Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste SC Wolves. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste SC Wolves. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. lokakuuta 2020

FC Inter 2 – SC Wolves: enemmän kuin karvan verran karvas

FC Inter Turku 2 johtaa matsia 1-0, kun kiipeämme Cup -pettymyksen perään kahvin ja pillimehun kanssa Kupittaa 5:sen katsomoon. Samassa katsomossa on kourallinen vierasjoukkueen mukana matkanneita ihmisiä. Kannattajissa on sellaista eletyn elämän tummentamaa auraa, mikä toisaalta sopii sarjajumboksi jääneiden Paraisten susien sävelmään.

Pelin henki oli selvä. Interin piti kuskata ensin palloa maaliin ja sitten keskiympyrään.


SC Wolves näyttää tulleen hyvällä jalalla otteluun eli mitään läpihuutojuttua ei kotijoukkueelle ole tarjolla. Erityisesti kapteeni Sampo Niinimaa pelaa väkevästi ja tämä antanee liimapintaa myös muun joukkueen painille.

Inter hallitsi peliä, mutta Wolves ei tullut antamaan mitään ilmaiseksi


Vartin pelin jälkeen Jasper Yrjas kääntää pallon keskellä vapaana askeltavalle Luka Leskiselle, joka pussittaa illan toisen ja Interin nousukarsintajuna vaikuttaa olevan aikataulussaan. Jossain näillä main palloliiton tulospalvelu sakkaa ja kuulumiset Sauvosta jäävät puhelinyhteyksien varaan. Peli aaltoilee ja molemmilla joukkueilla on omat tonttinsa. Wolves on olosuhteisiin nähden jopa yllättävän hyvä.

Veritaksen Cup -ottelusta vaeltaa myös isompi joukko sinimustien kannattajia ja tutut chäntit kaikuvat Kupittaalla. Elementit Interin nousukarsintaan porskuttamiselle vaikuttavat olevan kohdillaan. Siksi hassattu kahdella nollaa vastaan tilanne ei tässä kohtaa vielä tunnu kohtalokkaalta. Tauolle mennään Interin 2-0 johdossa.

Heti toisen puoliajan alkuun Anton Lindqvist tekee Interin kolmannen maalin ja käy heittämässä näyttävät tuuletukset Interin kannattajakatsomon edessä. Wolves jää enemmän puolustusasetelmiin eikä se luo samanlaista hyökkäysuhkaa kuin ensimmäisellä puoliajalla

Kannatus oli koko päivän hyvää, mutta futispäivä ei ollut sinimusta


Puhelimet piippaavat. Peimari johtaa myös kolmella maalilla eli loppuun asti on pelattava. Inter hukkaa toisen 2 vs 0 tilanteen. Draama alkaa nyt rakentumaan aivan eri tavalla. Interin hyökkäyspeli yskii ja Wolvesin puolustuslinjaa vahtivalla rajamiehellä riittää liputettavaa. Katsomosta huudellaan Interin vaihtokoppiin ensin 5-1 maalia ja pian perään 6-1 -maalia. Tilanne on siis tasan.


Paraisten susien askellusta


Kotiyleisö vetäytyy syvemmälle kauluksiensa sisään. Joko Euran ”kunnanjohtaja” on päättänyt langettaa kirouksensa turkulaisen jalkapallon päälle tai sitten Euran pelimiehet ovat jääneet peltotöihin. Peimari pistää ringettelukemat taululle ja tekee jo seitsemännen maalin. Yleisöstä huikataan myös vääräksi huhuksi paljastuva kahdeksas maali. Inter pääsee hyvillä keskikentän avauksilla susilauman laitoihin linjojen taakse, mutta laadukkaita maalipaikkoja ei näistä kehkeydy.


Inter haki loppuun asti lisämaaleja.


Puoli minuuttia on peliä jäljellä, kun koti- ja vierasjoukkueen valmentajat sanailevat hyvässä hengessä. Linjatuomarikin kuittaa keskustelun väliin, että ”se on tepsi -fani” ennen kuin saa viimeisen täyslaidallisen niskaansa siitä, ettei tuomaristo anna enempää lisäaikaa. Jäähtyvässä illassa sinimustat vesivärit sekoittuvat toisiinsa ja maalaavat illan harmaaksi. Toki täytyy olla kiitollinen siitä, että Turussa ollaan näissä kauden huipentavissa matseissa mukana.

Peimari United jatkaa yhden maalin erolla jatkokarsintaan. Tutun kanssa vaihdetaan vielä matsin jälkeen sananen siitä, että täytyy varmaan siirtyä siihen futisseuraajien ryhmään, joka katsoo vain Valioliiga- ja Mestareiden liiga ja lopettaa täällä kentän laidoilla paleleminen. Mutta ei. Emme me näin tee, vaikka Leedsin matsi on illassa ainoa, joka ei lipsahda futispettymyksen puolelle.

Viinikuvaus: juhlat siirretty. Palautetaan tuotteet toimitusehtojen mukaisesti takaisin myyjälle.


lauantai 5. syyskuuta 2020

Stade de Louis II:lla: VG-62- SC Wolves

Monacon eli Naantalin ruhtinaskuntaan pääsee ilman erillistä rajatarkistusta. Uutta asvalttia on hetken painettu Turun ja Naantalin väliin. Hummamiesten uutistoimistosta tiedetään kertoa, että projekti on viivästynyt, koska asvalttiseokseen sopivia kultahippuja on huonosti saatavilla.

Stade Louis II:n eli Naantalin Kuparivuoren kenttä avautuu idylliseen maisemaan. Nurmi vaikuttaa olevan priimaa ja kuten vieressä istuvan selvästi pitkän linjan VG:läisen puheenparresta poimin: luonnon nurmi on ainoa oikea pelialusta. Buffetissa kaikki maksaa euron ja kausikorttilaisille ei sitäkään. Otteluun oli toivottavasti vapaa pääsy ja, jos ei ollut, niin laskun saa laittaa perästä.



Idyllinen Kuparivuori ja pikkupojankokoinen pala futiskulttuuria Paraisilta



Euran Wembleyn reissun jälkeen oli sellainen tunne, että ruhtinaskunnan puoli tarinasta jäi hiukan aurinkolasikatsomon katveeseen. Samaan aikaan kiinnosti todeta se, miksi vastustaja Paraisten SC Wolves kyntää ilman pinnan pinnaa läntisen-Suomen kolmosessa. Niinpä könyämme koko perheen voimin puisen pääkatsomon orrelle ratkomaan päivän futismysteereitä.

Matsi alkaa tunnustellen. VG-62:n kapteeni Eetu Leppänen peräänkuuluttaa samanlaista starttia, mitä Eurassakin. Naantalin mustakeltaiset näyttävät avaavan 4-2-3-1 -tyyppisellä muodostelmalla. Wolvesista henkii se, että he lähtevät edelleen voittamaan, vaikka tämän kauden matka on käynyt toistuvien piikkimattojen yli. Molemmat joukkueet jättävät prässihikotukset Bielsalle koulukuntineen ja pyrkivät tiiviillä muodolla pakottamaan vastustajan pallon menetyksiin. VG-62 on pykälän verran pelaavampi joukkue, kun taas Wolves lähettää herkemmin pitkiä divaripalloja naantalilaisten puolustuksen selustaan.

VG-62:n hyökkääjä liikkuvat fiksusti ja sen keskikenttä on myös koko ajan hajulla, mitä hyökkääjät tekevät. Siksikin VG:62:n maali alkaa nykimään jo pian muodollisten tunnusteluiden päättyessä.  Tappioputken taakka lähtee pian paistamaan vierasjoukkueessa. Turhautumisen tunnetta jaetaan erityisesti tuomarin kanssa. Tässä kohtaa fiksummat olisivat jo lyöneet vetoa vierasjoukkueen punakortin puolesta.


VG-62 taisi hyökkäyspään pelaamisen


Wolves saa vyörytettyä tilanteitaan kulmiksi asti, mutta VG-62:n puolustus painii jälleen kulmat ja keskitykset toisaalle.  Kello kilkkaa pariakymmentä minuuttia, kun hieman Suomi-Wales -tyyliin Wolvesin puolustus kadottaa muotonsa. Veli Hartola saa pallon puolustuksen taskuun ja ajaa kohti maalia. Näyttää jo, että Hartola taittaa itsensä hieman pieneen kulmaan, mutta takakulmaan ryömii laadukas kuti ja VG-62 siirtyy 1-0 johtoon. Pitkän linjan VG:läinen kuittaa kaverilleen, että tämä olisi varmaan painanut kärkkärillä tuossa tilanteessa. Kaveri myöntää tämän, mutta toteaa myös, että maalin se olisi mennyt. Maalivahti olisi vain ollut ihmeissään, miten pallo olisi niin nopeasti suhahtanut ohitse.

Ottelu alkaa hakemaan lopullisia uomiaan, kun Wolvesin puolustushassin jälkeen Niklas Aalto napauttaa VG-62:n hyökkääjän nurin. Tuomari nostaa keltaisen, joka on Aallolle laatuaan toinen. Kuparivuori kasvaa Susille Mont Agelin mittoihin kiivettäväksi. Pelin ilme ei ensimmäisen puoliajan osalta ulosajon jälkeen hirveästi muutu. Mahdolliset kerrannaisvaikutukset siirtyvät tuonnemmaksi. Aurinko käväisee kesäisen lämpimänä Kuparivuorella.


Punakorttia kaivetaan


Videolla SC Wolvesin maalivahti Saku Suominen nappaa ylläolevaa tilannetta seuranneen vaparin



Toisen puoliajan alussa VG-62 paketoi pelin. Veli Hartola löydetään tällä kertaa rangaistusalueen rajoilta, josta hän heittää kauniisti sisäänpäin kiertävän pallon oikeaan yläkulmaan. Pari minuuttia tästä Leppänen on läpi ja tyylittelee pallon takakulman alasektoriin. Susien päät painuvat ja turkki vettyy.


Toinen puoliaika oli kotijoukkueen juhlaa


Vaihdosta sisään tullut Roni Lehmuskoski napauttaa naantalilaisille vielä yhden. Viimeistään tämän jälkeen ottelu menee aika lailla pelailuksi. Puolustussuuntaan juoksijoita kysyttäessä ei kummaankaan rivistöstä montaa kättä nouse pystyyn. Kulmapotkujen sijaan vieraat keräävät keltakortteja. Kenties juuri kulmapotkut ovat se erikoiskortti, mikä Wolvesin kannattaa tällä kaudella vielä koittaa kääntää.


SC Wolves ei ujostellut pitkienkään pallojen kanssa, mutta VG-62:n puolustus hoiti ne mallikkaasti.

Vierasjoukkue ja tuomaristo eivät löytäneet yhteistä säveltä.


Molemmat joukkueet saavat vielä omat maalipaikkansa, mutta terävyys on ottelusta jo haihtunut. VG-62 voittaa ja on orastavassa voittoputkessa kiinni kauden harppoessa kohti ratkaisuotteluita. Pitkänlinjalaiset olivat jo hetkeä aiemmin lähteneet omaan matsiin ja sen jälkeen valmistautumaan Suomi-Ruotsi -maaotteluun. Tältä aamupäivältä peli on jo hetken aikaa ollut selvä.

Viinikuvaus: tännekin sopisi jotain Mallasseppien takomaa