HIFK-FC Inter Turku: show must go on

Lähikaupasta löytyy sinimusta turvaistuin. Se pääsee heti koeajoon, kun suuntaamme länsi-Suomesta itään ja Boltille. HIFK:n ja FC Inter Turun matsin ympärillä kuhisi. Roman Eremenkon paluu kotimaan kentille toi lisäjengaa otteluun ja samaan aikaan sekä HIFK että Inter olivat, jos eivät pakkovoiton, niin ainakin melko pakollisen voiton edessä. Stadin Kingit pitävät hyvää mekkalaa ottelun alussa. Sinimustien kannattajia on kourallinen näkyvästi liikenteessä ja toinen kourallinen paljastaa itsensä ottelun päätyttyä. HIFK:n ja Interin kohtaamiset ovat jo pidemmän aikaa menneet niin hyvässä kuin pahassa nelikentän viihteellisempään kulmaan eikä tämäkään ottelu tule katkaisemaan sitä ketjua.

Peli starttailee melko tasaisissa merkeissä. Interin syöttöketjut vaikuttavat olevan pykälää pidempiä ja suunnitelmallisempia kuin HIFK:n. Eremenkoja on punapaitojen keskikentällä kaksi. Romanilla ei tahdit osu vielä joukkueen muun liikkeen kanssa yhteen, joten ihmetekojen aika ei ole vielä. Inter oli muovannut kokoonpanoaan hiukan uusiksi. Silmiinpistävin muutos lienee Matias Tammisen siirtäminen hyökkäyksen piikkiin ja sanalla sanoen se, miten Tamminen kontrolloi palloa ja luo peliä edistävällä tavalla vaihtoehtoja Interin hyökkäyksille, on huojentavaa seurattavaa.

Roman Eremenkon paluu ei siivittänyt HIFKiä pisteille

Ottelun polttopiste saavutetaan jo parinkymmenen minuutin jälkeen. Rodrigo Arciero ja Michael Bakare törmäilevät keskialueella. Vapari menee hieman yllättäen Interille, mutta yllättävämpää on se, että HIFK -kapteenin Sakari Mattilan muovit putoavat kuumalle hellalle. Ensimmäisestä sulamisesta heilahtaa keltakortti. Tilanne vaikuttaa olevan jo ohi, kun levy napsahtaa jonkinlaisen oikosulun johdosta uudelleen päälle ja Mattila huitoo itsensä euralaista kuuluttajaa mukaillen pesuhuoneen puolelle. Eletään ilmeisesti jonkinlaisessa aikasilmukassa, sillä tilanne toisintuu Oskari Hämäläisen ja HIFK:n penkin välillä, ja pesuhuoneessa pitää napsauttaa toinenkin suihku päälle.

Levy napsahtaa päälle

HIFK:n kannattajapäädystä lähtee terveiset palloliitolle. Petteri Forsell lähettää omat terveisensä boksiin Juho Hyvärisen juoksulinjalle. Hyvärinen laakaisee kirjekyyhkyn häkkiin ja  sen jälkeen Hyväriseltä nähdään ukeemin ja voltin yhdistelmä: 0-1. Joko Forsellin keskitys tai Hyvärisen tuuletus on sen verran kovaa kamaa, että kuuluttajaltakin menevät sanat sekaisin ja ämyreistä kuulutellaan hetken aikaa Interin tasoitusta. Niin paljoa ei palloliitto kuitenkin HIFK:ä rakasta, että antaisi maalin eteen, joten 0-1:llä mennään.

Inter ottaa pallon haltuun ja siirtelee sitä melko rauhaksiin. Lahti ja Haka -pelien jälkipainajaisissa tämä ei ole mikään sykettä laskeva tai tasaannuttava strategia. Roman Eremenko ehtii osoittamaan potkineensa ennenkin ja kenties juuri Petteri Forsellin kanssa palloa, kun hän lasauttaa yläkulmaa kiikaroivan volleyn suoraan kulmatarjoilusta ennen kuin nitrot toimitetaan farmaseutti -trio Ruxin, Tommi Jyryn ja Aleksi Paanasen kotiinkuljetuksella. Tyylikkään reitityksen päätteeksi Paananen soittaa ovikelloa: 0-2.

Toinen puoliaika lähtee myös melko rauhaksiin liikenteeseen. Inter pitää palloa ja HIFK seurailee vierestä.  Tunnin vertaa ei ehdi valotaululle napsahdella, kun erittäin hyvää peliä pelaava Tommi Jyry saa pallon omalla kenttäpuoliskolla. Jyry jekuttaa paria ahdistelevaa punaista ja hakee seinän Hyvärisen liukutaklauksesta. Sen jälkeen Jyry purjehti ensin pidemmät merimailit paarpuurin ja sitten lyhyemmät, mutta intensiivisemmät merimailit tyyrpuurin. Lopuksi Jyry ankkuroi pallon napakalla kudilla Klackenin vastapäädyn laituriin: 0-3. Jyryn kudit jättävät jo kolmannen polttomerkin tämän kauden HIFK:n nahkaan.

Inter hölläilee hiljaa askeltaan ja HIFK vaikuttaa aika lailla luovuttaneelta. Sinimustien pensseli on ottelun loppupuolellakin punaista märempi, mutta maaleja ei ottelussa enää maalailla. Vaihtohyrrä pörrää vielä jonkin aikaa. Oskari Hämäläinen päättää pelin ja tunnepesee kotijoukkueen turhautumista vielä jonkin aikaa. Inter ottaa tuiki tärkeän ja koko kautta, kun peruutuspeileistä lopulta zoomaillaan, niin kenties koko matkaa määrittävän voiton.

Viini: sangriaa. Sitä itseään 

FC Inter Turku-HIFK: magianmurtaja

Kupittaan parkkiksella poltetaan oktaania ja makkaraa. Lapset ovat yökylässä, joten saavumme peliin hyvissä ajoin. Portilla opimme, että on tärkeää päästää Seppo ensimmäisenä sisään tietyn lipuntarkastajan kautta. Tällöin Inter voittaa. Veritaksen terassilta on näkymä Kupittaa 2:lle, jossa naisten 8 vs. 8 peleissä pisteistä pelaavat Turun Pyrkivä ja RaiFun harrastejoukkue. Erotuomarikin on jo kaukaa omilta junnuvuosilta tuttu Heikki Jakonen. RaiFu laukoo enemmän kaukaa. Pyrkivä hakee murto- ja maalipaikkaa tikitakamaisella syöttöpelillä. Veritaksen terassille on tuotu makkaragrillit takaisin.

Interin ja HIFK:n pelin kuva ei ehdi vielä kunnolla valjeta, kun Sakari Mattila heittää sisäänpäin kiertävän vaparin Interin boksiin. Jostain syystä juuri se pelaaja, joka kaikkien todennäköisyyksien ja taivaan merkkien mukaan tulee olemaan kaikkien vaparien ja kulmien kohteena irtoaa puolustuksen merkkauksesta. Eero Markkanen lennättää ruhoaan ja syöksypuskee vieraat johtoon samalla, kun HIFK:n kannattajat rallattelevat omaa versiotaan Solnastakin tuttua Vi är Överalttia mukaillen. Kotikannattajat eivät lannistu, vaan oktaavit nousevat. Kannattajakatsomossa on tänäänkin reilusti Interin junnuja mukana. Äänekkäämmän kannatuksen lisäksi  tässä on rakentumassa jotain isompaa ja pitkäjänteisempää.

Interin ja HIFK:n peleissä viihdetakuu

Inter pääsee pelin päälle ja HIFK ottaa vastaan. Jostain syystä HIFK:n harvakseltaan lähtevät vastaiskut ovat kohtuuttoman sydäntätykyttäviä. En tiedä onko Mixu Paatelainen tuonut jo peliin jotain uutta reseptiikkaa vai riittääkö pelkkä preesens. HIFK:n Didis Lutumba-Pitah pistää silmään liukkaana ja vaikeasti pidettävänä pelaajana. Samoin kotijoukkueen Petteri Forsell näyttää pörräävän joka puolella kenttää ja tekevän oikeita ratkaisuja.

Reilu vartin pelin jälkeen HIFK:n Betolta lähtee huono avaus, johon Tommi Jyry pääsee väliin. Jyry ottaa aika rennosti tilanteen puolustavan HIFK -pakan välistä muutaman tikin itselleen ja singottaa pallon takayläkulmaan. Maali on palkintokaappi ja/tai kirjahyllykamaa helsinkiläiskuopiolaista futistaustaa omaavalta Jyryltä. Peli on sinimustasta näkökulmasta taas oikealla ralliradalla.

Puoliajan virvokkeet nautitaan tasatilanteessa. Traagisella tavalla grillimakkarat pääsevät loppumaan, mutta tämä tietää liikevaihdollisesti tuleviin matseihin hyvää. Oma tulosvetokin (3,4,5-1,2) näyttäisi olevan mallillaan.

Sinimustaa liekkiä kärryytetään heti toisen puoliajan aluksi, kun Forsellin keskityksen jälkeen pallo pomppaa HIFK:n rangaistusalueen rajalle. Pelaajamassasta vikkelimmät taka-askeleet ottaa Jyry, joka sitten vääntää kroppansa pallon taakse siten, että pallo sinkoaa vasempaan yläkulmaan. Toivottavasti Jyryllä oli tulta hylkivää pinnoitetta nappiksissa, sillä jalat ovat lämpimät. Forsell karjaisee kuuluvasti vielä keskiympyrässä ennen kuin HIFK lataa pallon taas peliin. Itselle tulee karjaisusta ikävä ja epärationaalinen etiäinen viime kauden päättäneestä SJK pelistä, jossa vastaavan karjaisun jälkeen SJK ratkaisi pelin.

Tommi Jyryn piiska on puhunut toistamiseen

Samaan hengenvetoon toteamme, että tulosveto on käytännössä varma. Tosin heitän leikkisästi, että tulen illan aikana Mallaskukossa kysymään sen, että miten h*lvetissä peli päättyikin lopulta 2-2. Kenties kaikki väärät aineet putoavat nyt noidan pataan, koska porteilla jo ennen ottelua varmistettu loitsu tulee purkautumaan.

Pragmaattisemmin ajatellen Inter ei saa johtoasemassa luotua riittäviä aihioita kolmanteen maaliin eli sen pallonhallinta on verrattain tehotonta. HIFK käy enteellisesti kolauttamassa pallon tuplana rimaan Interin johtomaalin jälkeen, mikä alleviivaa sitä, että niin kauan kuin peli on maalin peli, niin sattumille ja onnenkantamoisille jää oma optionsa pelin kulkuun.

Kellossa ei ole kahdeksaakymppiä, kun pelin kumiukkoa aletaan taittelemaan uuteen asentoon. Lutumba-Pitah puikkelehtii vasemmalta laidalta parin Interin pelaajan välistä boksiin. David Haro nousee sen verran reppuselkään ja takajaloille, että Lutumba-Pitah kellahtaa nurmelle. Pilkulle mennään ja sen Sakari Mattila laittaa varmasti sisään. 2-2 ja jottain tarttis tehrä.

No Inter tekeekin. Peli painetaan väkisin HIFK:n päätyyn ja kohta Rodrigo Arciero ohjaa pallon HIFK:n ylärimaan. Sen jälkeen Beto räpeltää pallon David Harolle, joka nostaa pallon kohti HIFK:n maalia. Koko ottelun aika lailla näkymättömissä ollut Sergei Eremenko nousee niin sanotusti verkolle ja lentopallopassarin elkein peippaa pallon maalin yli. Punainen kortti nousee ja uskoisin, että kollektiivisen ajattelun sanapilvestä korostuu yksi asia yli muiden: Luis Suárez

Jälkipeleistä pöllityn lausahduken mukaisesti Benjamin Källmanin pilkku lentää valitettavasti Lausteelle. On myös relevanttia kysyä, että olisiko tämä ollut kuitenkin Jyryn paikka. Petri Viljanen päättää pian pelin. Tulos ei laskeudu täysin ohdakkeetta kannattajille ja sarjassa viimeisenä olevalle Mixu Paatelaisen HIFK:lle pudotetut pinnat ottavat selvästi seuraylpeyden päälle. Palaute jälkipeleissä on osin rapsakkaa ennen kuin ihmiset valuvat Veritakselta muihin viikonlopun rientoihin. Sinänsä peli jatkaa sitä narratiivia, jossa Interin ja HIFK:n matsit ovat draamankaareltaan kutkuttavia ja viihdyttäviä mittelöitä.

Lopputuloksesta huolimatta seurakultuuria lujitettiin

Kysyn jo etukäteen kaverilta sen aiemman 2-2 lopputulemaan liittyvän kysymyksen ettei sitä tarvitse koko iltaa hilloa.

Viini: sattumia joukossa