mainion hyökkäyksen, joka lähtee Juuso Hämäläisen tarkasta pitkästä syötöstä Fagerströmille oikeaan laitaan. Fagerström pelaa boksiin, josta pallo kierrätetään vielä vasempaan laitaan Kokkalalle. Kokkala tarjoilee herkkupalan herkkupaikkaan keskelle, josta Aron Valavaara työntää sen uuniin: 1-0 ja olihan hienosti rakennettu maali.

Fagerströmille siunaantuu pian Interin ensimmäisen maalin jälkeen paikka lisätä vaunuja voittojunaan, mutta kuti karkaa takakulman ohi. Katsomosta suitsitaan toisella kotimaisella kentän suuntaan sitä, että kolmas yritys menee. Ennen potentiaalista kolmatta yritystä Fagerström karkaa taas laidaltaan ja petaa paikan Kokkalalle, joka viimeistelee lähietäisyydeltä: 2-0 ja hypoteettisella valotaululla varttisatanen.

Tobias Fagerström oli aktiivinen laidallaan

Interin Tino Kangasaho koppaa etukulmasta Jimmi Bruhnin napakan kudin ennen kuin peli päästetään tauolle (BING: timpuri55).

Toinen puoliaika lähtee myös vauhdilla liikenteeseen. Kentälle vaihdettu Ryan Mahuta on heti ottelun alussa pahan teossa FC Ålandin maalilla, mutta ensimmäinen kepponen ei vielä onnistu. Toinen onnistuu: Mahuta saa oikealta laidalta nappikeskityksen (arvelen että Purosalolta, mutta voi mennä väärinkin) ja pingottaa pallon taakse sen verran säkenöivää voimaa ja kirurgista tarkuutaa, että peli pyörähtää 0-3:een. ”Valotaululla” 50’.

Peliin napsahtaa muutama lämpöaste lisää. Inter hallitsee edelleen hienoisesti ja vieraat purkavat turhautumista tuomaristonkin suuntaan. Tarmokas ”Höpö, höpö” avustavan hönkäisemänä hiljentää yhden pitkäksi venyvän vuoropuhelun.

Mahutan ja Yeesser Barbatan iloista yhteispeliä vasemmalla laidalla on kiva seurata. Tosin Barbatan säälimätön kenttäpreesens kirvoittaa katsomosta sellaisenkin mietteen, että mahtaako Barbata kerätä vastustajiltaan pelin jälkeen suojelurahaa. Tälle tutkintalinjalle ei bloginkaan toimitus uskalla lähteä.

Tilanteeseen ei tiettävästi liity mitään arkaluontoista rahaliikennettä

70 minuutin kohdilla Hautamo onnistuu venyttämään koipensa läpikaranneen Kokkalan kudin eteen. Pian tämän jälkeen FC Ålandin Linus Gustaffsonin puolivolley kolahtaa tolppaan. Pientä hämmennystä ehtii vielä herättämään Elias Erikssonin keltainen kortti, joka joissain muistiinpanoissa oli Erikssonin toinen. Eriksson jatkaa kentällä.

Inter voittaa 3-0 ja kirjoittajan silmään kauden parhaalla pelillään. Ottelun taso on jättänyt jäljen myös yleisöön. Vapaasti mukaillen ”ei ihan Valioliigaa, mutta parempaa kuin mikään Veikkausliigaottelu. Jos porukka tietäisi tästä, niin täällähän olisi tuhansia katsojia”. Sana lähtee kiirimään eli seuraavaan Interin reservien matsiin kannattaa tulla ajoissa, jos meinaa rauta-aidan viereen mahtua.

Jarkko Kokkala oli yksi Interin monista onnistujista

Viini: sesongin parasta

FC Inter Turku 2-MaPS: toinen puoli tarinasta

Painelemme Kupittaalle suoraan perhefutiksesta. Vastuuvalmentaja kehaisee taisteluparin liikunnallisuutta ja vihjaisee syksymmällä alkavasta joukkuetoiminnasta. Keli hellii ja Cittarista haetut jäätelöt ehtivät jo hieman sulaa ennen kuin löydämme oman rakosen rauta-aidan takaa. Montaa vapaata tonttia ei ollut jäljellä, joten Interin ressujen ja MaPS:n peli on liikuttanut porukkaa. Huikkaan vanhalta valmentajaltani pelitilannetta, ja kun kuulen sen olevan 2-2, niin hieman pistää sydämestä. Olemme tainneet missata klassikkoa enteilevän ensimmäisen puoliajan.

Pelaajat saapuvat kentälle ja toisen puoliajan alussa painetaan vauhdilla päästä päähän. Inter rakentaa hyökkäyksiään pidempien syöttöketjujen kautta. MaPS pelaa suoraviivaisemmin ja paiskoo painipalloja Interin puolustuksen selustaan. Vieraiden pelisuunnitelmaan on häijyn peliotteen lisäksi piirretty viivoja vasempaan laitaan, sillä peliä avataan lähes järjestäen vasemman kautta. Inter ei myöskään kursaile käyttää vasenta laitaansa, jossa Yeesser Barbata ja Ryan Mahuta puivat tekonurmea.

Yeesser Barbata-Ryan Mahuta -akseli oli paljon pallossa

Tunnin kohdalla Elmeri Oksanen käy tökkäämässä riparista pallon maaliin, mutta tilanne on paitsio. MaPS:n toisen puoliajan kenties paras paikka on Niclas Forssin paristakympistä lähtevä vapari, jonka eteen Valtteri Inkeroinen saa venytettyä tiikerinsä. 

Ote siirtyy hiljalleen Interille, mutta kokenut MaPS ei tästä hätäänny, vaan se lähtee imemään korostetun fyysisellä pelillä peli-iloa Interiltä pois. Sinänsä MaPS:n pelitapa on ihan älykäs, koska vähän myöhässäkin tulleet kopsut kestävät siinä määrin erotuomari Jesse Salon linjaa, että Salo ei ota niihin kovin väkevästi kantaa. Saman aikaan Interillä menee tietty kiintiö energiasta tilien tasoitteluun. Tämä kurvi sopii paremmin vieraiden ajotapaan.

Kuumaa oli sekä kelin että pelin puolesta

-Kiviä, kiviä, kuuluu jo kaksi maalia tehneen Aatu Hagelbergin suusta, kun Mahuta pyyhkäistään aika reippaalla luudalla kumirouheeseen

Mohammed Bakkar, jonka lämpövastuksiin oltiin myös saatu ajettua vaihtovirtaa, kokeilee vajaa varttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä hieman kauempaa Henri Forsströmin viretilaa, mutta kuti suhahtaa niukasti ohi. Vieressä sekä Interin että MaPS:n kannattajat heittävät hyvässä hengessä toisilleen herjaa pelin kulusta. Vaihdosta sisään tullut Jarkko Kokkala saa pallon boksiin ja pyörähtää vapaaksi, mutta Forsström peittää kudin. MaPS jää loppua kohti aika lailla erikoistilanteidensa varaan.

MaPS sai parhaat aihionsa toisella puoliajalla erikoistilanteista

Lopulta sitten keittovesi loppuu kattilasta ja mannapuuro hitsaantuu tefloniin. Mahutan ja Oksasen palloralli päättyy laidalle siihen, kun Oksanen nuijitaan takaraivosta tantereeseen. Salo ei näe tässä kortin arvoista rikettä, mikä triggeröi Mahutaa siihen malliin, että punakortti nousee. Seuraa antiikista tuttu yhteen kokoontuminen, jossa demokraattista päätöstä asioiden laidasta ei ilmeisesti synny, sillä pian kokouksen päätyttyä MaPS:n Joni-Petteri Malka pyyhkäisee Interin pelaajan nurin ja toinen keltainen tasoittaa pelin 10 vs. 10 -matsiksi. Tuomariston selkeämmällä linjan vedolla peli olisi ollut mahdollista päättää myös 11 vs. 11 -versiona, mutta viihdebisneksessähän tässä ollaan.

Pelin puimista antiikin Kreikan malliin

Jotenkin peli tunneskaalaan olisi sopinut vielä jomman kumman joukkueen voittomaali, mutta niin syvältä ei tänään kuitenkaan kuopata. Pelin päättyessä tantereeseen lentää säärisuojaa ja sykkeitä tasoitellaan varmasti hetki sekä yleisön että kenttäpelaajien osalta. Kuuma ilta ja kuuma peli päättyvät 2-2 -lukemiin.

Viini:hehkuviini

FC Inter-KTP: futista ja viiniä Veritaksella

Arpa ei osu blogiin. Pankkikortti käy kuitenkin maksutapana ja niinpä nappaan taisteluparin lastenistuimeen, ja suuntaamme Veritakselle. KTP:n olimmekin nähneet viime kaudella TPS:n divarireissun varmistaneessa ottelussa. Ehkä hieman tästä heijastellen taistelupari kysyy

-Pelaako siellä kaksi meidän suosikkijoukkuettamme?

On siinä tietysti omaa gloriaansa, kun kävelemme tutun kolmen sukupolven trion kanssa punaisia mattoja pitkin stadionravintolaan vievälle hissille. Lähinnä jännittää kuitenkin se, että näkeekö ravintolasta kentälle, ja näkeehän sieltä. Ravintolassa on väljää ja kaikilta pöydiltä pääsee ikkunan viereen. Ovet myös avataan sitä varten, että äänet tulee läpi. Toki on siinä taas saavillinen ironiaa, että ravintolan ulkopuoliset penkit ovat no-go -zonella, mutta minkäs teet. Kuluneen viikon aikana useampikin vaikutusvaltainen henkilö on liputtanut urheilutapahtumien eriarvoista asemaa esimerkiksi ravintoloihin verrattuna, mutta toistaiseksi homma on mennyt ainakin Turun osalta enemmän tai vähemmän irtopisteiden kalasteluksi. Tilanne olisi lähinnä koominen, mikäli urheiluseurat kylpisivät rahassa, mutta koska näin ei ole, niin tragikoomisen puolelle menee.

Futista ja viiniä Veritaksella

Stadionin toisesta päädystä helähtää tutut Interin kannattajien kannatuslaulut. Aitauksen taakse on tuotu oma siirrettävä katsomo, koska miksi ei, mutta ilmeisesti jonkinlaisen poliisioperaation myötä viritelmä puretaan. Ainoastaan Armadan lippu jää roikkumaan esille ja sen jälkeen näköyhteyksiä kentälle haetaan päädystä, mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Veritaksen katsomoon otettiin kymmenen katsojaa

Veritaksella pelattiin myös jalkapalloa. FC Inter ottaa pallonhallinnan ja pelin haltuunsa heti alussa. KTP on myös pelissä hyvin mukana. Satamakaupungin vihreät vaikuttavat toteuttavan puolustuspelissä selkeää suunnitelmaa. KTP muistuttaa identiteetiltään jopa hiukan perinteistä Honkaa, ja ilmeisesti selkeä pelisuunnitelma on merkittävä syy sille, miksi KTP:n tulostaso on odotettua parempi.

Pallonhallinnasta huolimatta Interin huippupaikat jäävät ensimmäisellä puoliajalla Jesper Engströmin blokattuun kutiin ja Timo Furuholmin rangaistuspilkun kohdalta lähettämään puskuun. KTP:n vastaiskuissa on enemmän aihoita, mitä ne tulouttavat, sillä vapauttavien syöttöjen sijaan, palloa jäädään muutaman kerran kuljettelemaan. Inter vastaprässää myös tavallista hanakammin, mikä osaltaan hyydyttää KTP:n hyökkäyksiin lähtöjä.

Ottelu ottaa hiukan ekstrakierroksia, koska sekä Interin että KTP:n pelaajilla on vaikeuksia löytää punaista lankaa tuomareiden linjasta, mutta puoliajan kahvit ja erittäin herkulliset suklaakakut haetaan 0-0 -tilanteessa.

Inter painaa päälle heti toisen puoliajan alussa ja maali roikkuu alkukesän mukavassa ilmanalassa. Ennusmerkit realisoituvat, kun Jesper Engström pääse rauhassa laidaltaa kuljettelemaan ja saa hyvin aikaa asetella jalkaa pallon taakse. Lopputuotteena on kaunis takatolpalle kaartava koukun muodon piirtävä keskitys, jonka koko kauden väkevää preesensiä ilmentänyt Benjamin Källman toimittaa KTP:n maaliin. Pelin kuvan kannalta KTP:n kupla puhkeaa ja sen täyttyy ottaa uudenlainen asento matsiin.

FC Inter juhlimassa 1-0 maalia

Iltapäivän tuulet kääntyvät pian idän suuntaan, kun Juuso Hämäläinen nykäisee Aleksi Tarvosen nurin ja Ville Nevalainen osoittaa värimaailmassa liikennevalojen ylintä silmää. KTP ottaa ylivoimastaan heti ilon irti ja vääntää pallonhallinnan itselleen. Keskitysten lisäksi se saa pelattua fiksuja pystypalloja Interin boksiin ja sitä kautta luomaan uhkaa. KTP:stä nopealiikkeinen Alain Ebwelle vaikuttaa sellaiselta hyrrältä, joka saattaisi jotain pelin lopputulokseen pyöräyttää. Inter ehtii varioimaan alivoimalla kahden ja kolmen keskuspuolustajan systeemiä. Hyökkäyksessä siirrytään reilusti varatankin puolelle.

José Riveiron vaihdot osuvat sikäli nappiin, että kentälle kipittäneet Matias Ojala ja Ryan Mahuta muodostavat sellaisen akselin, jolla paineen alta hyökkäyksiä päästään edes silloin tällöin tuomaan. Lisäajalla Mahuta tökkää pallon kulmasta lyhyenä Ojalalle. Maalilla ei ole käytännössä ketään, joten Ojala tikkaa itse KTP:n maalia kohti ja erinäisten kimmokkeiden jälkeen tökkää kuin tökkääkin pallon maaliin. Peli ratkeaa siihen, vaikka Antti Mäkijärvi jysäyttää lisäajalla vielä komealla kiiturilla kavennuksen. Peli on kuitenkin jo niikseen lisäajalla ja lisäajan lisäajalla, että unohdan itse kertaalleen kavennuksen Veritaksen parkkipaikalla ja myöskin taistelupari unohtaa sen kotona, kun tulosta kysytään. Inter sarjan kärkeen, KTP:lle posia peli-ilmeestä ja AVI:lle tsemppiä, jotta seuraaviin koti- ja vieraspeleihin pääsisi turvallisesti ihan perinteisellä meiningillä.

Videon vuorovaikutus onnistuu myös aidan takaa

Viini: ravintolakattaukseen kuuluva talon punainen