Real Madrid-Manchester City: lähtemätön jälki

Pintakaasulta vaihdetaan viimeistään illalla täysiin hevosvoimiin, kun Zinedine Zidanen Real Madrid isännöi Josep Guardiolan Manchester Cityä. Jalkapallomaailma on siinä mielessä kellahtanut kenolleen, että Manchester City lähtee vedonlyöntibookkereiden kahvintahraisissa kupongeissa ennakkosuosikkina otteluun. Kuninkaallisten legendat Alfredo Di Stéfanosta alkaen raahautuvat varmasti merisairaudesta huolimatta Santiago Bernabeulle kummastelemaan, mistä on kyse ja kyse on monesta: Real Madridista, Barcelonasta, Manchester Citystä, Espanjasta, Ranskasta, legendaarisesta hyökkäävästä keskikentästä ja legendanomaisesta puolustavasta keskikenttäpelaajasta.

Real Madrid pelaa tästä kaudesta ja perinteiden kunnianvaateista. Citylle kyse on vielä enemmästä. Sen dynastian muurit ovat murenemassa ja sen puhtoisesta vaaleansinisestä muistosta puuttuu Mestareiden liigan voitto. Täydellistyvän kuvan kilvessä on tumma kohta, ja jotta sirkus olisi ennenäkemätön ja koskaan ennen kuulumaton, moukaroidaan Cityä nyt lihanuijalla kylkiluihin niin, että ilmat lähtevät pihalle. Ennuste kertoo, että jos City ei tänä vuonna Mestareiden liigan isokorvaista kohottele, ei se sitä kohottele vuosikausiin muutenkaan: yksinkertaisesti siitä syystä, että säännöt sen kertovat ja häpeäpaalua kannetaan jo Etihad stadionin suuntaan. Valkoperuukkisten pitkästyneet katseet ja yhden harmaahapsisen pohjois-Lontoolaisen virne piirtävät pitkää pannaa, joskin sodassa, rauhassa, rakkaudessa ja jalkapallossa kaikki on sallittua ja mahdollista. Tuomitaan sitten kun tuomitaan.

Molempien joukkueiden on nöyrin mielin ja leuankärki viistosti nurmea kohti osoittaen lähtevä illan otteluun. Tilanne on kiusallinen ja kutkuttava: jatkoon pitäisi otteluparista mennä ja tippua ei saisi, koska tappion tahrat eivät enää tämän kauden kuosista ole pois pestävissä. City tulee tiki-takalla ja Los Blancos korkealla prässillä ja yksilötaitoon luottaen. Guardiola tekee taidetta  äärimmilleen viritetystä Evinrudestaan. Zidane tuo peli-iloa, huippuksilöitä ja hieman hälläväliä -meininkiä muutoin korkean vaatimustason Yamahaansa. Kahtia halkeavien aaltojen pärskeessä Eurooppalainen futiskausi voi nyt virallisesti kääntää keulansa kotisataman laitureilla jännittäviä sulhoja ja morsiamia kohti

Viinikuvaus: kauden loppuun asti viipyilevä jälkimaku

Real Madrid-Barcelona: valkopyykin pesu

Real Madridin ja Barcelonan vuoden kolmannessa El Clásicossa on häivähdys sateen loppua räystään alla odottelevan madridistan märän valkopaidan tuntua. Sukat kastuivat keskiviikkona, kun Barcelona onnistui kahdella maalia kohti suuntautuneella laukauksella tekemään Santiago Bernabeulla kolme maalia. Real Madridin positiivisella peli-ilmeellä ei ollut sinällään mitään merkitystä. 0-3 -tulos kotikentällä oli nöyryyttävä, sietämätön ja valkoisten ylpeyttä taltan lailla lohkova. Ottelu oli myös pervorehellinen still -kuva joukkueiden tämänhetkisestä tilasta. Barcelona voi voittaa Real Madridin vähän heikommallakin esityksellä.

Tänään olisi mahdollista pestä valkopyykki, herättää La liigan mestaruustaistelu uudelleen henkiin, jos ei Realin ja Barcelonan, niin ainakin Madridin ja Barcelonan välillä. La liigassa tilanne on siinä mielessä metka, että Barcelonasta huokuva suvereniteetti on pieneltä osin kuplamaista. Kataloniassakaan ei ole mikään totaalinen jalkapallokevät käynnissä. Ei ainakaan vielä. 

Madridissa ollaan jälleen yhdellä vedenjakajalla ja jokin 0-2,3,4,5 -tyypinen tulos olisi melkoinen tuhkan sirottelu kuivumassa olevan valkoisen kankaan päälle. Taktisia pienjyrsijöitä saatetaan nostella Santiago Solarin ja Ernesto Valverden knalleista ja pelaajien pohkeet saattavat aistia loppukevään kuorman, jossa edetään Mestareiden liigassa otteluparista toiseen ja kerätään La liigan mestaruuden lunastamiseen tarvittavia pinnoja. Sydän on kuitenkin illalla kaikkein tärkein lihas ja se rumuttaa perinteiden, kulttuurin ja El Clásicon ikiaikaisen luonteen rytmissä. Sen alle peittyvät yksittäisten kausien tai hetkellisten tilanteiden aallonharjat ja pohjat.

Viinikuvaus: ripaus kuivuvaa valkokangasta ikiaikaisessa valkopunasinisessä liemessä.