Pitsiyö 2024: Pallo-Iirot - FC Inter Turku 2

Hyvin valikoivaksi otteluiden kanssa käynyt "valtakunnan ykkösmedia" ei jätä pitsiyön pirskeitä väliin. Gastrobar Wanhasta Krouvista tarttuu vanhemmalta herrasmieheltä juttupussiin iätön   "laitetaan auringon laskuun" -repliikki, jota sopii tarjota aterioinnin jälkeiseen maksuhetkeen. Kansainväliset suurmarkkinat muistuttavat väkimäärältään Kalkuttaa ja vanha kaupunki pihakirppiksineen anelee jatkoaikaa päättyvälle lomasesongille.

Elina Saarinen pistää mbappet ja tömäyttää lisäajalla Pallo-Iirojen naisten joukkuueen 2-0 voittoon. Sanna Porali porisee itsensä ennenaikaisesti pitsiyöhön. Interin kannattajat tervehtivät paikallisvastustajaa. Raumalainen edesmennyt futisvaikuttaja Arvo Koivunen kerää aplodit. Väkeä poksahtelee Äijänsuon stadionin tyhjille penkeille ja sekunnilleen kellotettu tupla ottelutapahtuma juoksuttaa 18.57 Pallo-Iirot ja FC Inter Turku 2:n uusitun valotaulun valaisemalle tekonurmelle. DJ ja kuuluttaja (voivat ne olla samakin henkilö) pistävät parastaan.

Pitsiyö pistää parastaan

Inter kontrolloi ottelun alussa kotijoukkuetta paremmin pallollista peliä. Pallo-Iirot joutuu paiskomaan palloa suoraviivaisemmin Interin puolustuksen selustaan. Ottelun ensiaskeleet osoittavat kuitenkin sen ettei tänään pelata mitään kaaospalloa, vaan paikoin ottelu muistuttaa enemmän tarkkuudellaan EM-puolivälieriä kuin kakkosen paikallisottelua.

6 sekuntia peli alkuun

Sinikelta -klubin kultaiset konfetit  varisevat maan kamaralle ja noin vartin kohdalla Pallo-Iirot siirtyy pelin osalta ohjaamoon. Tutka on mukana ja Mikko Jalkasen vasemmalla laidalla äänivallia repivän juoksun huippunopeudeksi kellottuu 148kmh. Samalla pelin lämmöt nousevat ja pikkukähinää käydään siellä täällä. 

Pouria Notashin johtama tuomaristo tiukentaa linjaa ja asteet jäähtyvät. Vieressä otetaan käyttöön kolmen sekunnin sääntö tantereelle keikahtavan nakkimukin kanssa. Maalipaikoilla ei varsinaisesti herkutella, mutta Interin Mikke Louhelan tavassa hallita keskikentän pohjaa on jotain perjantapussimaista. Inter on ehkä kynnen mitan verran pelillisesti kotijoukkuetta edellä, mutta vastasiirtona Pallo-Iirot liimaa albumiinsa useampia kulmia. Kaiken kausaliteetin lopputulemana peli julistetaan 0-0 tilanteessa tauolle.

Jäitä kattilaan

Pallo-Iirot tulee terävästi toisen puoliajan alkuun, mutta tovin kuluessa Elmeri Oksanen ja Ricardo Giler ottavat sinimustat langat oikealla laidalla keriäkseen ja painemittari lähtee kääntymään. Kenties kirjoittajalla on orastavaa kaihia, mutta Veritakselta tutut chäntit saavat taakseen sinisen savuverhon: Pitsiyö saa ansaitsemaansa lisämaustetta.

Tutkaan tarttuu myös kotijoukkueen Abdelali Walidin kentänskannaus -nopeus: ihan varmaksi ei voi sanoa, että ehtiikö pää välillä pyörähtämään 360 astetta. Interin Jussi-Pekka Savolainen pyörittää vaihtorulettia. Taistelupari tarttuu Itäpäädystä alkunsa saavaan "Sinimusta, raivohullu" -huutoon. Interin rangaistusalueen rajalla käy niin absurdi hetki ettei sitä oikein saa hahmotettua, mutta lopputulema on sinikeltainen kuti, joka läsähtää edessä pötköttelevän sinikeltaisen selkään. 

Vaihtoruletti

Pallo tuutataan kulmapotkusta raumalaisten maaliin, mutta tilanteessa havaitaan rike. Se on alkusoittoa pian nähtävää kentän leikkaavaa oikeaan laitaa suuntautuvaa vieraiden syöttöä. Interin Viktor Johansson vaikuttaa taittuvan pallon kanssa jo hankalaan kulmaan, mutta saakin kanina hatustaan liipaistua kovan takakulmaa tavoittelevan kudin. Luka Nokelainen lennähtää vielä laukauksen eteen, mutta irtopalloon pääsee Anton Aaltonen, joka pujottaa langan neulansilmään: 0-1 ja kellossa 82 minuuttia.

Kaihi iskeen jälleen. Junnuosaston "Taistele Iirot" huudot eivät piirrä viivaa kummallekaan valotaululle ja 1101 -päisen yleisön todistettavaksi jää 0-1 vierasvoitto. Pitsiyön Spesiaali ottelutapahtumana asettuu jälleen hienosti ja paikkaansa puolustaen suomifutiksen roadmapille.  On aika niellä kasitietä etelään.

Viini: sinistä, mustaa ja keltaista. Rungossa kultahippuja ja tuoksussa savuisuutta.

Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä (tai kysy suoraan päivän tarjousta esim blogin some-kanavien kautta):

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

PIF-FC Jazz: Pajbackan patinaa

Puhelimeen napsahtaa tiedusteleva viesti siitä, että olisiko sunnuntain ratoksi suunta Paraisille. No sitten on ja Pajbackan tunnelmallisessa miljöössä petiään pitävän Piffenin kotipesä tulee korkattua tällekin kaudelle. Apetta tarttuu kioskista mukaan ja päivän väri on kaikkinensa punainen. Pelaajat astelevat kentän eri päädyistä kohtaamispaikalle ja matsi voi alkaa.

Piffenin kannattajasektorissa rahisevat marakassit. Pelin piirrellessä ensi vetojaan äänialassa alkaa kuulumaan myös Porin Jazzin kannattajalaulua. Asiasta merkittävän tekee se, että laulu vaikuttaa tulevan yhden henkilön äänijäänteistä, mutta yhtä kaikki, laulu on taukoamatonta. Jazz on enemmän pallossa, mutta Piffenin hyökkäyksissä terävä kärki. Jo kahdeksan minuutin kohdilla Luiyi Laguerre pyörii väkkäränä Piffenin boksin kulmalla. Laguerre hakee boksin sisältä Yoonis Musen, jonka matala kuti ui Rasmus Simulan kaltereiden välistä maaliin: 1-0

Piffenin hyökkäykset lähtivät terävästi

Jazz hakee vimmatusti tasoitusta heti maalin jälkeen, mutta nopeita tai helppoja ei Pajbackalla ole tarjolla. Yltiötehokkaan Firminonkin, joka oli blogin seurantalistalla, kuti suhahta oikealta ohi. 

Kotiyleisö heräilee samalla, kun kuvauskopin takaa kaikuu jo uusintana ”Oi Jatsi on niin ii-haa-na”. Firmino kiittää tuesta ja pakottaa lopulta yhden ruksin jälleen maalisarakkeeseensa, kun Etok Mmenie ensin pilkkii Firminon boksista: 1-1 ja pelikellossa 22 minuuttia.  

Merivesi ei kuitenkaan Paraisia pitkään kierrä, kun Laguerre pistää boksissa tanssiksi ja nasauttaa pallon uudemman kerran Jazzin verkkoon puolen tunnin kohdilla: 2-1. Sanalla sanoen on pakko todeta, että myös Piffenin rosterissa sellaista yksilötaitoa, jota kannattaa tulla  Kirjalansalmen sillan toiselta puoleltakin ihastelemaan.

2-1 ja syytä juhlaan

Vierestä kuuluva ”Pu-na-kel-tai-nen. Hyvä meidän joukkue!” luo perspektiiviä sille, että yksittäiset maalit tai ottelut tai kaudet eivät määritä jalkapalloseuran kannattamisen ydintä paljoakaan. Joskin Firminon toiseen maaliin irtoaa reaktiivisempi ”Ooo-o-o-o-oo-ooo”. Piffen ei saa Firminoa kuriin boksissa niin kuin ei mikään muukaan seura tai puolustus ja pelin on 2-2, kun tulostaululla tikittää 44 minuuttia. Pian sen jälkeen väliin aika lämpimäksikin eitynyt, mutta varsin viihdyttävä ensimmäinen puoliaika saa päätöksensä.

Kahvimukit pyörivät siirtokatsomon jalkatiloissa. Väkevällä otteella ottelua johtanut Samuli Stenman ottaa toisen puoliajan alkajaisiksi yhden filmauksen pois keltaisella kortilla. Puntit tasoittuvat, kun pian Jazzin riveistä anellaan vaparia ”Anna nyt tosta” -tyyliin. Stenmanin vastaus on yksiselitteinen ”En anna” eikä asia vaadi enempää keskustelua.

Voimistuva tuuli ja ilmeisesti vielä hiukan muhkurainen nurmi tuovat oman mausteensa otteluun. Olosuhteiden luomasta vaikeusasteesta huolimatta Jazzin Eino-Iivari Pitkälän pallollinen kyvykkyys pistää silmään. Piffen vaikuttaa paineistavan Jazzia tarkoitushakuisesti paiskaamalla palloa porilaisten selustaan ja juoksuttamalla kärkiprässiä omaan maaliaan kohti juoksemaan pakotettujen jazzilaisten kintereillä. Firmino katoaa hiukan pelistä, mikä paradoksaalisesti vaikuttaisi enteilevän hattutemppua. Sellaiseen temppuun brassi ei Paraisilla yllä. 

Pelissä oli väliin sen verran paljon vauhtia, ettei viheriö riittänyt

Oman kylän poika Aaron Westerlund saa aplodit jo lämmittelemään lähtiessään kuin Lionel Messi Barcelonassa aikanaan. Seuraavat suosionosoitukset Westerlund saa tömistellessään kentälle. Maalit on ottelussa kuitenkin nähty, mutta laulut eivät ole vielä laulettu. Eivätkä ne yksittäisen porilaisen ultran toimesta lopu Stenmanin ottelun loppua merkitsevän vihellyssarjan päätteeksikään. Pienen odottelun jälkeen Jazzin organisaatiosta huomioidaan aplodeilla myös kannattajan parisen tuntia kestänyt laulurupeama. Siihen on hyvä päättää futisviikko.

Viini: hyvä meidän viini  

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/978952651570

Tampere United-HJS: melankoliaa ja maaleja Pyynikillä

Syksy syvenee ja kotimaiset futissarjat juoksevat kohti loppuaan. Vaimo rilluttelee Antti Tuiskun tahtiin PK-seudulla, joten koppaan muksut mukaan ja suuntaamme Tampereelle. Fenix-linnun lailla tuhkasta tai, kuten laulussa lauletaan, hiekkakentiltä ja metsistä nouseva Tampere United kombona Pyynikin urheilukentän kanssa on kirjoittajalle sellainen vähintään kerta vuoteen ajatus. Tosin hiljattain tiedoksi annettiin, että Tampere United tulee jo ensi kaudella pelaamaan suurimman osan otteluistaan Kaupissa. Siksikin nyt oli erittäin hyvä hetki tulla katsomaan sinivihreitä kotikentälleen.

HJS:stä on kirjoittajalle välittynyt myös sellainen kuva, että joukkue on kaupungilleen tärkeä ja siitä välitetään. Sitä kuvaa kaksi karpaasia, jotka vierasjoukkueen huivit kaulassa tallustelevat anniskelukatsomon puolelle Sinikaartin lauteiden eteen. Mixiin, kun lisäsi vielä ottelun kilpailulliset asetelmat, joissa HJS on vielä nousukarsintapaikalla ja Tampere United parin voiton verran niistä perässä, oli pelissä kutkuttavaa auraa.

Pyynikin turvatarkastukseen ja lipunmyyntiin kiemurtelee pitkähkö juna. Matsin lisäksi ottelutapahtumassa juhlittiin seurapäivää, mikä toi sinisiin väreihin sonnustautuneita junioreita joukkueittain paikalle. Blogin ennakkokyselyissä seurattaviksi pelaajiksi oli nostettu sekä HJS:n Eemeli Raittista ja Oiva Laaksosta että Tampere Unitedin Julius Stenroosia. Näistä Raittinen ja Laaksonen avasivat. Stenroos saatiin vaihdosta toisella puoliajalla sisään.

Päivän väri oli Pyynikillä jälleen sininen

Pyynikin katsomonlaudoissa on jotain maalaisromanttista. Sinikaarti toivottaa tuttuun tapaan mielitiettynsä tervetulleeksi otteluun ja erotuomari Osman Mohammadi puhaltaa pelin käyntiin. Pelin ensi minuutit menevät tasavedoin. Molemmat joukkueet käyvät vähän kaverin boksissa kutittelemassa, mutta paikkoja kunnon penetraatiolle ei aukea. Tila tuntuu olevan molemmilla joukkueilla kortilla ja peliväline vaihtaa melko tiheään joukkueiden välillä omistajaa.

HJS saa hiljalleen työnnettyä omaa pallollista peliä lähemmäs Tampere Unitedin maalia. Reilun kymmenen minuutin pelin jälkeen HJS:n Eetu Pellikka tarjoilee paikantynkää Gaaid Mahamedille, jonka kudin Antti Kuusinen torjuu jalallaan. Peli kulkee edellisestä muutaman minuutin, kun Eemeli Raittinen pääsee testailemaan potkutekniikkansa mukavalta sektorilta tuomitusta vaparista. Raittisen sisäkierteinen kuti näyttää jo putoavan takayläkulmaan, mutta Kuusinen loikkaa liito-oravan lailla ikimetsästä kudin eteen ja peli pysyy 0-0 tilanteessa.

Eemeli Raittinen hätyyttelee Tampere Unitedin maalia:

”Come on siniset! Siellä on ollut peli jo vartin käynnissä”, huudahdus kuvaa varmasti melko tarkasti kotiyleisön tuntemuksia, sillä HJS vaikuttaa siltä joukkueelta, joka lopulta ensin rokottaa. Sinikaartin kannatus välittyy jälleen kerran  hyvin organisoituna ja pelin eri vaiheisiin tarkasti soviteltuna, mutta samaan aikaan se on reaktiivista. Kuuluttajan kuuluttaessa EPS-Klubi 04:n tilannetta irtoaa kannattajakatsomosta HJK:n silmätikuksi ottava chäntti. Tosin sen sivulause Turusta vihankohteena saa taisteluparin silmät nauraen kysymään: vihaako ne Turkua? Sieltähän me tosiaan olemme.

Tampere United saa HJS:n myllytyksen jälkeen hieman paremman jakson aikaiseksi. Roope Kostiaisen laakaisema kuti blokataan HJS:n boksissa. Päätuomari levittää ensin kätensä, mutta linjalta tulee tipsi, minkä johdannaisena päätuomarin käsi osoittaa pilkulle. Hidastuksesta katsottuna tuomio vaikuttaa oikealta ja Roope Kostiainen pudottaa rangaistuslaukauksen oikeaan alakulmaan: 1-0

Roope Kostiainen onnistuu rankkarista:

Peli etenee tasavedoin myös ensimmäisen puoliajan loppuun asti ja pelillisestä näkökulmasta on vaikea tehdä selkeää eroa joukkueiden välille. HJS on enemmän pallossa, mutta toisaalta, sillä on vaikeuksia pitää Roope Kostiaista pihdeissään Tampere Unitedin hyökätessä eli asiat ovat niin kuin tulostaulu ne osoittaa.

Tauolla taistellaan selvästi vielä Pyynikin käsityöläispanimon olemassaolon puolesta, sillä sen verran saman valmistajan eri sävyistä tölkkiä vaihtuu elektroniseen valuuttaan. Panimon tilanteesta heijastuu etäistä symboliikkaa myös Pyynikin stadionin tilanteeseen. Bongaan viereisestä katsomosta Leedsin untuvatakin, mikä kirjoittajalle kertoo siitä, että Tampereella riittää hyvää makua myös kansainväliseen futikseen.

HJS tulee väkevästi toiselle puoliajalle ja aloituksesta lähtevä ensimmäinen hyökkäys päättyy maalin ulkoreunan sivuverkkoon pölähtävään kutiin. Kauaa ei kellot tikitä tästä, kun vieraiden Lauri Kestin tekonurmesta kimmoketta ottava sisäkierteinen kuti on liian vaikea Kuusisen vangittavaksi, joten Kuusinen työntää sitä eteenpäin. Raittinen on haaskalla, mutta Tampere Unitedin puolustus saa klaarattua tilanteen.

HJS tuli vahvasti toisen puoliajan alkuun

Kesken HJS:n hyvä pelillisen vaiheen Roope Kostiainen löytää riittävästi tonttia HJS:n puolustuksen edestä ja saa vapautettua laidalla kirmaavan Paavo Kujalan, joka pistää pallon maaliin: 2-0. Vieressämme isä ja poika ponkaisevat pystyyn ja juoksevat katsomon reunalle juhlimaan.

Näyttää jo siltä, että Tampere United saa pidettyä HJS:n pois parhailta paikoilta ja siten peli on taputtelua vaille valmis, mutta Oiva Laaksosella on asiasta muita mietteitä. Laaksonen pomputtelee  itsensä irti Tampere Unitedin puolustukselta  ja pistää pelin takaisin jännäksi: 2-1.

Sinikaarti virittelee seuran historian vaiheita sivuavan ja sekä äänenpainoilla että katsomokoreografialla leikittelevän versionsa ”Kapteeni koukusta”, joka on itsessään vaikuttava, mutta HJS:n tasoituksen roikkuessa ilmassa myös hieman surrealistinen kokemus. Tosin Sinikaarti varmasti tiesi paremmin, sillä seuraavan maalin tekee Tampere United. Eetu Räisänen pujottelee itsensä omalla kenttäpuoliskolla irti useammasta HJS:n pelaajasta ja napauttaa pallon Toni Toijalalle, joka parin veivauksen jälkeen alittaa Lauri Inkeroisen torjunnan: 3-1. Sekä juuri nähty tilanne että myöhempikin pelin kulku osoittaa sen, että siitä on lajissa hyötyä, jos on jättiläinen, jolla on hyvä pallotatsi.

HJS:n kuitti tulee kuitenkin välittömästi. Kuusinen saa minuutin sisään takaiskusta pallon Tampere Unitedin puolustuslinjan taakse ja sijoittaa sen etuyläkulmaan: 3-2 ja matsi on jälleen maalin matsi. Pian kavennuksen jälkeen tuomaritarkkailija saa niin perimanselaisella aksentilla palautteen, jossa tuomaristoa kehotetaan heräilemään, että kummelia nuorena katsoneen on vaikea lopettaa hymyilyä. Riemunaiheita saa myös kotiyleisö, kun Toijala veivaa jalkansa auki ja sen voimasta lähteneen kudin joutuu Inkeroinen torjumaan eteensä. Julius Stenroos on ensimmäisenä paikalla ja pelivaaka kellahtaa 4-2:een.

Tampere United käytti tehokkaasti tilanteensa

HJS hakee lisäosumia niin kauan kuin tuomaristo suo, mutta hiekkaa ei tiimalasissa yksinkertaisesti ole enää uusiin kääntöihin asti. Tampere United ottaa tärkeän voiton loppukautta silmällä pitäen ja kakkosen B-lohkon tilanne kiristyy.

Tampere Unitedin ja Sinikaartin voittorituaalit

Paluumatkalla nautimme sellaisesta ylellisyydestä kuin raitiovaunu. Turussa homma on edelleen piirustuspöydällä.

Viini: Singpore Slingiä ja tuhkan makua