Tampere United - Pallo-Iirot: loppuun asti

Suojaan ja sitten parempaan suojaan eli syvälle Kaupin katsomon lipan alle käy kirjoittajan kiipeäminen, kun Tampere Unitedin kolmosessa pelaava naisten joukkue lähti haastamaan Pallo-Iirojen ykkösessä pelaavaa vastaavaa. Sade oli auttamattomasti pureutunut kankaiden läpi, joten lämpö oli haettava kahvista ja siitä ajatuksesta, että kenties kesä vielä ehtii esimerkiksi ilta-aurinkoa hyödyntäen kuivamaan sen, minkä oli kastellutkin. Ei ehtinyt.

Tampere United ja Pallo-Iirot valmistautumassa jännittävään Cup -koitokseen

Ilta-aurinkoa odottava Kauppi

Sinikaarti heläyttää hieman harventuneella joukolla tutut alkuchäntit ilman alaan. Pallo-Iirot ottaa napakasti pelin haltuunsa. Raumalaiset siirtelevät hetkittäin jopa tikitakamaisesti palloa pelaajalta toiselle, mutta Tampere United puolustaa sitkeästi ja elää siten todeksi seuran suunnalta maailmalle heitettyä lupausta siitä, että Pallo-Iirot tullaan haastamaan tosissaan.

Pallo-Iirot oli enemmän pallossa, mutta Tampere United puolusti sitkeästi

Tampere Unitedin Pinja Aaltonen ilmoittaa kotijoukkueen mukaan peliin tikkaamalla oikeaa laitaa ja lähettämällä Pallo-Iirojen veskarin ja puolustuksen väliin hyvännäköisen keskityksen. Palloa maaliin saattavia koipia ei kuitenkaan pelivälineen eteen löydy ja vieressä vitsaillaankin, että kenties alkulämmöt eivät olleet riittävät ja tässä vältettiin vain potentiaalinen lihasvamma.

Ottelun aallokko siirtyy Tampere Unitedin aallonmurtajalle. Pallo-Iirojen Katarina Maikola livahtaa sinipaitojen puolustuslinjan taakse. Myös pallo löytää Maikolalle, mutta Tampere Unitedin veskari Kiira Kaivola saa lennätettyä itsensä Maikolan kudin eteen. Tampere Unitedin hyökkäyksiä lähtee melko harvakseltaan, mutta erityisesti Aaltonen onnistuu skannaamaan tyhjiä tiloja juoksuilleen, mutta pallot eivät kontrolloidusti hänelle löydä.

Maikola livahtaa ensimmäiseen puoleen tuntiin vielä kahdesti karkumatkalle, mutta hyvässä vireessä oleva Kaivola estää seuraavankin yrityksen ja kolmas kopsahtaa hieman epäonnekkaastikin jo tolppaan. Samaan aikaan vieressä seurataan TPV:n lippis päässä Ilvesten keskinäistä Suomen Cupin ottelua eli tilanne tursuaa tamperelaista futista.

Pilvipeite väistyy taivaalta ja "Sinipadat Ole, Ole, Ole" sävyttää tilannetta katsomon puolelta. Tampere United puolustaa sinnikkäästi, mutta hyökkäykset eivät oikein löydä riittävää malttia ja askelmerkkejä. Pallo-Iirojen Helmiina Luoma pyöräyttää itsensä väkevästi irti Tampere Unitedin puolustuslinjasta, mutta kuti ei löydä taulun raameihin. Vieraiden Mira Pärssinen ehtii vielä kokeilla maalintekoa pariin kertaan hieman kauempaa, mutta tauolle mennään maalittomassa tilanteessa.

Ilta-aurinko pilkahtaa, mutta niin nopeasti, etten ehdi siitä kuvan muodossa ottamaan todistetta. Valutan lisää lämmikettä kahvikuppiin, koska tuulenpuuskat aiheuttavat vilunväreitä.

Tauolla lämmikettä Tapolalta

Tampere United lataa heti aloituksesta rivin pelaajia vasemmalle laidalle, mutta jotenkin totetus ei aivan seuraa ideaa ja pallo päätyy Pallo-Iiroille. Pallo-Iirot juoksuttavat peliä paljon oikean laidan ja Kaisa Saarenpään kautta. Sinipaidat saavat hyökkäyksiinsä hetkellisen itseluottamus boostin, kun Johanna Heikkinen haastaa onnistuneesti pallolisena pariin otteeseen tanssiparejaan. Haastojen jälkeen Tampere Unitedin hyökkäyksissä on parempaa rakennetta, mutta hiljalleen Pallo-Iirot puskee kotijoukkueen jälleen puolustusasemiinsa.

Kaisa Saarenpään laidalla riitti toisella jaksolla tapahtumia

Vieressä raportoidaan, että "mörkö" maalaa ja kiitollisia ajatuksia lähtee Lempäälän suuntaan. Tampere Unitedin puolustuksesta pyydetään malttia palloliseen peliin ja vastaavasti Pallo-Iirojen Wilma Ahola pyytää pelikavereiltaan helppoja palloja, jotta voi käydä tekemässä maalin. Ahola meinaa lähes välittömästi lunastaa lupauksensa, kun riittävän hallittava syöttö tavoittaa hänet. Ahola kääntää kokkansa kohti Tampere Unitedin maalia kohti ja pujottelee hyvälle laukaisupaikalle. Aholan kutikin hakee hienosti takakulmaa, mutta niin vain Kaivola työntää vierivän kiven maalin ohi.

Loppua sävyttävät Pallo-Iirojen lukuisat kulmapotkut ja paitsiot. Oma aikaikkuna länsirannikolle palaamiseen alkaa sulkeutua ja lähden laskeutumaan Kaupin lautoja pitkin kohti parkkipaikkoja. Yhteydet ja karttasovellukset ovat ilmeisesti ylikuormittuneet tamperelaisesta futiksesta ja tuijottelen edelleen taksista tyhjää katua, kun rankkareita aletaan latomaan sisään. 

Ottelua hallinnut Pallo-Iirot tiputtelee kaikki taulunsa rankkareissa ja kun kotijoukkueelle tulee pari sakkokierrosta, raumalaiset jatkavat Cup -taivaltaan ja sitkeästi pelissä mukana roikkunut Tampere United saa historiaansa yhden lähellä kävi kokemuksen. Tampere Unitedin somesta johtaen: ehkä juuri tämä olikin se peli, minkä se olisi saattanut tiistai-illassa pienen onnen siivittämänä voittaa.

Kirjoittaja ehtii viiden minuutin marginaalilla bussiin.

Viini: tiivisrakenteinen,länsirannikolta vaikutteita saanut sinivihreäkeltainen.

PS: Blogin 2022 vuosikertaa on kovakantisena myynnissä esimerkiksi alla olevissa paikoissa (tai saatat löytää sen myös paikallisesta kirjastostasi):

https://kansallinen.fi/tuote/futista-ja-viinia-vuosikerta-2022/

https://www.booky.fi/tuote/jarno_rajalampi/futista_ja_viinia_vuosikerta_2022_tarinoita/9789526515700

tai voit kysyä tarjousta suoraan blogin somekanavissa!

Futiskirjat: Naisten laji. Kirja jalkapallosta, Johanna Ruohonen

Blogin vinkkiboksiin poksahtaa suositus Kustantamo S&S:n julkaisemasta ja Johanna Ruohosen kirjoittamasta Naisten lajista. Niinpä on aika lähettää blogin tiedustelupalvelu kirjan perään ja lopulta Naisten laji kulkeutuu kirjoittajan postilaatikkoon. Ruohosen kirja on niin sanotusti ”On mission”. Se heiluttelee valokeilaansa raivoisasti niihin katveisiin, joissa naisten jalkapalloon liittyvä historia ja tarinat ovat jääneet kertomatta. Ekstrapattereille on käyttöä, sillä kohde on kirjailijaa referoiden ”lähes kyntämätön pelto”.

Johanna Ruohosen "Naisten laji"

Kirjan alku on melko dokumentaaristakin luettava, kun Ruohonen nostelee naisten jalkapallon alkulähteiltä lukijoidensa eteen jokaisen pienenkin taimen, jonka onnistuu eri tietolähteistä kaivamaan.  Sinänsä mielenkiintoinen nyanssi on se, että 1900 -luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Dick, Kerr & Co tehtaan työntekijöistä koottu Dick, Kerr Ladies on onnistunut vetämään stadioneille kymmeniätuhansia katsojia. Hiljalleen sen jälkeen naisten jalkapalloon on iskenyt melkoinen eroosio, jota enimmäkseen ovat jouduttaneet kansalliset jalkapalloliitot. Naiset on pitkälti pakotettu pois virallisilta pelikentiltä ja sitä velkaa naisten jalkapallo edelleenkin maksaa, vaikka tuulen suunta onkin vaihtunut. Nykyisellään kirjoittajakin ja toivottavasti mahdollisimman moni muukin ajattelee, että esimerkiksi Megan Rapinoe on parempi esikuva ihmisille kuin Cristiano Ronaldo tai Lionel Messi.

Ruohosen lähtiessä niin sanotusti Eurooppaan radalle muuttuu kirjan kerronnallinen puoli dokumentoivasta tarinoittavaksi, mikä on itselle mieleen. Esimerkiksi Ruohosen kuvaus tyhjästä brittipubista pelipäivänä kirvoittaa kutkuttavalla tavalla perspektiiviä omiin kokemuksiin jo aamulla tupaten täysistä pubeista. Ero on tietysti siinä, että Ruohonen odottaa Englannin naisten maajoukkueen peliä, kun taas blogin kirjoittaja on ollut valmistautumassa tuleviin miesten Valioliigamatseihin.

Tarinoittaminen saa herkullisimmat elementit, kun kirja pureutuu suomalaisten maajoukkuepelaajien, kuten esimerkiksi Tinja-Riikka Korpelan, Linda Sällströmin tai Emma Koiviston, tapaamisten kautta siihen, mitä on ollut ja mitä on olla suomalainen jalkapalloa ammatikseen pelaava nainen. Pelaajien tarinat ja havainnot kuvastavat tietyllä tavalla myös sukupuoliriippumattomasti sitä, miten kaukana glamourista ammattijalkapalloilijoiden arki monessa tapauksessa saattaa olla. Palkalla ja eduilla pärjää, mutta niillä ei rikastuta tai rakenneta uran jälkeistä elämää. Onnelliseksi tekeekin jo se, jos valmennus on jokseenkin täysipäistä, treeniolosuhteet ovat kunnossa ja pääsee pelaamaan. Näin ei tietenkään aina ole ja kirjassa on myös omat rivinsä sille, miten absurdin painajaismaisia seuraympäristöjä maailmalla on.

Kirjasta on moneen. Se on yhdistelmä historiikkia, jalkapallon nykytilan analyysiä, tarinoita ja naisten jalkapalloon liittyvien ilmiöiden näkyväksi tekemistä. Sen kevyenä sivujuonteena kulkevat kirjailijan ihastus Martaan ja palo päästä itsekin pelaamaan. Pioneeritekona kirja putoaa helposti kenen tahansa sellaisen pirtaan, joka tahtoo syvällisesti ymmärtää jalkapalloa sekä naisten lajina että lajina ylipäätään ja on valmis kestämään hieman myös omien jalkapallomieltymystensä piikittelyä.

Viini: Aurora Wineryn Merlot viilenevässä Dois Riachosin illassa