PIF-FC Jazz: Pajbackan patinaa

Puhelimeen napsahtaa tiedusteleva viesti siitä, että olisiko sunnuntain ratoksi suunta Paraisille. No sitten on ja Pajbackan tunnelmallisessa miljöössä petiään pitävän Piffenin kotipesä tulee korkattua tällekin kaudelle. Apetta tarttuu kioskista mukaan ja päivän väri on kaikkinensa punainen. Pelaajat astelevat kentän eri päädyistä kohtaamispaikalle ja matsi voi alkaa.

Piffenin kannattajasektorissa rahisevat marakassit. Pelin piirrellessä ensi vetojaan äänialassa alkaa kuulumaan myös Porin Jazzin kannattajalaulua. Asiasta merkittävän tekee se, että laulu vaikuttaa tulevan yhden henkilön äänijäänteistä, mutta yhtä kaikki, laulu on taukoamatonta. Jazz on enemmän pallossa, mutta Piffenin hyökkäyksissä terävä kärki. Jo kahdeksan minuutin kohdilla Luiyi Laguerre pyörii väkkäränä Piffenin boksin kulmalla. Laguerre hakee boksin sisältä Yoonis Musen, jonka matala kuti ui Rasmus Simulan kaltereiden välistä maaliin: 1-0

Piffenin hyökkäykset lähtivät terävästi

Jazz hakee vimmatusti tasoitusta heti maalin jälkeen, mutta nopeita tai helppoja ei Pajbackalla ole tarjolla. Yltiötehokkaan Firminonkin, joka oli blogin seurantalistalla, kuti suhahta oikealta ohi. 

Kotiyleisö heräilee samalla, kun kuvauskopin takaa kaikuu jo uusintana ”Oi Jatsi on niin ii-haa-na”. Firmino kiittää tuesta ja pakottaa lopulta yhden ruksin jälleen maalisarakkeeseensa, kun Etok Mmenie ensin pilkkii Firminon boksista: 1-1 ja pelikellossa 22 minuuttia.  

Merivesi ei kuitenkaan Paraisia pitkään kierrä, kun Laguerre pistää boksissa tanssiksi ja nasauttaa pallon uudemman kerran Jazzin verkkoon puolen tunnin kohdilla: 2-1. Sanalla sanoen on pakko todeta, että myös Piffenin rosterissa sellaista yksilötaitoa, jota kannattaa tulla  Kirjalansalmen sillan toiselta puoleltakin ihastelemaan.

2-1 ja syytä juhlaan

Vierestä kuuluva ”Pu-na-kel-tai-nen. Hyvä meidän joukkue!” luo perspektiiviä sille, että yksittäiset maalit tai ottelut tai kaudet eivät määritä jalkapalloseuran kannattamisen ydintä paljoakaan. Joskin Firminon toiseen maaliin irtoaa reaktiivisempi ”Ooo-o-o-o-oo-ooo”. Piffen ei saa Firminoa kuriin boksissa niin kuin ei mikään muukaan seura tai puolustus ja pelin on 2-2, kun tulostaululla tikittää 44 minuuttia. Pian sen jälkeen väliin aika lämpimäksikin eitynyt, mutta varsin viihdyttävä ensimmäinen puoliaika saa päätöksensä.

Kahvimukit pyörivät siirtokatsomon jalkatiloissa. Väkevällä otteella ottelua johtanut Samuli Stenman ottaa toisen puoliajan alkajaisiksi yhden filmauksen pois keltaisella kortilla. Puntit tasoittuvat, kun pian Jazzin riveistä anellaan vaparia ”Anna nyt tosta” -tyyliin. Stenmanin vastaus on yksiselitteinen ”En anna” eikä asia vaadi enempää keskustelua.

Voimistuva tuuli ja ilmeisesti vielä hiukan muhkurainen nurmi tuovat oman mausteensa otteluun. Olosuhteiden luomasta vaikeusasteesta huolimatta Jazzin Eino-Iivari Pitkälän pallollinen kyvykkyys pistää silmään. Piffen vaikuttaa paineistavan Jazzia tarkoitushakuisesti paiskaamalla palloa porilaisten selustaan ja juoksuttamalla kärkiprässiä omaan maaliaan kohti juoksemaan pakotettujen jazzilaisten kintereillä. Firmino katoaa hiukan pelistä, mikä paradoksaalisesti vaikuttaisi enteilevän hattutemppua. Sellaiseen temppuun brassi ei Paraisilla yllä. 

Pelissä oli väliin sen verran paljon vauhtia, ettei viheriö riittänyt

Oman kylän poika Aaron Westerlund saa aplodit jo lämmittelemään lähtiessään kuin Lionel Messi Barcelonassa aikanaan. Seuraavat suosionosoitukset Westerlund saa tömistellessään kentälle. Maalit on ottelussa kuitenkin nähty, mutta laulut eivät ole vielä laulettu. Eivätkä ne yksittäisen porilaisen ultran toimesta lopu Stenmanin ottelun loppua merkitsevän vihellyssarjan päätteeksikään. Pienen odottelun jälkeen Jazzin organisaatiosta huomioidaan aplodeilla myös kannattajan parisen tuntia kestänyt laulurupeama. Siihen on hyvä päättää futisviikko.

Viini: hyvä meidän viini  

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/978952651570

KaaPo-FC Jazz: porilaisilta ryöstetty

Keskiviikko oli läntisessä-Suomessa futista pullollaan. Käytännön syistä ja uutuuden viehätyksestä tein kauden katsomodebyytin Kaarinan Puuha-areenalle, jossa KaaPo haki revanssia FC Jazzista. Korona-ajan erikoisena joukkueet olivat kohdanneet edellisenä lauantaina Porissa ja Jazz kaapi tuolloin kotiottelustaan 1-0 -voiton.

Vähintäänkin maalipinnan puolesta vielä uutuutta hohkavan KaaPo -talon edustan katsomoihin kertyi hyvin porukkaa. Kaiken keskiössä oli anniskelukatsomo, jossa raha liikkui ahkeraan kotijoukkueen suuntaan. Löydän oman paikkani portilta katsottuna toiseksi viimeisestä katsomosta. Viimeisessä katsomossa on kolmen hengen porilaismobi, josta yksi lopettelee juuri puheluaan:

-Pappa on nyt katsomassa peliä!

KaaPo koittaa selvästi ottaa vauhdikkaan alun otteluun, mutta ihan pienen hallintajakson jälkeen Jazz hyydyttää rauhallisella pallon siirtelyllä enimmän innokkuuden. Jazz on vuorostaan hetken pallollisesti hallitsevampi joukkue ennen kuin peli jatkuu tasaisena. Molemmat joukkueet rakentavat rauhallisesti peliään puolustuksen kautta kierrättäen. Hyökkäyksissään Jazz hakee laidoilta Waltteri Riihimäkeä ja Rasmus Laaksosta. KaaPolta todennäköisimpänä hyökkäysten päättäjän näyttäytyy teräväliikkeinen Juho Salminen, joka hetkittäin irtoileekin Jazzin puolustukselta.

-Sillä on halipula!

Kuuluu porilaiskatsomosta, kun Jazz lähtee virittämään sivuvapariaan. Tilanne ei vielä eskaloidu maaliksi asti. Pelikellossa on vartti, kun Jazzin Riihimäki pujottelee itsensä boksiin ja KaaPo -puolustuksen vastutustuksesta huolimatta pamauttaa pallon alakulmaan.

-Ihan niin kuin sillä olisi ollut kuminauha jalassa!

Kuminauhaa jalkaan ja pallo maaliin

100% näin. Päätänkin ryöstää blogin sanoituksen mahdollisuuksien mukaan naapurikatsomosta ja etenkin, kun sieltä tehdään myös teräviä huomioita ottelusta. Alkukaudesta Paraisilla pelannut Omar Farhan saa suitsutusta hyvästä pelin rytmittämisestä. Omana huomiona se, että KaaPon Mikko Valtanen löytää  hyvin tilaa Jazzin puolustuksen selustasta.

Pallo kolahtaa kertaalleen KaaPo:n maalin yläriman alareunaan ja Salminen nokittaa lennokkaalla puskulla palttiarallaa ristikkoon ennen kuin Salmisesta otetaan rangaistusalueella jalkasolmu. Kahden vähältä piti rankkarin jälkeen Jazzin ”vapaudu vankilasta” -kortit on käytetty. Niklas Kuusio vyöryttää zeniläisellä tyyneydellä pallon maaliin ja pelin on tasan.

Videolla Kuusion zeniläinen

Tasatilanteessa mennään myös puoliajalle. Porilaiset lähtevät grillimakkaralle ja samaan aikaan viekkaat kaarinalaiset valtaavat vapaaksi jääneen katsomon. En usko sattumaan. Ehdin vielä kuulla satakuntalaisilta analyysin ämyreistä pauhaavasta kasarirokkiyhtyeestä 

-Yhden levyn ihme!

ennen kuin he aiheuttavat pienen järjestyshäiriön parkkeeraamalla savukkeelle hiukan liian lähelle pelaajien kentälletulo -reittiä. Sen jälkeen kosketuspinta katoaa ja olen omillani.

Ottelu oli pitkälti tasavahvaa vääntöä

Katsomotilanne menee muutenkin haastavaksi, sillä jalkapallosta innostuneita vaikuttaa olevan liikkeellä reippaanlaisesti, joten useampi jää seisomokatsojaksi. Pelin kuva jatkuu suunnilleen ensimmäisen puoliajan kaltaisena. Molemmat rakentavat rauhassa peliä, prässäävät harkiten ja puolustavat tiiviillä pakalla. Jazz tekee toisen maalin vastaiskusta, jossa muutaman nopean siirron päätteeksi Elias Ahde naulaa pallon alakulmaan.

Pelin edetessä pelaajien välit hiukan venyvät. Se näkyy kentällä ekstratilana pallollisille pelaajille ja siten viihdyttävänä coast-to-coast -futiksena ennen kuin kellon tikittäessä loppua kohti molemmat jälleen ottavat ryhtiä muodostelmiinsa. Peli myös hieman lämpenee ja erotuomari Joona Kontinen ohjaa peliä väkevän verbaalisesti. KaaPo saa lopussa sivuvaparin. Pinnat matkaavat Poriin.

KaaPon tasoitus roikkui hetken ilmassa

Viini: tasavahva toisinto. Hieman enemmän valkoista kuin punakeltaista.