Futiskirjat, Suomifutis:suomalaista jalkapallokulttuuria etsimässä

Saku-Pekka Sundelinin kirjoittama ja Tammen kustantama Suomifutis: suomalaista jalkapallokulttuuria etsimässä oli bloggarin kenties odotetuin kirja tälle vuodelle. Teos resonoi futis- ja muussakin väessä sen verran hyvin, että ainakin ensimmäinen painos myytiin loppuun, mikä saattaisi aurata tulevaisuudesta tilaa myös kirjan kirjoittajan vihjaamalla "Suomifutis II" kirjalle.

Tutkimusmatka maailman omintakeisimpaan futiskulttuuriin

Teoksessa taustoitetaan alkuun niitä kirjallisia ja kirjalilijan henkilökohtaisia lähtökohtia, joista kirja on saanut lähtösysäyksensä. Sen jälkeen ympäröivään maailmaan otetaan hieman provosoivampi asento ja kysytään "Miksi sana potkupallo loukkaa suomalaista futisfania?". Kyllä. Minä olen yksi "niistä", jonka näkökentässä potkupallottelu saa punaiset salamat välkkymään. Iän karttuessa tunnemaailman ilmiö on ollut radikalisoitumaan päin. En ehkä suoraan samaistu Sundelinin ajatukseen siitä, että kuohut juontuisivat laji-ihmisiin liittyvästä alemmuskompleksista, vaan enemmänkin pakkomielteisestä intohimosta lajiin. Alentava puhe toisen intohimoon liittyen menee herkästi ja lähes vääjäämättä "Danger zone" -sektorille, mutta koska tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kirjoittajan sielunmaiseman vivahteiden tai pakkomielteiden analysointi, tyydyn kompromissiin: olen valmis ottamaan kirjan kehoituksen mukaisesti omistajuuden "Potkupallosta", kunhan lätkäihmiset ottavat aktiiviseen sanavarastoonsa termin "Keppitappelu".

Sundelin poimii historiasta ansiokkaasti muutaman haukkakohdan, jolloin suomalainen futis- ja laji-ihmiset ovat hukanneet momentuminsa. 1920-luvulla jalkapallo oli maaseudun suojeluskuntajärjestön ykköslaji, mutta Tahko Pihkala löi kunnarin ja pisti pesäpallon urheilulajien kärkietenijäksi. 1950 -luvulla jalkapallo kaatoi edelläkävijän asemassa poliittisia raja-aitoja, mutta edelläkävijyyden mahdollistama brändäys jäi tekemättä. Avopaikkaa tarjottiin vielä 1960-luvulla, kun muuttoliike maalta kaupunkiin kiihtyi. Leivälle ja sirkushuveille avautui tyhjiö, johon kuitenkin sirklasi jääkiekko.

Taustoitusten jälkeen Sundelin lähtee tien päälle etsimään suomalaista jalkapallokulttuuria. Sundelin suuntaa pohjoiseen, ottaa välipysähdyksen Tornioon ja jatkaa Suomen toiseksi pohjoisimman seuran Kolarin Kontion vieraaksi. Pohjoisen reissu kelluttaa jalkapallokulttuurin käsitettä ja samalla sitä, mikä yleensä mielletään jalkapallokulttuuriksi. Käsite pitää itsessään sisällä paljon enemmänkin kuin vain täytenä notkuvia kansallisen sarjan katsomoita ja kuumana palavia pyroja, joiden perään erityisesti Suomen pääsarjassa haikaillaan. Katveeseen jäävät helposti absurdeille leveysasteilla karkaavat yhteisöilleen tärkeät alasarjajoukkueet ja vaikka pitkin Suomea levittäytyvät junnufutis -turnaukset, jotka liikuttavat massiivisia määriä jalkapalloilijan taimia ja heidän vanhempiaan. Sundelin löytää suomalaisen jalkapallokulttuurin jo hyvissä ajoin kirjan ensimmäisellä puoliskolla ja sen jälkeen kyse onkin enemmän siitä, mitä kaikkia erityispiirteitä suomalaisella jalkapallokulttuurilla on ja miten ne tulevat näkyväksi?

Kirjansa aineistoksi Sundelin masinoi pelillisenä elementtinä twitteriin äänestyksen, jossa etsittiin Suomen jalkapallopääkaupunkia. Äänestyksessä Pietarsaari napsi pronssia, Valkeakoski hopeaa ja Kotka kultaa. Sundelin jalkautuu kyseisiin kaupunkeihin ottamaan selvää niihin ja niiden ja jalkapallon välisistä erityispiirteistä. Kullakin kaupungilla on oma erityinen tarina kerrottavanaan.

Reissuiltaan palattua Sundelin toteaa jalkapallon ja median suhteesta suorasukaiseen tyyliinsä, että kaikesta haihattelusta huolimatta jalkapallosta kirjoitetaan Suomessa liikaa. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Esimerkiksi pesäpallo pesee katsojaluvuissa mennen tullen jalkapallon. Ruodinnan jälkeen ja ennen loppusanoja Sundelin ottaa vielä kiepin suomalaisen naisfutiksen näkökulmaan ja tarraa siihen ristiriitaan, missä Veikkausliiga halutaan ohjelmamaisesti nähdä kotimaisten nuorten kasvattajasarjana, mutta tosiasiassa sen viheriöt ja vaihtopenkitkin täyttyvät ulkomailta naaratuista hankinnoista.

Suomifutis lunastaa kunniapaikkansa  omassa kirjahyllyssäni. Se nostelee suomalaisen jalkapallokulttuurin lipustoa salkoon kohtaamiensa jalkapalloihmisten kanssa. Vuorovaikutus tarinoituu helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi, jota Sundelin maustaa myös omilla futismuistoillaan, joilla on selvästi pysyvä paikka kirjailijan omassa raumalaisväritteisessä sielunmaisemassa. Sundelin haastaa rohkeasti ja hyvin argumentoiden suomalaisen jalkapalloon jämähtäneitä käsityksiä. Kulttuuriltaan rikkaaseen suomifutikseen päteekin varmastikin se viisaus, että kannattaa nauttia siitä, mitä meillä nyt on ja ottaa omistajuus siitä. Voihan olla, että joskus vuosien tai vuosikymmenien päästä, kun Veikkausliigan täyteen ahdetut katsomot notkuvat ihmisistä ja nokkela vastustajan pelaajalle tai ottelun tuomarille suunnattu kommentti hukkuun yleisöön pauhuun, mieleen tuleekin: kyllä ennen oli paremmin tai ainakin omintakeisempaa.

Ilmottaudun suoriltaan jatko-osan kiiinnostuslistalle.

Viini: kulttuuriviini

PS: Blogin kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

EuPa - Pallo-Iirot 2: "miltei paikallispeli, miltei kärkikamppailu"

Älä kysy, mitä Eura voi tehdä sinun eteesi, vaan mitä sinä voit tehdä Euran eteen. Niinpä on aika lunastaa kirjaprojektin yhteydessä annettu lupaus EuPan kotimatsista. Aikataulu on sen verran tiukka, että joudumme passaamaan tällä kertaa Euran ravintolaskenen (eli ne molemmat ravintolat) ja hakemaan kevyen päivällisen K-Kaupasta. Vuodet nelosdivarissa eivät ilmeisesti ole kohdelleet EuPaa hyvin, sillä legendaarisella liikenneympyrän ilmoitustaululla ei ole tietoa pelistä. Hetken kylmää ajatus siitä, että olenko katsonut pelipäivän väärin, mutta sitten eloisa ja smaragdin vihreä Wembley piirtyy auton tuulilasin läpi. Olemme aivan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

Pallo-Iirot ei saanut pidettyä Antti Julinia aisoissa

Euran urheilukeskuksen aluetta oli ehostettu viime näkemän jälkeen siihen malliin, että lienee vain ajan kysymys, kunnes Saudi Arabiaan tulviva pelaajaliikenne kääntyy Satakunnan suuntaan. Kuuluttaja ottaa matsin hyvällä silmän pilkkeellä haltuunsa. Kokoonpanoista löytyy puolalaista putkimiestä, herra Kokelasta ja kiintiöporilaista. Omat tahtinsa ottelulle lyö myös EuPan maalivahti Tuukka Nurmi, joka ensitöikseen hassuttaa Pallo-Iirojen kärkiprässiä.

Pallo-Iirot on ottelun alussa hallitsevampi joukkue. Raumalaiset tuovat hyvällä vauhdilla hyökkäyksiään kohti EuPan puolustuslinjaa. Kumi palaa erityisesti oikealla kaistalla, jossa Miro Honkaniemi on paljon pallossa ja Honkaniemi paiskookin yhtenään keskityksiä EuPan boksiin. Noin kymmenen minuutin pelin jälkeen melko matalilla kierroksilla startannut peli ottaa ensimmäiset pintakaasunsa, kun Oskari Ohvo tömäyttää pelin ollessa poikki pallon Jan Butkiewiczin selyksiin. Butkiewicz tasaa tilit pienellä korvatillikalla ja molemmat laputetaan keltaisella kortilla. Tilanne eskaloi muutaman rapsakan taklauksen myös tuleville minuuteille.

Pallo-Iirojen oikealla kaistalla paloi kumia

Pallo-Iirojen hallinta on työllistää valotauluhenkilöä parinkymmenen minuutin pelin jälkeen, kun Santeri Tähkä löytää syötöllään pilkun kohdilta Rasmus Ahosen. Tuukka Nurmi saa niukin naukin työnnettyä Ahosen kudin maalin ohi. Pilvistymään päin olevan taivaan alla seuraa juomatauko.

EuPan Aaro nuija vierittää pallonsa seuraavaksi kohti kiveä.  Nuijan rangaistusalueen ulkopuolelta lähtevä kuti ottaa kimmoketta Pallo-Iirojen puolustuksesta ja kolahtaa tolppaan. EuPa saa tilanteesta vaihtovirtaa johtoihinsa ja se pääsee hetkellisesti pelin päälle. Peli heittää kuitenkin pian kärrynpyörää, kun  Butkiewicz, jolla ilmeisesti jäi jotain saatavia ottelun alkukähinöissä lunastamatta, kopauttaa itselleen toisen keltaisen kortin ja kuuluttuja mukaillen ajautuu ”Sent Off” -tilanteeseen.

Ote siirtyy taas enemmän Pallo-Iiroille, mutta EuPa ei tästä hätkähdä.  Sen vastaisku oikealla laidalla päättyy siihen, että erotuomari Miika Lähdesmäki viittoo palloa pilkun suuntaan. Nelosen A lohkon maaliruisku Antti Julin joutuu muutamaankin kertaan painelemaan palloa sopivalle ruohomättäälle, mutta kun kuti kerran lähtee, niin siihen ei Miko Lainiolla jää paljoa sanottavaa: 1-0, kellossa 38 minuuttia ja sellainen varovainen ajatus kuplii ohimoissa, että nyt vähän hölmöillään vuorovedoin.

Antti Julin onnistuu rankkarista

Tulostaulun päivitys ottaa aikansa. Ymmärrettävästi pallo pysyy edelleen enemmän sinikeltaisilla, mutta EuPan vetäytyessä syvemmälle valkokirjokilppariinsa, myös pelin tempo höllääntyy. Pallo-Iirot saa vielä lopussa hyvän tontin, kun Justus Mäntyharju poimii pilkun kohdalta tutkalleen kanssapelaajan, mutta ohi suhahtaa. Tauolle mennään kotijoukkueen 1-0 johdossa.

Tiistaista huolimatta rohkenemme jo periaatteen vuoksi poikkeamaan PublicHousen märkään päähän. Perustuotteiden lisäksi valikoima liikkuu myös trendien harjalla, sillä tarjolla on mangolonkeroa. Maksupääteen hallinnoijassa on selvästi myyntihenkilöä, sillä lisäkauppaa tarjotaan k-18 alueella liikkuville aktiivisesti.

Pallo-Iirot jatkavat pelin hallintaa ja sen pelikirjassa haetaan palloja selvästi takaviistoon pilkun hollille, ja sinne syöttöjä putoileekin, mutta sihti osoittaa liikaa Porin suuntaan. Pallo-Iirojen maali lähenee ja lähenee, joten kuuluttajakin ottaa kaksoisroolia ja ohjeistaa lempeästi ”nyt valkoinen hereillä siellä jo”. 

Ennen kuin kello kilkattaa tuntia ottavat Eemeli Kerola ja Viktor Westerberg pikku painit. Kortit jaetaan Salomonin tapaan, joskin ekstrana keltaista katsoo myös Pallo-Iirojen Jojo Gustaf Westerberg. ”Tunnin pelin jälkeen saatiin kulma”, voitaneen todeta euralaisten vinkkelistä. Asiasta merkityksellisen tekee se, että Antti Julin nousee kulmassa aivan omiin sfääreihinsä ja tömäyttää komealla puskulla pallon maalin. Vajaalla oleva EuPa sauvoo 2-0 johtoon. Muutos valotaululle vaatii jälleen kuuluttajan kannustusta.

71 minuutin kohdilla Pallo-Iirojen Honkaniemi saa itselleen noin sadannen keskityksensä irtopallon ja keskittää uudelleen. Jo pelkästään varianssin ja todennäköisyyslaskennan lainalaisuuksia noudattaen sopiva viimeistelijä löytyy vihdoin Santeri Tähkästä, joka ohjaa keskityksen maaliin: 2-1. Tovin kuluttua edellisestä Pallo-Iirot pelaa kulman matalana boksin rajoille, josta irtoavan laukauksen Lähdesmäki tulkitsee estettävän kädellä ja pallo pudotetaan toista kertaa samalle pilkulle. Kuuluttajaa mukaillen Tähkä kurmoottaa EuPaa: 2-2 ja kellossa mukavasti viinipullon verran.

Santeri Tähkän kurmootus

Lapset käyvät huikkaamassa, että läheisessä liikuntapuistossa oli muskelimies, joka osasi seistä myös käsillä. Liekö kunnanjohtaja ottanut Ironman -kisat projektikseen? Todellinen teräsmies on lopulta Antti Julin, joka Pallo-Iirojen hallinnasta huolimatta kyntää peltoon viimeisen penkereen. Pallo-Iirojen puolustus haparoi Luukas Parviaisen kenttää leikkaavan pitkän syötön kanssa. Julin nappaa herkun ja pistää lihat tarkalla kudilla kuivumaan: 3-2 ja varsinainen peliaikaa lähentelee jo loppuaan. 

Yleisö elää viime hetket voimakkaasti kotijoukkueen mukana. Lopulta peli päättyy Lähdesmäen pillin puhallukseen ja kuuluttajan tunnelmointiin EuPan kauniista jalkapallosta ja roiskivista raumalaisista. Ottelu oli kokonaisuudeltaan sellainen pala alasarjafutishistoriaa, ettei sitä ainakaan ihan selvinpäin olisi voinut kukaan käsikirjoittaa. Ensi kertaan!

Viini: märästä päästää mangovivahteella

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

FC Honka-FC Inter Turku: natisee mutta ei lahoa

Turussa ripsii vielä vettä. Helsingin valtatiellä pilvipeite jo ohenee ja yksittäisiä auringon säteitä pistelee sen läpi. Reissuremmimme palaa kertaalleen takaisin Veritakselle pelipaita -asioissa, jotka Turun sinimustalla puolella ovat viime aikoina olleet muutenkin framilla.  Ultraboyzin reissubussissa kokoonpanon julkaisu nostattaa puheensorinaa. Espossa pelataan tärkeistä pisteistä, kun FC Inter Turku jatkoi keikkakiertuettaan FC Hongan vieraaksi..

Ennenaikainen joulu - ei palautusoikeutta

Tapiolan Urheilupuiston rakennustelineisiin oli lisätty lautaa ja keltaiseen maaliinkin oli investoitu joko tänä- tai vähintäänkin viime vuonna. FC Inter Turku ottaa pallonhallinan. Se jauhaa pitkillä syöttösarjoilla peliään kohti FC Hongan maalia, mutta FC Honka pitää boksinsa keskustassa luukut kiinni eikä Inter ole ihan terävimmillään boksiin pyörähtävissä irtopalloissa. 

FC Honka iskee vastaan. Se saa hyvin vauhtia erityisesti oikealta laidalta starttaaviin hyökkäyksiin, joissa Clesio Bauque on paljon jakelijana. Ensimmäisistä hetkistä alkaen silmään pistää myös hassuttelutalo Vekkulaa muistuttava tuomarilinja, jossa ei yhtään tiedä, mitä seuraavan kulman takaa pomppaa vastaan.

FC Honka on hyökkäyksissään vaarallisempi. Se saa lennäteltyä sarjana vaarallisenoloisia palloja Interin maalille. Eetu Huuhtanen joutuu veskareista ensimmäisenä ottamaan peliin kunnolla kantaa, kun Dario Naamo tömäyttää voimakkaan kudin pienestä kulmasta. Tovin kuluttua tästä Dimitri Legbo koittaa tehdä Stavitskit, mutta Maksim Rudakov saa puhallettua takakulmaan putoavan lehden riman yli.

Puolisen tuntia se sitten ottaa, kun FC Honka löytää marjapaikan ensin puolustuksen edestä, josta Florian Krebs tökkää pallon mättään taakse Johannes Wurtzille, joka sijoittaa pallon Huuhtasen ohi: 1-0 ja Urheilupuiston laudat natisevat. Taistelupari tivaa, että eikö peli päätykään 0-3, jota olimme ounailleet, mutta 1-3 menee myös hyvänä kompromissina läpi.

FC Honka siirtyy 1-0 johtoon

1-0 tilanteessa siirrytään tauolle, jonka teemana vaikuttaa olevan lomien jälkeisen sunnuntain ja oluen nauttimisen tasapaino. Mukiin putoaa pari pitkää nakkia ja tuoppiin viljajuomaa.

FC Honka on toisen jakson alussa vahva. Ilmassa on väkevää toisen maalin auraa, mutta Inter kestää ja saa paremman otteen pelistä. Asiasta traagisen tekee se, että yksi Interin pidemmistä hyökkäyksistä päättyy kaksinkamppailuun, jossa Legbo laskeutuu nurmen pintaan. Sinänsä ihan normaalissa kaksinkamppailutilanteessa Petri Viljanen näkee kuitenkin kummituksia ja keltaisen kortin arvoisen rikkeen hyökkäävän pelaajan suorittamana. Legbolle kortti on toinen eli yhteensä punainen. Tuomaristo sotkee sinänsä hyvän pelin, mutta rahoja ei varmaan saa anoa takaisin?

Lisää kortteja

Inter saa muuttuneesta tilanteesta ja Jarkko Wissin vaihdoista sähköä peliinsä, mutta samaan aikaan FC Hongan pallolliselle pelille piirtyy lisää vihreää. Molemmat joukkueet saavat luotua puolittaisia paikkoja. Interillä Jussi Niska on pariin kertaan ilmailuhommissa, mutta pallot eivät putoa oikeille laskeutumisalustoille. Interin onneksi FC Honka paukuttaa palloa vastaiskujensa päätteeksi enimmäkseen mainoslautoihin. Tuomarilinja säilyy johdonmukaisen epäjohdonmukaisena. Sekä katsomossa että somen puolella nostetaan ihan aiheelliseeti kysymystä siitä, että miksi Lina Lehtovaara ja kumppanit eivät pääsee puhaltamaan Veikkausliiga -otteluita?

Loppusäpinää FC Hongan maalilla

Sinänsä rikkonaiseen toiseen puoliaikaan lisätään säästeliäät kolme minuuttia lisäaikaa. Huuhtanenkin pääsee FC Hongan boksiin väijymään tasoitusta, mutta piippuun jää. 

Viini: viljakiljua

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

KaaPo-MuSa: kävelekkö keskenäs?

Kaikkien aikojen kolmosen ruletti pyörähti R.V. Group Areenalla Kaarinassa. KaaPo sai vieraakseen satakuntalaista eksotiikkaa, kun MuSa parkkeerasi reissubussinsa Kaarinaan. Säpinää alueella riitti muutenkin, sillä parkkipaikat olivat tiukassa kuin kiveen isketty miekka. Niinpä yltiöoptimistinen aikataulutus näpsäyttää sormille ensihetkien missaamisen verran.

KaaPo oli MuSaa paremmalla painilla liikenteessä

Kirjoittaja pääsee kuitenkin heti draaman silmään, sillä palloa viittilöidään lähes välittömästi pilkun suuntaan. KaaPon kulmapotkutilanteessa käy jotain, mikä jää oman havaintokentän ulkopuolella. Juho Salminen ohittaa laajakaarisia tanssiliikkeittä esittävän Yago Darubin: 1-0 ja pykälässä kymppi. Maalin jälkeen suuntaan matsikiskan suuntaan. Nesteytys kuntoon ja paperin väliin lasketaan  Rööperin chiligrilli, mikä tuotteena menee kyllä ehdottomasti kauden parhaimmistoon.

Juho Salmisen rankkari

MuSa on ollut myös lohkossaan kauden parhaimmistoa. Se hallitsee nytkin peliä, mutta matalalta jalansijansa hakeva KaaPon puolustuslinja saa pidettyä sen hyvin pois maalipaikoilta. MuSan lautapinoon kasaantuu pino kulmapotkuja, joita Turusta Poriin palanut Niilo-Olavi Puustinen latoo maalille, mutta KaaPo kestää. KaaPon pelin pallollinen virtaus käy alkuun pitkälti Juho Salmisen juoksuja hakevien vastaiskujen kautta. Syötöt irtoavat jalasta väliin liiankin hätäisesti, mitä päävalmentaja Eetu Kaipio suitsii.

Vajaa puolisen tuntia on pelattu, kun päätään KaaPon puolustuslinjaan puskenut MuSa hieman hyytyy ja KaaPo saa pelin syrjästä paremman otteen. Peli ottaa myös isompaa aallokkoa liikkeeseensä. Leevi Liikanen pääsee Roope Läpisen masinoimana korkean xG:n sektorille, mutta askelmerkit eivät oikein osu. Vastavuoroisesti KaaPon maalilla meinaa käydä kylmät, kun boksista lähtevä purkupallo ottaa kimmoketta MuSan pelaajista ja pallo kopsahtaa ristikkoon.

Seuraavaksi rantautuu KaaPo.  MuSan puolustuksen keskellä lippua heiluttava Dani Nurmi ei saa puskunsa sihtiään ihan kohdille. Porilaisten vaihtopenkiltä nasahtava palaute ”Älkää selittäkö siellä, vaan puolustakaa boksi paremmin” lämmittää jotenkin sydäntä. MuSan Ejiro Simeonin pienestä kulmasta lähtevä kuti pysähtyy Jesse Peltosen rintakehään. Vauhti kiihtyy entisestään. KaaPon Lauri Valli riistää pallon MuSan puolustukselta ja kaartaa kohti Darubia. Silkkisenä hohtava nurmi taitaa tehdä viime hetkellä kuitenkin Vallille tepposet ja maalisarakkeeseen ei piirry uutta viivaa. Vallille tarjoutuu pian pilkun kohdille vielä toinenkin paikka, mutta tabula rasaa tarjoillaan edelleen. Lopulta erotuomari päättää hengästyttävän vauhdikkaaksi äityneen ensimmäisen puoliajan.

KaaPo oli vastaiskuissaan terävä

Tauolla saadaan sadetta, You never walk alonea ja Pet Semetarya.

MuSa ottaa huoltajuuden pallosta myös toisen jakson alussa, mutta se ei löydä sopivaa särvintä KaaPon puolustuslinjalle syötettäväksi. KaaPo varioi prässitasojaan ja saa myös siten sotkettua porilaistan pelin avaamista. 

Vieressä esitellään kirjastosta lainattua KaaPon -kausikorttia. Pelin ylle lehahtaa pientä ekstralämpöä ja tuomaristolle jätetään muutamiakin väliskysymyksiä. Juho Salminen on lentää toisella keltaisella ulos kentältä, mutta tarkistuslaskennan jälkeen muistiinpanoista löytyy vain yksi keltainen kortti. Liekö käsiala ollut mallia ”lääkäri”. Tekevälle sattuu.

Jotain punaista

KaaPo tekee triplavaihdon. MuSan Simeon väläyttää pariinkin kertaan yksilötaitoaan ja koputtelee Peltosen ovea, joka pysyy kuitenkin säpissä. MuSa saa maalinsa kahdeksannesta kulmasta, mutta linjatuomarin Andromedaa kohti nouseva lippu on armoton: ei maalia, vaan paitsio. MuSan kapteeni Jussi Välilä saa kopsun otsaansa, mutta huolto ei lähde turhaan tilanteessa hötkyilemään, vaan luottaa siihen, että porilainen kallo kestää. KaaPon Mirco Petterson tulee väkevästi peliin mukaan. Ukkonen välähtää, ja kun valotauluun naksuu 90 minuuttia, Samuel Kannisto repii ja raastaa itsensä MuSan puolustukselta irti. Kannisto nostaa pallon nätisti maaliin: 2-0 ja yleisöstä irtoaa ennätysdesibelit.

Mirco Petterson kikkailee vielä kertaalleen tiensä kotiyleisön sydämiin. Siihen peli päättyy ja KaaPolaisten ilakoinnista on helppo vetää johtopäätös: pinnat ja voitto olivat sille todella tärkeitä.

Voitto maistui kaarinalaisille

Viini: tuoksussa sadetta, aromeissa ukkosta ja chiliä

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

VG-62 - FC Åland: käänteitä ja kääntöjä

Elokuuhun asti se otti, että silkkitie länsi-Turusta Naantaliin jälleen aukesi. Maantierosvoja ei Raision pätkälläkään väijynyt, joten Corolla tussahtaa turvallisesti aurinkoiselle Kuparivuorelle. Urheilukentän lauteiden yleisömäärä lasketaan kymmenissä. VG-62:n pelaajat heittävät läpyjä ja nyrkkivitosia sekä vastaantulevalle juniori- että senioriosastolle.

Pienen alkutunnustelun jälkeen pelin kuva lähtee piirtymään siten, että VG-62 hallitsee palloa ja ottelua. FC Åland valuu syvälle omalle kenttäpuoliskolleen ja kyttäilee vastaiskuja. Viiden minuutin pelin jälkeen  VG-62:n Samuli Mikkonen saa pallon FC Ålandin puolustuslinjan eteen, josta hän ohjaa sen Eetu Leppäselle. Leppäsen kuti jää kuitenkin FC Ålandin maalivahdin Albin Backholmin jalkoihin. ”Eetu on mahdoton puolustaa”, todetaan yläpuolella olevasta asiantuntijakatsomosta.

FC Åland osoittautui liian juonikkaaksi VG-62:lle

VG-62:n ote pelistä tiukkenee minuutti minuutilta. Se vaikuttaa tietävän, mitä pallolla tulee tehdä ja sen hyökkäykset kulkevat suoraviivaisesti ja vähin kosketuksin kerta toisensa jälkeen kohti vieraiden maalia. Tulosta tulee, kun 26 minuuttia on pelattu. Pallo pelataan kovana ja matalana FC Ålandin puolustuksen keskustaa kohti. Leppänen pyytää kanaalit auki kohti kierivälle syötölle ja se vierii perille asti Leppäselle. Leppänen kauhoo pallon mukaansa FC Ålandin puolustuksen selustaan ja tinttaa sen maalin: 1-0.

Eduardo Salinas viihtyi hyvin pallon kanssa

Asiantuntijakatsomo tekee havainnon siitä, että Backholm vaikuttaa pelaavan vain jaloillaan. FC Ålandin Eduardo Salinas pyörii melkoisena väkkäränä ja pallotaiturina keskikentällä. VG-62:n Jaakko Siltaselle avautuu paraatipaikka lisämaaleille maalinedushässäkän päätteeksi, mutta pallo nousee Siltasen kurotuksen saattelemana maalin yli. 

Sitten peli hakeekin aivan uudet merimerkit. FC Åland saa kulmapotkun. Asiantuntijakatsomosta todetaan, että FC Ålandin Adam Erikssonissa on jotain samaa kuin kevyesti korkealle nousevissa lentopalloilijoissa. Kuinka ollakaan.  Eriksson nousee iskupaikalla maalin edessä. Erikssonin pusku napsahtaa erotuomari Hassan Hagin tulkinnan mukaan Joni Sivulan käteen. Joulukorttia Sivulalle ja rankkaria saarelaisille. Jimmy Sundman uittaa pallon varmasti maalin: 1-1 ja kellossa 35 minuuttia.

Jimmy Sundmanin rankkari:

VG-62:n puolustus vaikuttaa järjestelevän vielä uudelleen jaettuja kortteja kädessään, kun pari minuuttia edellisen maalin jälkeen oikealta tuleva keskitys laskeutuu vapaalle tontille. Ensimmäisenä kiinnityksen perään syöksyy Daniel Boman, jonka tyylikäs pusku taittuu Riku Tanilan ulottumattomiin: 1-2. 

Ottelun draaman kaareen painetaan vielä aivan ensimmäisen jakson lopussa yksi jälki, kun Leppänen ohjaa pallon toistamiseen maaliin, mutta se liputetaan paitsioksi. Näkemyseroja ruoditaan vielä taukovihellyksen jälkeenkin.

Peli melkein tasoihin

Tauon jälkeen peli hakee hieman asentoaan. Mikkosella on paljon pallonkuskausvuoroja, katsomosta kuuluu pelin kulkua ruotivia ruotsinkielisiä kannanottoja, VG-62:n junnuosasto väittelee siitä, että onko kentällä oikeasti ”Zlatan” ja Backholm ottaa toisen jakson ensimmäisen jalkatorjunnan, mikä kohahduttaa jälleen yleisöä. 

Hiljalleen VG-62 pääsee taas enemmän palloon kiinni, mutta FC Ålandin passiivisaggressiivinen peli-ilme hyydyttää VG-62:n pelin juoksutusta. VG-62:n Leo Tommila vaatii kotijoukkueelta suoraviivaisempaa peliä ja on asiasta vainulla, sillä VG-62:n pelin avaaminen meinaa mennä hiukan kuskailun puolella. Naantalilaisten puolustuksessa Santeri Nurmi tekee hyviä pelitekoja. Sen sijaan Onni Ojala saa ikävän alavatsa (vai yläkives?) osuman, minkä villitsee nuoriso-osastoa tsemppaamaan: ”pystyt kyllä jatkamaan”.

Tulostaulua naksauttelee seuraavaksi FC Åland. Yleisö pyytää paitsiota tilanteessa, jossa Robin Welander saa pallon keskustaan. Welander vapauttaa Daniel Bomanin, joka roiskii jäämurskaa Naantalin auringon lämmittämälle kentälle sijoittamalla pallon maaliin: 1-3 ja peliä pelattu 72 minuuttia.

Kellon tikatessa seiskaseiskaa Tommila vapauttaa kentälle Roni Lehmuskosken, joka ensi töikseen raivaakin maatalon isännän ottein FC Ålandin joutomaata. Heti seuraavasta tilanteesta Lehmuskoski sivaltaakin tasaiseksi tallaamaltaan tontilta pallon maalin ja nostattaa siten kotijoukkueen toiveita pinnapotin kartuttamisesta: 2-3 ja kellossa 79 minuuttia. 

VG-62 saa vielä pistettyä painetta pitkän ja korkean muodossa FC Ålandin maalille, mutta se jää kuitenkin maalin päähän ekstraosingoista. Peli jää varmasti hiukan tykyttelemään kotijoukkueen ohimoihin, sillä kokonaiskuvaan peilaten, sille olisi ollut parempaakin seppälää lauantai-illassa tarjolla.

Ottelu FC Ålandille

Viini: saarelta salakuljetettua oolantilaista

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

Pallo-Iirot – Tampere United: pitsiä pitkin

Pitsiyön spesiaali oli hyvä paikka katkaista blogin futislomailut. Matsi ei paljon kutkuttavampi olisi voinut olla, sillä Pallo-Iirojen vieraaksi saapui tuhkasta taivaisiin kurottava Tampere United, joka viesti tuovansa yli sata kannattaja mukanaan Raumalle. Toreilun ja poreilun lisäksi kirjoittajan lössin ohjelmassa oli niin ikään perinteiset wingsit ja etanat Gastrobar Rauman Wanhassa Krouvissa. Wanha Krouvi ei petä, vaikkakin ”varattu” -pöytäkylttejä oli jo varsin monessa pöydässä, joten ensi vuoden spesiaaliin lienee syytä lähteä tekemään jo nyt pöytävarausta, ettei käy ohraiset.

Buena Vista Stadionilla Pallo-Iirojen ja FC Lahden naisten matsi oli kääntymässä loppusuoralle, kun löydämme vielä neljä vierekkäistä penkkiä. Pallo-Iirojen Eveliina Hannula vääntää todellisella tahtomaalilla Pallo-Iirot maalin päähän Lahdesta ja läikyttää samalla sytytysnestettä yleisöön, jota oli paikan päällä jo reilunlaisesti. Pallo-Iirojen kiri ei kuitenkaan kanna pinnoille asti.

Pitsiyö ei petä

”Ahde on Ahne”, kajahtaa katsomosta, kun Pallo-Iirot ja Tampere United astelevat pääkatsomoa kohti. Vieraiden kannattajat ovat sekuntiaikataululla liikenteessä ja banderollit lennähtävät auki. Sinikeltaklubin kalliopaikalle poksahtelee lisää porukkaa ja muovipenkkien lisäksi pääkatsomon rappuset otetaan aktiiviseen istumakäyttöön.

Pallo-Iirot aloittaa ottelun vahvasti. Pallo liikkuu ja jalat singeröivät, kun se tuo ensimmäisiä hyökkäyksiään Tampere Unitedin maalia kohti. ”Another one bites the dust” on osuva valinta kotijoukkueen kulmamusiikiksi, mutta ottelun alussa Pallo-Iirojen kutien kohdistuksessa on liikaa Radio Ga Gaa. Hiljalleen Tampere United rymistelee myös paremmin pelin mukaan ja pelin muotoa dreijataan siten, että Pallo-Iirot pitävät enemmän ja pidempään palloa. Sinikeltaiset hakevat tilaa laitakaistoilta, jossa sillä eittämättä on melkoisesti liike-energiaa. Tampere United pelaa suoraviivaisemmin ja fyysisemmin. Käsi lakikirjalla voidaan sanoa, että molemmat joukkueet hyödyntävät juuri vahvuuksiaan.

Kymmenen minuutin pelin jälkeen koko ottelun ajan piikkinä Pallo-Iirojen puolustuksen nahassa pyörinyt Janar Georg iskee oikealta boksiin ja löytää keskityksellään Eino-Veikko EK:n, jonka ohjaus karkaa keittiön puolelle. Seuraavaksi on Elias Ahteen vuoro heilutella syöksypuskulla Remu Koikkalaisen hyttysverkkoa, mutta pusku karkaa yli.

”Rauma alas!”, kuuluu Sinikaartin operetista. Sinistä ja vihreää savua pöllähtää Äijänsuon ilman alaan. Erotuomari Jesse Salo nostelee tasaiseen tahtiin keltakorttia molemmille. Peli läikkyy molemmille maaleille viihdyttävällä vauhdilla ja tavalla. Pallo-Iirojen Target Ayannubi vaikuttaa viihtyvän erittäin hyvin pallon kanssa Tampere Unitedin keskikentän ja puolustuksen linjan välissä. Kotikannattajien pettymykseksi pitsiyön hanat avaa Eric Bullock, jonka vapari kopsahtaa ensin tolpan sisäreunaan ja ottaa sitten aikansa ennen kuin vierii maaliviivan yli: 0-1 ja peliä on pelattu 29 minuuttia.

Eric Bullockin vapari:

Alex Johansson lähtee nokittamaan Bullockin vaparia yleisöä mukaillen ”rakettimaisella” laukauksellaan, mutta pallon avaruuslento tyssää tolppaan. 

Peli seesteistyy hieman, mutta pitsiyön taikoja on varattu vielä ensimmäiselle puoliajalle. Pallo-Iirot iskee varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla terävästi vastaan. Ayannubi kuulee Testarossan moottorin murahtelun vasemmalla laidalla. Mikko Jalkasen ensimmäinen kosketus palloon ei ole ihan puhdasta rubiinia, mutta yleisössä tiedetään paremmin: Jalkanen ottaa vain syöttöpisteitä, ja niinhän Jalkanen tekee. Hänen keskityksensä putoaa takatolpalle Otto Salmensuulle, joka lennättää pallon otsallaan Koikkalaisen yli: 1-1. 

Lähes välittömästi revähtää uudemman kerran. Salmensuu hakee keskityksellään Ahteen, jonka jo kerran viritetylle syöksypuskulle ei löydy pysäyttäjää: 2-1 ja pelitilanteen kääntöön meni noin kolme minuuttia. Eikä siinä vielä kaikki. Tampere United potkii Keravan Kollien tapaan maalinedushässäkästä Pallo-Iirojen maalin. Tilanne liputetaan kuitenkin paitsioksi.

Pallo-Iirot iskee kahdesti ensimmäisen puoliajan lopussa

On tauon paikka. Pitsiyön spesiaalin ensimmäinen puoliaika antoi sekä peli- että ottelutapahtumien puolesta enemmän kuin moni osasi odottaa. Yleisömääräksi lasketaan 1082.

Toisen puoliajan saviruukku on hyvin samankaltainen, mitä ensimmäisenkin. Pallo-Iirot pyrkivät hyödyntämään taitoaan ja nopeuttaan. Tampere United ottaa peliin suoraviivaisen ja fyysisen otteen. Kortteja putoilee tasaisesti kuin käpyjä mäntymetsässä. Pallo-Iirojen James Whitingin pelisesityksessä on jotain leijonamielimäistä.  Ayannubi paikantaa toisen puoliajan ensimmäisillä minuuteilla jälleen Ferrarin vasemmalta laidalta, mutta Koikkalainen peittää maalin pariin kertaan.

Jesse Salon korttikäsi pysyi lämpimänä

Kannattajakatsomoiden lisäksi myös olutkatsomosta alkaa kuulua pauhua. Taklaukset viedään änäri -tyyliin aina loppuun asti, vaikka sitten vähän myöhässäkin. Maalipaikat ovat suht tiukassa. Sellaiseen pääsee kuitenkin Tampere Unitedin Juho Heikkinen, joka hyödyntää Pallo-Iirojen puolustuksen harha-askeleet. Pallo-Iirojen Henri Saarinen kellahtaa Heikkisen sijoituksen eteen. Kello tikkaa tästä pari minuuttia, kun Alex Johansson tarjoilee päivän korkeinta. Tampere Unitedin boksiin putoavassa pallossa on sen verran paistorasvaa ja kotiyleisön tahdon voimaa, että se lipsahtaa Koikkalaisen käsistä Ahteelle ja sen sitten melkein tietääkin, mitä sitten käy. Ahde roikottaa pallon  Tampere Unitedin maaliin: 3-1 ja peliä on pelattu 74 minuuttia.

Peli hiukan lämpenee, mutta ei se kuitenkaan karrelle pala. ”Taistele Iirot”, kuuluu Sinikeltaklubin äänijänteistä. Pääkatsomossa vastataan ”Grasso on valkku, vastustajaa pelottaa” -rallilla. Jami Halmisen puolustuspeliä ylistetään. Jesse Salo puhaltaa pelin valmiiksi. Ottelutapahtuma päättyy molempien joukkueiden loppurituaaleihin ja  siihen, kun Ahde yrittää Seppo Rätymäisesti palauttaa kalliolta pudonnutta lippua Sinikeltaklubille.

Pallo-Iirot voittaa

Viini: Pitsiyön takuuvarmalla reseptillä uutta vuosikertaa

PS: Kirjoittajan kovakantisiin tuotoksiin voit tutustua alla olevista linkeistä:

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

https://www.aviador.fi/product-page/marsiin-muuttaneen-ihmisen-koti-ik%C3%A4v%C3%A4

Kirjat löytyvät todennäköisesti myös lähikirjastostasi!

FC Haka-FC Inter Turku: lottorahoilla koskelle

Festareiden tahtiin pumppaava Ruissalo jää horisonttiin, kun Ultraboyzin minibussi hurahtaa Tampereen valtatielle. Vastustajasta riippumatta Valkeakoskella pisteet ovat Interille olleet tiukassa eikä kaikkia maalejakaan aina hyväksytä, mutta kaikki putket tuppaavat katkeamaan joskus. Välillä tulee vettä ja välillä ei. Tehtaan kentällä on totutun särmät turvatoimenpiteet. Lisäksi hyvin miehitetyssä vieraskatsomossa roikkuu lakana, jossa historiaan peilaten muistutetaan erotuomari Muhammad Al-Emaraa siitä, missä kohtaa ihmiskroppaa on pää, käsi ja olkapää.

Valentin Purosalon maali ei kantanut kolmeen pisteeseen asti

Perusanatomian kertausta

Kenttämestarin erikoisena sadettajat pamauttavat vesisuihkunsa toisen maalin maaliverkkoja päin, joten teippaushommiksi menee Suomen toiseksi kauneimmalla stadionilla. Hakan veskari Aatu Hakala saa reippaanlaisesti ohjeistusta vieraskatsomosta. Peli voi alkaa.

Inter rynnii ottelun alkuun totutun raivohulluna. Bravuuriksi muodostunut nopea maali nähdään kolmen minuutin pelin jälkeen, kun pallo putoaa Petteri Forsellille rangaistusalueen kulmalle. Forsell hakee kudilleen kimmoketta Hakan puolustuksen ruhosta ja Hakan Hakala ei ehdi pallon eteen: 0-1.

Interillä on pian avausmaalin jälkeen jälleen näpit flipperin napeilla, mutta maaliin asti pallo ei pompi. Jussi Niska lataa myös kovaa ja matalaa, mutta Hakalan koipi on ylittämätön oksa. Interin rynnistyksen jälkeen Haka ottaa paremmin kotiareenaa haltuunsa. Pallo ehtii kertaalleen pomppaamaan ylärimasta junaraiteiden suuntaan ennen kuin Hakan Savros Zarokostas vinguttaa evinrudeaan ja pyyhältää Interin toppareiden välistä karkumatkalle. Eetu Huuhtanen saa käsiään Zarokostasin laukauksen eteen, mutta pussiin se putoaa silti: 1-1 ja kellossa kutakuinkin vartin verran liikettä.

Haka jatkaa pelin päällä. Vietaskatsomosta rallatellaan lottovoiton ja Turussa asumisen yhteydestä. Pelin ilmeeseen peilaten asialla vaikuttaa olevan vinha perä, kun Hakan hallintajakson aikana pallo kieriikin Hakan boksissa labyrinttiin rynnivälle Inter -debytantille Valentin Purosalolle, joka tällää pallon sydämensä kyllyydellä maaliin. Jos jollekin, niin juuri Purosalolle maalin olisi kaikkein eniten toivonutkin.

Haka ei jää kuitenkaan seuraavan päivän postia vartoilemaan. Ensin se potkii muutaman Interin vaarallisenoloisen vastaiskun poikki keltaisten korttien arvoisesti. Sitten se pelaa sivurajasta lähtevän tilanteen suoraviivaisesti jatkuvasti hyvällä jalalla tikanneelle Logan Rogersonille, joka paikantaa tyhjältä teollisuustontilta Zarokostasin: 2-2 ja kellossa 40 minuuttia ja tilanne on edelleen sama, kun Al-Emaran pillin herne värisee tauon alkamisen merkiksi.

Tauolla Haka juoksuttaa junnuorganisaationsa kentälle. Kotikannattajien suuntaan lentää kuittia ilmeisesti jostain Tampereen töhöilystä. Aurinko pääsee pilvettömälle estradille ja lämmöt nousee.

Inter tulee vahvasti toisen jakson alkuun. Purosalo pudottaa tarkan keskityksen Niskalle, joka koittaa ovelasti pyöräyttää pallon maaliin, mutta ohi pomppii. Hakan Rogerson jatkaa hyviä otteitaan. Tunnelma on vierassektiossa nousupainotteinen.

Hakalla oli toisella puoliajalla hyviä tilanteita

Minuuttien juostessa Haka vaikuttaa olevan pykälää Interiä vaarallisempi. Inter pääsee kuitenkin kokeilemaan jälleen lottokorttiaan, kun Matias Tamminen paikantaa keskeltä Darren Smithin, joka ottaa tikin eteen ja paikantaa laukauksellaan härän silmän, mutta se on tässä kontekstissa maalin ristikko ja tulostaululle ei piirretä lisäviivoja. Haka saa muutamia pahannäköisiä hässäköitä Interin maalille ja kertaalleen Eetu Huuhtanen pääsee nostamaan supersankarin viitaansa olalleen. Peli viedään päätökseen niissä lukemissa, joista toinen puoliaika alkoi.

Pinna pussiin ja Turkua kohti

Viini: loma- ja lottoviini