Huuhkajat-San Marino: roustaus

Olympiastadion oli hädin tuskin ehtinyt tyhjentyä ennen kuin portit avattiin jälleen. Takanamme oleva nuoriso-osasto tietää kertoa, että Huuhkajien vieraaksi saapunut San Marino oli Fifa rankingissa pahnan pohjimmaisena ja sillä oli saldollaan yksi voitto 198:sta pelistä. Asia ei kuitenkaan suomalaista jalkapallokansaa häirinnyt, sillä paikan päälle tunnelmoimaan saapui yli 30000 katsojaa. Tulosodotukseksi asetimme Taisteluparin sunnuntain futisturnauksen tuloksia mukailevan 6-0 voiton.

"Kuka voittaa? Suomi!" kajahtaa Pohjoiskaarteesta ja huuto ottaa kaikua koko stadionia kiertävästi. Huuhkajat lyövät tahtia kentällä ja peli painetaan välittömästi San Marinon kenttäpuoliskolle. Huuhkajat pääsevät sahaamaan syöttöpeliään lähelle San Marinon boksia. 

Vaikka vastustaja ei ollut pahimmasta päästä, niin tunnelma oli raskasta sarjaa

Hyvää sähköä johtavan futiskansan odottaessa Huuhkajien avausmaalia käy San Marinon kymppi Filippo Berardi kympin kohdalla testailemassa hiukan pehmeäksi jääneellä laukauksella Lukas Hradeckýn vireystilaa. Se on hyvä eikä San Marinoa sen koommin Huuhkajien maalilla juuri näy. Sen sijaan Glen "Ballon D'Or" Kamara hakee itselleen seinäsyötön Rasmus Schűlleriltä ja tuuttaa Elia Benedettinin jalan yli kiipeävän laukauksen maaliin: 1-0 ja peliä on pelattu 16 minuuttia. Nuori kuuluttajalupaus Aarre huudattaa yleisöä ammattilaisen elkein.

Aarre oli yksi ottelun hahmoista

Huuhkajat jatkavat kärsivällisesti pelin jauhamista. "Jokainen lapsi on herkkusieni", suomennellaan takana kentän laidoilla pyöriviä mainoksia. Taistelupari toteaa, että Inter on luultavasti parempi kuin Suomi. Schűller saa pallon boksin rajoille. Tolppa. Anssi Suhonen pelataan hienolla kuviolla maalipaikkaan, mutta Benedettini on kumiukkona edessä.

Sitten iskee BK9. Tovin ottaneen painostusjakson päätteeksi Robert Ivanov paikantaa peruskallion lailla San Marinon maalin eteen nousevan Benjamin Källmanin, joka puskee pallon voimalla maaliin: 2-0. Niihin lukemiin lopetellaan ensimmäinen puoliaika.

Tauolla on tarjolla maskottien juoksukilpailua. Leijonien jääkiekkoa rakastava olento ei ui suoraan Pohjoiskaarteen sydämiin. Sitä vastoin Bubi ja Helmi saavat raikuvat suosionosoitukset.

Toinen puoliaika lähtee Huuhkajien totaalidominoinnilla käyntiin. Huuhkajat rakentavat peliä korostetusti oikean laidan kautta. Pohjoiskaarteessa mukaillaan Shakiraa. Joel Pohjanpalo karkaa läpiajoon, mutta Benedettini napsauttaa "Danger" valon pois päältä.

Teemu Pukkia odotetaan kentälle ja sen toiveen Markku Kanerva myös toteuttaa. Samalla ovenavauksella tulee sisään myös pala tulevaa kotimaista futishistoriaa Daniel Håkansiksi ruumiillistuneena. Håkans pistää heti töpinäksi ja livahtaa San Marinon puolustukselta karkuun. Håkans sijoittaa pallon rauhassa ja varmasti maaliin: 3-0 ja tuuletuksissa mennään mallilla Cha! Cha! Cha! Chaa!

Mielenkiintona Pina colada ja Saksa!

Kello naksahtelee seitsemisen minuuttia eteenpäin. Teemu Pukki ja kumppanit esittelevät piruetteja vasemmalla laidalla. Pyörähdysten päätteeksi Pukki painaa kovaa ja matalaa keskelle, josta Håkans löytää maalikapulan itselleen: 4-0. Håkans ei kuitenkaan jätä hommia sikseen, vaan Huuhkajien päästessä kerrankin hieman vastaiskulta vaikuttavan hyökkäyksen siivittämänä San Marinon boksiin, alkaa melkoinen läiskintä ja lopulta Håkans tinttaa pallon sisään: 5-0 ja Håkansille puhdas baskeri yhdeksään minuuttiin.

Takana todetaan, että Suomi roustaa San Marinoa. Pukki alleviivaa asiaa läväyttämällä pallon boksista takayläkulmaan: 6-0 ja kellossa 76 minuuttia. Huuhkajat nakuttivat kolme maalia neljään minuuttiin, mikä ei ole ollenkaan hullumpi homma.

Pukkia pyydettiin ja Teemu saatiin

En ole varma toivonkin oikeastaan itsekään enään enempää maaleja, sillä 6-0 oli se, mitä meidän reissuremmi matsista tuli hakemaan. Huuhkajilla on vielä pari itemiä, joista se voisi lisätä johtoaan, mutta enteellinen 6-0 pitää. Huolimatta vastustajan vaatimattomasti heittämästä haasteesta on tunnelma stadikalla ollut erittäin hyvää ja kokonaisvaltaista. Rive käy liekittämässä yleisöä, mikö kirvoittaa "Tahdon rakastella Riveä" -lurituksen. Pelaajien ja kannattajien loppurituaalit kulkevat onnellisissa merkeissä. Syksyllä jatketaan.

Markku, Rive, Kanerva. Me ollaan kisoissa!

Viini: etiketissä olemisen sietämätöntä keveyttä.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/978952651570

 

Suomi-Bulgaria: rutiinivoitolla lisäsivu historiankirjaan

Järjestysnainen huikkaa Olympiastadionin parkkipaikan edestä, että tänne ei saa pysäköidä ja kehottaa ajelemaan ja katselemaan ympärilleen. Jäähallin parkkipaikalla on tilaa. Kilautan kympin parkkimaksun ennen kuin digitaalisilta näytöiltä paistava ’pelkällä parkkikiekolla saa pysäköidä’ löytää tiensä verkkokalvoille. Ei se mitään. Pelipäivä on juhlapäivä.

Pitkähköt jonot kiertävät porteilta pitkälle katuvalojen valaisemia katuja. Jostain syystä meidän porttimme on jonoton. Maskit naamalle ja puhelin kolme kertaa lipunlukijaan. Portin toisella puolella hoksaan, että pojalla on minun varamaski naamallaan ja sen jälkeen minua hoksautetaan, että oma maskini on väärinpäin. Asia vaatii vielä harjoittelua. Kuuntelemme Maamme-laulun katsomon portaikosta ennen kuin asetumme Olympiastadionin lähes käyttämättömille penkeille. Peli voi alkaa.

Pohjoiskaarteesta lähtee klasikkochänttien ja kannustushuutojen kimara. Ajat ovat kummalliset ja maskin läpi hengittely vaatii totuttelua, mutta tunnelma on hyvä. Heti alussa käy selväksi, että kannatus ei tule olemaan vain pohjoiskaarteen rallattelua, vaan koko yleisö on tullut puhaltamaan tuulta huuhkajien siipien alle.

Huuhkajat pääsivät nauttimaan kotiyleisön tuesta

Bulgaria on alussa kevyemmällä jalalla liikkeellä. Sen teknistaitavat pelaajat siirtelevät palloa kohti pohjoiskaarretta ja Suomen päätyä. Riven huuhkajat ovat palanneet EM-karsinnoista tuttuun 4-4-2 -muodostelmaan, mutta ottaa hetken ennen kuin Suomen peli alkaa loksahdella kohdalleen. Sen hetken otettuaan Suomi pääsee heti hyville maalipaikoille. Sekä Robert Taylor että Teemu Pukki pääsevät hätyyttelemään Martin Lukovin maalia, mutta liito ei aivan vielä riitä.

Bulgaria oli pitkin peliä vaarallinen

Bulgaria pysyy hyvin ottelun koivessa kiinni ja Suomi on jopa onnekas siinä, että omissa ei soi. Huuhkajista Glen Kamara erottuu jälleen positiivisesti. Kamaran ohimoissa vaikuttaa tykyttävän jalkapallon oikeiden ratkaisujen täydellinen sähkökeskus, josta viesti kulkee saumattomasti lihassyihin. Ei muuta kuin kultaista palloa kainaloon.

Toisen puoliajan alkupuolella Joona Toivio lähettää pitkän pallon vasempaan laitaan. Jere Uronen laskee sen Olympiastadionin uusitulle nurmelle. Bulgarian prässi jää kauas Urosesta ja Uronen saa rauhassa asetella askelmerkkinsä kohdilleen. Keskitys kaartaa takatolpalle. Vuorostaan Joel Pohjanpalolla on tilaa ja aikaa. Pohjanpalo puskee pallon keskellä kärkkyvälle Pukille, joka Robert Taylorin sanoin ”syöttää” pallon Taylorille. Taylor kurottaa ulkoteränsä pallon alle ja tökkää Suomen johtoon.

Robert Taylor tökkää kipeästi vierasjoukkuetta

Pukin ja Pohjanpalon duetolta on jatkossa lupa odottaa vielä enemmänkin, mutta vaihdosta kentälle iskevä Fredrik Jensen roihuttaa Olympiasoihtua välittömästi. Jensen juoksee boksin reunalla tyhjään tilaan, jonne Uronen viskaa rajaheittonsa. Jensen ottaa pienen vaihtoaskeleen ja saattaa jalkansa vapaaksi. Ritsa räpsähtää kuin tyhjästä alakulmaan ja Suomi siirtyy 2-0 -johtoon.

Kultuuritekoja

Otteluun kulminoituu omalla tavallaan jälleen se kulttuurin muutos ja voittamisen kulttuuri, joka huuhkajien höyhenpeitettä koristaa. Suomi ei pelaa erityisen hyvin, mutta se on riittävän tehokas ja riittävän hyvä kammetakseen historiallisen voiton Bulgariasta. Bulgarian viime hetken pyristelyt kylmäävät kyllä sydänalaa, mutta pääkaupungin maskimeren täplittämässä pimenevässä illassa huuhkajat paistattelevat sillä podiumilla, jonne sen soisi sukupolvesta toiseen jäävän.

Videolla futisjuhlaa

Viinikuvaus: kulttuuritekoja

Suomi-Armenia: Riven johdolla me mennään kisoihin

Tunnelma Veritaksella oli jännittynyt, kun kisapaikkaan kiinni iskeneiden huuhkajien kynsiin oli murtunut Sarajevossa pieni lohkeama. Tunteiden ja vuosikymmenten futistraumojen velloessa unohduksiin oli huuhtoutunut se, että ennen karsintalohkon alkua melkein kuka tahansa olisi ottanut tämän tilanteen: Suomella lohkon kakkospaikka kahden pisteen erolla ja vastassa enää kotosalla Armenia, Liechenstein ja vieraissa vähintäänkin ketunhäntä kainalossa hiiviskelevä Kreikka.

Jalkapallohistorian havinaa lokakuisella Veritaksella

Matsin alku hieroo vielä suolaa Bosnia -ottelun haavoihin: pallo polttelee ja Armenia saa pari vaarallisenoloista erikoistilannetta. Hiljalleen ilman keskustan ankkureita Tim Sparvia ja Paulus Arajuurta takova Suomi nappaa vastustamattomasti ottelun punaisen remmin käsiinsä ja maalin odottelu voi perustellusti alkaa.

Pohjoiskaarre...

...ja pelaajat valmistautumassa otteluun

Sisäkierteiset kulmat vääntyvät sarjana Armenian maalin edustalle, Aram Hayrapetyan esittelee koko joutsenlammen liikesarjakavalkadin ja yleisö lämpenee lämpenemistään. Lopulta Pallo laskeutuu Markku Kanervan illan jokerin Fredrik Jensenin jalkoihin. Jensen kevytleijuttaa pallon Armenian maaliin. Suomi siirtyy hallitun ja pelillisesti onnistuneen jakson jälkeen ansaitusti johtoon. Jännitys hilseilee sateen piiskaamalla Veritaksella, kun huuhkajat ottavat ison siivellisen kohti kisapaikkaa.

Huuhkajat osoittivat hyvää kisahenkeä

Veritaksen sisäkäytävät ovat tupaten täynnä ja hetkittäin täysin tukkeessa. Koleassa tiistai-illassa on suomalaisittain futishistorian leimaa. Yksi sen ilmentymistä on Teemu Pukki, joka puoliajalla on saanut motoroilia niveliinsä. Pukki karkaa Joel Pohjanpalon syötöstä ja lähettää tavaramerkkimäisen chippinsä Armenian maalin takakulmaan. Peli on 2-0 ja kyllähän tämä on voitettu.

Pyry Soiri haastamassa Armenian puolustusta

Pukki pääsee vielä kertauttamaan maalintekoa edistyneille -kurssin lopputehtävän Rasmus Schűllerin vapauttavan syötön jälkeen. Huuhkajien ykköspyssyn liekki roihuaa edelleen maagisena, kun vakkaa vaan sopivasti raotetaan. Peli saa näköisensä lukemat ja paineistus imeytyy jälleen Bosnian suuntaan. Pukin, Riven, Jensenin ja Pohjanpalon paisteen lisäksi myös Glen Kamaran ja Robin Lodin yhteispeli jättää lämpimän jäljen kaikukoppaan, jossa kaikuu historiallinen: Riven johdolla me mennään kisoihin.

Riven johdolla me mennään kisoihin

Viinikuvaus: uskoa, toivoa, rakkautta ja historiallisia elementtejä.

Suomi-Kreikka: peikkojen ja menninkäisten mailla

Ratinan stadioni hautui viilenevässä loppukesän illassa, kun kiitoliidossa olevat huuhkajat painoivat polttavan katseensa Kreikan papyroskääröihin.  Teemu Pukin, Pyry Soirin ja Jasse Tuomisen kipittäminen avauskokoonpanoon enteili tavallista hyökkäävämpää peliä.

Tunnelmia Ratinan kisatorilta

Suomi varioi prässiään tilanteen mukaan. Se rikkoi väliin Kreikan pelinavaamista prässäämällä korkealta. Väliin Suomi vetäyty tuttuun tapaan tiiviiseen puolustusasetelmaan. Suomi lähti kontrolloimaan peliä myös pallonhallinnan ja pelirohkeuden kautta. Palloa käytettiin toistuvasti vartioiduilla pelaajilla Kreikan linjojen välissä ja sitä kautta Suomi haki murtautumispaikkoja. Vaarallisimmillaan Suomi kuitenkin oli kun se pääsi nopeilla pelin käännöillä pelamaan Kreikan puolustuslinjan selustaan.

Valmiina lennättämään huuhkajia

Kreikallakin oli pelisuunnitelma, mutta sen noudattamisessa vaikutti olevan haasteita, sillä kädet ja äänihuulet heiluivat tilanteiden jälkeen. Kreikka loi uhkaa lähinnä silloin, kun huuhkajilta lipesi harhasyöttöjä ja lipsahduksia vaikutti tapahtuvan tavallisen paljon, mutta Kreikka hassasi toistuvasti pelin sisäiset momentuminsa teknisesti heikkoihin ratkaisuihin. Kreikan korteista oli luettavissa myös se, että ihon alle oltiin valmiita menemään myös napit edellä. Glen Kamara otti ottelun alkupuolella suurimman Olympus -vuoren kintuilleen.

Ensimmäisen puoliajan peli oli tarkkaa ja maalit jäi tekemättä. Parasta antia oli kotikannattajuen tuki huuhkajille, joka kiersi pohjoiskaarteesta koko stadionin ympäri.

Tunnelma kiersi pohjoiskaarteesta koko stadionin ympäri

Puoliajalta virvokkeita metsästävät jalkapallofanit sulloutuivat jonoihin, jotka kasvoivat yleisömäärään nähden toivottoman pitkiksi. Muualta Euroopasta olisi hyvä hakea esimerkkiä siitä, miten moninkertainenkin yleisömäärä saadaan ennen toisen puoliajan alkua juoksutettua kahvi-, olut- ja vessajonojen läpi. Ottelukokemuksen lisäksi tällä optimoidaan myös kassavirtaa.

Painia Kreikan rangaistusalueella

Ylläolevalla ei lopulta ole mitään merkitystä. Ei siinä maailmassa, jossa Dimitris Gourbelis lanaa Glen Kamaran rangaistusalueella ja pallo viedään pilkulle. Teemu Pukki heiluttaa punaista kangasta maalin vasemmalle puolelle ja puttaa pallon maalin oikeaan nurkkaan. Vasilios Barkasin sarvet sojottavat edelleen väärään suuntaan, kun Ratinan stadioni repeilee liitoksistaan.

Teemu Pukki puttaa pallon maaliin

Suomalaisen futiksen toiveuni sen kuin vain jatkuu ja jatkuu. Peli painuu Suomen päähän, mutta eihän kukaan enää edes näe painajasia siitä, että vastustajat tinttaisivat kuningaspallossa huuhkajien rinnalle saati rinnalta ohi. Suomen pakka pysyy kasassa ja keskitysten sarjatuli otetaan vastaan huuhkajaislegioonan lailla. 

Etelä-Eurooppalaiseen tyyliin lopussa kentälle pyöräytetään samanaikaisesti jopa kolmekin palloa ja sekunti sekuntilta kreikkalaisen taruston hahmot haalistuvat peikkojen ja menninkäisten mailla. Suomi voittaa ja lämpö täyttää futisfanin sydämen.

Edellisen illan kaikuja Ratinassa

Viinikuvaus: Tampereelta samaa, mitä ennenkin, mutta maistuvampana kuin koskaan.

Suomi-Bosnia: Riven taikahattu

"Riven johdolla me mennään kisoihin" kaikuu pohjoiskaarteen äänijänteistä. Hiostava ja ukkosta enteilevä Ratinan alue luo urbaaninoloiset puitteet pian alkavalle Suomi-Bosnia -ottelulle. Huuhkajien lento on ollut unenomaista. Bosnian pelaajalistaa silmäillessä käy hetkellinen vilunväristys: voiko tämä oikeasti vielä jatkua?

Pohjoiskaarteen tunnelmia

Jotain Suomen jalkapallomaajoukkueen statuksesta kertoo se, että Bosnia lähtee otteluun varovaisesti. Se jättää pelin alle reilusti pelaajia. Suomi vastaa kahdella kauniilla neljän miehen rivistöllä, joiden edessä Petteri Forsell ja Teemu Pukki ohjaavat Bosnian pelinrakentelua sovittuihin sektoreihin. Bosnian ultrien ja pohjoiskaarteen Suomi -jätkien kilpalaulanta luo aitoa ja autenttista futisjuhlan tuntua iltaan.

Pelillisesti ensimmäisen puoliajan shakki on etulinjan varovaista siirtelyä ja komento muotoon käy tehokkasti. Viihteelliset elementit pimitetään vielä. Markku Kanerva nostelee kanit taikahatustaan toisella puoliajalla.

Huuhkajien näytöstä sateen piiskaamalla Ratinan stadionilla

Glen Kamara isännöi keskikentällä ja lähettää Teemu Pukin juoksuun. Pukki tuikkaa pallon vastustajan topparin Toni Sunjicin puikoista ja painaa pallon tolpan kautta takakulmaan. Tampere on sokeria ja hattaraa. Toiveuni jatkuu lähes imelänä.

Pelin systematiikka ratkeilee hetken aikaa, kun Bosnia yrittää kuitata maalin nopeasti. Paulus Arajuuren johtama puolustus luutii kuitenkin kuin se olisi harjoitellut juuri tätä hetkeä varten miljoona vuotta. Suomi alkaa päästää paineen alta ja se luo vastaiskuilla jatkuvaa vaaraa Bosnialle.

Forsell tulee vaihtoon ja hänen tilalleen Rive heittää Lassi Lappalaisen. Tuhkimoita on nyt vetinen viheriö täynnä. Lappalainen on bosnialaisten piirittämänä kuin kotonaan ja hän osoittaa heti pallon saatuaan, että on tullut tekemään tulosta eikä kerryttämään minuutteja.

Bosnialaiset valmistautumassa juhlimaan jalkapalloa

Tim Sparv pyyhkäisee Muhamed Besicin kentän pintaan, Robin Lod nappaa karkin talteen ja lähtee maantiekiitäjänä kohti Bosnian maalia. Hävittäjäairueen vasemmalla puolella liitää Lappalainen ja oikealla Pukki. Lod heittää tikkarin Pukille, joka tyylittelee pallon vastaan ryntäävän Ibrahim Sehicin yli: tämä oli tässä ja kaikki voivat lähteä kotiin. Kukaan ei kuitenkaan lähde, vaan suomalaiskannattajat kietoutuvat sateen piiskaamalla Ratinalla tiukemmin suomalaiseen futisunelmaan.

Oi Suomi on...

Viinikuvaus: vedestä viinaksi

Kun Rive ja huuhkajat veivät eurooppalaisesta huippufutiksesta mielenkiinnon

Suomi tekee sen itse. Albin Granlundin oma maali sinetöi sen, että Suomi häviää 1-0 Kreikalle vieraissa ja se on juuri se tulos, mikä tarvittiin. Teemu Pukki lipsauttaa pallon tahallaan läpiajosta Kreikan veskarille ja Jasse Tuominen piilottelee kuivaa ruutiaan tärkeämpiin otteluihin. Lohkon kolmossuosikkina Nations liigaan lähtenyt Suomi on varmistanut lohkovoiton ennen viimeistä ottelua. Suomen ylivoima melkein vie mielenkiinnon.

Tällä hetkellä Serbiassa ja Israelissa mietitään, miten olisi mahdollista välttää huuhkajilta tuloillaan oleva pöllytys. Seminaareja pidetään "Ristiinpelaaminen" -teemalla. Norjassa astmapiippuja tuodaan jalkapalloliiton tiloihin takaoven kautta ja Skotlannin sateisilta kujilta etsitään seuraava braveheartia. Britti-imperiumin vastustaminen on kuitenkin yksi asia, mutta rivelution on jotain aivan muuta. Sir Paulus Arajuuren lempeä hymy, joka paiskaa paikalle luimuilevaa vastustajaa märälle nurmelle dominopalikan tavoin on jotain muuta. Bulgaria ja Romania miettivät maantieteellistä yhdistymistä, jotta pahimmassa huuhkajansulkaisessa skenaariossa välttäisivät kansallisen häpeän. Nyt perään huudellaan Hristo Stoitškovia ja Gheorghe Hagia, mutta Glen Kamaran tasku on balkanin -mentävä ja Petteri Forssell on pyörittänyt viherpirtelönsä Mustanmeren veteen.

Unkari herättää jotain kaikuja jostain menneestä, mutta tästä etäisestä ja jo unohdetusta aavistuksesta on valovuoden pituinen lento tähän iltaan. Niin väkevää borssikeittoa ei ole olemassakaan, että se enää nostaisi veljeskansan Suomen ohi kansojen liigassa. Ilmassa on tiettyä silmäkääntötempun ja illuusion hehkua, kun Groupama areenalla juhlistetaan tuloksesta riippumatta Suomen lohkovoittoa.

Viinikuvaus: taikurinhatusta vedetty mystinen pohjoismaiseen tapaan terästetty keitos